NHL top 100

  • 17 794
  • 84

Mazaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Karsinnat
Olli Jokinen näköjään unohdettu kokonaan. Päällikön tehotilaston saldolla pitäisi saada edes joku mitali.
Meinasin jo jakaa Päällikölle "Alltime paskin suomalainen tehotilasto" -mitalin, mutta eihän Päällikkö päässyt edes tässä skabassa mitaleille uran tuloksella -58, vaan sijoittuu vasta jaetulle nelossijalle yhdessä Jari Kurrin (-58) kanssa. Edelle pääsevät Rasmus Ristolainen (-71), Risto Siltanen (-82) ja voittaja Petri Skriko (-92).

edit: Täytyy pyytää Päälliköltä ja kanssakirjoittajilta syvästi anteeksi, sillä kyllähän Päällikkö voittaa tämän mitalin selvällä erolla seuraavaan, kun osaa oikein NHL:n sivujen tilastoja katsoa. Onneksi olkoon Päällikkö ja kiitos, kumarrus ja anteeksi!

1. Olli Jokinen -132
2. Petri Skriko -100
3. Risto Siltanen -76
4. Rasmus Ristolainen -71
5. Tuomo Ruutu -70
 
Viimeksi muokattu:

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Meinasin jo jakaa Päällikölle "Alltime paskin suomalainen tehotilasto" -mitalin, mutta eihän Päällikkö päässyt edes tässä skabassa mitaleille uran tuloksella -58, vaan sijoittuu vasta jaetulle nelossijalle yhdessä Jari Kurrin (-58) kanssa.

Edelle pääsevät Rasmus Ristolainen (-71), Risto Siltanen (-82) ja voittaja Petri Skriko (-92).

Jari Kurrin? Kurri jäi uransa ajalta kuitenkin plussan puolelle 298 maalin edestä.

Jos Oilers-dynastiassa Gretzkyn vierellä vietettyjen vuosien jälkeen kahden suunnan pelaajana tunnettu Kurri olisi uransa ajalta jäänyt miinukselle, niin voitaisiin kyseenalaistaa koko maine kahden suunnan pelaajana. Mutta kyllähän tuossa nyt ihan hyvin vielä jäätiin plussan puolelle.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Meinasin jo jakaa Päällikölle "Alltime paskin suomalainen tehotilasto" -mitalin, mutta eihän Päällikkö päässyt edes tässä skabassa mitaleille uran tuloksella -58, vaan sijoittuu vasta jaetulle nelossijalle yhdessä Jari Kurrin (-58) kanssa.

Edelle pääsevät Rasmus Ristolainen (-71), Risto Siltanen (-82) ja voittaja Petri Skriko (-92).

NHL-tilastoihin ei taideta ottaa huomioon kaikkia kyläsarjoja. Tehoilla -132 ollaan aika ylivoimaisia. Petri Skrikon -100 ei ole mitään...
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Oma Post 1990s

Bure-Gretzky-Hull
Jagr-Lemieux-Selänne
Forsberg-Lindros-Sakic
Ovechkin-Crosby-Malkin

Lidström-Bourque
Coffey-Chelios
Leetch-MacInnis

Hasek-Brodeur-Roy

Muutoin täsmälleen samaa mieltä noista pelaajista, mutta Steve Yzerman menisi ehdottomasti omaan joukkueeseeni. Ei sille mitään mahda mutta se olisi pakosti sitten Brett Hull joka omasta joukkueestani jäisi pois.

Jos sinne sitten ylimääräiset hyökkääjät ja puolustajat ottaisi mukaan, kun siellä kolme maalivahtiakin kerran on, niin sitten voisi lisätä joko Fedorovin tai Hullin sekä Prongerin mukaan. Tarkalleen 90-lukuun rajaa vetäessä melkein Pronger voisi jopa syrjäyttää Coffeyn tuossa joukkueessa, mutta kyllä mä silti Coffeyn pitäisin mukana. Muutaman vuoden päästä Erik Karlsson alkaa varmasti nousta keskusteluun mukaan.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Juu Housley, Thornton, Larionov sisään ja Nieuwendyk, Toews ja joku vanha patu ulos. Myöskään Mogilny ja Malkin eivät olisi vääriä valintoja tuonne. Tai Ed Belfour.

