NakkiFakiiri
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New York Rangers, Charlestown Chiefs
Eiköhän se ole jo aika pistää tämäkin ketju pystyyn nyt kun Rangersin karvaasta kauden päätöksestä on kulunut noin kuukauden päivät, ja näillä näppäimillä käsillä ovat sekä draft-viikonloppu että pian alkavat vapaiden pelaajien markkinat. Nokka siis kohti tulevaa.
Millekään sen isommalle viime kauden analyysille ei liene tarvetta, vaan todettakoon lyhyesti että ensimmäinen kausi Peter Lavioletten ohjaksissa sujui Rangersilta varmasti paremmin kuin moni - mukaanlukien allekirjoittanut - uskalsikaan odottaa. Sekavasti päättyneen Gerard Gallantin aikakauden jälkeen Laviolette pisti Rangersin pelin ja systeemin paremmin kasaan uuden valmennysryhmänsä avulla, jonka johdosta seura puksutteli menemään koko runkosarjan voittoon ja nappasi jopa pienenä yllätyksenä President's Trophyn koko sarjan eniten pisteitä keränneenä jenginä. Vaikka kauden varrelle mahtui muutama heikompi jakso jolloin alisuorittajiksi taantuivat kaikki jopa Igor Shestyorkinia myöten, isossa kuvassa Rangersin runkosarjaa ei voi tuskin kuvailla muuksi kuin menestyksekkääksi.
Pudotuspeleissä lomille pistettiin tutut divarivastukset Capitals ja Hurricanes, mutta seinä nousi pystyyn konfrenssinfinaaleissa tulevaa mestaria Panthersia vastaan, joka hyydytti Rangersin pelin tiiviillä puolustamisellaan ja pisti takataskuun käytännössä koko Rangersin kärjen. Sen koommin tähtiosasto kuin trade deadlinella hankitut, edeltänyttä kautta nimettömämmät hankinnat eivät saaneet peliään rullaamaan oikein missään vaiheessa sarjan aikana, ja jälleen kerran suuhun jäi pelkän karvaan kalkin maku, sekä jo useammalta viime kaudelta turhan tuttu ihmettely sen suhteen, onko tästä nykyrungosta oikeasti voittamaan mestaruutta?
Rangersin tämänhetkinen tilanne palkkakaton suhteen pitää huolen siitä että ilman isompia ja dramaattisia liikkeitä GM Chris Druryn kädet ovat melkoisen sidotut, ja lähtökohtaisesti kesän aikana voitaneen odotella jälleen enemmänkin kokoonpanon aukkoja täyttäviä täsmähankintoja, kuin mitään järisyttäviä naarauksia. Barclay Goodrowin ylihintaisesta sopimuksesta eroonpääsy oli kuitenkin Drurylta kiitelty liike, ja viime päivinä huhut ovat voimistuneet myös sen suhteen että kapteeni Jacob Troubakin saattaisi olla lähtökuopissa mainitun palkkakattotilanteen johdosta. Onnistuuko Drury vetämään vielä toisenkin kanin hatusta samana kesänä ja hankkiutumaan eroon myös tästä ylihintaisesta sopimuksesta, ja avaako tämä mahdollisesti ovet sille yhdelle tai useammalle käänteentekevälle hankinnalle, joita Rangers olisi tarvinnut niin kovasti kevään ratkaisuhetkillä? Tämä joukkue on todistanut jo pärjäävänsä enemmän kuin hyvin runkosarjassa, mutta mitkä ovat ne puuttuvat elementit joiden avulla Rangers saadaan kammettua sinne ihan liigan terävimpään kärkeen, ja todelliseksi contenderiksi? Näiden, ja monien muidenkin kysymysten johdosta seurattavaa ja spekuloitavaa riittää pitkin kesää Rangers-rintamalla.
Sitten vielä pieni katsaus nykyiseen kokoonpanoon ja sopimustilanteisiin, taalojen perässä kausi johon diili päättyy. Yhdenkään UFA-statuksella olevan pelaajan en usko ensi kaudeksi palaavan, joten jääköön ne näistä listauksista pois.
