Omat pojat eivät kiinnosta

[Oiva]

Täällä yltäpäältä omassa ylpeydessään rypevässä, rumassa, betonisessa ja Siperiaakin kylmemmässä, haisevassa Oulussa pruukataan tätä nykyä leuhkia aikas lailla. Nämä likipitäen lapin perukoilla asuvat alkuasukkaat eivät meinaa pakahtumatta kestää sitä, että heidän "omat poikansa" kirmaavat päivästä toiseen voittoisasti sadomasoliigassa. Kommentit: "Euroopan paras maalivahti...", "Suomen parhaiten hoidettu seura...", "valtakunnan paras juniorityö...", "Euroopan kovakuntoisin joukkue...", "fanaattinen kotiyleisö..." ja ennen kaikkea "meidän omat pojat" ovat kaikkien korvat omistavien olentojen kuultavissa kaikkialla, missä nämä jurot, mutta saatanan ylpeät ihmislapset keskustelevat.

Ymmärrän, että on vaikea kestää menestystä. Ymmärrän, että kusi nousee ihmisen päähän. Ymmärrän, että Kärpät - nuo pienet ja nyrkillä tapettavat rääpäleet - ovat viime aikoina onnistuneet paremmin kuin kukaan muu tässä kotoisessa palloilusarjassa. Ymmärrän, että Thomas on torjunut hyvin. Ymmärrän, että täältä on joskus muutama keskitason liigapelaaja noussut. Ja pari maailmanluokan pakkia. Mutta en ikinä ymmärrä sitä tavatonta omistamisen tunnetta, sitä pyhän lehmän asemaa ja ennenkaikkea ylpeyden sokaisemaa ihmisjoukkoa, mikä Kärppiin ja kaupungin "omiin poikiin" liittyy.

Minua eivät omat pojat kiinnosta.

Eivät omat, eivätkä Oulun "omat" pojat. Minulle on yksi lysti pelaako Tomi Mäki vaikka hevon kuusessa. Tai Sainomaa. Tai Bergenhaim. Minua kiinnostaa käytetäänkö lahjakkuus hyväksi, tai onko sitä edes olemassa. Ei minua kiinnosta, ovatko he pelanneet juniorista asti Jokereissa vai K-Kissoissa vai Pitassa vai missä. Aivan sama. Minua kiinnosta joukkue ja sen sisällä olevat yksilöt. Heidän yksilötaitonsa, karismansa ja se tapa millä se yksilötaito valjastetaan menestykseksi. Minua kiinnostavat suuret ja persoonalliset pelaajat. Pienemmät, mutta silti persoonalliset pelaajat. Ja voittavat pelaajat. Janecky, Varis, Lind, Selänne, Ketterer, Strömberg, Immonen, Lindroos, Säilynoja, Tikkanen, Gagnon, Peltonen...he kiinnostavat. Heitä minun on hyvä ihailla, kannustaa ja samastua heihin. He ovat suuria persoonallisuuksia, voittajatyyppejä. Mistä he ovat kotoisin ja missä he ovat pelanneet? Vähät siitä välitän.

Silti minua kiinnostaa lojaalius. Esim. se mitä Törmänen, Strmberg, Varis jne. ovat esittäneet. Heistä on tullut ikoneja. Jokainen heistä on sama asia kuin Jokeri. Ei väliä, missä he ovat pelanneet. Samaan kategoriaan täällä Oulussa olisi voinut hypätä Hagman. Mutta ei. Hänestäkin tuli "oma poika". "Niklaksella on aina ollut Kärppä-sydän, vasta Oulussa hän sen huomasi. Nikke on meidän oma poika." Herätkää! Se mies teki teille oharin. Olisi mennyt Tepsiin.

Täällä Oulussa on "omia poikia". Saatte pitää Viuhkolat, Harjulat, Korpelat ja Kukkoset niin omina kuin haluatte. Jos teille tuottaa tyydytystä katsella noita naapurin poikia, niin minä en sille mitään voi.

Minulle on sama tekeekö maalin Rosa vai Törmänen. Kunhan sen maalin joku tekee. Ja niin kauan kuin näillä ostoporukoilla menestyy paremmin kuin noilla "omilla pojilla", niin haluan nähdä mieluummin niitä.

Huomatkaa, että kirjoittaja on tätä nykyä oululainen ja vahvasti Kärppä-sympatioita omaava.

 

[Skoda]

Kasvatit/ostopelaajat

Voihan sitä noinkin ajatella Oiva.

Oma viehätyksensä on kuitenkin myös seurata junnupelaajien kehitystä eri tasoilla ja sitä mahdollista nousua liigajoukkueeseen joka on kovan työn takana. Saati sitten siellä pysyminen. Jos tämä pelaaja on oma lapsi tai sitten naapurin tai työkaverin kakara niin kiekon seuraaminen saa sellaista henkilökohtaistakin latausta mitä tarvitaan. Tällä tavalla katsomoon saadaan myös uutta väkeä mukaan. Äitejä, siskoja, tätejä, serkkuja jne. Suuri osa naiskatsojista on siellä juuri tämän syyn takia.

Paikkakunnilla jossa väki ei koko ajan kierrä ja vaihdu samalla tapaa kuin pääkaupunkiseudulla on sen oman kannatuspohjan hankkiminen ehkä hiukan erilaista. Ihmiset sitoutuvat joukkueeseen eri tavalla, jotkut menestyksen kautta. Pienillä paikkakunnilla valinnan varaa ei siinä suhteessa ole vaan tämä omien poikien kehittäminen on yksi niistä kaikkein tärkeimmistä sitouttamistavoista. Monet oman joukkueensa otteluita vieraspaikkakunnilta seuraavat ovat kiinnostuneet pelkästään esityksistä, eivät siitä ketä joukkueessa pelaa. Oman paikkakunnan ihmisille on kuitenkin tärkeää että joukkueen kautta esille nousee oman naapuruston kasvatteja.

Niinkin pienellä paikkakunnalla kuin Raumalla, on junnuja yli 1500. Se on valtavan iso määrä ja tämä toiminta liikuttaa isoa ihmismäärää. Sieltä se kannatuskin sitten lähtee. Seuroille juniorityöllä on iso merkitys, joskus sieltä myös nousee omia kasvatteja liigaan, ei aina. Eihän se itsetarkoitus ole, mutta kiekkoseura joka ei pysty tuottamaan huipulle omia kasvatteja ei ole hoitanut asioitaan hyvin. Ainakin se on suurta haaskausta.

Mutta yhtä lailla minä nautin Vidmanin tekemistä maaleista kuin Torkinkin. Tulevaisuuteen on kuitenkin helpompi uskoa kun tietää juniorityön olevan kunnossa.

