Oman talouden hoito – vinkit ja vihjeet

[Tinke-80]

Mites muut Jatkoaikalaiset hoitaa oman taloutensa? Kuka ottaa kuukauden kasan laskuja, heittää ne ilmaan ja maksaa ne jotka tippuvat pöydälle? Kuka laskee viimeistä penniä myöten kaiken excelissä tietäen viimeistäkin penniä myöten mihin ne rahat menee? Ja jotkut jotenkin muuten?

Oma ratkaisuni on excel-taulukko johon laitan kyseisen kuukauden laskut ja tulot. Näin pysyy aika hyvin kartalla mihin ne rahat katoaa ja onko ensi kuussa paljonkin rahaa mihinkään kovin kalliiseen ylimääräiseen. Yleensä ei ole. Myöskään laskut eivät jää maksamatta kun tietää hyvin mitä laskuja on tulossa ja mitä on maksanut.

Käytämme myös avovaimon kanssa yhteistiliä johon laitamme kumpikin saman verran rahaa ja tältä tilitä lyhennämme asuntolainan, vastikkeen, sähkölaskut, kotivakuutuksen sekä muut yhteiset laskut ja otamme myös tältä tililtä rahat yhteisiin ruokakuluihin. Tämä käytäntö on toiminut meillä varsin hyvin. Mutta mites muut?

 

[Consumed]

Oma talouden pito on mallia huoleton, vaikka tulot eivät häävit olekaan. Pistän sen saman kiinteän summan aina kuukausipalkasta vaimokkeen tilille, joka hoitelee siis käytännössä kaikki talouden pakolliset kulut. Kuukausipalkasta jäävä osuus on sitten oma käyttövara kuukaudelle. 15. päivä tulevat lisät ja ylityökorvaukset pyrin laittamaan säästötilille, noin 400-500 e kuukaudessa. Ja tiedän, että sijoittaahan tuollainenkin summa kannattaisi, mutta kuten totesin, huolettomana pyritään etenemään. Pari kertaa vuodessa lähdetään reissuun ja hintalappuja ei katsella.

 

[Mediakuutio]

Itse olen hyvin tarkka. Tulee esimerkiksi kaupassa katseltua aina hinnat ja kilpailutettua säännöllisesti vakuutukset ja sähköyhtiöt yms. Toisaalta sitten esimerkiksi vaatteissa pyrin ostamaan laadukkaita tuotteita ja lomalle lähdettäessä ei mennä ihan halvimmasta päästä. Laskut saa nykyään oikeastaan kaikki e-laskuna niin eipä tarvi niiden muistamista stressata.

Puolison kanssa yhteinen tili ollut melkeinpä aina ja tuntuisi hyvin vieraalta ”minun rahat, sinun rahat” tyylinen systeemi.

 

[Kiekkokatsoja]

Keskustelun aihe on hyvä. Mutta toisaalta asiat lähes aina, itsestäänselvyyksiä. Joten ehken osallistu ketjuun, mutta toki luen sitä toisinan..

 

[Hauptmann]

Lokakuusta 2009 alkaen olen kirjannut kaikki tuloni ja menoni Exceliin. Niitä pystyy laittamaan sinne jo etukäteen, jos on jotain hajua tulevista menoista ja tuloista. Sitten näkee jo kuukausia etukäteen, että mikä on rahatilanne. Etukäteen merkittyjä menoja ja tuloja korjaillaan sitten, kun ne käyvät toteen.

Välillä on tosin stressaavaa, kun pitää koko ajan laittaa kaikki tulot ja menot ylös. Välillä siellä on joku summa pielessä ja joutuu laittamaan korjaussummia.

Jostain syystä pyrin siihen, että olisi aina vähintään 4000€ säästössä.

 

[finnjewel]

Jostain syystä pyrin siihen, että olisi aina vähintään 4000€ säästössä.

Kuulostaa aika lailla samalta kuin vanha kansanviisaus: "Aina mopon hinta taskussa."
Itse olen pyrkinyt maksamaan luotot pois, alkaen korkeakorkoisimmista. Enää/vielä olisi n. 22500 € jäljellä ja nykyisellä vauhdilla ollaan vuoden päästä velattomia.

 

[Amerikanihme]

Seuraan lähinnä kuukausittain luottokorttilaskun ja varsinkin pankkitiliotteen numeroita. Siitähän ne menot ja tulot näkyvät. Niin kauan kuin jonkin verran puskuria pankkitilillä riittää, niin en kauhean huolestunut ole, mutta jos se pankkitilin kokonaissumma tippuu tasaisesti vuoden mittaan niin sitten on keksittävä jotain muutoksia. Onneksi en ole tuohon tilanteeseen kovin montaa kertaa joutunut (vielä).

 

[Styge]

Asuntolaina maksetaan ja keskimäärin sellainen tonni laitetaan kuukausittain jemmaan. Muuten laskut menee tililtä suurimmaksi osaksi automaattihyväksynnällä, vaikka toki automaattimaksuille jotkin maksimirajat on läpsitty. Sitten lopuilla elellään, miten elellään. Jos jotain jää yli, niin joko se jää käyttötilille tai laitetaan säästöön. Kovin paljoa noita ei jaksa kyllä seurailla. Ulkonasyöminen ja alkoholi olisivat varmasti helpoiten karsittavia kuluja. Eipä ole jaksanut vaivata sillä mieltänsä. Elämiskulut ovat omasta mielestäni noin muuten varsin maltilliset.

 

[Trenchtown]

Olen aina ollut ja olen edelleen ihan pirun huithapeli ja todella paljon liian suurpiirteinen mitä talousasioihin tulee. Kunpa voisin laittaa edes osan huolettomuudestani MS-taudin ja siitä aiheutuvien kognitiivisten ongelmien piikkiin, mutta en voi (tai toki voin, mutta se olisi puhdasta itsepetosta) koska olen ollut talousasioissa luokattoman paska koko elämäni, kun taas MS-tauti mulla diagnosoitiin vasta kymmenisen vuotta sitten.

Vaimoni taas pitää kirjaa tuloista ja menoista, naputtelee exceleitä milloin mistäkin ja ainakin väittää tekevänsä sitä mielellään. Olenkin jo aikoja sitten antanut hänelle käyttöoikeuden ja nettipankkitunnukset tiliini, en edes suoraan sanottuna tiedä/muista, että mikä päivä eläke tilille kilahtaa. Sen tiedän, että se on pääsääntöisesti samana päivänä joka kuu, joskus alkukuusta.

Ei siis tee tiukkaakaan myöntää, että talousasioista täällä päättää ja pitää huolta suhteen kauniimpi osapuoli. Ehkä mäkin vähän saisin ruotoa suoremmaksi ja onnistuisin ryhdistäytymään jos pakko olisi, mutta kun ei ole, niin mennään näillä vaan.

 

[ernestipotsi]

Reilut pari tonnia nettotuloja. Menoja lasken aina välillä exceliin. En tosin ihan kuukausittain. Laitetaan nyt jos jotain kiinnostaa.

- 450eur asuntolainan lyhennys ja korko
- 250eur vastikkeet, vedet, autopaikka, koti- ja matkavakuutus sekä sähkö
- 180eur opintolainan lyhennys
- 370eur auto
- kasko+liik.vak 75eur
- verot 45 eur
- polttoaine 70 eur
- huollot, renkaat jne 60 eur
- arvonalenema 100eur
- satunnaiset kulut 20eur
- 400eur ruoka
- 150eur kk-säästöllä ETF:iin
- 100eur muihin matalakuluisiin rahastoihin

Muutama satanen jää sitten semmoiseen satunnaiseen tuhlailuun. Tilille palkannostopäivänä yritän jättää sen 200-300eur. Jos jää enemmän, niin sitten säästöön.

Vakuutukset ja sähköt pitäisi taas kilpailuttaa. Reissuille en ole juuri koskaan mitään säästänyt, mutta useimmiten matkustan aika pienellä budjetilla. Ruokaan menee hieman enemmän kuin tuo 400eur. Summan otin Dankse pankin luokittelusta keskimäärin/kk, mutta toisinaan makselen ostoksia käteisellä. Netit, puhelimet ym maksan firman kautta.
Luottokortti on myös apuna jos haluaa ostaa jotain nyt eikä vasta viikon päästä. 6% tod. vuosikorko on toki kortille varsin maltillinen, mutta ei sitä limittiä kannata silti koko ajan tapissa pitää vaan maksaa pois kun on rahaa.

 

[Cloaca Maxima]

Omassa lapsuudessa rahaa ja materiaa ei paljon ollut joten uskon sen olevan syy siihen että olen varsin varovainen ja harkitseva rahankäyttäjä. Lainaa en ole koskaan ottanut kuin asuntoa varten, kaikki muut hankinnat on ostettu käteisellä ja etukäteisesti säästäen. Opiskeluaikoina opintolainaa en nostanut vaan eläminen kustannettiin opintotuella ja osa-aikaisesti töitä tekemällä.