Keskushyökkääjät:
Mika Zibanejad, 8 500 000$ (29-30)
Vincent Trocheck, 5 625 000$ (28-29)
Filip Chytil, 4 437 500$ (26-27)
Johnny Brodzinski 787 500$ (25-26)
Ns. virallisen ykkössentterin eli Mika Zibanejadin alavireisestä viime kaudesta huolimatta pullat ovat keskikaistalla melkoisen hyvin uunissa, ja oletusarvo on se että Ziba palaa välivuoden jälkeen tasolleen ja ennenkaikkea tasaisemmaksi tuottajaksi, eli toisinsanoen aidoksi NHL-tason ykkössenteriksi. Hieman yllättäen Vincent Trocheck pelasi uransa tehokkaimman kauden hypätessään alkukaudesta tipahtaneen Filip Chytilin tilalle kakkosketjuun, ja muodosti laituriensa kanssa Rangersin koko kauden ylivoimaisesti parhaan ketjun. Aikoinaan ihmetyttänyt pitkä diili on osoittautumassa Rangersin kannalta erinomaiseksi, ja viimeistään pudotuspeleissä Trocheck pelasi itsensä kannattajien sydämiin periksiantamattomuudellaan, ja saanee tästä hyvästä rintaansa alkavalla kaudella sen A:n, josta Barclay Goodrow luopui suunnattuaan Sharksin riveihin. Filip Chytilin runkosarja meni täysin pipariksi jälleen kerran loukkaantumisten takia, mutta yllättäen tämä palasi Rangersin riveihin pudotuspeleissä, vaikka osa pelkäsi nuoren miehen uran olevan jo ohi toistuvien aivotärähdysten seurauksena. Jos Chytil pysyy terveenä alkavalla kaudella ja ottaa pitkään odotetun lopullisen harppauksen, Rangersin sentterikalusto alkaa näyttää melkoisen hyvältä, ja voitaneen odottaa että AHL-jyrä Jonny Brodzinski saa kesän aikana vielä itselleen haastajan nelosketjun keskikaistalle.
Vasemmat laitahyökkääjät
Chris Kreider, 6 500 000$ (26-27)
Artemi Panarin, 11 642 867$ (25-26)
Will Cuylle, 828 333$ (24-25)
Adam Edström, 846 667$ (24-25)
Vasemman laidan kulmahampaina toimivat edelleen seuran kokoneinta kaartia edustava, kenties liigan paras maalineduspelaaja Chris Kreider, sekä runkosarjassa täysin villiksi äitynyt Artemi Panarin. Molemmat ovat ylittäneet jo tovi sitten 30 vuoden ikärajan, mutta ainakaan toistaiseksi tämä ei ole näkynyt otteissa, ja jälkimmäinen murskasikin aiemman ennätyksensä eli 96 pistettä takomalla runkosarjassa peräti 120 pinnaa. Valitettavasti kumpikaan ei saanut parastaan irti kauden ratkaisevimmalla hetkellä Panthersia vastaan, ja vaikka molemmat tulevat takomaan tulosta tulevallakin kaudella, kausi kaudelta kysymysmerkit lisääntyvät näiden tähtien ympärillä. Onko näistä kavereista pelastamaan päivää kun sitä eniten tarvitaan? Tulokas Will Cuylle oli kauden positiivisimpia yllättäjiä, ja nuorukainen näyttikin kaukalossa jo ensimmäisellä kaudellaan paitsi kypsältä, mutta myös mukavan röyhkeältä, eli juuri siltä mitä Rangers on kaivannutkin. Adam Edström nousi pelaavaan kokoonpanoon satunnaisesti, ja on yksi niistä pelaajista joka joutuu kamppailemaan harjoitusleirillä tosissaan ottaakseen paikan ylhäältä. Haastajia lienee tulossa tällekin tontille.
