Nuoret pelaajat ja Liigan taklauspeli

[Soilworker]

Viimeistään Kivenmäen ikävän loukkaantumisen myötä palstalla näkynyt yhä enemmän keskustelua seuraavan kahden ääripään väliltä: "Pää ylös, junnu!" ja "Avojään pommit ei kuulu nykykiekkoon". Kuului kumpaan leiriin tahansa ja painotti kumman taklauksen osapuolen vastuuta tahansa, ei voi kieltää sitä, että taklattavan iällä ollut hyvin runsaasti vaikutusta siihen, osuiko taklaus päähän Liiga-kaudella 2019-20 vai ei.

Alta löytyy taulukko, johon (pitäisi) olla kerätty kaikki kauden 2019-20 pelikieltoon johtaneet päähän kohdistuneet taklaukset, ja kummankin osapuolen ikä, pituus ja paino. Pohjalla vielä näiden keskiarvot.

Taklaaja	Ikä	Pituus	Paino	Taklattu	Ikä	Pituus	Paino
Nemecek	24​	194​	93​	Kivenmäki	19​	175​	66​
Klok	24​	185​	85​	Puistola	19​	183​	80​
Kähkönen	33​	182​	85​	Nyman	20​	175​	65​
Hyvärinen	28​	190​	95​	Toivola	21​	181​	77​
Allén	21​	183​	91​	Suuronen	24​	183​	83​
Berger	23​	182​	86​	Friman	26​	189​	92​
Asplund	34​	181​	94​	Pitkänen	23​	177​	72​
Vidgren	22​	189​	84​	Wilson	33​	185​	95​
Zaborsky	32​	181​	91​	Talaja	31​	181​	88​
Mieho	25​	186​	84​	Puistola	19​	183​	80​
Vartiainen	25​	187​	91​	Mäntylä	38​	171​	85​
Bertrand	29​	185​	91​	Gallo	23​	182​	85​
Löfman	32​	177​	81​	Lundell	18​	185​	85​
Vuorisalo	24​	179​	79​	Engberg	20​	181​	85​
Mäntylä	38​	171​	85​	Koblizek	22​	175​	73​
Jaakola	36​	186​	89​	Gallo	23​	182​	85​
Laatikainen	39​	181​	83​	Åsten	27​	182​	86​
Jokinen	36​	183​	87​	Nättinen	23​	188​	93​
Varakas	36​	182​	85​	Stråka	21​	191​	95​
Keskiarvo	29.5​	183.4​	87.3​		23.7​	181.5​	82.6​

Pelkkien keskiarvojen tuijotus ja 19 taklauksen otoskoko ei aivan tieteellisiä kriteerejä täytä, mutta jonkinlaisia johtopäätöksiä näistä voitaineen vetää. Taklaajien keskiarvot ovat tavallisen liigajyrän lukemilla, mutta taklattujen lukemat jäävät tätä pienemmäksi. Kun tämän taulukon ikäsaraketta tutkii tarkemmin, on taklatuista 68,4 prosenttia iältään joko 23 vuotias tai nuorempi. Koko liigakaudella kentällä käyneistä pelaajista 46,9 prosenttia kuuluu tähän ikäluokkaan - ja voitaneen väittää, että peliajalla painotettuna tuon ikäluokan osuus on vielä huomattavasti pienempi.

Koko liigan pelaajiston keskiarvot ovat vertailukohtana seuraavat (huomioikaa tosin vinouma, joka johtuu siitä, että liigan pelaajalistauksessa on kaikki liigarosterissa olleet - ikä on todennäköisesti keskivertorosteria alhasempi):

Keskiarvo / Pituus	Keskiarvo / Paino	Keskiarvo / Ikä
183.1​	84.3​	24.5​

Nuoret ja taitavat - mutta vielä fysiikaltaan keskeneräiset - pelaajat tuovat Liigaan runsaasti väriä, taitoa ja innostusta. Liigafanin on helppo olla innostunut oman seuran junnun debyyttikauden onnistumisista ja tulevaisuuden tähtistatuksen spekuloinnista. Kaikki tämä Barkovin, Laineen, Ahon ja Heiskasen vanavedessä tullut junnuhype on tehnyt Liigalle viime vuosina tolkuttomasti hyvää. Ja Liigaseuroille tämä kaikki tapahtuu vielä hyvin kustannustehokkaasti. Parhaimmillaan junnusopimuksella fanien sydämet sulattava tulosyksikön pelaaja voi olla kultaakin kalliimpi osa mestaruusjoukkuetta. Mutta ovatko kaikki huipputason kiekolliset yksilötaidot omaavat pelaajat silti vielä kokonaisuutensa osalta Liigatasoa? Pelataanko lupaavan pelaajan loppu-uralla uhkapeliä, kun heidät lyödään askiin vielä kasvuikäisenä?