Jos joukkueessa ei olisi lainkaan näitä oman paikkakunnan kasvatteja, olisi käytännössä aivan sama missä tuo joukkue pelaisi. Jostain se kannattajakunta kuitenkin pitää hankkia, eikä sitä millään poppakonsteilla saada, kuin korkeintaan pääkaupunkiseudulla. Vaikeaa on ollut uusilla NHL-joukkueillakin. Jääkiekkojoukkue ei ainakaan vielä ole pelkkä tuote, joka syntyy menestyjiä yhteen kasaamalla. Jotenkin pitää sytyttää myös ihmisissä se kiinnostus seurata näiden yksilöiden touhuja, epäonnistumisia ja onnistumisia. Omien kasvattien kautta kiinnostus syntyy luontaisesti. Mutta hyviä heidänkin tulee olla.

 

[Roy]

Selvä.

Kysymys: Mitä haet ja haluat kirjoituksellasi sanoa? Nyt tämä kaikki jää ylenpalttisen ironisen vittuilusi taakse.

Kiitos mielipiteesi ilmaisusta. Nyt olemme siitäkin tietoisia.
Haluaisin tuoda kuitenkin esiin tilastollisen faktan omien poikien kiinnostuksesta. Kärpät vetää yleisöä yli 6000 katsojakeskiarvolla. Tämä jos mikä, kertoo oululaisten kiinnostuksesta "omat pojat" -projektiin. Juha Junnon ja Kari Heikkilän ansiokkaalla työllä myös laadukkaat juniorit ja omat pohjoisen pojat on saatu pelaamaan yhteen. Tuloksen voi jokainen katsoa sarjataulukosta.

Kuten Harri Ahokin sen Radio Megan haastattelussa totesi:
- Kärpissä on hieno pelata. Pohjoisen joukkue ja pohjoisen pojat ajattelevat samalla tavoin, joten käytännön asioidenkin hoito on helpompaa, samoin kommunikointi joukkueessa toimii.

Henk. koht. pidän Kärppien valitsemasta linjasta, mutta toki haluaisin nähdä Oulussa enemmän Tamia mukaillen, maailmanluokan pelaajia, toisin kun second-hand vahvistuksia.
Kärpät on kuitenkin valinnut tämän linjan. Samalla tavalla kuin (oletettavasti) muut joukkueet rakentavat pelaajistoaan, niin Kärpät ovat valinneet rungoksi oman juniorityön ja oululaiset pelaajat. Selkeä linjaveto, jota on noudatettu hienosti.
Miksi ei käyttää maamme lupaavimpia junioreita? Miksi päästää kermat etelään?
Kiekko on myös bisnestä. Voikin miettiä kumpi on suljetussa sarjassa pitkällä tähtäimellä kestävän kehityksen mukaisesti järkevämpää:

A) Hommata SaiPasta kovalla rahalla vahvistus, vai
B) Antaa omalle A-junioreissa pistepörssin kärjessä olevalle pelaajalle peliaikaa.

Jokainen tehkööt linjan vetonsa. Kärpät valitsee reitin B - hyvä niin.

 

[Kaljami]

Eihän tää nyt näin mustavalkoista ole! Siis että nyt vaan valitaan joko reitti a) tai reitti b). Kyllä oma juniorityö on tottakai tärkeä pohja, mutta pelaajascouttaus on nykykiekossa aivan yhtälailla tärkeä asia. Eli poimitaan muualta sopivimmat pelaajat omaan joukkueeseen. Kun tosiasia on se, ettei omalla pihamaalla kasva kaikkia hedelmiä. Ja nyt siis puhun varsinkin sellaisesta pelaajascouttauksesta, jossa ei oteta suoraan valmiita tähtiä, vaan tuntemattomampia, maineeltaan vaatimattomampia kavereita, jotka kasvavat luottamuksen ja peliajan ansiosta huimasti korkoa. Katsokaa vaikka mitä HPK kaappasi Jokereilta: ottavat huonosti peliaikaa saavat kaverit (Somervuori, Santala) omaan joukkueeseensa, ja vuoden päivät vietettyä Hämsässä kaverit ovat pistepörssin kärjessä.

Eli pointtini: oma juniorityö on se pohja, mutta ei saa missään tapauksessa aliarvioida "ostoksia"... yksi tärkeimmistä menestyvän joukkueen kulmakivistä on nimenomaan urheilutoimenjohtajan (tai vastaavan) pelisilmä ja kyky kasata tasapainoinen joukkue. Miksi HIFK juhli mestaruutta 1998? Suuri ansio kuuluu Jarmo Kekäläiselle, loistavan tasapainoinen joukkue, eikä kaikki lähellekään olleet omia junnuja.

En tiedä minne olen tätä keskustelua viemässä, mutta kaipa se jotenkin liittyy aiheeseen. Vähän jäi kyllä mullekin toi alkuperäisen tekstin todellinen pointti (liittyen omiin kasvatteihin) epäselväksi.

 

[Germanicus]

Oiva

"Mielenkiintoinen kirjoitus".Pidän kuitenkin Kärppien valitsemaa linjaa viisaana,käytössä koko Pohjois-suomi,mistä ammentaa pelaajia.Kärpillähän olisi ollut millä mällätä,mutta harkiten suoritetut ostokset ja omien junnujen käyttö tälläkin kaudella saa,ainakin allekirjoittaneen nostamaan hattua.Lisäksi tähän tulee myös tuo kiinnostavuus pointti,kyllä ne omat junnut(Mikäli suht hyvin pelaa)kiinnostaa yleensä paljon enemmän kuin jotkut kehäraakit.

Vaikka Kärpissä ei tällä(kään) hetkellä mitään "uskomattomia kiekkotähtiä"ole,silti he ovat pelanneet todella hyvän kauden.Voitaisiin ottaa vertailu kohteeksi Hifk,siinäpä tyyppiesimerkki,miten ei pitäisi rakentaa joukkuetta....vai mitä?Hiljaa hyvä tulee sopii Kärppiin kuin nyrkki silmään,suunta on nouseva koko ajan,lisäpisteitä tulee redsiltä juuri tuosta junnuihin panostamisesta.Oulussa osataan rakentaa tulevaisuutta.

Meillä täällä Helsingin suunnalla ei pystytä samoihin ratkaisuihin kuin siellä.Täällä pitää tulla tulosta,ja mielummin heti.Muistamme ennen kauden alkua Hifk:n ilmoituksen,jossa sanottiin nuorennus-leikkauksen alkaneen,sinänsä ihan hyvä tavoite,mutta miten se toteutettiin,olikin sitten toinen juttu.Joukkue kun pitää rakentaa tietyn rungon ympärille ja meillä se runko oli liian vanha ja mätä.Tästä seurasikin liialliset paineet nuorille ja koko pakka meni jumiin.Tällä saarnaamisella tarkoitan lähinnä sitä,että kaipaan osaavaa ihmistä meidänkin suuntaan,eihän tälläisesta jatkossa mitään tule.Rahaa on millä mällätä(kuten olette tällä(kin)kaudella huomanneet),mutta idea/osaaminen puuttuu!!!!