Ja Brett "no goal" Hull helvettiin sieltä.
Mitkä ovat perustelusi sille että 741 maalia runkosarjassa tehnyt Brett Hull joutaisi "helvettiin sieltä", mutta sitten esimerkiksi Igor Larionov mahtuisi sadan kaikkien aikojen parhaan NHL-pelaajan listalle?
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Nyt vasta kolahti tajuntaan se, että myös Martin St.Louis ei ole listalla! Kyseessä kuitenkin kaveri, jonka palkintokaapista ei puutu mitään, puhuttiin sitten henkilökohtaisista tai joukkueelle voitetuista pokaaleista. St.Louisia ajatellessa vain korostuu se sama vitutus jota Malkinin puuttuminen aiheutti. Varsin samanlaiset numerot ilman henkilökohtaisia palkintoja nakutellut Pat LaFontaine on mukana, mutta St.Louisille ei sitten ollut tilaa? Kaksi pistepörssivoittoa (kaikki muut vuoden 1967 jälkeen kahteen kertaan voittaneet ovat muuten listalla Martya ja Malkinia lukuunottamatta), hart, cup, olympiakulta, WC-kulta, viisi ykkös- tai kakkostähdistövalintaa ja kosmeettisena lisänä vielä kolme byngiä.
 

Mazaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Karsinnat
Kertoisitko enemmän tästä?
Mielelläni.

En osaa kai kännykällä käyttää NHL.comia, mutta katsotaan kohta uudestaan. Kyllä tuo Kurrin lukema tuntui minullekin uskomattomalta, ehkä siksi otin sen esille.

Joo, oli näköjään jäänyt päälle Franchise Totals asetus ja tuo Kurrin lukema olikin vain Los Angelesissa pelaamien otteluiden plusmiinussaldo, kuten liitteenä olevasta kuvasta näkee. Jos olisin avannut silmät ja katsonut noita pistelukemia, niin olisi tuo pitänyt heti tajuta, mutta nyt kävi näin. :D

Katsoin vain Jokisen Ollin pistelukemaa 419 ja ihmettelin, että onpas Olli jäänyt alhaiseen kokonaissaldoon, vaikka muistelin Ollilla olevan enemmän pisteitä NHL-urallaan, kuten nyt sitten tietenkin oikeasti olikin.

"Uusilla" NHL:n sivuilla ruksi pitää olla kohdassa Sum Results Over Time Frame ja vasta sen jälkeen näin oikeat tulokset.
 

Liitteet

  • Kurrin.jpg
    Kurrin.jpg
    61,4 KB · kertaa luettu: 423
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Housleyllä ei kyllä ole mitään asiaa TOP-100 -listalle. Mies ei ollut yhdelläkään kaudella edes liigan neljän parhaan puolustajan joukossa, joten on hyvin vaikea nähdä mitään perusteluita kaverin kohdalla. Palkintokaappi ammottaa myös tyhjyyttään.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Mielelläni.

En osaa kai kännykällä käyttää NHL.comia, mutta katsotaan kohta uudestaan. Kyllä tuo Kurrin lukema tuntui minullekin uskomattomalta, ehkä siksi otin sen esille.
Los Angelesin kausilta Kurrin +/- on juurikin tuo -58. Mutta kaveri kuulemma pelasi myös 80-luvulla yhdessä toisessa joukkueessa.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Mike Modanon paikka listalla voidaan hyvin myös kyseenalaistaa, vaikka kantaakin vielä ilmeisesti Yhdysvaltojen parhaan hyökkääjän titteliä. On se Kopitar (joka olisi voinut mennä listalle kun kerran Toews on siellä myös; kuitenkin nuo kaksi aika identtistä pelaajaa saavutuksiltaan) myös Slovenian kaikkien aikojen paras pelaaja, mutta ei tuo yksistään saa riittää tällaiselle listalla.

Modanon uran saavutukset:
- Yksi Stanley Cup-voitto.
- Kaksi kertaa pistepörssin top-10:ssä, sijoilla 8. ja 9.
- Yksi 50 maalin kausi (joka samalla oli ainoa kerta kun teki yli 40 maalia kauden aikana).
- Yksi Selke-ehdokkuus.
- Yksi valinta toiseen All-Star kentälliseen.

Ei Modanolla olisi pitänyt olla mitään asiaa listalle ennen Malkinia, Thorntonia tai St.Louisia. Dougie Gilmour ja Larry Murphy kuuluisivat myös Modanon edelle. Puhumattakaan jostain Bill Cowleyn kaltaisesta vanhempien aikojen pelaajasta.