Nuoren pelaajan menetys toiseen Liigaseuraan on joukkueelle PR-katastrofi. NHL-varauksen tai -sopimuksen toivossa peliaika, tulosyksikön paikka ja tehot ovat hyvin nuorena ovat junnulle edellytys. Lähes kaikki voimat puskevat taitavaa, mutta fyysisiltä ominaisuuksiltaan heikompaa superjunnua Liigarosteriin suurille peliajoille. Mutta tämä ei tule riskittä. Tulisiko Liigan vähentää taklauspelin merkitystä nuorten taitopelaajien pitämiseksi Liigassa mahdollisimman nuoresta asti? Vai tulisiko löytää kompromissi, jossa nämä taiturit laitetaan kentälle no-contact -heijastinliivi yllä? Vai tulisiko palata vanhojen aikojen tavoille, jossa junnun on oltava kokonaisvaltainen myös fysiikaltaan saadakseen suuren roolin Liigajoukkueessa?

 

[Glove]

Mielestäni valmentajan vastuulla on se, että laittaa askiin vain sinne taidollisesti, fyysisesti ja henkisesti valmiita pelaajia. Epäilen, ettei yli 170 cm / alle 70 kg pelaaja ole fyysisesti valmis liigaan. Tässä viimeisimmässä tapauksessa pelajien pituusero oli noin 20 cm ja painoero n. 30 kiloa. Kun nämä massat törmäävät suurin piirtein samalla nopeudella toisiinsa niin jokainen fysiikkaa lukenut tietää mitä siinä käy.

Toisekseen liigan taso on alkanut mietityttämään minua yhä enemmän. Veteraaneja ja nuoria, jotka ei välttämättä ole valmiita miesten peleihin.

 

[Poulu Jukki]

Viime keväänä pisti silmään, että Oskar Osala joutui pelaamaan todella varovaisesti kun kentällä oli niin paljon pienempiä pelaajia että aina taklatessa kävi huonosti. Toki Osala on keskimääräistä konkariakin isompi ja vahvempi, mutta jos pitää pelata sen vuoksi varovaisemmin kun kentällä on puolet pienempiä pelaajia niin on huono tilanne.

Toki Kärpissä pelasi samaan aikaan myös Aleksi Heponiemi joka taisi olla varusteet päällä juuri ja juuri 60kg, mutta en muista että hänellä olisi ollut ongelmia ottaa taklauksia vastaan.

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä että jos tulee pelaamaan aikuisten pelejä, fysiikan on pakko olla kunnossa ettei satu pahasti.

 

[Remy Martin]

Jonkilainen lisenssisysteemi alle parikymppisille voisi olla hyvä. Eli peliluvan saisi vasta jonkinlaisen kypsyyshaastattelun jälkeen. Haastattelussa teroitettaisiin oman terveyden suojelemisen tärkeyttä ja samalla muisutettaisiin että vastassa ei ole enää pelkästään muita junnuja. Lisenssi voitaisiin ottaa myös pois jos katsotaan ettei junnu osaa pelata turvallisesti miesten pelejä. Muiden joukkueiden pelaajat voisivat esimerkiksi tarvittaessa raportoida läheltä piti tilanteista.

 

[Target]

Mielestäni valmentajan vastuulla on se, että laittaa askiin vain sinne taidollisesti, fyysisesti ja henkisesti valmiita pelaajia. Epäilen, ettei yli 170 cm / alle 70 kg pelaaja ole fyysisesti valmis liigaan. Tässä viimeisimmässä tapauksessa pelajien pituusero oli noin 20 cm ja painoero n. 30 kiloa. Kun nämä massat törmäävät suurin piirtein samalla nopeudella toisiinsa niin jokainen fysiikkaa lukenut tietää mitä siinä käy.

Toisekseen liigan taso on alkanut mietityttämään minua yhä enemmän. Veteraaneja ja nuoria, jotka ei välttämättä ole valmiita miesten peleihin.

Tämähän on se ongelma 15 joukkueen sarjassa. Suuri osa pelaajista on taitotasoltaan, kooltaan ja iältään aivan väärässä sarjassa.

 

[Zeta03]

Mielestäni valmentajan vastuulla on se, että laittaa askiin vain sinne taidollisesti, fyysisesti ja henkisesti valmiita pelaajia. Epäilen, ettei yli 170 cm / alle 70 kg pelaaja ole fyysisesti valmis liigaan.

Tuo alle 70kg on Oton kohdalta varmaankin vähän vanhaa tietoa, luulisin että tälle kaudelle painoa ja lihasmassaa olisi tullut vähän lisää. Pienikokoiset pelaajat ovat aina alttiita jäämään isompien jalkoihin, tällöin täytyy yrittää pelata fiksusti ja nopealla jalalla, mutta silti joskus vain käy niin että se isompi kaveri pääsee taklaamaan.

 

[Glove]

Tuo alle 70kg on Oton kohdalta varmaankin vähän vanhaa tietoa, luulisin että tälle kaudelle painoa ja lihasmassaa olisi tullut vähän lisää. Pienikokoiset pelaajat ovat aina alttiita jäämään isompien jalkoihin, tällöin täytyy yrittää pelata fiksusti ja nopealla jalalla, mutta silti joskus vain käy niin että se isompi kaveri pääsee taklaamaan.

Ässien sivuilla 66 kg. Luulisi olevan kohtalaisen ajantasainen tieto, ehkä kauden alusta.

 

[Zeta03]

Ässien sivuilla 66 kg. Luulisi olevan kohtalaisen ajantasainen tieto, ehkä kauden alusta.

Ok EP:ssä näkyi olevan vielä tuo 62kg joka ei varmasti pidä paikkansa vaan on useamman vuoden takainen tieto

 

[R.P.M. 12 000]

Lisenssimenettely voisi olla yksi keino tuoda ulkopuolinen näkemys siihen, voiko 15-vuotiaita kavereita päästää kentälle Liigassa.

Olen HIFK:n puolella jo vuosia ihmetellyt, miten näitä nuoria kundeja voidaan tuoda sisään yhä aiemmin - ja seurauksena tuntuu olevan jokaisella kerralla jonkinasteinen loukkaantuminen, ei toki aina näin dramaattinen.

Oleellisesti vähemmän fyysistä kontaktia vaativan futiksen puolella korostetaan sitä, että junnut eivät pärjää, mutta sitten lätkän kaltaisessa lajissa junnu voidaan laittaa yläasteikäisenä pelaamaan.

Snadisti peräänkuuluttaisin myös näiden alaikäisten pelaajien kohdalla vanhempien vastuuta, jota on huudeltu myös mm. kuvioluistelun valmentajakohun yhteydessä. Mun olisi vaikea kuvitella, että mä itse päästäisin oman rimpulani pelaamaan 50 kiloa painavampien "hampaattomien kanukkien" kanssa samaan matsiin, mutta kiimaiset mutsit ja faijat tuntuvat tekevän niin yhä useammin.

Seuroja ymmärrän sikäli, että Liiga elää junnutähdistään, jotka lähtevät - yhä useammin - "pilaamaan" uransa NHL:ään heti kun on vaan mahdollista, ja nämä junnut ovat ainoita oikeita tähtiä, joita Liigaan on taloudellisten syiden vuoksi enää mahdollista saada. Houkutus on kova - onneksi Heiskanen ja Granlund odottivat vuoden - tekevät tiliä NHL:ssä, toisin kuin moni nyt ja tulevaisuudessa. Mutta se ei poista sitä, että Heiskanen ja Granlund molemmat ottivat iskua Liigassa junnuina ja olivat pitkään loukkaantuneina. Onneksi tokenivat.