 

[Stonecold]

Tapahan se on tuokin saada aikaan keskustelua, eipä siinä mitään. Muutama juttu tuosta nyt nousee esille, johon voi vastakommenttia laittaa. Reds tuossa yläpuolella kirjoittikin jo ne olennaisemmat asiat, mitä itsekin ajattelin. Lisätään sen verran että tuo omistamisen tunne ja pyhän lehmän asema on pitkän historian tulos.

Nimenomaan sellaisen historian, missä on on ryvetty niin pohjalla, kuin ylipäätänsä voi rypeä ja sieltä noustu monen mutkan takaa ylös. Sen jos on seurannut koko matkan pituisesti, ei voi olla nostamatta esiin tätä omistamisen tunnetta. Ja mitäs sitten, jos se asemakin on kuin pyhällä lehmällä? Mitä se muutakaan voi Oulussa olla, kun toista varteenotettavaa joukkuetta ei ole lähimaillakaan?

Kunhan vain se toisten kunnioittaminen ja arvostaminen säilyy siinä rinnalla mukana, niin ei siinä mitään väärää tai pahaa ole. Tekee sitä muutkin, kuin oululaiset. Enkä ole niin varma, että kaikki olisivat sokaistuneita, päinvastoin. Mielestäni pohjoisessa on aina osattu arvostaa hyviä suorituksia ja toisten menestymistä.

Sitten tuo joukkue ja yksilöt. No niitä piisaa yllinkyllin Kärpissäkin. Yksilötaitoja riittää monestakin ikäluokasta ammennettavaksi joukkueeseen. Niin suuria kuin pieniäkin he ovat ja varmasti omia persoonia. Esimerkkinä käy hyvin Jussi Jokinen. Henkilökohtaista taitoa riittää, joka myöskin on kehittynyt niin nuorten maajoukkueen kuin Kärppienkin valmennuksessa. Unohtamatta Kalajoen aikoja ja Jan Jaskon oppeja. Tulokset puhuvat puolestaan, mies oli nuorten MM-turnauksen paras pistemies, toki ketju kokonaisuudessan mahdollisti myös Jussin pelin onnistumisen.

Toinen esimerkki on Jari Viuhkola. Nousukevään ratkaisupelit ja viimekevään playoffsit näyttivät sen, että Piku on kehittynyt ja noussut isoon rooliin Kärpissä. Kylmähermoisuutta riittää tiukoissakin paikoissa, välillä liikaakin. Tämä kausi on sujunut erinomaisesti Pikun kipparoimalta ykköskentältä, jossa laidassa ovat Koskenkorva ja Laukkanen. Heihin on myös hyvä samaistua ja jopa ihaillakin.

Hagmanista sen verran, että nuo sanonnat siitä, että miehellä on "Kärppä-sydän" pitävät täysin paikkansa. Mies sai peliaikaa ja vastuuta Oulussa, tuli divariin pelaamaan, kun sitä ei muualta löytynyt. Pikku-Hakki totisesti myös osoitti sen, että vastuuta kannatti antaa. Ei tuon "sydämen" omaaminen sitä tarvitse meinatakaan, etteikö voisi olla muualta tullut. Sitä voi hyvällä syyllä kysyä, että onko esim. Jokereiden kaikilta pelaajilta löytynyt viimevuosina sitä Jokeri-sydäntä? Minä miellän sellaisiksi pelaajiksi juuri noita mainitsemiasi pelaajia, varsinkin ammoisen Janeckyn kentän.

Minullekin on aivan sama, kuka Kärpistä ne maalit tekee, näkyyhän niitä tekevän nämä ei-osto-pelaajat kuin ostopelaajat ihan mukavasti. Itse olen vain sitä mieltä, että ostopolitiikalla ei pitkälle pötkitä, vaan nimenomaan joukkueen runko tulee olla pidemmän linjan tulos. Sitä se on Kärpillä nyt ja tulevaisuudessa, muut tehkööt kuten parhaaksi näkevät.

 

[porin_karhu]

Omat tai muiden pojat, hällä väliä. Täällä länsirannikon ja liigakartan pimeimmässä kolkassa on viime vuosina nähty niin monenlaista porukkaa, ettei sen alkuperistä enää jaksa juuri perustaa. Nykyisistä ja entisistä pelaajista on muutamaa hassua poikkeusta lukuunottamatta löytynyt kaikkea muuta paitsi porilaista, harjavaltalaista tahi edes noormarkkulaista.

Kun minä istun penkilleni, eivät patapaitoja kantavien pelaajien taustat edes käväise mielessäni. Pelkkä joukkueeni valitsemien värien kaikkivoipa tasapaino ja patalogon kaarien puhtaus tekevät armoitetun siitä pelaajasta, joka tuon alban saa kantaakseen. Olkoon pelaaja sitten Rantasalmelta, Nivalasta tai Ylivieskasta, niin minun sympatiani ovat hänen puolellaan.

Kuten Oivaakin, kiinnostavat minua ennen kaikkea kiekkokaukalojemme soturien otteet: Se tekeekö pelaaja maaleja vai ei, voittaako tämä kaksinkamppailunsa vai ei ja taisteleeko hän vai ei. Pelaaja on vain hyvä tai huono, ei mitään muuta. Nuori liigakasteensa saava pelaaja saa minulta toki automaattisesti tietyn annoksen myötäilevää hyväksyntää ja mahdollisesti myös anteeksiantoa, mutta sen määrä ei vaihtele sen mukaan, onko kyseinen viilettäjä Ässien vai kenties Savonlinnan Pallokerhon kasvattama. Jos Poriin onnistutaan vielä joskus kasaamaan kilpailukykyinen joukkue, niin sen pelaajien alkuperä ei minua kiinnosta. Minä kannatan Ässiä, en porilaisia.

Mielenkiintoista olisi tietää, olenko ajatuksieni kanssa yksin. Toisaalta on aiheellista myös kysyä, olisivatko nämä ajatukseni toisenlaisissa olosuhteissa erilaiset. Olenko tällainen vain pakon edessä?

Ja niin tosiaan. Yksi asia on vielä mainittava, jotta johtopäätöksiä voi tehdä: Perusporilaisena ja siitä kyllä ylpeänä minun on kovin vaikea ajatella pitäväni porilaisista yli muiden. Olemmehan me kiistatta aika vittumaisia ihmisiä.

 

[hermano]

Mitä Oivan päässä hölskyy?

Heh heh. No ihan taitavasti vuodatettu provokatöörinen itkuvirsi etelän maisterilta. Liekö kieli poskessa kyhätty vai heräsitkö vain väärällä jalalla?

Minkäs me sille voidaan jos suuret ja ihanan persoonalliset voittajatyypit pelaavat vain jokereissa. Täytyy tulla vain näillä naapurinpojilla toimeen. Varsinkin tuo <sokea uho>liigan paras veskari</sokea uho> mikä meillä on, on oikein perusoululainen.

Ei noin joutavaa yleistelyä taida jaksaa paremmin ruotia, varsinkin kun sen jo jotkut ovat jo tässä ketjussa tehneet.

Mutta kiva että olet viimein parissamme, Oikku.

 

[Skoda]

Potilaskertomukseen lisärivi

Suljetun Osaston potilaat ovat tähän asti olleet kovasti apaattisia. Lääkitystä on syytä hiukan muuttaa, jotta jonkinlaista eloa saadaan aikaan. Näyttääkin siltä elisen päivystysvuoron lääkäri Oiva osasi muuttaa annostusta juuri oikeassa suhteessa ja muutama pakkoliikkeenomainen rykäisy minultakin pääsi. Ja ilokseni huomaan muutaman potilastoverinkin heränneen koomastaan. Annetaan nyt sen syljen tippua kun alkuun päästiin.

Oiva on tuo tohtori Oiva.

 

[Oiva]

"Omista pojista"

Arvasinkin, että asiani ydin jää epäselväksi. Selvähän se on, että olennainen hautautuu, kun noin vittuillaan. (Liekkö muut kirjoittajat todella fiksuja, vai onko heidän nahkansa jo parkkiintunut, kun eivät antaneet takaisin samalla mitalla) Ei se mitään, voin tarkentaa.

Minua risoo se menttaliteetti, millä minun tuntemani Oululaiset ihmiset suhtautuvat SM-liigaan. On oikeastaan sama, kuka voittaa tänä vuonna mestaruuden: moraalinen voittaja on Kärpät, koska sillä pelaa "omat pojat". Missä menee raja, kuinka paljon omia poikia joukkueessa pitää olla, ennen kuin voi olla todellinen voittaja? Tai missä menee raja, kuka on oma poika? Onko esim. Jokinen "oma poika" tai Selänne oma poika? Tästä aiheesta en halua tähän ketjuun keskustelua. Sille avattokoon uusi ketju, jos asia jotakin kiinnostaa.

Minusta on äärimmäisen viisasta kasvattaa omista junnuista liiga-kelpoisia pelaajia. Sitä minä toivon Jokereiltakin. Minulle kelpaa tosin yhtä hyvin Hifkistä "varastettujen" junnujenkin kehittäminen. Ja minulle kelpaa aivan mainiosti, että nappaamme jostain jo valmiita ja hyviä pelaajia. Minulle pääasia on, että joukkue on mielenkiintoinen ja menestyvä. Minun ajattelussani sanan mielenkiintoinen jääkiekkojoukkue ei tarvitse sisältää kahtakymmentä "omaa poikaa".

Tämä ei todellakaan tarkoita juurettomuutta, vaan sitä, että minä en joukkuetta omista. Kyse on ammattilaisurheilusta. Voin vain eläytyä näkemääni ja kannustaa. Voitto on yhtä arvokas oli joukkueessa 5 tai 15 omaa junioria. Ja kaikkea saa arvostella, Kärpätkään eivät ole pyhä.

 

[Vakio]

Onhan Oivalla tässä ihan selkeä pointti. Minua ei myöskään kiinnosta tekeekö meillä maalin Teemu Laine (kyllä se vielä joskus tekee :) ), Tomek Valtonen, Pavel Rosa vai Ilkka Mikkola. Pääasia, että maaleja tehdään enemmän kuin vastustaja. Toinen tärkeä asia on, että peli on viihdyttävää katsottavaa.

Yleinen uskomus on, että ns. omat pojat olisivat jotenkin yritteliäämpiä ja antaisivat itsestään enemmän joukkueelle kuin kalliilla ostettu valmis tähti. Nykyisenä täyden ammattilaisuuden aikana en usko tuota. Jos pelaaja, olipa hän oma tai vieras, ei laita 100% peliin, rupeaa ura kyllä aika äkkiä lähtemään alamäkeen (esim. case Veikko).

Sitä en kylläkään ymmärrä, että hankitaan toisesta joukkueesta pelaaja, vaikka omasta takaakin löytyisi yhtä hyvä. Tässä voisi viitata vaikka Jussi Pesosen hankintaan. Jokereissa oli jo ennestään mm. Sainomaa ja M. Ruutu, jotka ovat melko samantyyppisiä kuin Pesonen. Pesonen on ehkä näitä kahta muuta parempi maalintekijä, mutta mitään niin olennaista eroa heidän osaamisessaan ei ole, että hankinta olisi perusteltu. Jättämällä Pesosen hankkimatta, olisimme voineet myös peluuttaa enemmän Bergenheimiä ja/tai Mäkeä.

Toinen turha hankinta, joka söi pelipaikan omalta kasvatilta, oli Ilkka Mikkola. Antti Hulkkonen, joka sitten treidattiin SaiPaan, olisi ajanut vähintään saman asian. Antti osaa jopa taklata, Mikkola ei.

Minulle siis tärkeintä on hyvä kokonaisuus ja tietysti aina parempi jos tämä kokonaisuus voidaan enemmän tai vähemmän koota oman juniorityön hedelmistä. Sen luulisi tulevan halvemmaksikin.

 

[Stonecold]

Oiva herätteli ihan hyvin osastoa, hyvä niin.

Samaa mieltä siitä, että Kärpät ei ole pyhä, arvostelua tarvitaankin. Ehkäpä sitä ei ole tähänmennessä tullut riittävästi, ainakaan Oivan tuntemille ihmisille.

Ei kannata kuitenkaan yleistää näiden ihmisten mielipiteitä kaikkia oululaisia kattavaksi. Luulenpa niin, että nykyinen "omien poikien" määrä joukkueessa on lähellä sitä maksimia ja seurajohto myös tietää sen.

Kyllä joukkueen kannattajakunnasta löytyy runsaasti niitäkin, jotka haluavat joukkueeseen "maailmanluokan pelaajia" ja nopeampaa menestystä. Hyvä niin, koska se pitää tominnan virkeänä ja saa seuran punnitsemaan asioita kerran jos toisenkin.

Jos joukkuetta ja sen tekemisiä seuraa pintaa syvemmältä, niin sieltä löytyy kuitenkin tärkeimpänä motivoivana tekijänä se mestaruuden tavoittelu. Ihan kuin kaikilta muiltakin. Ei se, että liikkeellä olisi nyt jokin sisäsiittoinen ryhmä, joka moraalisesti voittaa aina kaiken.

Mielenkiintoisia asioita löytyy niin Kärpistä, kuin Jokereistakin. Kyse on ihan makuasoista, niistä on turha ruveta tinkaamaan sen enempää. Hyvä vain, että liigassa pelaa niitäkin joukkueita, jotka toimivat juniorityöhön rakentaen. Sen toimivuudesta on saatu merkkejä jo nyt, lopullinen tulos saadaan sitten muutamien vuosien kuluttua.