Oikeat laitahyökkääjät
Alexis Lafreniére, 2 325 000$ (24-25)
Kaapo Kakko, 2 400 000$ (24-25)
Jimmy Vesey, 800 000$ (24-25)
Matt Rempe, 820 000$ (24-25)
Jo tuskallisen tutuksi muodostunut operaatio Kadonneen oikean laidan metsästäjät jatkui Rangersin osalta kuluneellakin kaudella, eikä toimivaa palasta Kreiderin ja Zibanejadin rinnalle löydetty vieläkään, lukuisista eri nimistä ja kokeiluista huolimatta. Tokkopa kukaan osasi arvata Pavel Buchnevichin lähdön jälkeen kuinka tuulinen tuo paikka tulisi olemaan, eikä sen koommin Kaapo Kakko, Jack Roslovic, Jimmy Vesey kuin kukaan muukaan sementoinut asemaansa kärkiketjun laidassa, ja tänä kesänä Drurylla on jälleen edessään epätoivoinen odysseia tuon palasen löytämiseksi. Nykypelaajista Kaapo Kakko on luonnollisesti se jonka on odotettu kehittyvän Rangersin kärkinimeksi oikean laidan suhteen, mutta odotettu harppaus liigan eliittiin antaa edelleen odottaa itseään, ja vaikka Kakko saikin alkukesästä vuoden jatkosopimuksen, huhut ovat viemässä tätä muualle siirron myötä jo mahdollisesti draftin aikoihin. Rangers on antanut Kakolle aikaa kehittyä, mutta tuloksenteon suhteen tulppa ei ole yksinkertaisesti auennut, joten ehkä voisi olla molemmille parempi ratkaisu etsiä uusia ratkaisuja, niin ikävä kuin se onkin suomalaisena Rangers-fanina sanoa Kakkoon kohdistuneiden isojen odotusten jälkeen.
Kolikon kääntöpuolena toimii kuitenkin Alexis Lafreniere, jonka alkuun hämmentävältä vaikuttanut siirto oikeaan laitaan osoittautui täysosumaksi, ja tämä niinikään isoin odotuksin aikoinaan Rangersiin saapunut kärkivaraus otti vihdoin sen harppauksen kohti sitä tasoa, jota myös tältä on odoteltu useamman kauden ajan. Käytännössä vailla ylivoima-aikaa pelannut Lafreniere nakutti Panarinin ja Trocheckin rinnalla uransa parhaat tehot hätyytellen sekä 30 maalin että 60 pisteen rajaa, ja kaikki merkit viittaavat siihen että sama noususuhdanne jatkuu myös tulevalla kaudella, sillä niin eri pelaajalta Lafreniere näytti runkosarjassa, mutta ennenkaikkea pudotuspeleissä jossa tämä oli Rangersin parhaimmistoa. Monille Lafrenieren tehot saattavat olla edelleen pettymys ykkösvarauksen odotuksiin nähden, mutta toimikoon tämä esimerkki muistutuksena siitä että vaikka kaikki kärkivaraukset eivät olisikaan niitä mcdavideja ja matthewseja vielä ensimmäisillä kausillaan, joskus pitää olla vaan kärsivällinen ja antaa näille nuorille aikaa. Jos Lafreniere murtautuu alkavalla kaudella Rangersin ykkösylivoimaan, 40 maaliakaan ei pitäisi olla mikään mahdottomuus. Kauden positiivisin yllättäjä.
Bottom six-paikkoja miehittävät ikiraataja Jimmy Vesey, sekä eräänlaiseksi kauden komeetaksi noussut Matt Rempe, jolla on kuitenkin edelleen todistettavaa NHL-tasolla kaikesta hypestä huolimatta. Pelipaikka ylhäällä ei ole selviö tulevallakaan kaudella kaikesta ylenpalttisesta mediahuomiosta, pöhinästä ja fanien ihastelusta huolimatta.
Puolustus
Adam Fox, 9 500 000$ (28-29)
Ryan Lindgren RFA
K'Andre Miller, 3 872 000$ (24-25)
Braden Schneider RFA
Jacob Trouba, 8 000 000$ (25-26)
Zac Jones, 812 500$ (24-25)
Adam Foxin johtama pakisto on edelleen yhdistelmä nuoruutta ja kokemusta. Norris-voittaja Foxin rinnalla on urakoinut jo vuosia Ryan Lindgren, jonka sopimus on tosin katkolla tänä kesänä. Lindgren on noussut niinikään tietyn faniosaston suosikiksi periksiantamattomalla pelityylillään, joka on ruvennut näkymään kuitenkin toistuvina loukkaantumisina viime kausien aikana, ja jääkin nähtäväksi haluaako Rangers sitoutua Lindgreniin pitkäaikaisesti juuri tuosta syystä. Runkosarjan loppupuolella kakkospariksi muovautui loukkaantumisten johdosta Miller-Schneider, ja vaikka molemmat nuorukaisista kävivät kauden aikana läpi omat vastoinkäymisensä, näistä kavereista on Rangersille iloa vielä pitkäksi aikaa, ja kun ikää on mittareissa vasta 24 ja 22 vuotta, kehitysaskelia on lupa odottaa. Zac Jones lähtee syksyllä tavoittelemaan jälleen kerran paikkaa vakiorotaatiossa, mutta kesän suhteen se kuumin peruna on tottakai se mitä Rangers tekee kapteeninsa Jacob Trouban suhteen. Koko liigan kiistatta rakastetuimmaksi pelaajaksi etenkin viime kausina noussut Trouba jatkaa edelleen sitkeästi valitsemallaan Dr Jekyll & Mr Hyde-linjalla, ja vaikka mies onkin parhaimmillaan väkevä oman pään luuta ja arvokas alivoimapelaaja, heikkoudet pelaamisessa tuntuvat vain korostuvan vuosi vuodelta, ja kun Trouba on koittanut selvästi kompensoida muita pelillisiä puutteitaan fyysisyydellään, yli on meinanut pärskyä kerran jos toisenkin, eikä supinaa kapteenin tiimoilta ole todellakaan puuttunut muissa leireissäkään. Loppukaudesta loukkaantumisista kärsinyt Trouba löysi itsensä kolmosparista, eikä tämä ole varmasti sitä mitä sen koommin Rangers kuin kahdeksan miljoonan dollarin kapteeni itsekään haluaa, joten jää nähtäväksi miten tilannetta pyritään korjaamaan kesän aikana. Trouba pistää itsensä ja pääkoppansa tikkiin, vai saako Drury diilattua ukkelin muualle jollain mystisellä taikatempulla?
Maalivahdit
Igor Shestyorkin, 5 666 667$ (24-25)
Jonathan Quick, 1 275 000$ (24-25)
Rangers on ollut jo vuosikausia tilanteessa jossa sen ei ole tarvinnut juurikaan huolehtia maalivahtipelistä, eikä näin tapahtunut männä kaudellakaan. Kauteen hieman hitaasti syttynyt Igor Shestyorkin lämpeni kevään mittaan kuin hellankoukku, ja oli kauden loppusuoralla jälleen joukkueensa ylivoimaisesti paras pelaaja, ja se Henrik Lundqvistin mantelinperijä, joka antaa tälle joukkueelle joka ilta mahdollisuuden voittaa, niin kliseinen sanonta kuin tuo onkin. Kenties maailman parasta maalivahtia odottaa pian kenties koko liigan isoin sopimus maalivahdille, ja tuotakin varten Rangersin täytyy miettiä väkisilläkin rahankulutustaan, sille vuosikausia pilkkahintaan pelanneen Igorin arvo on kaikkien tiedossa ja palkkapäivä todellakin tulossa. Veteraaniosastoa edustava Jonathan Quick näytti harjoituspeleissä totaaliselta hutihankinnalta, mutta sai aktinsa kasaan kovapäisen veteraanin tavoin runkosarjassa, antaen Shestyorkinille ja Rangersille hyvän selkänojan kun nämä sitä tarvitsivat. Rangers-uniformuun eka kertaa junnuvuosiensa jälkeen palannut Quick teki vuoden jatkosopimuksen jo runkosarjan aikana, ja tuohon diiliin ovat tyytyväisiä varmasti molemmat osapuolet.
Eli siinäpä ne pääpiirteittäin. Tarkoitus oli pitää homma lyhyenä ja ytimekkäänä, mutta kuten meikäläisen raapustuksia aiemmin lukeneet ovat saattaneet huomata, tiivistys ei kuulu valitettavasti vahvuuksiin. Pahoittelut myös mahdollisista asia- ja kirjoitusvirheistä, kello on jo tässä vaiheessa pirusti liikaa, ja vaikka päässä pyöriikin kaikennäköisiä veikkauksia, spekulointeja ja toiveita tulevaa kautta ajatellen, eiköhän noita ehdi itse avaamaan myöhemminkin. Pääasia että saadaan meuhkaaminen taas käyntiin pienen breikin jälkeen, ja sitä riittää varmasti tulevankin kaudella aikana sillä kuten kaikki varmasti tiedetään - tylsää Rangersin seurassa ei ole koskaan.
Joten ei muuta kuin kesän tapahtumia odottelemaan ja jännäämään, sekä palstatovereiden ajatuksia lueskelemaan. Tästä se taas lähtee.
L G R!
Millekään sen isommalle viime kauden analyysille ei liene tarvetta, vaan todettakoon lyhyesti että ensimmäinen kausi Peter Lavioletten ohjaksissa sujui Rangersilta varmasti paremmin kuin moni - mukaanlukien allekirjoittanut - uskalsikaan odottaa. Sekavasti päättyneen Gerard Gallantin aikakauden jälkeen Laviolette pisti Rangersin pelin ja systeemin paremmin kasaan uuden valmennysryhmänsä avulla, jonka johdosta seura puksutteli menemään koko runkosarjan voittoon ja nappasi jopa pienenä yllätyksenä President's Trophyn koko sarjan eniten pisteitä keränneenä jenginä. Vaikka kauden varrelle mahtui muutama heikompi jakso jolloin alisuorittajiksi taantuivat kaikki jopa Igor Shestyorkinia myöten, isossa kuvassa Rangersin runkosarjaa ei voi tuskin kuvailla muuksi kuin menestyksekkääksi.
Pudotuspeleissä lomille pistettiin tutut divarivastukset Capitals ja Hurricanes, mutta seinä nousi pystyyn konfrenssinfinaaleissa tulevaa mestaria Panthersia vastaan, joka hyydytti Rangersin pelin tiiviillä puolustamisellaan ja pisti takataskuun käytännössä koko Rangersin kärjen. Sen koommin tähtiosasto kuin trade deadlinella hankitut, edeltänyttä kautta nimettömämmät hankinnat eivät saaneet peliään rullaamaan oikein missään vaiheessa sarjan aikana, ja jälleen kerran suuhun jäi pelkän karvaan kalkin maku, sekä jo useammalta viime kaudelta turhan tuttu ihmettely sen suhteen, onko tästä nykyrungosta oikeasti voittamaan mestaruutta?
Rangersin tämänhetkinen tilanne palkkakaton suhteen pitää huolen siitä että ilman isompia ja dramaattisia liikkeitä GM Chris Druryn kädet ovat melkoisen sidotut, ja lähtökohtaisesti kesän aikana voitaneen odotella jälleen enemmänkin kokoonpanon aukkoja täyttäviä täsmähankintoja, kuin mitään järisyttäviä naarauksia. Barclay Goodrowin ylihintaisesta sopimuksesta eroonpääsy oli kuitenkin Drurylta kiitelty liike, ja viime päivinä huhut ovat voimistuneet myös sen suhteen että kapteeni Jacob Troubakin saattaisi olla lähtökuopissa mainitun palkkakattotilanteen johdosta. Onnistuuko Drury vetämään vielä toisenkin kanin hatusta samana kesänä ja hankkiutumaan eroon myös tästä ylihintaisesta sopimuksesta, ja avaako tämä mahdollisesti ovet sille yhdelle tai useammalle käänteentekevälle hankinnalle, joita Rangers olisi tarvinnut niin kovasti kevään ratkaisuhetkillä? Tämä joukkue on todistanut jo pärjäävänsä enemmän kuin hyvin runkosarjassa, mutta mitkä ovat ne puuttuvat elementit joiden avulla Rangers saadaan kammettua sinne ihan liigan terävimpään kärkeen, ja todelliseksi contenderiksi? Näiden, ja monien muidenkin kysymysten johdosta seurattavaa ja spekuloitavaa riittää pitkin kesää Rangers-rintamalla.
Sitten vielä pieni katsaus nykyiseen kokoonpanoon ja sopimustilanteisiin, taalojen perässä kausi johon diili päättyy. Yhdenkään UFA-statuksella olevan pelaajan en usko ensi kaudeksi palaavan, joten jääköön ne näistä listauksista pois.
Keskushyökkääjät:
Mika Zibanejad, 8 500 000$ (29-30)
Vincent Trocheck, 5 625 000$ (28-29)
Filip Chytil, 4 437 500$ (26-27)
Johnny Brodzinski 787 500$ (25-26)
Ns. virallisen ykkössentterin eli Mika Zibanejadin alavireisestä viime kaudesta huolimatta pullat ovat keskikaistalla melkoisen hyvin uunissa, ja oletusarvo on se että Ziba palaa välivuoden jälkeen tasolleen ja ennenkaikkea tasaisemmaksi tuottajaksi, eli toisinsanoen aidoksi NHL-tason ykkössenteriksi. Hieman yllättäen Vincent Trocheck pelasi uransa tehokkaimman kauden hypätessään alkukaudesta tipahtaneen Filip Chytilin tilalle kakkosketjuun, ja muodosti laituriensa kanssa Rangersin koko kauden ylivoimaisesti parhaan ketjun. Aikoinaan ihmetyttänyt pitkä diili on osoittautumassa Rangersin kannalta erinomaiseksi, ja viimeistään pudotuspeleissä Trocheck pelasi itsensä kannattajien sydämiin periksiantamattomuudellaan, ja saanee tästä hyvästä rintaansa alkavalla kaudella sen A:n, josta Barclay Goodrow luopui suunnattuaan Sharksin riveihin. Filip Chytilin runkosarja meni täysin pipariksi jälleen kerran loukkaantumisten takia, mutta yllättäen tämä palasi Rangersin riveihin pudotuspeleissä, vaikka osa pelkäsi nuoren miehen uran olevan jo ohi toistuvien aivotärähdysten seurauksena. Jos Chytil pysyy terveenä alkavalla kaudella ja ottaa pitkään odotetun lopullisen harppauksen, Rangersin sentterikalusto alkaa näyttää melkoisen hyvältä, ja voitaneen odottaa että AHL-jyrä Jonny Brodzinski saa kesän aikana vielä itselleen haastajan nelosketjun keskikaistalle.
Vasemmat laitahyökkääjät
Chris Kreider, 6 500 000$ (26-27)
Artemi Panarin, 11 642 867$ (25-26)
Will Cuylle, 828 333$ (24-25)
Adam Edström, 846 667$ (24-25)
Vasemman laidan kulmahampaina toimivat edelleen seuran kokoneinta kaartia edustava, kenties liigan paras maalineduspelaaja Chris Kreider, sekä runkosarjassa täysin villiksi äitynyt Artemi Panarin. Molemmat ovat ylittäneet jo tovi sitten 30 vuoden ikärajan, mutta ainakaan toistaiseksi tämä ei ole näkynyt otteissa, ja jälkimmäinen murskasikin aiemman ennätyksensä eli 96 pistettä takomalla runkosarjassa peräti 120 pinnaa. Valitettavasti kumpikaan ei saanut parastaan irti kauden ratkaisevimmalla hetkellä Panthersia vastaan, ja vaikka molemmat tulevat takomaan tulosta tulevallakin kaudella, kausi kaudelta kysymysmerkit lisääntyvät näiden tähtien ympärillä. Onko näistä kavereista pelastamaan päivää kun sitä eniten tarvitaan? Tulokas Will Cuylle oli kauden positiivisimpia yllättäjiä, ja nuorukainen näyttikin kaukalossa jo ensimmäisellä kaudellaan paitsi kypsältä, mutta myös mukavan röyhkeältä, eli juuri siltä mitä Rangers on kaivannutkin. Adam Edström nousi pelaavaan kokoonpanoon satunnaisesti, ja on yksi niistä pelaajista joka joutuu kamppailemaan harjoitusleirillä tosissaan ottaakseen paikan ylhäältä. Haastajia lienee tulossa tällekin tontille.
Oikeat laitahyökkääjät
Alexis Lafreniére, 2 325 000$ (24-25)
Kaapo Kakko, 2 400 000$ (24-25)
Jimmy Vesey, 800 000$ (24-25)
Matt Rempe, 820 000$ (24-25)
Jo tuskallisen tutuksi muodostunut operaatio Kadonneen oikean laidan metsästäjät jatkui Rangersin osalta kuluneellakin kaudella, eikä toimivaa palasta Kreiderin ja Zibanejadin rinnalle löydetty vieläkään, lukuisista eri nimistä ja kokeiluista huolimatta. Tokkopa kukaan osasi arvata Pavel Buchnevichin lähdön jälkeen kuinka tuulinen tuo paikka tulisi olemaan, eikä sen koommin Kaapo Kakko, Jack Roslovic, Jimmy Vesey kuin kukaan muukaan sementoinut asemaansa kärkiketjun laidassa, ja tänä kesänä Drurylla on jälleen edessään epätoivoinen odysseia tuon palasen löytämiseksi. Nykypelaajista Kaapo Kakko on luonnollisesti se jonka on odotettu kehittyvän Rangersin kärkinimeksi oikean laidan suhteen, mutta odotettu harppaus liigan eliittiin antaa edelleen odottaa itseään, ja vaikka Kakko saikin alkukesästä vuoden jatkosopimuksen, huhut ovat viemässä tätä muualle siirron myötä jo mahdollisesti draftin aikoihin. Rangers on antanut Kakolle aikaa kehittyä, mutta tuloksenteon suhteen tulppa ei ole yksinkertaisesti auennut, joten ehkä voisi olla molemmille parempi ratkaisu etsiä uusia ratkaisuja, niin ikävä kuin se onkin suomalaisena Rangers-fanina sanoa Kakkoon kohdistuneiden isojen odotusten jälkeen.
Kolikon kääntöpuolena toimii kuitenkin Alexis Lafreniere, jonka alkuun hämmentävältä vaikuttanut siirto oikeaan laitaan osoittautui täysosumaksi, ja tämä niinikään isoin odotuksin aikoinaan Rangersiin saapunut kärkivaraus otti vihdoin sen harppauksen kohti sitä tasoa, jota myös tältä on odoteltu useamman kauden ajan. Käytännössä vailla ylivoima-aikaa pelannut Lafreniere nakutti Panarinin ja Trocheckin rinnalla uransa parhaat tehot hätyytellen sekä 30 maalin että 60 pisteen rajaa, ja kaikki merkit viittaavat siihen että sama noususuhdanne jatkuu myös tulevalla kaudella, sillä niin eri pelaajalta Lafreniere näytti runkosarjassa, mutta ennenkaikkea pudotuspeleissä jossa tämä oli Rangersin parhaimmistoa. Monille Lafrenieren tehot saattavat olla edelleen pettymys ykkösvarauksen odotuksiin nähden, mutta toimikoon tämä esimerkki muistutuksena siitä että vaikka kaikki kärkivaraukset eivät olisikaan niitä mcdavideja ja matthewseja vielä ensimmäisillä kausillaan, joskus pitää olla vaan kärsivällinen ja antaa näille nuorille aikaa. Jos Lafreniere murtautuu alkavalla kaudella Rangersin ykkösylivoimaan, 40 maaliakaan ei pitäisi olla mikään mahdottomuus. Kauden positiivisin yllättäjä.
Bottom six-paikkoja miehittävät ikiraataja Jimmy Vesey, sekä eräänlaiseksi kauden komeetaksi noussut Matt Rempe, jolla on kuitenkin edelleen todistettavaa NHL-tasolla kaikesta hypestä huolimatta. Pelipaikka ylhäällä ei ole selviö tulevallakaan kaudella kaikesta ylenpalttisesta mediahuomiosta, pöhinästä ja fanien ihastelusta huolimatta.
Puolustus
Adam Fox, 9 500 000$ (28-29)
Ryan Lindgren RFA
K'Andre Miller, 3 872 000$ (24-25)
Braden Schneider RFA
Jacob Trouba, 8 000 000$ (25-26)
Zac Jones, 812 500$ (24-25)
Adam Foxin johtama pakisto on edelleen yhdistelmä nuoruutta ja kokemusta. Norris-voittaja Foxin rinnalla on urakoinut jo vuosia Ryan Lindgren, jonka sopimus on tosin katkolla tänä kesänä. Lindgren on noussut niinikään tietyn faniosaston suosikiksi periksiantamattomalla pelityylillään, joka on ruvennut näkymään kuitenkin toistuvina loukkaantumisina viime kausien aikana, ja jääkin nähtäväksi haluaako Rangers sitoutua Lindgreniin pitkäaikaisesti juuri tuosta syystä. Runkosarjan loppupuolella kakkospariksi muovautui loukkaantumisten johdosta Miller-Schneider, ja vaikka molemmat nuorukaisista kävivät kauden aikana läpi omat vastoinkäymisensä, näistä kavereista on Rangersille iloa vielä pitkäksi aikaa, ja kun ikää on mittareissa vasta 24 ja 22 vuotta, kehitysaskelia on lupa odottaa. Zac Jones lähtee syksyllä tavoittelemaan jälleen kerran paikkaa vakiorotaatiossa, mutta kesän suhteen se kuumin peruna on tottakai se mitä Rangers tekee kapteeninsa Jacob Trouban suhteen. Koko liigan kiistatta rakastetuimmaksi pelaajaksi etenkin viime kausina noussut Trouba jatkaa edelleen sitkeästi valitsemallaan Dr Jekyll & Mr Hyde-linjalla, ja vaikka mies onkin parhaimmillaan väkevä oman pään luuta ja arvokas alivoimapelaaja, heikkoudet pelaamisessa tuntuvat vain korostuvan vuosi vuodelta, ja kun Trouba on koittanut selvästi kompensoida muita pelillisiä puutteitaan fyysisyydellään, yli on meinanut pärskyä kerran jos toisenkin, eikä supinaa kapteenin tiimoilta ole todellakaan puuttunut muissa leireissäkään. Loppukaudesta loukkaantumisista kärsinyt Trouba löysi itsensä kolmosparista, eikä tämä ole varmasti sitä mitä sen koommin Rangers kuin kahdeksan miljoonan dollarin kapteeni itsekään haluaa, joten jää nähtäväksi miten tilannetta pyritään korjaamaan kesän aikana. Trouba pistää itsensä ja pääkoppansa tikkiin, vai saako Drury diilattua ukkelin muualle jollain mystisellä taikatempulla?
Maalivahdit
Igor Shestyorkin, 5 666 667$ (24-25)
Jonathan Quick, 1 275 000$ (24-25)
Rangers on ollut jo vuosikausia tilanteessa jossa sen ei ole tarvinnut juurikaan huolehtia maalivahtipelistä, eikä näin tapahtunut männä kaudellakaan. Kauteen hieman hitaasti syttynyt Igor Shestyorkin lämpeni kevään mittaan kuin hellankoukku, ja oli kauden loppusuoralla jälleen joukkueensa ylivoimaisesti paras pelaaja, ja se Henrik Lundqvistin mantelinperijä, joka antaa tälle joukkueelle joka ilta mahdollisuuden voittaa, niin kliseinen sanonta kuin tuo onkin. Kenties maailman parasta maalivahtia odottaa pian kenties koko liigan isoin sopimus maalivahdille, ja tuotakin varten Rangersin täytyy miettiä väkisilläkin rahankulutustaan, sille vuosikausia pilkkahintaan pelanneen Igorin arvo on kaikkien tiedossa ja palkkapäivä todellakin tulossa. Veteraaniosastoa edustava Jonathan Quick näytti harjoituspeleissä totaaliselta hutihankinnalta, mutta sai aktinsa kasaan kovapäisen veteraanin tavoin runkosarjassa, antaen Shestyorkinille ja Rangersille hyvän selkänojan kun nämä sitä tarvitsivat. Rangers-uniformuun eka kertaa junnuvuosiensa jälkeen palannut Quick teki vuoden jatkosopimuksen jo runkosarjan aikana, ja tuohon diiliin ovat tyytyväisiä varmasti molemmat osapuolet.
Eli siinäpä ne pääpiirteittäin. Tarkoitus oli pitää homma lyhyenä ja ytimekkäänä, mutta kuten meikäläisen raapustuksia aiemmin lukeneet ovat saattaneet huomata, tiivistys ei kuulu valitettavasti vahvuuksiin. Pahoittelut myös mahdollisista asia- ja kirjoitusvirheistä, kello on jo tässä vaiheessa pirusti liikaa, ja vaikka päässä pyöriikin kaikennäköisiä veikkauksia, spekulointeja ja toiveita tulevaa kautta ajatellen, eiköhän noita ehdi itse avaamaan myöhemminkin. Pääasia että saadaan meuhkaaminen taas käyntiin pienen breikin jälkeen, ja sitä riittää varmasti tulevankin kaudella aikana sillä kuten kaikki varmasti tiedetään - tylsää Rangersin seurassa ei ole koskaan.
Joten ei muuta kuin kesän tapahtumia odottelemaan ja jännäämään, sekä palstatovereiden ajatuksia lueskelemaan. Tästä se taas lähtee.
L G R!
Viimeksi muokattu: