Nykypäivän metsästys – leipää vai sirkushuvia?

[Salt]

Nyt kun on saanut lukea uutisista erään amerikkalaisen jantterin metsästyreissusta Afrikassa, jossa hän antaa eläimen kitua ensin 40 tuntia, sitten leikkaa pään irti trophyksi ja lopulta nylkee sekä jättää ruhon koskemattomana luontoon, niin voisi kysyä: voiko tuollaista toimintaa kutsua enää metsästykseksi? Ovatko tällaiset ihmiset henkisesti sairaita, kuten Roger Moore ja muut luonnonsuojelijat heitä nimittävät, vai onko se ihmisen egon mukaisesti vahvimman selviytymistä?

Minulla henkilökohtaisesti ei ole sellaisia metsästäjiä mitään vastaan, jotka vain hankkivat ruokansa luonnosta. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan ymmärrä enää trophyjen keräämistä ja valokuvaposeeraamista kuolleiden ruohojen vierellä. Siinä tulee mieleen jo Criminal Minds -sarjan sarjamurhaajat. Minun mielestäni trophyjen keräämisessä alkaa olla se raja, jossa siirrytään leivän sijasta jonkin muun ihmisvietin vietävänä pelkkään sirkushuviin.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Olin lähes varma, että olen kirjoittanut aiemminkin metsästys-ketjuun, mutta eipä vähäisellä haeskelulla sitä näyttänyt löytävän.

En itsekään ymmärrä Afrikan trofeemetsästystä edes vähää alusta, sillä minut on kasvatettu aikanaan pohjois-suomalaiseen metsästyskulttuuriin, jossa riistaa ja muutakin luontoa arvostetaan ennen kaikkea ravintona. Olen menneisyydessä työskennellyt riistanhoidon alalla entisen Metsästäjien keskusliiton palkkalistoilla, sekä etelämpänä fasaani-/peuratarhoilla ja onhan tuota suomalaista trofeetouhuakin tullut seurattua sivusta. Kontrasti Afrikan monenkirjaviin tapoihin on melkoinen, sillä Suomessa ei pienillä markkinoilla ja riistakannoilla pelatessa oikein ole varaa perseilyyn, eikä meikäläiset elukat oikein toimi historiallisesti arvostettuina trofee-eläiminä. Tietysti vaikka ja minkälaista touhuajaa mahtuu isoon sakkiin ja Suomessakin noita enimmäkseen itärajan suunann karhunpyynnin yhteydessä tapahtuvia perseilyjä esiintyy.

Suomen mittakaavassa kantoja on hoidettu hienosti riistanhoidolliselta kannalta, kun eläinkannat voivat määrällisesti ja lajin säilymisen kannalta (laaja geeniperimä) hyvin ja tuottavat trofeiksi kelpaavaa materiaalia (lähinnä hirvieläimet meillä: hirvi, metsäpeura, valkohäntäpeura, kauris ja muutamat harvinaisuudet, kuten kuusipeura, japaninpeura ja mufloni, sekä tietysti kaakossa villisika). Jotkut yrittäjät ja metsästysseurat myyvät sitten saamiansa lupia eteen päin halukkaille trofeemetsästäjille, enkä näe tuossa toiminnassa moitittavaa. Afrikassa on monenmoiseen tapaan hoidettu metsätystä, joista nyt tämä lemmikkijellonan tapaus on yksi räikeimmistä, sillä isolla rahalla ostetulle jahdille odotetaan myös niitä tuloksia. Tarkoitus pyhittää keinot, eikä noita touhuja oikein miltään kannalta voi tarkastella kestävästi.

Koko Afrikan trofee-metsästys on jäänne kolonialismin ajan "metsästyksestä" ja pidän safareita lähinnä silkkana typeryytenä. Salametsästys yksistään tuolla mantereella on jo käsittämättömissä mittakaavoissa toimiva järjestäytynyt rikollisuus ja eläinkantojen armoton tuhoaja, etten kehtaisi mennä sinne sekaan omia aseitani ulkoiluttamaan ja esittämään metsästäjää.