 

[Old TJ]

Re: "Omista pojista"

Viestin lähetti Oiva
Minua risoo se menttaliteetti, millä minun tuntemani Oululaiset ihmiset suhtautuvat SM-liigaan. On oikeastaan sama, kuka voittaa tänä vuonna mestaruuden: moraalinen voittaja on Kärpät, koska sillä pelaa "omat pojat". Missä menee raja, kuinka paljon omia poikia joukkueessa pitää olla, ennen kuin voi olla todellinen voittaja? Tai missä menee raja, kuka on oma poika? Onko esim. Jokinen "oma poika" tai Selänne oma poika? Tästä aiheesta en halua tähän ketjuun keskustelua. Sille avattokoon uusi ketju, jos asia jotakin kiinnostaa.

Me sitten satutaan tuntemaan aivan eri oululaiset. Sinä kai toisen puolen ja minä sen toisen... Kirjoituksesi oli kaikkinensa hyvä sohaisu muurahaispesään ja sai hyvää keskustelua aikaiseksi. Kuitenkin tosiasia on, että jokainen joukkuehan asettaa oman tavoitteensa ja jos sen saavuttaa niin siihen on tyytyväinen - jos taas ei niin sitten ei ole tyytyväinen. Tai sitten yrittää sitä jotenkin selitellä. Näinhän tää homma on aina toiminut.

Oululaisten puolesta on sanottava vielä vaikka toistamiseenkin, että en kyllä tuohon ajattelutapaan ole törmännyt että me moraalisia voittajia olisimme. Ei tässä liigassa mitään moraalisia voittajia ole. Voittajia ja mestareita on SM-liigassa vuotta kohden tasan ja ainoastaan yksi!! Moraalisia mestareita on tasan saman verran!! Siihen taas ei ole mitään vaikutusta "omilla pojilla", "naapurin pojilla" tai "vierailla pojilla".

Kärpät asetti tavoitteekseen ennen kauden alkua mitalin. Jos se voittaa mitalin on joukkue ja fanitkin varmasti onnellisia. Kukaan ei siitä huolimatta pitäne Kärppiä moraalisena mestarina.

Aivan yhtä lailla kuin se että joukkueessa pelaa "omia poikia" voisit väittää että ne jotka pelaavat pienellä budjetilla kokisivat olevansa aina moraalisia voittajia suuremman budjetin joukkueita vastaan. SM-liigan puolella on käyty muutamissa kohden kiivasta keskustelua tuosta onko ostojoukkue sama kuin rahajoukkue. Kärpillähän on kohtuullisen suuri budjetti, mutta toisaalta myös suuri omien kasvattien osuus. Jos tämä "omat pojat" tuntuu sinusta kannattajien mielestä moraaliselta voitolta tappionkin hetkellä niin eikös tuo pienen budjetin joukkue tunnu samalta?

Minusta on äärimmäisen viisasta kasvattaa omista junnuista liiga-kelpoisia pelaajia. Sitä minä toivon Jokereiltakin. Minulle kelpaa tosin yhtä hyvin Hifkistä "varastettujen" junnujenkin kehittäminen. Ja minulle kelpaa aivan mainiosti, että nappaamme jostain jo valmiita ja hyviä pelaajia. Minulle pääasia on, että joukkue on mielenkiintoinen ja menestyvä. Minun ajattelussani sanan mielenkiintoinen jääkiekkojoukkue ei tarvitse sisältää kahtakymmentä "omaa poikaa".

Minusta myös on äärimmäisen viisasta kasvattaa omista junnuista liigapelaajia ja sitä kautta saada jatkuvuutta joukkueen työhön. Jokainen tehty maali lasketaan silti tehdyksi maaliksi huolimatta kuka sen teki. Itse olen kuitenkin viimeisen kahdenkymmenen viiden vuoden aikana katsonut Kärppäjoukkueen rakentamista melkoisen läheltä ja muutaman muun joukkueen rakentamista vähän kauempaa. Se mikä näyttää paperilla hyvältä ei vaan aina ole todellisuudessa hyvää. Pelaajatkin on kaikki ihmisiä ja kun on ihmisen mieli niin siihen vaikuttaa vähän pahuksen moni asia. Ja ainakin oman kokemukseni mukaan pitkäaikainen kehittäminen vaikuttaa joukkueeseen pääsääntöisesti positiivisesti - joten tämänkin osalta Keep Up The Good Work Kärpät!

[Tämä ei todellakaan tarkoita juurettomuutta, vaan sitä, että minä en joukkuetta omista. Kyse on ammattilaisurheilusta. Voin vain eläytyä näkemääni ja kannustaa. Voitto on yhtä arvokas oli joukkueessa 5 tai 15 omaa junioria. Ja kaikkea saa arvostella, Kärpätkään eivät ole pyhä.

Kaikkea saa arvostella. Ja kaikkea pitääkin arvostella kunhan sen pystyy perustellusti tekemään.

Jokaisesta voitosta saa kuitenkin kaksi pistettä edelleen. Tappiosta jää pisteittä. (No joo - paitsi eräissä nykyisissä typerissä systeemeissä liigassakin.) Pleijareista mennään jatkoon ensin kolmella voitolla ja vielä finaaliinkin kolmella voitolla. Kolmella voitolla taas sitten otetaan vielä mestaruus. Otetaan mestaruus riippumatta siitä että onko joukkueen budjetti pieni vai suuri ja onko siinä omia poikia vaiko vieraita. Siitä huolimatta myös mestaruuden voittamatta jääminen voi olla sen hetkisen tavoitteen täyttymys. Tavoitteen täyttymys ei kuitenkaan tarkoita moraalista mestaria. Ei sinne päinkään!

Old TJ

 

[railwayman]

Minusta Oiva on hukannut pointtinsa pahanpäiväisesti. minä en oikein ymmärrä mikä nykyajassa on vikana kun kaikkea ajatellaan pelkästään voittamisen kautta. Urheiluun kuuluu tappiotkin, eikä mestarinakaan voi olla kuin yksi joukkue kerrallaan, joten 12 muuta yrittäjää on ainakin jossain mielessä ns loosereita.

Olen jokseenkin samaa mieltä Oivan kanssa, että on jokseenkin sama kuka maalit tekee kun joukkue voittaa. Entäs kun joukkue ei voitakaan. Itse en ole kuullut yleisöryntäyksistä Porissa, Lappeenrannassa tai Raumalla. Voittavalla joukkueella riittää aina ystäviä, mutta jos joukkue kasataan haalimalla yksilöt sieltä täältä, niin tappioiden tullessa sellainen joukkue on myös helppo hylätä. Tästä on seurauksena sitten vähemmän miellyttäviä yllätyksiä, kuten viimeisen viikon aikana olemme havainneet, tarkoitan tällä pelaajakauppoja siirtorajaa ennen.

Kun joukkueen runko on ns omia kasvatteja, niin joukkueen seuraamiseen sitoutuu hieman paremmin. Kärsiväällisyyttä ja ymmärrystä on paljon enemmän, kun joukkueessa ei ole niin paljoa muualta värvättyjä pelaajia. Tässäkin on tietenkin jonkinlainen tolkku oltava, joten vahvistuksia joudutaan miettimään paitsi tarpeen myös budjetin mukaan eli Jokereiden tapainen strategia ei toimi yhtälailla muualla.

Onnittelen Oivaa siitä, että on valinnut suosikkiseurakseen sellaisen joukkueen, joka hakee määrätietoisesti menestystä kaudesta toiseen. Huvittavaa olikin, että Oivan suosikkipelaajat eli voittajat taisi pitkälti olla myös Jokereiden kasvatteja. Eipä silti varsin hyviä pelaajia nimettiin, eikä minullakaan juuri mitään negatiivistä ole heistä sanottavana ja jotenkin tuntuu, että noilla pelaajilla oli oikea Jokeri-sydän, joka oli täysillä liossa silloin kun mestaruuksista pelattiin.

 

[korkki]

Niin, eihäthän nämä omat pojat vedä mitään erikoisiä yleisöjä Raumallakaan kun ei tule menestystä TÄLLÄ HETKELLÄ. Mutta jokaisen huippujoukkueen menestyksen takana ovat kuitenkin omat pojat. 80-luvun lopun Tapparassa ne olivat "kuuskaseja", sen jälkeen Tepsin ensimmäisessä dynastiassa Hantta Virta ja Kumppanit. Jokereilla 90-luvun alussa Immonen, Ströba, Säilynoja, Törmänen, Ketterer, Sulo, Teemu ja kumppanit. 95 Tepsissä Koivu, Kipru ja kumppanit. 98 IFKssa Karalahti, Kölli, Hurme, Pepe Lehtonen ja taas Tepsin uudessa dynastiassakin Kipruja, Niittymäki, Berg, Nurminen ja muita. Samoin jalkapallon puolella Jazzin mestaruuksia ei olisi voitettu ilman Raikkaa, Rantasen Veskua, Sumialaa, Tenua ja muita porilaisia. Narukeränkin mestarijoukkueen avauskokoonpanossa pelasi yksi Porin ulkopuolelta lähtöisin oleva.

Tärkein tehtävä näille oman kaupungin pojille on hengen luominen joukkueeseen niin että meidän jätkät pärjää, muut ottaa kuonoon... Eihän Pepe Lehtonen enää 97-98 kaudella montakaan matsia pelannut mutta oli varmasti kopissa todella tärkeä tekijä mestaruuteen ja hitsasi kaikenmaailman Calounit, Rafalskit, Timoset, Ruutut ja Thomasit pelaamaan yhden tavoitteen puolesta. Ja onhan se katsomossakin hieno katsoa kun vaikka entiset koulutoverit pärjää, mieluummin kuin että joku poronpurija pärjää (Oulussa vastaavasti ajatellaan näin etelän jupeista). Nelosketjun duunarien kuuluu olla kotikaupungin poikia, koska nelosketju on yleensä se joka joukkueessa sytyttää taklaamalla ja luo henkeä.

Onhan se sama kuka tekee maalit, mutta jos haluaa menestystä, joukkueessa on oltava kotikaupungin pelaajia sopivassa suhteessa.

 

[Dieppe]

Mitä Oululaisiin tulee, heillä on mielestäni hyvä syy olla ylpeä hyvin hoidetusta organisaatiostaan, sekä "omista pojistaan". Epäilen kuitenkin, ettei kukaan pidä omilla pojilla saavutettua mestaruutta sen arvokkaampana kuin muualta ostetuilla pelaajilla. Sen sijaan vuokramiehillä saavutetun mahdollisen mestaruuden urheilullista arvoa voidaan perustellusti pohtia. Tosin nyt hyvät kanssapotilaat, kannataa muistaa, että tämän kirjoituksen takana on kateellinen maalainen, joka ei ymmärrä sitä tosiasiaa, että Vladimir Machulda on sydämmeltään ikijokeri, aivan kuten Esa Tikkanen. Mutta voitte luottaa siihen, että tämä karu totuus valkenee myös minulle viimeistään siinä vaiheessa, kun ensi syksynä Vallun koko Jokeriuran käyttämä numero 90 nousee limulaarin kattoon:D

 

[Oiva]

No niin no niin.

railwayman: "Minusta Oiva on hukannut pointtinsa pahanpäiväisesti. "

Kiitän mielipiteestäsi. Kerrotko myös mihin se on kadonnut?

Ja sama tyyppi jatkaa: "minä en oikein ymmärrä mikä nykyajassa on vikana kun kaikkea ajatellaan pelkästään voittamisen kautta. Urheiluun kuuluu tappiotkin, eikä mestarinakaan voi olla kuin yksi joukkue kerrallaan, joten 12 muuta yrittäjää on ainakin jossain mielessä ns loosereita. "

Kaikkea ei todellakaan ajatella voittamisen kautta. Minä en sitä ainakaan tee. Enkä ole tehnyt sitä edelläkään. Voittaminen on kuitenkin tärkeä asia ja se on päämäärä, jota kohti jokainen joukkue pyrkii. Urheiluun todella kuuluvat tappiotkin. Hyvä havainto. Se ei ole silti kenenkään tavoite.

Ja jatkoa: "Kun joukkueen runko on ns omia kasvatteja, niin joukkueen seuraamiseen sitoutuu hieman paremmin. Kärsiväällisyyttä ja ymmärrystä on paljon enemmän, kun joukkueessa ei ole niin paljoa muualta värvättyjä pelaajia."

Onko todella näin? Oma vastauksesi: "Itse en ole kuullut yleisöryntäyksistä...Raumalla."

Sama kirjoittaja jatkaa: "Jokereiden tapainen strategia ei toimi yhtälailla muualla"

Voisitko osoittaa tuon todeksi. Entä Kärppien strategia, voisiko se silti toimia jossain muualla? Minä olen ollut ja olen yhä sitä mieltä, että Jokereiden strategia on yhtä arvokas kuin muidenkin. Jos haluat minulle kommentoida jotain, niin kommentoi väittämääni.

railwayman: "Huvittavaa olikin, että Oivan suosikkipelaajat eli voittajat taisi pitkälti olla myös Jokereiden kasvatteja."

Noin puolet oli ja puolet ei. Suurin heistä Janecky.

Kiitän onnitteluistasi, mutta ilmoitan, että en ole koskaan valinnut suosikkiani.

Old TJ. Monesti suuren budjetin joukkue ei olekaan yhtä "hyvä" mestari kuin pienen. Samoin on myös täysin suomalainen joukkue "parempi" mestari kuin ulkomaalaisilla vahvistettu.