---------

Adam Oates vs. Joe Thornton voisi olla mielenkiintoinen vertailunkohde. Kaksi pitkän uran pelannutta ja oman aikansa parhaiden pelintekijöiden joukkoon lukeutuvaa sentteriä, joista kumpikaan ei ole voittanut Stanley Cupia. Oates oli esimerkiksi kausien 90-91 ja 99-00 välisenä aikana Jagrin jälkeen toiseksi eniten pisteitä kerännyt pelaaja yhdessä Sakicin kanssa (molemmilla 896 pistettä), ja sen lisäksi Oatesilla eniten syöttöjä tuona aikana (670, yhdeksän kappaletta enemmän kuin Gretzkyllä). Thornton taaseen vuosien 2000-01 ja 09-10 välisenä aikana eniten pisteitä kerännyt pelaaja (823, toiseksi eniten kerännyt oli 724 pisteellä, eli 99 vähemmän kuin Thorntonilla), ja samoin myös eniten syöttöjä kerännyt pelaaja (580, Alfredsson ja Richards toisena 447 syötöllä). Molemmat voittaneet liigan syöttöpistetilaston kolmella kaudella.

Oates ei voittanut mitään henkilökohtaisia palkintoja, ja vain kertaalleen valittiin myös toiseen All-Star kentälliseen (toki Lemieux ja Gretzky pääasialliset kilpailijat tuossa suhteessa koko uran ajan). Thorntonilla tosiaan on sitten Art Ross, Hart, yksi valinta 1. All-Star kentälliseen ja kolme valintaa 2. All-Star kentälliseen.

Vain toinen pääsi listalle sitten eikä se ollut tuosta kaksikosta se henkilökohtaisia palkintoja voittanut Thornton.
 
Viimeksi muokattu:

SaucerPass

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leafs
Suosittelen muuten kaikille Greg Wyshynskin, Dave Lozon ja DownGoesBrownin e-bookia sadasta NHL:n historian parhaasta pelaajasta, joka julkaistiin tässä menneellä viikolla. Saa alta kympillä. Jos kolmikon kirjoitustyyli ei pelästytä, niin saa perustellun listan, jossa pelaajat on myös rankattu.
 

FourPasses

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings-mikkihiiret. #13, #71
Suosittelen muuten kaikille Greg Wyshynskin, Dave Lozon ja DownGoesBrownin e-bookia sadasta NHL:n historian parhaasta pelaajasta, joka julkaistiin tässä menneellä viikolla. Saa alta kympillä. Jos kolmikon kirjoitustyyli ei pelästytä, niin saa perustellun listan, jossa pelaajat on myös rankattu.
Onko Datsyuk tai Thornton tällä listalla? Jos ovat niin kerro ihmeessä mitä perusteluja näistä on kirjoitettu, niin saadaan jotain lisänäkemystä tähän allaolevaan keskusteluun!

Millä muilla perusteilla Datsyuk voi olla Thorntonin edellä? Mitä muuta plussaa Datsyukilla on Thorntoniin nähden? Jos näitä tilastoja katsoo rinnakkain, niin ainoa selitys on että Datsyuk on herrasmies ja "Magic Man". Ihan täysin nimellä ja henkilökohtaisella näyttävyydellä kiilasi Thorntonin edelle. Näiden kahden vertailussa ainoa erottava tekijä on nuo kaksi Stanley Cupia ja Thornton viekin sitten muilla mestaruuksilla Datsyukia. Tämä on ihan BS valinta Thorntonin kannalta.
Niin, tähän piti palata kun kuittasin oman mielipiteeni Datsyukin valinnasta. Saattaa mennä vähän offtopiciksi mutta menköön.
Thorntonin valintaan tai valitsematta jättämiseen en taida ottaa kantaa, kun en miehen uraa ole tarpeeksi läheltä seurannut. No sen sanon että onhan nuo tilastot huimat siihen nähden että Thorntonia ei listalta löydy.
Kirjoitin näin:
Luulempa että Datsyukin kaksi kannua eivät ole valinnassa olleet ne painavimmat perusteet, pelkästään plussaa kaiken muun päälle.
Olen seurannut suhteellisen tarkasti Datsyukin NHL-uraa. Tarkoitan että Datsyuk ei ensisijaisesti ole 2000-luvulla ollut kiekkoilija joka on voittanut kaksi kannua. Myöskään nuo lähes piste/peli tilastotkaan eivät mielestäni ole se tärkein asia, toisin kuin ehkä Thorntonin valinnassa niissä voisi olla se suurin painoarvo. Enemmänkin Datsyuk tunnetaan jo mainitsemistasi kolmesta Selke-voitosta ja neljästä peräkkäisestä Lady Byng-pokaalista, palkinnoista joita et maininnut. Hänen pelityylinsä ja taitotasonsa oli jotain mitä NHL:ssa ei ennen 2000-lukua juurikaan oltu nähty. Suhteellisen pienikokoisena varausnumeron 171. ulkomaanroudauksena oli yllättävää millaisen standardin ja esimerkin Datsyuk asetti puolustavan keskushyökkääjän roolille.
Ehkä lisäisin myös kanssapelaajien arvostuksen Datsyukia kohtaan. Oli monen huippupelaajan mukaan vaikein vastustaja kohdata, mistä kertoo esim. nuo Player poll-maininnat vuonna 2012.