Mestästys on minulle ennen kaikkea sellaisen herkullisen lihan hankkimista pannulleni, etten sitä voi muuten sinne hankkia kuin itse metsästämällä. Metsäkanalinnut ovat minun mieluisinta ruokaa, joten sitä myöten myös mieluisinta metsästettävää. Eläimestä ei juuri suolia ja luita enempää hukkaan mene. Metstästys on myös erinomainen syy kulkea luonnossa ympäri vuoden, jopa useimmin ilman sitä asetta, sillä paikallisiin metsiin ja eläinkantoihin syntyy aivan erilainen side, joten veri vetää metsään vaikka kesken kaamoksenkin.

 

[Runtulin]

Tuon amerikanjantterin touhut ovat oksettavia, eivätkä liity kunniallisen metsästäjän touhuihin millään tavalla. Surulliseksi vetää lukea juttuja metsästysturismista.

Jos palataan perinteiseen kotimaiseen luvalliseen metsästykseen, niin siinä en näe mitään pahaa. Metsästyksellä saatava liha on melko luomua, eivätkä eläimet kärsi pienissä häkeissä, joten mikäpä ettei.

 

[Salt]

Kyllähän Suomen metsästysinnostuksesta kuulee juttuja muualtakin kuin mediasta. Täällä varsinais-suomessa käydään ampumassa metsästyskausien ulkoupolella mm. supikoiria huvin vuoksi. LIsäksi on tullut kuultua juttuja tosiaan näistä itä-suomen karhujen salakaadoista sekä tuttu metsäsnomistaja löysi luvattomasti ammutun hirvenraadon mailtaan. Myös pohjois-suomesta on tullut kuultua juttua hirven salakaadoista tietyillä alueilla. Sitten jotkut siellä ihmettelevät kun ei ole metsästyskaudella hirviä mitä ampua.

Kyllähän tämä ampumisinnostus metsästyskausien ulkopuolella on aika yleismaailmallinen trendi, jopa Suomessa, vaikka eihän siinä joka kerta syyllistytä pelkkään hupailuun. Tietyssä mielessä nykypäivän metsästys alkaa näyttää jo jonkinlaiselta urheilulta, mutta eihän kaikki koirat karvoistaan pääse, kun se ampuminen on jo syvällä verissä.

 

[Susi Mikkolainen]

Eipä tässä voi kuin allekirjoittaa kolme ensimmäistä viestä. Neljännessä viestissä olevat asiat ovat täysin tuomittavia. Jotenkin tulee vaan mieleen että salametsästyksen määrän täytyy vaihdella alueittain todella paljon. Tämä toki on luonnollista sillä tietyt porukathan ne ilmeisesti tekevät hommaa jopa puoliammattimaisesti.

 

[Klose16]

Eräänlaisesta narsistisesta fetissistä tuossa voisi hyvin olla kyse. Hammaslääkäri on asiantuntija omalla alallaan, muttei saa kuitenkaan tyydytystä ihmisten suiden ronkkimisesta - eihän se kovin miehistä olekaan, niin eiköhän vastapainoksi vetäistä taas reissu Afrikkaan.

Nykyaikaisen kolonialismin yksi, sopivasti individualistinen muoto.
Metsästyksen kanssa tuollaisella nyt ei ole oikein mitään tekemistä. Säälittävää käyttää pyydystäkin noin. Joillekin se palkinto on se juttu.

 

[Urheiluministeri]

Kyllähän Suomen metsästysinnostuksesta kuulee juttuja muualtakin kuin mediasta. Täällä varsinais-suomessa käydään ampumassa metsästyskausien ulkoupolella mm. supikoiria huvin vuoksi. LIsäksi on tullut kuultua juttuja tosiaan näistä itä-suomen karhujen salakaadoista sekä tuttu metsäsnomistaja löysi luvattomasti ammutun hirvenraadon mailtaan. Myös pohjois-suomesta on tullut kuultua juttua hirven salakaadoista tietyillä alueilla. Sitten jotkut siellä ihmettelevät kun ei ole metsästyskaudella hirviä mitä ampua.

Supikoiran, minkin ja hillerin osalta on säädetty metsästysajaksi 1.8.2015 — 31.7.2016. Ainoastaan naarasta, jolla on pentue ei saa metsästää 1.5.–31.7. Eli käytännössä urossupikoiran metsästysaika on ympäri vuoden. Salametsästys sinänsä on toki äärimmäisen tuomittavaa, ja omaan pesään kusemista.

Minäkin olen jo hyvän aikaa ihmetellyt, mikä ihmeen pointti noissa ison rahan safareissa on. Jotain Metsästäjä- tai Jahti-lehtiä lukiessa tulee kyllä aika nopeasti sivuutettua ne sarvikuononmetsästysposeerauskuvat. Minulle metsästys on ollut nimenomaan sellaista erähenkistä rauhoittumista ja luonnossa liikkumista, ei trophyja, poseerauksia tai ylävitosien heittelyä. Hemmetti soikoon, kun taannoin Erätulilla-ohjelmassa oli pätkää jostakin peltohanhenmetsästysseurueesta, joka näytti sekä kuulosti joltakin kommandojoukolta naamiovarusteineen ja puheenparsineen. Järjettömän tykityksen jälkeen pellolle pudonneita 1-2 hanhea seurasi joukko-orgasmi.

Olosuhteiden uhrina olen jättänyt metsästysharrastuksen taka-alalle, viimeksi on tullut jahdissa käytyä 5-6 vuotta sitten. Joskus kyllä aion harrastusta jatkaa, sikäli kun se on tulevaisuudessa lainkaan sallittua. Mielestäni metsästys on parhaimmillaan erittäin hieno ja arvostettava harrastus.

 

[Salt]

Supikoiran, minkin ja hillerin osalta on säädetty metsästysajaksi 1.8.2015 — 31.7.2016. Ainoastaan naarasta, jolla on pentue ei saa metsästää 1.5.–31.7. Eli käytännössä urossupikoiran metsästysaika on ympäri vuoden. Salametsästys sinänsä on toki äärimmäisen tuomittavaa, ja omaan pesään kusemista.

Okei no mulle oli jostain jäänyt jopa kuva siitä, että supikoirat olisi ollut rauhoitettuja elukoita, mutta näinhän se ei sitten olekaan. Kuka supikoiriakin ampuu? Syöky joku niidenkin lihaa vai onko se irroittelua? Ainakin nämä jäpikät, jotka minulle mainostivat käyneensä ampumassa supikoiria, eivät sitä tehneet lihan tai minkään metsänomistajan pyynnöstä, meinaan jos siitä on haittaa metsänhoitajille.

 

[#7]

Okei no mulle oli jostain jäänyt jopa kuva siitä, että supikoirat olisi ollut rauhoitettuja elukoita, mutta näinhän se ei sitten olekaan. Kuka supikoiriakin ampuu? Syöky joku niidenkin lihaa vai onko se irroittelua? Ainakin nämä jäpikät, jotka minulle mainostivat käyneensä ampumassa supikoiria, eivät sitä tehneet lihan tai minkään metsänomistajan pyynnöstä, meinaan jos siitä on haittaa metsänhoitajille.

Supikoiria ei syödä lainkaan, koska raadonsyöjänä sen liha lienee syömäkelvotonta. Supin metsästys on puhtaasti riistanhoitotyötä. Toki jotkut käyttävät turkkia esim. lakkien tai kinttaiden tekemiseen. Wikipediasta voi esimerkiksi tutustua kyseiseen eläimeen, mutta alla muutama ranskalainen viiva syistä supikoiran metsästyksen taustalla:

- Vieraslaji, joka ei kuulu alkuperäiseen lajistoon, vaan on ihmisen toimesta levinnyt Eurooppaan
- Erittäin haitallinen linnuille ja pieneliöille. Supit hävittävät suuren määrän lintujen pesiä ja pieneläimiä reviiriltään
- Levittävät tauteja ja loisia
- Tehokkaana lisääntyjänä leviää nopeasti uusille alueille

Supikoiria metsästämällä koetetaan paikata ihmisen omia virheitä. Vieraslajien siirtäminen on aina typerää, koska etukäteen on aina mahdotonta arvioida sen todellisia vaikutuksia. Australian kanit tai kissat Uudessa Seelannissa hyvinä esimerkkeinä.

Itse en ole supikoiria koskaan metsästänyt, mutta pitäisi kyllä. Samaten minkkejä ja muita vieralajeja, jotka ovat haitaksi alkuperäiseliöstöllemme.

 

[Salt]

Supikoiria ei syödä lainkaan, koska raadonsyöjänä sen liha lienee syömäkelvotonta. Supin metsästys on puhtaasti riistanhoitotyötä. Toki jotkut käyttävät turkkia esim. lakkien tai kinttaiden tekemiseen. Wikipediasta voi esimerkiksi tutustua kyseiseen eläimeen, mutta alla muutama ranskalainen viiva syistä supikoiran metsästyksen taustalla

Olisihan sitä voinut itse tietysti wikipediaakin käyttää, mutta eihän kaikista tiedä, mitä suuhunsa pistävät. Ja varmasti taitavalle aseenkäyttäjälle tuollainen riistanhoitotyö menee harrastuksena.

 

[floikkari]

Koko Afrikan trofee-metsästys on jäänne kolonialismin ajan "metsästyksestä" ja pidän safareita lähinnä silkkana typeryytenä. Salametsästys yksistään tuolla mantereella on jo käsittämättömissä mittakaavoissa toimiva järjestäytynyt rikollisuus ja eläinkantojen armoton tuhoaja, etten kehtaisi mennä sinne sekaan omia aseitani ulkoiluttamaan ja esittämään metsästäjää.

Nämä järjestetyt metsästysreissut ovat afrikassa tosi iso, käsittääkseni satojen miljoonien eurojen bisnes. Ei se nyt ihan mustavalkoinen homma sikäli ole, että sitä rahaa sitten lipsahtaa myös valtavien aidattujen luonnonsuojelualueiden hoitoon. Samalla syntyy suora kaupallinen intressi huolehtia siitä, että niitä ötököitä piisaisi myös jatkossa.

Mutta on kyllä hämmästyttä ajatus, että katsellessa telkkarista Avaran Luontoa ja majesteetillisia sarvikuonoja, leijonia ja elefantteja, tulee jollekulle ensimmäisenä mieleen, että olisipa kiva päästä tappamaan noita eläimiä. Pitää olla päässä jotain vikaa, jos on tarve lähteä jotain sarvikuonoja ampumaan. Jos on ylimääräistä ja haluaa suojella luontoa, niin lahjoittakoot fyrkat suoraan luonnon suojeluun. Jos siellä pitää joidenkin elikoiden kantaa pitää kurissa tai hankkiutua ongelmayksilöistä eroon, niin paikalliset tasan varmasti osaavat tehdä sen itse.

Pätee myös suomen karhuihin ym.

 

[BigRedBob]

Eräänlaisesta narsistisesta fetissistä tuossa voisi hyvin olla kyse. Hammaslääkäri on asiantuntija omalla alallaan, muttei saa kuitenkaan tyydytystä ihmisten suiden ronkkimisesta - eihän se kovin miehistä olekaan

Jonkun Amerikan uutisoinnin mukaan joitakin vuosia sitten oli ronkkinut myös apulaistaan ja ennen kuin seksuaalinen häirintä-keissi meni oikeuteen, juttu sovittiin, yllättäen, huomattavalla määrällä rahaa.

 

[Morgoth]

Mutta on kyllä hämmästyttä ajatus, että katsellessa telkkarista Avaran Luontoa ja majesteetillisia sarvikuonoja, leijonia ja elefantteja, tulee jollekulle ensimmäisenä mieleen, että olisipa kiva päästä tappamaan noita eläimiä. Pitää olla päässä jotain vikaa, jos on tarve lähteä jotain sarvikuonoja ampumaan.

Ymmärtääkseni myös kiinalaiset ovat yksi todella iso ongelma tai siellä halutaan ties mitä sarvikuonon esinahkaa erektiolääkkeeksi (hih, tämä kai sitä perinteistä kiinalaista lääketiedettä). En ihmettele, että paikallisten moraali venyy, jos joku tulee ja tarjoaa 50000 dollaria leijonasta. Voi vain kuvitella miten monen vuoden palkka tuo heille on.

Olen kamalan kyyninen, mutta vaikea nähdä oikein mitään ratkaisua. Paikalliset on köyhiä ja moraali venyy, kun rahaa löydään tarpeeksi käteen ja länsimaista löytyy aina löytyy näitä omituisia ihmisiä joiden pitää päästä tappamaan sarvikuonoja ja sitten on näitä jotain pieni munaisia aasialaisia joiden pitää saada erektioon lisää voimaa, mutta Viagra ei kelpaa.

 

[Salt]

Mutta on kyllä hämmästyttä ajatus, että katsellessa telkkarista Avaran Luontoa ja majesteetillisia sarvikuonoja, leijonia ja elefantteja, tulee jollekulle ensimmäisenä mieleen, että olisipa kiva päästä tappamaan noita eläimiä. Pitää olla päässä jotain vikaa, jos on tarve lähteä jotain sarvikuonoja ampumaan. Jos on ylimääräistä ja haluaa suojella luontoa, niin lahjoittakoot fyrkat suoraan luonnon suojeluun. Jos siellä pitää joidenkin elikoiden kantaa pitää kurissa tai hankkiutua ongelmayksilöistä eroon, niin paikalliset tasan varmasti osaavat tehdä sen itse.

Tämä herra Palmer omistaa erään jutun mukaan yli 60 eri eläimen pään kotonaan, jotka eivät varmasti kaikki ole Yhdysvalloissa eläviä elukoita. Lisäksi hän kuulemma "showing off" näillä metsästystrophyilla vai trofeilla. Tuskin tämä mies katuu mitään muuta kuin kiinnijäämistä, jos sitäkään. Häneltä nimittäin löytyy myös metsästysrikos muutaman vuoden takaa. Hän kävi metsästyskauden ulkoupuolella ampumassa mustakarhun Wisconsinissa muistaakseni ja taitaa tämä karhu olla myös yksi hänen pääkokoelmistaan.

 

[Unkka]

Arvostan tavattomasti Suomen hirvenmetsästäjiä ja metsästysporukoita. Ilman heitä tulisi ruumiita joka vuosi läjäpäin tieliikentessä, ja männyntaimikot kaluttaisiin putipuhtaaksi. Kiitos teille jotka punalakki päässä jatksatte vuodesta toiseen. Itse olen kerran kokeillut, eikä se ollut meikäläisen laji.

 

[Pekkis]

Olin lähes varma, että olen kirjoittanut aiemminkin metsästys-ketjuun, mutta eipä vähäisellä haeskelulla sitä näyttänyt löytävän.

Vitutusketju sivu 1874. Hyvin sä vedät edelleen.

 

[Osmo Rapeli]

Olen kuullut mutuarvioita siitä, että joutsenten virkistynyt kanta on (merkittävä) osasyyllinen hanhikannan laskuun. Onko mutussa paljon perää? Mitäs helvettiä me sitten teemme jos pitää valita toinen? Pitääkö? Siihen olen ainakin törmännyt, että joutsenet ovat tehokkaita häätämään muita vesilintuja yksittäisiltä lammilta jne.

 

[salama#8]

Olen kuullut mutuarvioita siitä, että joutsenten virkistynyt kanta on (merkittävä) osasyyllinen hanhikannan laskuun. Onko mutussa paljon perää? Mitäs helvettiä me sitten teemme jos pitää valita toinen? Pitääkö? Siihen olen ainakin törmännyt, että joutsenet ovat tehokkaita häätämään muita vesilintuja yksittäisiltä lammilta jne.

Väitteessäsi on perää, mutta asia ei taida olla ihan noin yksioikoinen. Joutsen ajaa metsähanhen pois samalle lammelle sattuessa, mutta rimmikoita ja suolampia on erämaat täynnä, eikä niillä kaikilla elä joutsenta, ainakaan toistaiseksi.

Metsähanhikantaan kohdistuu kova metsästyspaine muuttomatkalla rannikkoseutujen levähdys ja ruokailupaikoilla. Mututuntumalla sanoisin että metsähanhia ammutaan muuttomatkalla monikymmenkertainen määrä verrattuna siihen, mitä niitä saadaan hanhien pesimäalueilta. Jos päätösvalta olisi minulla, rauhottaisin metsähanhen kokonaan 30-50km etäisyydeltä rannikosta. Tämä vähentäisi metsästyspainetta merkittävästi.

Lisäksi sallisin laulujoutsenen metsästyksen jollakin järkevällä kiintiöllä rajoitettuna. Joutsenkanta on alkaa olemaan kohta turhankin vahva. Aikuisella laulujoutsenella ei käytännössä ole luontaista vihollista Suomen luonnossa.

Eli valintaa ei tarvitse tehdä kummankaan lajin välillä, vaan vähennetään metsästyspainetta metsähanhen kannalta kriittisiltä alueilta ja sallitaan laulujoutsenen metsästys järkevillä saalisrajoituksilla.

 

[#7]

Väitteessäsi on perää, mutta asia ei taida olla ihan noin yksioikoinen. Joutsen ajaa metsähanhen pois samalle lammelle sattuessa, mutta rimmikoita ja suolampia on erämaat täynnä, eikä niillä kaikilla elä joutsenta, ainakaan toistaiseksi.

Kokonaisuudessaan olen hyvin pitkälle samoilla linjoilla kanssasi, mutta ylläolevasta hieman eriävä mielipide. Ei niinkään soiden ja rimmikoiden määrästä, vaan niiden riittävyydestä hanhen pesintään. Ongelmana on, että metsähanhi on hyvin valikoiva pesimäalueen suhteen. Sille ei kelpaa kuin parhaat rimmikot kun taas joutsenelle kelpaa miltei mikä tahansa lutakko. Muutamalla metsähanhen vanhalla pesimäsuolla on nykyisin joutsenen pesä ja hanhia ei samoilla rimmikoille ole joutsenen tulon jälkeen sopinut. Kaikki olisi hyvin, mikäli joutsenet jättäisivät rauhalliset ja suot ja lammet hanhille ja keskittyisivät pesimään mökkijärvillä ja muilla hanhille kelpaamattomilla alueilla. Ikävä kyllä joutsenet valtaavat usein myös ne paremmatkin paikat. Hanhi ei ole ainoa joutsenen uhri, vaan myös pienemmätkin vesilinnut joutuvat jossain määrin kärsimään. Pikkujoutsen kävi haahkan kimppuun. Miten kävi? - YouTube Linkin takana hieman videoa joutsenista. Kyseinen toiminta on mahdollista ruokailu- ja pesimäpaikoilla.

 

[GTRapid]

Mutta on kyllä hämmästyttä ajatus, että katsellessa telkkarista Avaran Luontoa ja majesteetillisia sarvikuonoja, leijonia ja elefantteja, tulee jollekulle ensimmäisenä mieleen, että olisipa kiva päästä tappamaan noita eläimiä. Pitää olla päässä jotain vikaa, jos on tarve lähteä jotain sarvikuonoja ampumaan. Jos on ylimääräistä ja haluaa suojella luontoa, niin lahjoittakoot fyrkat suoraan luonnon suojeluun. Jos siellä pitää joidenkin elikoiden kantaa pitää kurissa tai hankkiutua ongelmayksilöistä eroon, niin paikalliset tasan varmasti osaavat tehdä sen itse.

Pätee myös suomen karhuihin ym.

Boldaus oma. Karhunmetsästyshän suomessa perustuu ns. kannanhoidolliseen verotukseen ja itsekin tätä lajia harrastan. Järkevällä "verotuksella" säilytetään karhunkin kohdalla lajin arvostus ja kunnioitus, kun "toimeksiannot tähän tehtävään" ei tule viranomaistyönä, vaan pihalla tapahtuvaa häiriökäyttäytymistä ennaltaehkäisevänä kannanhoidollisena metsästyksenä. Näistä pihoissa viihtyvistä karhuista välillä voi lukea mediasta, miten koitetaan karkottaa ja kun se ei onnistu niin sitten lopettaminen tulee eteen. Taasen karhukannana säätelyllä ja ihmisarkuuden ylläpitämisellä pyritään pitämään metsän kuningas siellä metsän puolella jne.

Ja tästä kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta kanta on erittäin elinvoimaisella tasolla suomessa (+ venäjän kanssa yhteinen "rajakanta" sitten lisäksi), kuten tästä Luken linkistä selviää: RKTL - Karhun kanta-arviot Karhukanta oli voimakkaassa kasvussa ja vuodesta 2010 lähtien siihen on MMM:n toimesta pyritty saamaan taittumista, missä ollaan kanta-arvioiden pohjalta onnistuttu ennakoidusti.

Yleisesti ottaen riistan hyödyntäminen ruokana ja muina hyödykkeinä + suurpetojen pihakäyttäytymisen osalta myös "reviirinpuolustaminen", on kaikki metsästyksen kautta tapahtuvaa ihan luonnollista toimintaa. Tästä vaan on ikävän moni vieraantunut, kun sen ruuan saa tehotuotettuna sieltä kaupasta ja sähkön pistorasiasta. Tämän vieraantumisen takia monesti se riistaeläimen tappaminen tuntuu vaikealta asialta, vaikkei siinä sen maata mullistavammasta tapahtumasta olekaan kyse. Mutta kun kaikki tulee itselle sopivasti paketoituna, niin niiden asioiden taakse ei sitten tarvitse nähdä ja kun ei näe, ei sitä ole olemassa.

Sinänsä Avara Luonnossa ei ihmeemmin mitään vikaa ole - itsekin sitä katson useasti - mutta jos koko mielikuva villieläimiin ja metsästykseen rakentuu vahvasti pelkästään niiden kautta, voi näkemys olla hieman suppeahko. Ko. sarjan objektiivisuus metsästyksen suhteen on hieman kyseenalainen välillä. Ja tämä ei tule esille silmille rävähtämällä sarjassa, vaan pieninä palasina ns. "hampurilaismetodia" käyttämällä (sämpylä/pihvi/sämpylä), johon törmää myös monessa muussa mediassa tässä ajassa.

 

[Salt]

Yleisesti ottaen riistan hyödyntäminen ruokana ja muina hyödykkeinä + suurpetojen pihakäyttäytymisen osalta myös "reviirinpuolustaminen", on kaikki metsästyksen kautta tapahtuvaa ihan luonnollista toimintaa.

Puhuit tekstissäsi metsästäjänä kokonaisuutena asiaa, mutta pihalle eksyvistä metsänelukoista minulla on eriävä mielipide. Pihoille eksyvien eläinten ampuminen (jota kuulee valitettavan usein) ei ole mielestäni enää kannan kasvua säätelevää riistanhoitotyötä, vaan kaupungista harvaan asutuille seuduille muuttaneiden tai muuten siellä asuvien uusavuttomien pyytämää teurastusta, johon metsästäjien ja virkavallan on helppo lähteä mukaan.

Minulla ei ole riistahoitotyötä vastaan mitään. Haluan vain irroittaa pois tämän seikan asiayhteydestä.

Usein unohdamme, että me ihmiset itse olemme osittain syypäitä ilmiöön, jossa törmäämme luonnonvaraisia elukoita pihapiireissämme. Halumme muuttaa pois isoista asutuskeskuksista luonnonkeskelle, jolloin leviämme yhä laajemmalle alueille, jotka ennen ovat olleet metsänelukoiden asuinsijoja. Tuntuu, että luonnokeskelle muutto ei lähennä joitakin ihmisiä yhtään sen enempää luontoon, koska pelkäämme pihoille eksyviä karhuja, hirivä, susia jne. Kun emme halua jakaa elinpiiriämme niiden kanssa, pelästymme ja soitamme paniikissa apua paikalle, jotta mainitsemasi "reviiripuolustaminen" saa oikeutetun toimeenpanon. Meille ihmisille vaan on helpointa hävittää ongelmat lajillemme tyypillisellä tavalla.

 

[Andi]

Asiallinen ketjun avaus kieltämättä. Eikä vähiten siksi että metsästys on kuulunut omaan vuosikalenteriin lähes säännöllisesti tuolta 6-7vuotiaasta naperosta asti(Aika ajoinhan tuokin herättää paljon keskustelua että mikä olisi se sopiva ikä näihin hommiin). Metsästys ei itselle ole mitään trofeiden keräilyä(Aika kovasti tulee vierastettua itse tuota matkailua eurooppaan tai afrikkaan sarvien/luiden perässä), tai ehkä edes harrastamista vaan kalastuksen, marjastuksen yms ohessa yksi lisäkeino hankkia monipuolista ruokavaliota itselle ja perheelle. Toissa syksynä tuli viimeeksi kotoisessa jahdissa tilanne jossa toistakymmentä sarvipiikkiä juoksi seisomaan n. 8 metrin päähän. Karkuunhan se kuitenkin lähti kun yritin kuulumisia kysellä. Mitään vääryyttä ei olisi sormea koukistellessa tapahtunut mutta tällä kertaa näin.

Hiljalleen alkaa pakastimesta tilaa löytymään taas tulevan syksyn hirvijahtia ajatellen. Lupia on käytettävissä parisenkymmentä ja seurueessa suurinpiirtein saman verran porukkaa jahdissa. Toki ei noita välttämättä kaikkia lupia käytetä vaan toimitaan sen mukaan mitä metsässä eläimiä on.

GTRapidin viesti on kyllä mielestäni erittäin asiallista tekstiä. Karrikoiden voisi oikeestaan todeta että kun ihminen poistaa pihalleen tulevan petoeläimen, on se loppujen lopuksi lähes samaa toimintaa kuin mitä eläimet tekevät päivittäin toisilleen metsissämme.

 

[BigRedBob]

sitten on näitä jotain pieni munaisia aasialaisia joiden pitää saada erektioon lisää voimaa, mutta Viagra ei kelpaa.

Tämä pitää kyllä paikkansa, kiinalaiset söisivät vaikka ihmistä, jos joku väittäisi siitä tulevan stondiksen. Kiinassa kävin joitain vuosia sitten ja vähän kaikessa on kyse siitä, että mikä parantaa potenssia. Haineväkeitosta lähtien ja varmaan pääskysen pesäkin saa muka heijarin aikaan.

 

[mjr]

Onhan metsästys sinänsä enimmäkseen melkoisen järkevää puuhaa, mutta sitten on näitä tiettyjä lieveilmiöitä, jotka todistavat suorastaan absurdista etäisyydestä luonnosta ja sen kunnioittamisesta. Lähes poikkeuksetta on kuitenkin ekologisempaa ja eettisempää syödä riistaa kuin lihateollisuuden tuotteita.

 

[floikkari]

Boldaus oma. Karhunmetsästyshän suomessa perustuu ns. kannanhoidolliseen verotukseen ja itsekin tätä lajia harrastan. Järkevällä "verotuksella" säilytetään karhunkin kohdalla lajin arvostus ja kunnioitus, kun "toimeksiannot tähän tehtävään" ei tule viranomaistyönä, vaan pihalla tapahtuvaa häiriökäyttäytymistä ennaltaehkäisevänä kannanhoidollisena metsästyksenä. Näistä pihoissa viihtyvistä karhuista välillä voi lukea mediasta, miten koitetaan karkottaa ja kun se ei onnistu niin sitten lopettaminen tulee eteen. Taasen karhukannana säätelyllä ja ihmisarkuuden ylläpitämisellä pyritään pitämään metsän kuningas siellä metsän puolella jne.

Ja tästä kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta kanta on erittäin elinvoimaisella tasolla suomessa (+ venäjän kanssa yhteinen "rajakanta" sitten lisäksi), kuten tästä Luken linkistä selviää: RKTL - Karhun kanta-arviot Karhukanta oli voimakkaassa kasvussa ja vuodesta 2010 lähtien siihen on MMM:n toimesta pyritty saamaan taittumista, missä ollaan kanta-arvioiden pohjalta onnistuttu ennakoidusti.

Yleisesti ottaen riistan hyödyntäminen ruokana ja muina hyödykkeinä + suurpetojen pihakäyttäytymisen osalta myös "reviirinpuolustaminen", on kaikki metsästyksen kautta tapahtuvaa ihan luonnollista toimintaa. Tästä vaan on ikävän moni vieraantunut, kun sen ruuan saa tehotuotettuna sieltä kaupasta ja sähkön pistorasiasta. Tämän vieraantumisen takia monesti se riistaeläimen tappaminen tuntuu vaikealta asialta, vaikkei siinä sen maata mullistavammasta tapahtumasta olekaan kyse. Mutta kun kaikki tulee itselle sopivasti paketoituna, niin niiden asioiden taakse ei sitten tarvitse nähdä ja kun ei näe, ei sitä ole olemassa.

Niin että lähdetääs vähän ampumaan ennaltaehkäisevästi johonkin kainuun korpeen karhuja. PIHAKARHUT! Yllä olevan kaltaiset jutut varmaan toimii oikein hyvin jossain metsästysporukoissa, mutta normi-ihmisille, joilla ei ole kiinnostusta tappaa karhuja vain tappamisen vuoksi, ne eivät mene läpi.

Suomessa on ~1500 karhua. Tänne mahtuisi mukavasti huomattavasti isompi kanta. Siitähän vasta parku tulisikin, kun sitten olisi vähemmän hirvieläimiäkin tomerien metsämiesten tapettavaksi. Esim siellä kainuussa näköjään kanta on hävitetty alle puoleen siitä mitä se oli vielä joitain vuosia sitten.

Oikeiden ja todellisten ongelmayksilöiden karkoitus tai lopetus on enemmän kuin ok.