Ja yleisesti. Omien junnujen kasvattaminen on hyvä asia jo taloudellisesta näkökulmasta. Siksi sitä tekevät SM-liigassa kaikki joukkueet ja siksi esim. Lukko on liigassa, mutta Sport ei. Talousalueena Vaasa on isompi, mutta pohjatyö ei ole samassa kunnossa kuin esim. Raumalla. Kuitenkin: Yhä on minulle sama ovatko joukkueen pelaajat omia vai vieraita, jos joukkue on "rakastettava".

 

[railwayman]

Pointin hukkaamisella tarkoitin lähinnä sitä, että joukkuetta arvotetaan pelkästään sen menestyksen pohjalta. Mestaruudet ja menestys on toki päämäärä ja maali kaikilla joukkueilla, mutta liittyyhän urheiluun muitakin arvoja.

Itse olen seurannut Kärppiä tarkemmin noin 6 vuotta. Joukkue on sinä aikana muuttunut lähes kokonaan. Siltikin suuri osa mielenkiintoa on Kärppien kehittyminen paitsi joukkueena, myös yksilöinä. Monet pelaajista ovat tuttuja jo junioripeleistä. Tunnustan omassa kannattamisessani olevat nurkkapatrioottiset piirteet, sillä nimenomaan omankylän (eli naapuruston) poikien pärjääminen antaa ainakin minulle runsaasti sellaista ulottuvuutta tähän harrastukseen, mitä en saisi jos joukkue uusiutuisi rajusti joka kesä.

Jos vertailukohdaksi ottaa Jokerit ja heidän menestyksensä, niin minun muistin mukaan Jokerit otti omat mestaruutensa pitkälti sillä rungolla, joka oli jo Jokereita liigaan nostamassa (Kärppien kustannuksella). 90-luvun alkupuolen Jokerit oli muistaakseni rungoltaan Jokeripitoinen, erittäin menestyksekäs ja yksi kovimmista joukkueista kautta aikain liigassa. Silloinen Jokerit taisi olla myös varsin suosittu ympäri Suomen ja kyllä sille joukkueelle riitti ihailijoita Oulussakin runsaasti. Nyky Jokereihin ei voi samoja arvoja liittää, ei sitten millään. Saitte hienon hallin, menetitte Jokeri-hengen, siltä se minun silmiin näyttää, vai onko se sitten nykypäivää kun kannustus tulee nauhalta?

En ole Jatkoajassa kauaa kommentoinut, joten palstan historian suhteen omaan melkoisen aukon. Kuitenkin olen tehnyt sellaisen huomion, että nimenomaan pääkaupunkiseudun kannattajia tuntuu vaivaavan eräänlainen Kaikki-Mulle-Heti-Tänne-Nyt - syndrooma, jossa menestystä halutaan välittömästi ja joka kausi. Millekään pitkäjänteiselle työlle ei tunnuta antavan mitään arvoa ja muutenkin kannatusta leimaa tietynlainen tuuliviimäisyys. Tämä kävi varsin hyvin selväksi Peltosen loukkaannuttua, jolloin alkoi vahvistusten vaatiminen ja Machuldan siirtoon homma johtikin. Vaikka siirto olikin loistava veto Jokereilta, niin oliko paniikki tosiaan sellainen, että vahvistus oli välttämätön?

Itse seurasin Kärppien divari-taaperrusta 11 vuotta, kyllä se riitti sitä lajia. Usein lähdettiin kauteen kolmen vuoden projektilla, jonka maalina oli liiganousu. Yleensä homma kaatui siihen, että yleisön löydettyä takaisin katsomoon kannustamaan omiaan, niin seura innostui vahvistamaan kokoonpanoa jos jonkinlaisilla pelimiehillä. Tässä innossa yleensä paloi kaikki varat niin säästetyt, kuin lainatutkin, jolloin rakennusprojekti piti aloittaa taas alusta. Kärppien liiganousu tapahtui vasta Tammisen myötä, joka toi toimintaan pitkäjännitteisyyttä ja kahdessa vuodessa nousu tapahtuikin, kun kerrankin pidettiin joukkueen runko samana toiselle kaudelle. Yhdentoista vuoden aikana sitä ehti oppia yhtä sun toista ja kyllä siinä nöyryyttäkin tuli, joten itse olen välttänyt käyttämästä ylisanoja Kärppien suhteen. Toivon ymmärrystä Kärppien nuorten (tai muuten vaan lastenmielisten) kannattajien intoa ja energiaa kohtaan, tässä nyt vain nautitaan sitä herkkua, jota piti niin kauan odottaa ja hyvältä se maistuu minunkin suussa.

TPS:n tapaa toimia ja kasvattaa pelaajansa ihailen, se on ammattimaista työtä kautta organisaation. Tässä kommentissa olen unohtanut tiettyjä tekijöitä, kuten NHL:n joka vaikuttaa eniten nimenomaan SM-liigan huippuseuroihin. Osaltaan ostolinjalle on jouduttu siksi, että NHL-seurat liiga-seuroja kuppaavat ja korvaajat on jostakin hankittava. Yhdessä asiassa olen Oivan kanssa samoilla linjoilla, minuakaan ei juuri kiinnosta missä Mäki, Sainomaa tai Bergenheim pelaavat.

 

[Oiva]

No voi itku.

Teen tässä kirjoituksessa muutaman tölväisyn niihin sivujuonteisiin, joita tässä keskustelussa on ollut. Muuten koetan hokea vielä samaa tarinaa kuin edelläkin. Ja jos joku haluaa kanssani aiheesta tämän jälkeen keskustella, kertookoon, mikä on se aihe, josta keskustellaan.

Luonnollisesti railwayman saa tässä suurimman huomion.

railwayman: "...liittyyhän urheiluun muitakin arvoja...". kyllä, Kyllä, KYLLLÄ! Urheiluun liittyy myös paljon muitakin arvoja kuin "omat pojat". Sitä olen hokenut kuin taannoin taistolaiset. Menestys on yksi arvottava tekijä, EI AINOA!

Tämäkin hullu kaupunki on tullut näin hulluksi nimenomaan menestyksen myötä. Se siellä suussa maistuu makialta. Ja entistä makiampaa se näyttää olevan, kun "omat pojat" menestyvät.

Miksi? Siksi, kun se on Kärpissä arvo? Ehkä, mutta toinen puoli asiaa on se, että Kärppien menestys pitää tehdä jotenkin "paremmaksi" kuin muiden menestys. Tämän asian voi vielä kerran kääntäen todeta: "omilla pojilla" menestyminen on parempi kuin ostomiehillä. Tähän "paremman menestyksen" tarkoitukseen "omat pojat" ovat yhtä hyvä mobilisoija kuin juutalaisuus natseille. Sinä päivänä, kun Kärpissä ei pelaa "omia poikia", mutta joukkue menestyy, niin lupaatko kaivaa sen karkin pois suustasi? En usko, että sitä tekee kukaan. Enkä usko, että sinä päivänä, kun Kärpät konttaa "omilla pojilla" kaulaa myöten paskassa suu on kovinkaan makea. Ei ollut yhtenätoista vuotena, eikä ole vastakaan. Vasta menestys se maistuu täälläkin.

Mitä tulee henkeen saati Jokeri-henkeen, niin ne ovat yhtä abstrakteja asioita nyt, ennen ja tulevaisuudessa. Toisille niitä on, toisille ei. Mikäli se on joiltakin kadonnut, niin se on luultavasti mennyt kuraveden mukana ja hyvä niin.

Menestystä joka vuosi. Kyllä! Sitä haluavat kaikki. Nekin, jotka ovat jatkuvasti kuin paska tien varressa, haluavat menestystä. Siinä ei ole mitään väärää, eikä oudoksuttavaa. Sen jälkeen, kun te olette voittaneet kuudessa vuodessa neljä suomen mestaruutta ja kaksi euroopan mestaruutta, niin ehkä toiveissa on menestyä edelleen. Ja vaikka joka vuosi, jos resurssit siihen antavat myöten. Meillä antavat, joten miksi emme taistelisi siitä menestyksestä. Eikö se olisi ihmisten kusettamista, että juoksisimme rivimiehillä sarjan pohjalla, vaikka laarissa on rahnaa ostaa tukku tähtiä tuikkimaan kilpaa maan hienoimman hallin valojen kanssa? Eikö se olisi juuri sitä.

Sinä päivänä, kun tähän ei ole mahdollisuutta, minä lupaan hyväksyä tilanteen, enkä vaadi mestaruutta. Nyt minulla ja kaikilla muillakin on sitä lupa vaatia. Ja seurajohto yrittää tuon vaatimuksen toteuttaa.

Ja vielä siihen, mitä tulee pitkäjänteiseen työhön. Jokereissa on tehty pitkäjänteistä työtä jo kymmenen vuotta. Menestys on ollut millä mittarilla tahansa hyvää. Pitkäjänteinen työ on muutakin kuin yhden sukupolven kasvattaminen liigaan ja sitä kautta maailmalle.

Ja ei, en ymmärrä sitä ylimielistä pöyhkeilyä ja ostojoukkueiden haukkumista, jota fyysisesti aikuiset ihmiset tekevät.

VIELÄ KERRAN PÄÄPOINTTI: Ostojoukkue tai ei, muut asiat merkitsevät.

 

[Skoda]

Oivalle

Puolustat omaa kantaasi samoin keinoin kuin mistä syytät oululaisia. Heikko esitys.

Vaihtakaapa nyt jo sitä päivystysvuoroa. Seura näköjään tekee kaltaisekseen.

 

[railwayman]

Skoda, ei kai se minun ja Oivan vika ole jos aihe ei muita kommentteihin innosta siinä määrin kuin meitä.

Minulle oululaisen Kärppä-joukkueen seuraaminen on oleellinen syy hallille menoon. Jos moisella joukkueella vielä menestyy, niin sen parempi. Tappiot maistuu toki karvaalta, varsinkin jos niitä tulee yli sietorajan. Kuitenkin tässä on aikojen myötä saanut odottaa yhtä sun toista vuositolkulla, esimerkiksi liiganousua, joten kärsivällisyyttä omien puolesta riittää tappion hetkinäkin.

Ei minulla ole oleellista uutta sanottavaa, joten taidamme Oivan kanssa kumpikin pitää omat kantamme tämän asian suhteen.

 

[Oiva]

Skoda ei ole auto

Voitko selventää? Minä tyhmä, mutta ymmärtämätön en tajua, mistä puhut.

Muilta osin en aio kommentoida ennen uusia vastineita, koska tiedän, mitä tarkoitan ja olen sen myös sanonut. Mitä tulee loogiseen tekstintuottamiseen, niin koen olevani sillä saralla aika vahva. Joskaan en haavoittumaton.

Mutta ennen kuin haukut minun esitystäni heikoksi, niin tuo jotain heikkoa nähtäväkseni.

 

[Skoda]

Pata ja kattila

"Ja ei, en ymmärrä sitä ylimielistä pöyhkeilyä ja ostojoukkueiden haukkumista, jota fyysisesti aikuiset ihmiset tekevät. "

Mielestäni sinä Oiva sorruit ihan samaan itse. Haukuit vain ylimielisesti ja pöyhkeillen hiukan toisenlaista joukkuetta - käyttäen tehosteena niin juutalaisia kuin suurta määrää paskaakin. Ja hivenen kustakin tuli sekaan.

En tiedä mitä siitä syntyi. Hyvin likainen juutalainen?

 

[railwayman]

Oiva, ilman provokatiivisia ajatuksia haluaisin kuulla mielipiteesi saksalaisesta mallista. Saksassa monet seurat ovat hylänneet juniorityön, ainakin junnut ovat olleet lähinnä onnettoman lapsipuolen asemassa. Monet Saksan DEL-liigan seurat hakevat siis menestystä joukkueella, jonka pelaajt ovat kotoisin kuka mistäkin. Osa joukkueista on kieltämättä taloudellisesti vahvoilla, mutta itse näen moisessa kehityksessä monia vähemmän miellyttäviä piirteitä.

 

[Oiva]

Mallit ja mallit

Minun on vaikea kommentoida tuota hokematta samaa kuin edellä.

Kuitenkaan Suomessa yksikään liiga-seura ei ole unohtanut juniorityötä. Se on olennainen osa toimintaa. Toisaalta liiga on rakenteeltaan sellainen, että toiset joukkueet tekevät niistä pelaajista valmiimpia, jotka toisissa joukkueissa eivät joko ole saaneet riittävän hyvää mahdollisuutta tai eivät ole onnistuneet. On selvää, että esim. Jokereiden kaltaisessa joukkueessa Hyökkääväksi hyökkääjäksi eteneminen edellyttää hierarkiassa nousemista noin kenttä per kausi. Tämä edellytys ei ole kaukana Kärpissäkään.

Minusta on enemmän kuin hienoa, että on niitä seuroja, jotka jaksavat (lue:joutuvat) kasvattaa nuorista tähtiä. Ei tämä ole pois suljettua Jokereissakaan.

Sikäli jääkiekkoilun kehitys on turvattu suomessa, että ulkomaalaisten määrä on rajoitettu. Onko tämä hyvä vai huono asia, niin siihen en tässä ota kantaa. Paineita ulkomaalaismäärän pudottamiseen on olemassa ja tällä pyritään turvaamaan kotimaisten junnujen kehitys. Johtaisiko tämä kuitenkaan siihen on toinen tarina, josta olen suunnitellut uuden viestiketjun avaamista.

Sikäli Saksaan vertaaminen on mahdotonta, että käsittääkseni siellä ulkomaalaiskiintiötä ei ole.