Ei oikein tiedä mitä odottaa, eikä ainakaan vielä löydy suuresti intoa koko touhuun. Yleensä viimeistään harjoituskausi on herättänyt kiinnostuksen, mutta nyt en ole jaksanut harjoitusmatseja seurata muuten kuin välillä selaamalla täällä otteluseurantaketjua. Kevään kyykkäykset kaivelevat joo, mutta enemmän kaivelee kuinka tylsää ja hengetöntä tuo peli on suuren osan Kaskisen ajasta ollut. Noissa kevään kyykkäyksissä on muuten vielä sekin huono puoli, ilmiselvän lisäksi, että vaikka Kaskisen TPS pelaisi kuinka huikean syksyn, niin silti takaraivossa kolkuttaa koko ajan "mites sitten keväällä/pleijareissa".
Muutamia erinomaisisia jaksoja on ollut, jolloin on innostunut ja odotellut että hyvä tästä tulee, mutta paljon on myös sellaista väkinäisen oloista nuhjausta, jota varmaan osin selittää tuo loukkaantumisten määrä. Välillä on tullut ihmeteltyä onko siellä joku taklauskielto päällä. Vaikka Telian passi oli koko viime kaudenkin, niin yhden käden sormilla voi laskea ottelut, jotka jaksoi seurata alusta loppuun asti. Yleensä jossain vaiheessa siirtyi räpläämään puhelinta tai katsomaan telkkaria, kun peli oli niin aneemisen näköistä. Hallilla kävin kerran, joka on vähiten sen n. 25 vuoden aikana kun olen peleissä käynyt. Nyt kun joukkuekin on aika hmv, niin paljon kiinnostuksesta lepää mm. Pajuniemen ja Pärssisen, sekä tietysti muidenkin nuorten kehityksen kohdalla.
En tiedä kuinka paljon on jo aika kullannut muistoja, mutta ikävä on kyllä Selin&Pikkarainen duoa. Joku 90-luvun haikailu nyt on hyödytöntä nostalgiaa, mutta tuosta duosta toinen voisi olla penkin takana vieläkin. Selinin aikaan peli oli paljon organisoidumpaa ja intensiivisempää, ja sitä myöten viihdyttävämpää. Viihdettä jääkiekkokin kuitenkin on ja jonkinlaisen menestyksen lisäksi kaipaan sitä että ottelut eivät ole vain kahden taklauksia välttelevän joukkueen roikkukiekkojen heittelyä ja kulmahyrrää, "viimeinen tuuripomppu voittaa" -henkisesti. "Hieman" kärjistetysti.
Odotuksissa, tai siis vaatimuksissa siis taisteleva ja toisilleen pelaava joukkue, niin lattealta/kuluneelta kuin se kuulostaakin ja paremmin organisoitu puolustusalueen pelaaminen. Ja vaikka johtotähdet ovat poissa, niin onhan se rimanalitus jos tuolla porukalla ei olla kuuden sakissa. Tepsin edelle menevät paperilla Kärpät, Tappara, IFK ja varauksin Pelicans ja Ilves, joilla menestys nojaa hyvin vahvasti nuorten lupausten potentiaalin realisoitumiseen.
Suuria odotuksia ei ole niin on hyvä mahdollisuus yllättyä positiivisesti!