THN:n Ken Campbell teki oman listansa. Siinä #13 ja #19 ovat sopivasti perättäisillä sijoilla 75. ja 76.

Ken Campbell ranks the Top 100 NHL players of all time | The Hockey News
 
Viimeksi muokattu:

Wunder-Pena

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild
Nyt vasta kolahti tajuntaan se, että myös Martin St.Louis ei ole listalla! Kyseessä kuitenkin kaveri, jonka palkintokaapista ei puutu mitään, puhuttiin sitten henkilökohtaisista tai joukkueelle voitetuista pokaaleista. St.Louisia ajatellessa vain korostuu se sama vitutus jota Malkinin puuttuminen aiheutti. Varsin samanlaiset numerot ilman henkilökohtaisia palkintoja nakutellut Pat LaFontaine on mukana, mutta St.Louisille ei sitten ollut tilaa? Kaksi pistepörssivoittoa (kaikki muut vuoden 1967 jälkeen kahteen kertaan voittaneet ovat muuten listalla Martya ja Malkinia lukuunottamatta), hart, cup, olympiakulta, WC-kulta, viisi ykkös- tai kakkostähdistövalintaa ja kosmeettisena lisänä vielä kolme byngiä.
Erittäin hyvä poiminta. Kun tuohon vielä huomioi haasteet, jota Marty koki uransa alkuvaiheissa lähinnä kokonsa vuoksi, niin voidaan kyllä puhua kovan luokan kasvutarinasta. Varaamattomasta pelaajasta yhdeksi liigan arvokkaimmista pelaajista, jonka palkintokaapista löytyy lähes kaikki. Toisaalta ei kyllä yllätä taas yhtään aliarvostus, jota mies saa kohdalleen.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
THN:n Ken Campbell teki oman listansa. Siinä #13 ja #19 ovat sopivasti perättäisillä sijoilla 75. ja 76.

Ken Campbell ranks the Top 100 NHL players of all time | The Hockey News

Varmaan tuossakin listassa on ns virheensä, mutta omaan silmään näyttää jo paljon laadukkaammalta listaukselta, vaikka toki sieltäkin Toews löytyy. Mutta vastaavasti sinne on löytänyt tiensä myös Dale Hawerchuk (#59), Joe Thornton (#76), Jarome Iginla (#77) ja Evgeni Malkin (#90). Siinä ehkä onkin ne suurimmat puutteet NHL:n listassa.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
THN:n Ken Campbell teki oman listansa. Siinä #13 ja #19 ovat sopivasti perättäisillä sijoilla 75. ja 76.

Ken Campbell ranks the Top 100 NHL players of all time | The Hockey News
Tästä listasta on vähän ristiriitaiset fiilikset. Periaatteessa on hienoa että joku menee vain oman mutunsa mukaan, mutta osalle sijoituksista ei löydy järkevää selitystä. Yzerman 18. ja Sakic 53.? Myönnän että olen tämän vertailun kanssa vähän puolueellinen, mutta kaverien urat olivat niin identtiset että eroa ei voi olla viittä sijaa enempää. Bossy sijalla 34? Campbellilla on pientä mancrushia myös Royn ja Brodeurin kohdalla. Molemmat toki TOP-100 -kamaa, mutta eivät välttämättä TOP-20 arvoisia.
 