Uusia hankintoja tehdessä saatan käyttää tuntikausia aikaa etsiessäni halvinta vaihtoehtoa - tämä lähestulkoon kaikissa ostoksissa joiden summa ylittää 70e. Tiedostan ettei tämä välttämättä ole "ihan normaalia" sillä saatan harkita ja punnita näitä vähänkin kalliimpia hankintoja tarpeettoman kauan vaikka järki sanoo ettei odottamallakaan halvempaa vaihtoehtoa tuotteesta / palvelusta X ole tulossa.

Joku voisi kutsua toimintaani pihiksi mutta toisaalta en esimerkiksi ruokakaupassa hirveästi tuijota hintalappuja eli jokapäiväisessä talouden ylläpidossa olen siinä mielessä "huoleton" rahankäyttäjä. Juoksevat kulut (sähköt, vakuutukset, asuntolainan korot yms.) olen kilpailuttanut silloin tällöin ja saanut sitä myöten pieniä lisäsäästöjä. Yksin asuvana olen tietoinen siitä että jos joutuu esimerkiksi työttömäksi vähänkin pidemmäksi aikaa niin puskuria on oltava "kohtuullisesti" ja tämä aiheuttaa ajoittain pienimuotoista ahdistusta.

Laskut on aina pakko maksaa heti niiden putkahtaessa E-laskuna verkkopankkiin että olen reaaliaikaisessa tilanteessa kulutuksen suhteen. Siirrän myös joka kuukausi pienen summan rahastoihin ja taskurahaa säästän OP:n Säästölipas-palvelulla. Tässä jälkimmäisessä kyseessä on puhdas psykologinen tekijä - sama summahan olisi muutoin säästössä siellä käyttätilillä mutta Säästölippaaseen pikkuhiljaa kertyvä summa on psykologisesti ajateltuna puhtaasti ylimääräistä.

 

[vastaantulija]

Täällä kanssa yksi, jolla on viimeisen 10 vuoden ajalta aika pitkälti kaikki menot koneella Excelissä. Aikanaan se alkoi halusta oppia hallitsemaan omaa rahankäyttöä paremmin, mutta nykyään se on ehkä vähän sellainen harrastuskin, eli on vaan hauska seurata mihin rahat menee ja miten ne kulutustottumukset on muuttunut vuosien varrella, kun rahat meneekin vähän eri asioihin vuodesta toiseen. Samalla on oppinut huomaamaan niitä pieniä, mutta aika merkittäviä rahareikiä, mistä tinkimällä saa äkkiä rahaa jäämään enemmän säästöön. Jokaisella ne on vähän erilaisia ja niistä saa kiinni, kun seuraa rahankäyttöään. Yleisesti jos jotain heittää, niin syöminenhän se iso juttu on, mistä moni pystyy karsimaan menojaan. Ne kaikki lounaat, kahvilakäynnit, take away -kahvit ja sämpylät, puhumattakaan ala carte ravintoloissa syömisistä, on helposti satojen eurojen suuruinen rahareikä kuukaudessa. Säästöjen arvon ymmärtää vielä paremmin, kun ajattelee ne aina vuositasolla, eli voidaankin puhua äkkiä jo jostain 3000 euron vuosisäästöstä. Tämä siis vain suunnittelemalla kauppalistat, kotona syömiset ja eväiden valmistukset, jos elämään kuuluu paljon edellä mainittua "ulkona syömistä".

Meilläkin on vaimon kanssa yhteinen käyttötili, mihin pannaan suurin osa rahoista ja maksetaan sieltä sitten oikeastaan kaikki laskut ja kaupassa käynnit. Lisäksi meillä on yhteinen säästötili, missä pahan päivän varalle aina muutama tonni, ja sitten molemmilla omia rahastosijoituksia, ja jälkikasvulle ollaan säästetty samoin. Tarkasta rahankulutuksen seuraamisesta huolimatta, on tärkein asia itselläni ainakin tuo ylimääräinen puskuri, mikä poistaa pitkälti kaiken huolen noista raha-asioista. Ei se haittaa, jos tulee vähän yllättäviä menoja ja joku kuukausi meneekin vaikka tonnin miinukselle, kun rahaa on kuitenkin puskurissa ja seuraava kuukausi sitten luultavasti menee taas jo 500 plussalle.

Jonkun mielestä ehkä raskasta ajatella aina taloudellisesti ja säästäväisesti, mutta kuten todettua, siihen on vuosien aikana niin rutinoitunut, että se on enemmänkin joku harrastus kuin vaivannäköä. Ajattelen niin, että on paljon helpompaa elää säästäväisesti silloin, kun ei ole mikään pakko sitä tehdä, kuin sitten vastaavasti elää pienellä ihan pakon edessä.

Onnekas olen tietysti ollut, että en ole koskaan ajautunut taloudelliseen ahdinkoon.

 

[adolf]

Ajankohtainen ketju. Omat nettotulot kuukaudessa on keskimäärin varmaan jotain 2000€ hujakoilla. Vuorotyöntekijänä vaihtelevat kovasti. Menot kuukaudessa vaihtelevat jossain 1200-1400€ välillä.

Tarkoitus olisi vuoden loppuun mennessä säästää 1000€ sivuun pahan päivän varalle. Autosta hajoaa vaikka jotain, tai pitää uudet renkaat ostaa yms. mitä nyt ikinä voi jotain isompaa yllättävää tulla. Auton vaihto syksyllä tulee myös syömään monta tonnia. Sen jälkeen sitten avaan asuntosäästötilin ja rupean sinne pistämään kaiken ylimääräisen. Toivottavasti joskus 2-3 vuoden päästä on kasassa sellainen potti, että voin muuttaa omaan asuntoon.

Olen minäkin nuorempana ollut aika tuhlailevainen ja en kyllä mitään säästämisiä ole miettinyt. Kaikki sellaiset tarvittavat hankinnat on nyt kuitenkin tehty ja en oikein koe tällä hetkellä enää tarvitsevani mitään. Jotain satunnaisia hankintoja tulee toki varmasti jatkossakin tehtyä, mutta esimerkiksi kämpän kalustamiseen meni monta tonnia ja siihen ei tarvi enää rahaa laittaa.

S-bonuksien kerääminen on minusta kannattavaa. Ruokaostoksista kuitenkin yksinelävänäkin jo vuodessa tienaa sen kortin verran takaisin bonuksia ja sen jälkeenhän se on pelkkää voittoa. Jonnekin reissuun kun vaikka lähtee, niin sieltä on hyvä nostella rahaa.

 

[Niilo]

Itsellä rahan käyttö vaihtelee aika ajoin. Pankkikorttia tulee käytettyä ostoksiin n. 95 %:sti. Vaivatonta ostamista, välillä helppoa ja välillä ns. liian helppoa. Tulee tehtyä tyhmiä ja turhia ostoksia. Summat nyt ei ole isohkoja jotain 5-10 e / päivä. Tosiaan päiväkohtaisesti ei isoja, mutta ns. pitkässä juoksussa niistäkin kertyy isompi summa. Sitäkin voisi koettaa rajoittaa. Pitäisi vaan tehdä päätös, et ei mitään limsoja, karkkeja, energiajuomia jne ei osta ? Noiden lisäksi tulee käytyä aika vaihtelevasti työn takia "ulkona syömässä". Lounaat on siinä 10 huudeilla / päivä. Niistäkin tulee äkkiä viikossa se 40 euroakin. Toisaalta ihan turhaa mutta edelleen vaivatonta. Eipä tarvii sitten illalla töiden jälkeen kotona kokata. Tosin empä muutenkaan kokkaa...
Toistaiseksi on rahat riittänyt ja kun kämppäkin on maksettu niin ei sillein ole ollut paniikkia ( pakko koputtaa puuta ), yhtiövastike nyt menee ja ne muut pakolliset menot, netti ja kännykkä, vakuutukset, muka omatoiminen eläkesäästäminen ja sijoitusrahasto jne... Säästössä nyt on jonkin verran. Enemmänkin voisi olla mutta ?

 

[teppana]

En hoida taloutta juuri ollenkaan. Puolisoni hoitaa melkeinpä kaikki laskujen maksut. Itse laitan rahaa yhteistilille ja avovaimon tilille kerran kuussa. Muuten elän melko huolettomasti. Jos rahankäyttö meinaa olla liian kovaa, avovaimo antaa amexin laskun nenän eteen ja piikittelee. Pitäisi varmaan ottaa enemmän roolia taloudenpidossa, mutta toisaalta tällainen järjestely sopii meille.

 

[Herra Hopotin]

Joskus excelöin tulot tarkkaan. Nykyisin ei pahemmin aikaa jatkuvaan tarkkailuun. Puolison kanssa yhteinen tili, josta juoksevat kulut ja ruuat.

Muuten käytössä pään sisäiset rajat. Eli käyttötili on "nollilla", jos siellä on alle 500. Auttaa yllättävissä tuloissa, ja välillä voi hurvitella tuon pois.

Sitten säästötili. Siellä pyrin pitämään 2000€ äkillisiin menoihin. Eli jos auto ja joku kodinkone hajoaa. Tämä ehkä henkisesti tärkein.

Nuo kun kunnossa, ylimääräinen laitetaan rahastoihin poikimaan lisää.

 

[Numero13]

Kauhean tarkka olen omasta taloudestani ja rahan käytöstä. Kaikki tulee laskettua exceliin ja budjetit laadittua. Kuun vaihteessa aina asuntolaina ja ruokaostosten luottokorttilaskun maksu sekä muut laskut pois, ja loput sitten osakesijoituksiin. Yleensä nettotuloista n. puolet menee laskuihin ja muihin kuluihin, puolet osakkeisiin. Molempiin n. tonni kuussa. Puskuritilillä olen aina pyrkinyt pitämään 5-10k, josta tulee sitten lomareissut makseltua. Matkustelu onkin oikeastaan ainoa asia mihin rahaa tulee isosti käytettyä. Siinä en ole pihi toisinkuin kaikessa muussa.

 

[Skeletor]

En ole säilyttänyt mitään kuitteja 15 vuoteen. Kaupasta en koskaan halua kuittia, jossei kyseessä ole takuuasiat. Laskut automaattisesti e-laskulla. Rahaa on sen verran tilillä, että riittää elämiseen. Tarjousten perässä ei jaksa aikaansa kuluttaa, jossei kyseessä ole satojen eurojen säästö. Säästötilillä hankintoihin joku pesämuna. Käyttötilille tulee kuukausittain palkka ja menot ovat pienemmät kuin palkka. Eli ei siis minkäänlaista kirjanpitoa.

Vinkki: muuta aikasi rahaksi ja käytä excelin säätäminen sekä tarjousten perässä juokseminen johonkin vähemmän stressaavaan. Kyllä se raha riittää, jos osaa muuten hallita elämäänsä.

 

[Styge]

Tässä samassa ketjussa voisi samalla kysyä, kuinka suuri osa teidän käteen jäävistä tuloista menee asumiseen? Toki tuokin nyt riippuu, miten sen laskee, mutta jos tähän nyt otetaan vastikkeet, lämmitykset, sähköt ja kodin netti mukaan. Asuntolainan takaisinmaksuakin voi toki ajatella tässä kohtaa kahdella tavalla, joko säästämisenä tai vuokraan verrattavana kuluna. Otetaan tuo asuntolaina tähän kuluna, kun se osoittaa enemmän sitä, kuinka suuri osa kuukausittaisista tuloista asumiseen menee. Elinkaarikustannuksia tähän ei nyt sotketa. Varmaan jotain unohtuikin.

Omalla kohdallani tuo pyörii varmaakin jossain 20% osuudessa kuukausittaisista tuloista. Kovin kalliisti tuloihin nähden ei siis asuta, kun vaimokkeella osuus on vielä pienempi.

 

[Jymäkkä]

Kyllä meillä yli kolmannes nettotuloista menee asumiseen, joskin siitä tuo asuntolainan lyhennys jää omaan taskuun lopulta.

Meillä nyt lasten kanssa ehkä se kallein teinivaihe menossa, ja tuntuu kaikki rahat uppoavan helposti jonnekin. Olen aina ollut vastuullinen mutta huoleton rahankäyttäjä, mitään exceleitä jaksanut rustata muuten kuin taloprojektissa, mutta en koskaan ole yli varojenikaan elänyt. Nyt kyllä luulen, että jos vähän suunnittelisi, niin jäisi vähän säästöönkin, aiemmin jäi yrittämättäkin. Sillä tavalla olen luterilainen, että nopeasti tulee veloista hankkiuduttua eroon, vaikka korkotilanteen takia sijoituspainotteisempi strategia olisi hyvinkin tuottoisampi.

Meillä on kyllä sijoituksissa vähän puskuria, mutta ei mulla ole tarvetta mitään pottia kasvattaa esimerkiksi eläkepäiviä varten. Mieluummin elän ja matkustelen jo nyt niin paljon kuin pystyn. Kun lapset häviää nurkista, rahaa alkaa taas kasautua. Ei nyt vuoreksi asti, mutta kuitenkin.

 

[Aces High]

Taulukoita saa töiden puolesta pyöritellä välillä liiankin kanssa, joten oma talouden pito menee täysin takapuolidynamon varassa. Enemmän pitää siirtää sijoittamiseen hedonistisista huvituksista, varsinkin kun jaan talouden todella surkean rahankäyttäjien kanssa.
Kohtuullisesti etukäteen funtsitulla ja toteutetulla urasuunnitelmalla on aikuisiän ajan pystynyt kompensoimaan kasvaneita juoksevia kuluja(vaimo+4 lasta, Helsingissä asuminen). Varallisuuden kartuttaminen itsessään ei ole kiinnostanut, sillä valitettavasti jonkinlaiset perinnöt lankeavat lähenevässä tulevaisuudessa kummallekin meistä.

Asumismuotoja on tullut kokeiltua koko kirjo ja uskomattoman tuurin avustuksella vuokralle palaaminen mahdollistaa mökin + muuta kivaa. Vastaavan kokoinen asunto tällä alueella näyttää lähtevän 975t€:lla, vastike vaatimaton n.800€/kk. Nyt asumiseen kuluu noin viidennes nettotuloista, ostamalla menisi hiukan isompi siivu...

 

[vastaantulija]

Vinkki: muuta aikasi rahaksi ja käytä excelin säätäminen sekä tarjousten perässä juokseminen johonkin vähemmän stressaavaan. Kyllä se raha riittää, jos osaa muuten hallita elämäänsä.

Samaa mieltä, jos se oikeasti on stressaavaa. Omasta puolesta kuitenkin sanon vaan, että stressaavaa se olisi mulle vasta, kun ei oikeasti rahat riittäisi mihinkään muuten. Kun elää säästäväisesti ja tekee rahaa säästäviä valintoja ihan vapaasta tahdosta, niin se on vaan keino hankkia tavallaan lisää rahaa käytettäväksi johonkin muuhun. Eikä se mua ainakaan kuormita yhtään enempää, kun se on ihan selkärangasta lähtevää rutiinimaista toimintaa. Vastaavaa hyötyä tuottava lisätulojen hankkiminen llman ylimääräistä ajankäyttöä ja vaivaa ei tunnu mahdolliselta. No sijoitustoiminnassa voisi kehittyä varmasti paljonkin, mutta menee toistaiseksi sarjaan "vaatisi aikaa ja vaivaa".

Tässä samassa ketjussa voisi samalla kysyä, kuinka suuri osa teidän käteen jäävistä tuloista menee asumiseen?

Vähän alle kolmannes noihin asumiseen liittyviin kustannuksiin menee meidän taloudessa ja siitä taas n. 60% on sitä lainanlyhennystä, mikä siis muuntuu jossain määrin omaisuudeksi.

 

[A Siente]

Kaikki menee mitä tulee, Siinä ei paljon excel taulukkoja tarvita. Hyvä jos kuun lopussa saa ruokaa pöytään. Laskut ja lainalyhennykset tulee aina maksettua ajallaan. Kuun alussa kaikki laskut maksuun ja sit katsotaan mihin riittää loput rahat.

 

[PokerJoker]

Excel-taulukkoa pidin jossain vaiheessa, mutta jotenkin laiskanpuoleisesti tuli sitä täyteltyä niin se on jäänyt omalta osalta historiaan. Varmasti joillekin ihan hyvä tapa pitää kirjaa tuloista ja menoista, ei siinä siis!

Avopuolison kanssa avattiin juuri tuossa “ruokatili“. Puolitoista vuotta on nyt seurustelua takana ja äskettäin tuli ihan virallisestikin muutto saman katon alle. Seurustelun aikana ravintolalaskut ja ruokaostokset ovat menneet varmaan aika 50-50, mutta nyt molemmat laittavat sen x euroa tilille niin ei pitäisi tulla mitään ongelmaa nyt enää sen suhteen, että kumpi nyt tämän laskun maksaa.

Yksi omasta mielestä hyvä tapa, jota pidin yllä myös yksin asuvana, on se, että suunnittelee viikon ruokalistan valmiiksi etukäteen. Tulee käytyä vähemmän kaupassa ja kun siellä tulee käytyä niin tietää, että mitä sieltä pitää ostaa. Toki uusilla kotikulmilla on niin maan perkeleesti ravintoloita ja kun on itse vielä lomalla niin se take-away houkuttelee hyvinkin paljon, mutta kahden annoksen hinnalla tekee helpostikin kaksi-kolme kertaa ruokaa kotona.

 

[sampio]

Parhaillaan juon rahojani!