 

[Nelfor]

Isoja eroja on kyllä eri pelaajien välillä. Muistan esimerkiksi kuinka JYPissä edelleen pelaava Jerry Turkulainen aloitti pelinsä JYPissä. Pituutta on 170cm ja taisi liigataipaleen alussa olla rahtusen alle 70kg painoa (nykyään vähän yli). Turkulainen pelasi ensimmäiset liigapelinsä syksyllä 2016, jolloin oli juuri täyttänyt 18v.

Ihan alusta alkaen näki, että vaikka kokoa ei ole paljon, niin kaveri on tottunut fyysiseen peliin. Aina valmiina vastaanottamaan taklauksia, ei kaihda kulmavääntöjä ja taklaa myös itse tilaisuuden tullen.

Nyt kun tätä asiaa lähdin pohtimaan, niin osasyy Turkulaisen valmiuteen voi olla pienessä koossa. Kun on todennäköisesti koko junnuaikansa joutunut pelaamaan isompiaan vastaan, niin on varmasti oppinut siihen, että voi herkästi jäädä fyysisessä taistossa toiseksi, jos ei opettele pelaamaan tilanteita oikein. Samaan aikaan Turkulainen on myös erittäin kiekollinen ja taitava pelaaja, eli hänen pelaamisensa ei perustu fyysisyyteen, eikä fyysinen valmius rajoita kiekollisia kykyjä.

Jokainen pelaaja toki kulkee omat polkunsa junnuissa läpi ja käsittelee asioita eri tavoin. Turkulaisen valmiuteen on voinut vaikuttaa pieni koko, mutta yksinään se ei valmista ketään fyysiseen peliin. Opastusta täytyy tulla myös valmennukselta ja vanhemmilta yms.

 

[Mortal]

Ilveksessä pelaava Matias Maccelli on nuori ja kevyt, mutta on saanut alle kourallisen taklauksia, koska osaa lukea peliä poikkeuksellisen hyvin.

 

[Nelfor]

Ilveksessä pelaava Matias Maccelli on nuori ja kevyt, mutta on saanut alle kourallisen taklauksia, koska osaa lukea peliä poikkeuksellisen hyvin.

En ole ollenkaan vakuuttunut, että taklausten välttely on paras keino selvitä ilman ikäviä sattumuksia. Jos yrittää vältellä ja väistellä aina, niin ei opi ottamaan taklausta vastaan ja huono väistö voi johtaa ikävään lopputulokseen, kuten on monta kertaa nähty. Pitkään voi mennä hyvin, kunnes sitten osuu ikävästi.

Tämä on juurikin se ongelma, mitä nuorilla pelaajilla näkee jatkuvasti. Ei pyritä olemaan valmiita kontaktiin, vaan pyritään välttämään sitä viimeiseen asti.

 

[Soilworker]

En ole ollenkaan vakuuttunut, että taklausten välttely on paras keino selvitä ilman ikäviä sattumuksia. Jos yrittää vältellä ja väistellä aina, niin ei opi ottamaan taklausta vastaan ja huono väistö voi johtaa ikävään lopputulokseen, kuten on monta kertaa nähty. Pitkään voi mennä hyvin, kunnes sitten osuu ikävästi.

Tämä on juurikin se ongelma, mitä nuorilla pelaajilla näkee jatkuvasti. Ei pyritä olemaan valmiita kontaktiin, vaan pyritään välttämään sitä viimeiseen asti.

Täsmälleen samaa mieltä tästä asiasta. Usein vaaratilanteita syntyy juuri silloin, kun taklattava ottaa riskin ja lähtee 100-prosenttisesti väistämään taklausta. Paine tuohon on kova, sillä tällöin kiekko pysyy joukkueen hallussa. Tähtijunnu on tähän usein junioreissa kyennyt, joten lähtee ahkerasti hakemaan samaa ratkaisua myös liigassa. Vanhan liiton koutsauksessa tämä riisutaan nopeasti pois, sillä junnu menettää helposti näissä tilanteissa myös kiekkoa enemmän. Kuitenkin nykypelin painoutuessa enemmän kiekollisuuteen, löytyy päätyyn heittämiseen kehottavia valmentajia yhä vähemmän.

Toki hyvä pelisilmä auttaa tilanteissa, ettei ajaudu tilanteisiin, jossa vaihtoehto on osuma tai hyvin riskialtis väistö.