Tästä listasta on vähän ristiriitaiset fiilikset. Periaatteessa on hienoa että joku menee vain oman mutunsa mukaan, mutta osalle sijoituksista ei löydy järkevää selitystä. Yzerman 18. ja Sakic 53.? Myönnän että olen tämän vertailun kanssa vähän puolueellinen, mutta kaverien urat olivat niin identtiset että eroa ei voi olla viittä sijaa enempää. Bossy sijalla 34? Campbellilla on pientä mancrushia myös Royn ja Brodeurin kohdalla. Molemmat toki TOP-100 -kamaa, mutta eivät välttämättä TOP-20 arvoisia.

Mä en päässyt noin pitkälle, kun pyörryin jo Jagrin kohdalla.
 

Knoxville87

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, TPS
Sen verta vähän on Eurooppalaisia pelaajia listassa, että ikävöin herroja: Marian Hossa, Markus Näslund, Igor Larionov ja Alex Kovalev. Perustelut voin kirjoitella myöhemmin, jos joku kaipaa.
 

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
Sen verta vähän on Eurooppalaisia pelaajia listassa, että ikävöin herroja: Marian Hossa, Markus Näslund, Igor Larionov ja Alex Kovalev. Perustelut voin kirjoitella myöhemmin, jos joku kaipaa.
Kyl musta ois ihan mielenkiintoista kuulla että kenen tilalle sä noi pelaajat mahduttaisit ja millä perusteella. Näitähän voi pyöritellä vaikka miten:)
 

Knoxville87

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, TPS
Kyl musta ois ihan mielenkiintoista kuulla että kenen tilalle sä noi pelaajat mahduttaisit ja millä perusteella. Näitähän voi pyöritellä vaikka miten:)

Eipä tuossa oikein muuta teoriaa keksinyt, että eurooppalaisia pelaajia olisi ollut joku "kiintiömäärä", heitetään vaikka 1/5 eli 20. Mutta kai tuohon niukkaan määrään on oltava tyytyväinen, kun drafteissakin nuo on otettu vasta myöhemmin huomioon.
 

ipaz

Jäsen
Tämä 100 Greatest NHL Players-lista tehtiin siten, että ensimmäiset 33 pelaajaa edustavat vuosia 1917-1966 ja loput 67 pelaajaa 1967 eteenpäin. Nämä loputkin jaoteltiin vielä vuosikymmenien mukaan siten että noin kymmenen+ pelaajaa per vuosikymmen valittiin: pari maalivahtia, muutama pakki ja loput hyökkääjiä.

Jos puuttuivat Malkin ja Thornton, niin puuttuvat listalta myös Mark Recchi (NHL:n 12. paras pistemies kautta aikain), Dale Hawerchuk ja Doug Gilmourkin. Mutta kai se oli tuo jako vuosikymmeniin, jonka takia kaikki huiput eivät mitenkään listalle voineet mahtua. Eikä pelaajia oltu järjestelty "paremmuusjärjestykseen" vaan valittu NHL historian 100 parasta. Siksi heidät esiteltiin siinä järjestyksessä milloin he olivat pelanneet. Ja lopullinen lista on aakkosjärjestyksessä.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Jos puuttuivat Malkin ja Thornton, niin puuttuvat listalta myös Mark Recchi (NHL:n 12. paras pistemies kautta aikain), Dale Hawerchuk ja Doug Gilmourkin. Mutta kai se oli tuo jako vuosikymmeniin, jonka takia kaikki huiput eivät mitenkään listalle voineet mahtua. Eikä pelaajia oltu järjestelty "paremmuusjärjestykseen" vaan valittu NHL historian 100 parasta. Siksi heidät esiteltiin siinä järjestyksessä milloin he olivat pelanneet. Ja lopullinen lista on aakkosjärjestyksessä.
Tapahtuiko todellakin niin, että ainoastaan tuon vuosikymmenjaon vuoksi listalle otettiin ihan-kiva -tason kiekkoilijoita ja kaksi kaksi kertaa pistepörssin voittanutta MVP:tä jätettiin sen ulkopuolelle? Jos tämä pitää paikkansa niin valintaperusteet ovat olleet vielä typerämmät kuin kuvittelinkaan. Tuon 33/67-jaon nyt sentään voi ymmärtää vanhojen vuosikymmenten kunnoituksella.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös