New Jersey Devils 2022–2023

[LGD]

Kolmospelin heikoin paholainen oli valitettavasti suosikkini Jesper Bratt. Jotain tarttis tehdä, koska tiukassa tilanteessa en just nyt uskaltaisi päästää johtoasemassa kentälle, ettei kaadeta viidettä kertaa poikittaisella, kun muu vitja on hyökkäyskulmassa ja vastustaja karussa.

Vaikka sitä miten yrittäisi käännellä, niin Bratt on ollut minulle hyökkäyspäässä isoin yksittäinen pettymys, kun suhteutetaan odotusarvoihin. Tuntuu, että hänellä on vain se yksi patenttivartaloharhautus ja muutoin keinovalikoimassa ei ole muuta tarjolla. Muutamia hyviä yksittäisiä syöttöjä toki tärkeisiin maaleihin, mutta liian arkaa ja ratkaisuhalutonta peliä Jesperiltä minun makuuni. Lopullinen tuomio toki vasta kauden päätyttyä ja vielä on aikaa parantaa, mutta minun mielessä tämä on vaikuttanut siihen, laittaisinko Fitzinä 50-60 milliä häneen kiinni. Vaikka tahti ei muuttuisi, niin välttämättä en olisi hänestä kokonaan luopumassa, mutta ainakin sopimuksen pituutta miettisin tarkkaan. Hän on kuitenkin Devilsin jossain määrin homogeenisen ydinpelaajajoukon yksi harvoista liikuteltavista osista, jos pitää tehdä ns. täsmällinen retool, jolla vahvistetaan tunnistettua heikkoutta yhden tai kahden pelaajan kohdalla. Tästä enemmän kauden päätyttyä ja tuskin jatkosopimusneuvotteluista tulee muutoinkaan helpot - tälläkään kertaa.

Lisäksi Meier ja Tatar ovat pettäneet jossain määrin tämä keväänä. Meier on kuitenkin tuottanut fyysisillä ominaisuuksillaan lisäarvoa joukkueelle, mutta tulos puuttuu. Tatar on ollut ennakoidun heikko pudotuspeleissä ja on vahvasti complimentary-roolissa toki, mikä hänen roolinsa piti ollakin, mutta 4,5 millin mieheksi on saatu liian vähän ja liian harvoin. Toinen näistä varmasti halutaan kiinnittää, mutta Tatarista säästyviä rahoja ja niiden käyttötarvetta pohtisin myös huolella. Nämäkin analyysit tarkemmin kauden päätyttyä.

Tulevan yön peli on taas kauden isoin. Vanecek todnäk maalissa ja myös Graves oli ollut hetken eilisissä treeneissä, tuskin kuitenkaan pelaa vielä. Uskoisin, että samoilla pelaajilla jatketaan.

 

[NJEspoo]

Lazar näytti olevan Woodin ja Bastianin keskellä nelosessa, eli voi olla, että mennään taas 12+6 systeemillä.

Pakistossa Bahl oli tippunut ylimääräseks Gravesin kanssa ja Smith keikku Marinon parina kolmosparissa.

 

[NJEspoo]

Sellanen peli. Aika pahannäkönen tilanne...

Tää on varmaan sitä paljon puhuttua kokemuksen puutetta, kun joukkue tuntuu sulavan aina kerrasta ryminällä. Eniten mua silti ällistyttää se, miten Devils tuntu murtuvan jo 1-2 osumassa, kun peliä oli kuitenkin jäljellä vielä yli puoltoista erää, eikä pelillisesti ollut mitään hätää. Carolina sai kaks maalia erikoisista pompuista ja siinä vaiheessa ois vaan pitänyt kohauttaa hartioita ja alkaa lyömään painetta vastustajan päätyyn, mutta ei. Aluks kenttäpelaajat nuukahti ja sen jälkeen myös Vanecek, joka itseasiassa starttas ihan varman oloisesti, kunnes se pelätty romahdus lopulta tuli.

Tilanne maalivahtien kohdalla oli ennen peliä kimurantti, kun Schmid oltiin tulitettu kakkospelissä vaihtoon ja Vanecek hoiti sen kolmannen ottelun, vaikkakin erittäin epävarmasti. Nyt on taas aika palata Schmidiin seuraavassa koitoksessa.

On myös aika siirtyä takas neljään hyökkäyskenttään ja kolmeen pakkipariin. Puolustuksen ulkonäkö riippuu varmaankin pitkälti siitä, pelaako Graves.

Melkosia taikoja saa Ruff kehitellä tässä vaiheessa, jos meinataan tästä selvitä. Voitto Carolinassa ois todella kova temppu.

 

[LGD]

Kyllä, pahalta näyttää ja kovasti siltä, että tämän vuoristoratamaisen pudotuspelikevään päätepysäkki lähestyy. Hyvä alku suli mielestäni huolimattomuuteen, sillä esim. Hughes ja Bratt sortuivat ensimmäisessä erässä niin lepsuihin kiekonmenetyksiin, että hoh hoh. Kiekonmenetystysten tilasto oli kolmannen erän alussa Devilsille 20-1! Tämä antoi Canesille tarvittavat avainet pelin kääntämiseen ja ohjasi pelin kulkua.

Joukkue elää sen puhutun flown kanssa, joka vie osaltaan siihen vauhtipeliin, jolle mikään joukkue ei pysty antamaan vastauksia yksittäisessä pelissä, kun kaikki osa-alueet ovat kohdillaan. Se on tänä vuonna nähty, mutta keväällä se on jäämässä yksittäisiin peleihin, jonka jälkeen seuraa ulospuhallus. Pakko tämän on liittyä joukkueen kypsyyteen ja isojen voittojen käsittelyyn. Oli miten oli, arvokasta dataa joukkueen tietopääomaan tulevaisuutta varten.

Jollain ihmeellä joukkue voi vielä venyttää sarjaa, mutta se vaatisi todella ison onnistumisen maalivahtirintamalla, että en usko sellaista taikanappia löytyvän, jolla saadaan Rangers-sarjan pelin 3,4,5 tai 7 tasoista torjuntatyöskentelyä kolme peliä putkeen. Vanecek tarvitsee mielestäni kauden jälkeen viimeistään henkistä valmennusta, sillä Stevie Wonderkin näkee melko kirkkaasti, että kyse on tällä hetkellä itseluottamuksesta ja yksittäisten takaiskujen käsittelystä. Korttitalo sortuu nopeasti takaiskuista, liian nopeasti. Schmidin taika ei näyttänyt siirtyvän toiselle kierrokselle, mutta on hän mielestäni varmempi ja siten todnäk parempi vaihtoehto, kuin Vanecek. Pidemmällä aikavälillä haluan tätä korttia vielä katsoa. Minulla on nyt sellainen kutina, että Blackwood kaivetaan viitospeliin viimeisenä oljenkortena ja se olisikin täysi kysymysmerkki.

Pari päivää lepoa tekee hyvää varmasti joukkueelle - ja faneille.

 

[NJEspoo]

Blackwood ois aikamoinen jokerikortti tähän väliin. En kuitenkaan usko sen pystyvän torjumaan Devilsille voittoa, sillä se on ollut niin pitkän aikaa ilman pelituntumaa.

Toisaalta, nyt ei ainakaan oo siitä kiinni, että joukkue pelais tietyn veskan edessä varmasti/epävarmasti, sillä kummankin kokeillun kassarin edessä peli on ollut yhtä huolimatonta.

Mä voin laittaa street hockey -patjat päälle ja mennä tolppien väliin, jos joku sponssaa mun lentoliput Raleighiin.

 

[Toby Dammit]

Vahva aloitus ekaan erään. Harmi ettei joukkue saanut iskettyä paikoista 2-0 maalia. Se olisi voinut kääntää pelin kunnolla toiseen suuntaan.

Toinen erä (ja oikeastaan jo ekan erän loppu) oli erittäin lepsua pelaamista. Puuttui se tappajan vaisto ja täysillä tilanteisiin meneminen, jonka avulla Devils iski kolmannessa pelissä Carolinan kumoon. Ei tullut joukkueelta toista täysillä pelattua peliä putkeen. Sääli. Aika vaikea tästä on enää nousta, eikä noilla otteilla se ole ansaittuakaan.

Myös maalivahtipeli on sakannut pahasti. HFBoardsilta poimittua. En ole tarkistanut lukemia, mutta jos pitävät paikkaansa, kuvastaa hyvin ongelmia.

"Canes shot 7.58 against the Islanders and are shooting 18.10 against us. For comparison, the Rangers shot 8.72 against us.

Canes are scoring on 75% of their HD chances."

Kevään teema: kun hävitään, niin hävitään sitten kunnolla.

 

[expertti]

On ollut kyllä niin hieno kausi tämän junnujoukkueen kelkassa, että ei osaa edes isommin harmittaa vaikka matka tähän tällä erää päättyisikin. Aikataulusta edellä, kasa laatuprospekteja vielä myllyssä tulossa. Ei edes tosissaan harmittaisi sekään, vaikkei Brattille sorvattaisikaan ylihintaista jatkoa. Timolle kyllä toivon, kunhan ei Jackiä enempää makseta. Sopivat ratkaisut tolppien väliin ja cuppia kohti pikkuhiljaa Hughesin veljesten komennossa.

 

[LGD]

On ollut kyllä niin hieno kausi tämän junnujoukkueen kelkassa, että ei osaa edes isommin harmittaa vaikka matka tähän tällä erää päättyisikin. Aikataulusta edellä, kasa laatuprospekteja vielä myllyssä tulossa. Ei edes tosissaan harmittaisi sekään, vaikkei Brattille sorvattaisikaan ylihintaista jatkoa. Timolle kyllä toivon, kunhan ei Jackiä enempää makseta. Sopivat ratkaisut tolppien väliin ja cuppia kohti pikkuhiljaa Hughesin veljesten komennossa.

Näinhän se iso kuva on, vaikka viime yön peli ja oikeastaan koko Canes-sarja nostaa eriasteisia kyrsiintymisen tunteita ja aaltoja edelleen esille. Runkosarjassa mentiin ainakin kaksi kautta edelle kehityksessä ja pudotuspeleissä hypättiin suoraan toiselle kierrokselle, eli joukkueen kasvukäyrä on ollut huikea. En muista, että tälläistä hyppyä viime kauden lottery-tiimistä semiuskottavaksi konferenssifinalistiksi tai joidenkin haaveissa jopa kannunjahtaajaksi (arvio heti ekan kierroksen jälkeen) olisi tehty useinkaan. Lisäksi mikään kausi, jossa laitetaan ansaitusti Rangers kesälomille ei voi olla pettymys sinänsä, vaikka heidän voittaminen ei mikään itseisarvo voi olla tai tämän joukkueen tyytyväiseksi tekevä asia.

Sanoin jo aiemmin, että en Brattista olisi luopumassa, vaan ainoastaan tarjoamassa lyhyempää sopimusta, niin jos nyt vaikka Jets tai Predators aloittaisi uudelleenrakennuksen ja laittaisi Hellebuyckin/Saroksen tarjolle, niin kyllä Fitzin pitäisi tunnustella tilannetta. Tämänkaltaisessa teoreettisessa ja epätodennäköisessä tilanteessa kyllä JBITBPITNHL olisi yksi potentiaalisista treidipalasista. Toki tämä on hänen ensimmäinen yritys pudotuspeleissä ja on monta muutakin huipun veljestä vetänyt ekat pleijarit vihkoon eli ei Bratt ole poikkeus ja tämä ei kerro hänen tulevaisuudestaan mitään.

Jos ja kun Fitz tekee kauden päätyttyä, toivottavasti ei vielä pe aamuna, sen johtopäätöksen, että Vanecek-Schmid ei riitä ensi kaudella, niin sitten pitänee luopua jostain saadakseen jotain. Meier, Bratt ja uusi nimimies ei nimittäin mahdu enää palkkakaton alle. Onneksi ja todennäköisesti Fitz on aavistuksen minua parempi joukkueenrakentaja ja tekee oikeat ratkaisut tai sitten jatketaan olemassaolevilla palikoilla ja luotetaan jatkokasvuun.

 

[Paridae]

Nico Dawsilla Utican pudotuspeleissä 6 peliä, 2,57 maalia per ja 92 %. Olisi melkoiset kojonesit valmennuksella, jos Daws vedettäisiin luukulle katkopeliin. Eiköhän siellä Schmid nähdä.

Toivottavasti saisivat tähän loppuun edes yhden voiton. Hyväksyisin jopa 2-1 tai 3-2 tappion. Jotain rotia pelirakenteeseen!

Hienosti ja yhtämielisesti yllä leivottu kautta jo etukäteen kasaan. Yhtä aikaa on ollut ilo seurata joukkueen pelejä ja toisaalta odottaa, milloin Holtzia, Nemeciä ja mahdollisesti jotain Stillmania tai Talvitietä nähtäisiin läpimurron partaalla. L. Hughes on näyttänyt jumalaiselta (vähintään runkosarja)tähdeltä.

 

[Toby Dammit]

Nico Dawsilla Utican pudotuspeleissä 6 peliä, 2,57 maalia per ja 92 %. Olisi melkoiset kojonesit valmennuksella, jos Daws vedettäisiin luukulle katkopeliin. Eiköhän siellä Schmid nähdä.

Toivottavasti saisivat tähän loppuun edes yhden voiton. Hyväksyisin jopa 2-1 tai 3-2 tappion. Jotain rotia pelirakenteeseen!

Hienosti ja yhtämielisesti yllä leivottu kautta jo etukäteen kasaan. Yhtä aikaa on ollut ilo seurata joukkueen pelejä ja toisaalta odottaa, milloin Holtzia, Nemeciä ja mahdollisesti jotain Stillmania tai Talvitietä nähtäisiin läpimurron partaalla. L. Hughes on näyttänyt jumalaiselta (vähintään runkosarja)tähdeltä.

Talvitieltä ja Stillmanilta tuskin kannattaa odottaa ihmeitä. Ensiksi mainittuhan on jo palaamassa ensi kaudeksi takaisin Suomeen, kun homma ei lähtenyt liitoon AHL:ssä. Harmi se iso polvivamma nuorten MM-kisoissa, taisi luistelu kärsiä siitä jonkun verran.

Samaa mieltä siitä, että toivottavasti Devils nappaisi vielä ainakin yhden voiton. Tai edes pelaisi tiukan matsin, eikä päästäisi viittä maalia. Etenkin se tapa, jolla tappiot ovat tulleet, eli vähän sellainen kuriton luovutusmentaliteetti, on vähän syönyt miestä. Toki tässä on silti tullut pidettyä mielessä se iso kuva, jossa joukkueen tilanne näyttää paljon valoisammalta kuin pelkät Hurricanes-pelien tappiot.

 

[dali]

Devils-keskusteluita seuranneille ei varmasti ole mikään salaisuus, ettei JB kuulu suosikkeihini. Viesti kannattaa lukea tässä viitekehyksessä.

Sano, että Bratt ei tee töitä tarpeeksi sanomatta, että Bratt ei tee töitä tarpeeksi.

Tehottomuus on ongelma, mutta pahinta on ollut nähdä Brattin leimaavan kellokorttinsa ulos työmaalta. Hän pelailee henkilökohtaisella mukavuusalueellaan, kuskailee kiekkoa ja pyörii pelin ulkolaidoilla usein kiekonmenetykseen asti, häviää kaksinkamppailut ja puolustaa välinpitämättömästi.

Ilman varteenotettavaa loukkaantumista tai siviilielämän taakkaa minun on vaikeaa uskoa, että kyse olisi muusta kuin siitä, että henkisesti toinen jalka on jo mennyt ulko-oven kynnyksen yli. Bratt on aiemmin todistetusti mennyt ja ottanut osumaa sota-alueilla ja halutessaan hän kykenee myös ihan hyvään kiekottomaan pelaamiseen. Nyt tämä kaikki loistaa poissaolollaan.

Bratt on urallaan hiipunut statistiksi jo niin monta kertaa runkosarjassakin, että en jaksa uskoa hänestä sukeutuvan mitään armoitettua pudotuspelien ratkaisupelaajaa. Tämä kommentti tietysti palaa kummittelemaan Brattin tehdessä Stanley cupin voittomaalin, mutta palatkoon.

Valintatilanteessa sijoittaisin rahat Meieriin silmää räpäyttämättä.

 

[LGD]

Devils-keskusteluita seuranneille ei varmasti ole mikään salaisuus, ettei JB kuulu suosikkeihini. Viesti kannattaa lukea tässä viitekehyksessä.

Sano, että Bratt ei tee töitä tarpeeksi sanomatta, että Bratt ei tee töitä tarpeeksi.

Tehottomuus on ongelma, mutta pahinta on ollut nähdä Brattin leimaavan kellokorttinsa ulos työmaalta. Hän pelailee henkilökohtaisella mukavuusalueellaan, kuskailee kiekkoa ja pyörii pelin ulkolaidoilla usein kiekonmenetykseen asti, häviää kaksinkamppailut ja puolustaa välinpitämättömästi.

Ilman varteenotettavaa loukkaantumista tai siviilielämän taakkaa minun on vaikeaa uskoa, että kyse olisi muusta kuin siitä, että henkisesti toinen jalka on jo mennyt ulko-oven kynnyksen yli. Bratt on aiemmin todistetusti mennyt ja ottanut osumaa sota-alueilla ja halutessaan hän kykenee myös ihan hyvään kiekottomaan pelaamiseen. Nyt tämä kaikki loistaa poissaolollaan.

Bratt on urallaan hiipunut statistiksi jo niin monta kertaa runkosarjassakin, että en jaksa uskoa hänestä sukeutuvan mitään armoitettua pudotuspelien ratkaisupelaajaa. Tämä kommentti tietysti palaa kummittelemaan Brattin tehdessä Stanley cupin voittomaalin, mutta palatkoon.

Valintatilanteessa sijoittaisin rahat Meieriin silmää räpäyttämättä.

En lainkaan kiistä, etteikö asia voi olla juuri noin eli henkinen ero organisaatiosta on jo tehty Brattin toimesta.

Toisaalta yksi näkökulma ja vaihtoehto voi olla, että hän ei ole onnistunut käsittelemään ison sopimuksen tekemiseen ja siihen tarvittavien näyttöjen aiheuttamaa painetta. Ainakin jenkkien puolen keskusteluissa on arvioitu, että Bratt on suunnitelmallisesti ja jo useamman kauden valmistautunut siihen, että juuri tällä off-seasonilla hän saa sen ison sopimuksen(n.60-70mUSD). Hän taisi sanoakin itsekin jossain mediassa, että päätti satsata itseensä, kun ei tehnyt aiemmin pitkää jatkoa eli halusi maksimoida arvonsa. Nyt, kun kevätkausi on kokonaisuutena ollut hänellä laskusuuntainen, uusi stara Meier tuli osin samoille apajille ja hän on tippunut välillä joukkuehierarkiassa(pois ykkös yv:stä), niin nuori kaveri ei osaa käsitellä tätä kaikkea. Siksi olemus ja kehonkieli, joka on muutoinkin hyvin hillitty, näyttää nyt korostuneen flegmaattiselta ja jopa välinpitämättömältä kentällä.

Ihan selvä asia on, että häneen 7-8,5 milliä kaudessa investoimalla otetaan hurja riski, sillä mitään erityistä näyttöä hän ei ole VIELÄ antanut voittavan joukkueen kannattelemisesta. Lisäksi hän jää joukkueessa aina vähintään toiseksi, sillä minusta hän on aika pitkälle kuin Hughes, ainoastaan tasoltaan pari napsua huonompi. Hyvä pelaaja silti ja mahdollisesti kasvaa huipuksi vielä.

 

[dali]

En lainkaan kiistä, etteikö asia voi olla juuri noin eli henkinen ero organisaatiosta on jo tehty Brattin toimesta.

Toisaalta yksi näkökulma ja vaihtoehto voi olla, että hän ei ole onnistunut käsittelemään ison sopimuksen tekemiseen ja siihen tarvittavien näyttöjen aiheuttamaa painetta. Ainakin jenkkien puolen keskusteluissa on arvioitu, että Bratt on suunnitelmallisesti ja jo useamman kauden valmistautunut siihen, että juuri tällä off-seasonilla hän saa sen ison sopimuksen(n.60-70mUSD). Hän taisi sanoakin itsekin jossain mediassa, että päätti satsata itseensä, kun ei tehnyt aiemmin pitkää jatkoa eli halusi maksimoida arvonsa. Nyt, kun kevätkausi on kokonaisuutena ollut hänellä laskusuuntainen, uusi stara Meier tuli osin samoille apajille ja hän on tippunut välillä joukkuehierarkiassa(pois ykkös yv:stä), niin nuori kaveri ei osaa käsitellä tätä kaikkea. Siksi olemus ja kehonkieli, joka on muutoinkin hyvin hillitty, näyttää nyt korostuneen flegmaattiselta ja jopa välinpitämättömältä kentällä.

Ihan selvä asia on, että häneen 7-8,5 milliä kaudessa investoimalla otetaan hurja riski, sillä mitään erityistä näyttöä hän ei ole VIELÄ antanut voittavan joukkueen kannattelemisesta. Lisäksi hän jää joukkueessa aina vähintään toiseksi, sillä minusta hän on aika pitkälle kuin Hughes, ainoastaan tasoltaan pari napsua huonompi. Hyvä pelaaja silti ja mahdollisesti kasvaa huipuksi vielä.

Moni asia on tunnetusti totta samanaikaisesti, enkä kiistä, etteikö omaan suhtautumiseeni vaikuta pettymys ja turhautuminen huippulahjakkaaseen, mutta törkeästi alisuoriutuvaan pelaajaan. Bratt näytti jo nousseen pelaajana uudelle tasolle ja päässeen eroon näistä kuluvan kevään aikana paluun tehneistä synneistään.

Varmaan Meierin hankinta vaikuttaa pukuhuoneen dynamiikkaan ja ottaa aikansa, ennen kuin uusi kiiltävä lelu on osa kalustoa. Brattin tapauksessa varsinaiset syyt nokkimisjärjestyksessä putoamiseen löytyvät ruotsalaisen pitkään jatkuneesta alavireestä. Bratt pelaa suurin piirtein samat 18-19 minuuttia kuin ennen Meierin hankintaa, eikä häntä ole pudotettu mihinkään nelosketjun jämäminuuteille. Tarjolla on isoa roolia, mutta Brattin suoritustaso ei vain ole viimeisten parin kuukauden aikana ollut lähellekään odotuksia. Bratt on toki vasta 24-vuotias, mutta tämä on jo hänen kuudes kautensa liigassa. Siksi ihan kaikkea ei voi pistää kokemattomuuden ja kasvukipujen piikkiin varsinkaan, kun sopimusneuvotteluissa vaatimukset ovat ykköskorin pelaajan tasolla.

Niistä sopimusneuvotteluista vähän lisää. Bratt on todella systemaattisesti maksimoinut ansiokehityksensä pumppaamalla jokaisen liikenevän dollarin kahdella edellisellä neuvottelukierroksella. Talven 2021 tynkäkauden alla Bratt missasi harjoitusleirin sopimuskiistojen takia ja viime kesänä tunnetusti sopimus syntyi vain hetki ennen välimieskäsittelyä. Tuskin hän on kesällä yhtään sen helpompi neuvotteluosapuoli, kun alla on pari varsin tehokasta kautta ja niiden ansiosta jonkin verran vipuvartta neuvotteluihin.

Tietysti Brattin kanssa on vielä yhden kerran mahdollista torkuttaa, tehdä vuoden diili ja katsoa talven aikana, millaisia otteita hän esittää ja onko hänen kanssaan ylipäänsä mahdollista löytää yhteisymmärrys pidempää jatkosopimusta varten.

Nostalgiaosuus. Jos tässä haluaa etsiä verrokkeja menneestä, niin Scott Niedermayer oli samanlainen vaikea neuvottelukumppani ja vaati Rob Blake -rahoja jo ennen kuin hän oli Blaken tasolla. Nieds kävi samanlaisia perinpohjaisia vääntöjä dollareista ja lopputuloshan oli sitten yksi kipeimmistä pettymyksistä Devils-historiassa. Noihin Loun ja McMullenin aikaisiin legendaarisiin sopimuskiistoihin ja lisää liksaa vaatineiden pelaajien kölilaahautuksiin verrattuna nämä Brattin sopimuskuviot ovat kuitenkin kevyttä nahistelua.

 

[FinDevil]

Hieno taistelu Devilsiltä vikassa ottelussa. Ei riittänyt tällä kertaa vaikka paikkoja oli. Carolina ansaitusti jatkoon. Haikea fiilis kuitenkin. Upea kausi ja mielelläni olisin katsonut Devilsiä pidempääkin. Ensi kaudella sitten päätyyn asti!

Luke Hughes on kyllä kova!

Kirjoitellaan lisää myöhemmin.

LGD!!!

 

[NJEspoo]

Siihen se kausi sitten päättyi jatkoajalla. Jätkät taisteli hienosti läpi ottelun, mistä jäi hyvä fiilis, vaikka tietty tällä hetkellä on aika tyhjä olo. Tässä pelissä oli kuitenkin paljon hyvää.

Carolina oli ottelun ekat 27 minuuttia selvästi nälkäsempi jengi. Ne voitti luistelukisat ja kaksinkamppailut. Siihen päälle vielä tuttua kovaa prässiä, mikä tuotti Devilsille paljon ongelmia oman pään pelinavauksessa. Ja kerta, kun kiekkoa ei saada pidettyä pitkiä aikoja omilla pelaajilla, niin ei Devils saanut siihen mennessä edes kunnon painetta aikaseks hyökkäyspäässä. Onneks vihdoinkin käytettiin paikat paremmin hyväks ja Mercerin vastahyökkäyksellä, sekä Meierin ylivoimamaalilla peli oli siinä vaiheessa Devilsille 1-2. Olihan siellä tietty tuuriakin mukana, kun esim. ekassa erässä Fast veti tyhjästä maalista yli.

Meierin maalin jälkeen ottelutapahtumat tasaantu ja myös Devils pääs peliin paremmin mukaan. Alettiin liikuttamaan jalkoja ja mikä tärkeintä, syötöt alko napsumaan lapaan ja sitä kautta päästiin nopeasti hyökkäyksiin. Devilsillä oli maalien lisäks myös hyviä paikkoja ja paras oli ehdottomasti se, kun Meier veti tyhjistä ohi. Se varmasti kalvaa mieltä hetken aikaa.

Schmid oli maalilla sama rauhallinen hahmo, mitä Rangersia vastaan nähtiin. Aina sekään ei tietty riitä. En syytä sitä yhdestäkään päästetystä maalista. Kuten yleensäkin nuoret pelaajat, sai Schmid näistä peleistä erittäin tärkeää kokemusta tulevaisuutta varten.

Yks asia, minkä haluan vielä nostaa esille, on se, että vaikka Carolina tekikin omat maalinsa varsinaisella peliajalla vaikeisiin aikoihin (erän eka ja vika minuutti), ja niiden jälkeen oltiin hetki pinteessä, niin tilanteet selvitettiin ja jatkettiin omaa peliä. Siinä oli nähtävissä sitä henkistä kasvua koko joukkueelta. Ei jääty tuleen makaamaan, tai odottamaan, että pakka sortuu vielä rumemmin.

Summa summarum. Erittäin hieno kausi takana. Runkosarjassa ennätykset paukku suuntaan ja toiseen, tiputettiin isoin vihollinen pleijareissa ja Carolinaa vastaan nähtiin, mitä se vaatii, että otetaan se seuraava askel. Tää kausi, ja varsinkin pleijarit oli rahan laittamista pankkiin.

Nyt hetki hengitellään ja nuollaan haavoja, jonka jälkeen lähdetään uuteen nousuun.

Leuat ylös Devilsfanit, parhaat vuodet on vielä edessäpäin!

 

[LGD]

Niin siinä kävi, että kesäloma koitti Devisille. Toinen kerta oli liikaa, kun sarjan alkuun kaivettiin iso kuoppa ja jäätiin heti 0-2 takamatkalle. Se olikin yksi isoimmista kompastuskivistä, sillä Devils oli todella epätasainen ja ailahteleva näissä pudotuspeleissä. Positiivista on se, että joukkue oppi nykyisen, vielä kehittyvän ydinryhmän kanssa voittamaan yksittäisiä otteluita ja koko ottelusarjan. Kyllä lopulta Rangers-sarjan voittto taisi olla nuorelle joukkueelle tämän kevään mestaruus, eikä siitä ehditty palautumaan kunnolla fyysisesti tai henkisesti. Kokemuspääomaa on nyt kuitenkin jo kertynyt ja varmasti keväästä jäi uskoa omaan tekemiseen, mutta myös hampaankoloon tulevaa varten. Hyvä niin, näitä kokemuksia joukkue tarvitsee kasvutarinaansa!

Pelaajatasolla onnistumisia saatiin näissä pudotuspeleissä ainakin Haulalta, McLeodilta, Marinolta, Schmidiltä, Hughesilta.

Parantamisen varaa jäi puolestaan Hamiltonille, Brattille, Vanecekille, Tatarille ja Gravesille.

Ailahtelevan, onnistumisia ja epäonnistumisia sisältäneen kevään pelasivat Palat, Hischier, Meier, Mercer,Severson, Wood ja Siegenthaler.

Edelliseen kategoriaan voi sijoittaa myös joukkueen valmennuksen, sillä Rangers-sarjan oiva reagointi ja rohkeus ei kantanut Hurricanes-sarjaan. Esim. Vanecekin olemuksesta ja kehonkielestä näki, että tälle ei olisi pitänyt antaa minuutteja aloittavana veskarina enää Rangers-sarjan alun jälkeen. Turha enempää jossitella, mutta Schmidin olisi pitänyt ehdottomasti pelata nelospelissä alusta lähtien. Uskon, että tämä oli samalla Ruffin päätepysäkki, ensi kaudella mentäneen Brunetten johdolla tai siltä se ainakin on minusta näyttänyt.

Iso kesä tulossa, palkkatilaa on n. 35 milliä, mutta sopimuksia pitää tehdä toistakymmentä. Meier ja Bratt ovat isoimmat palikat ja maalivahtitilannetta pitää pohdiskella ja puolustuksessa on iso punninta siinä, voidaanko ensi kaudella peluuttaa Hughesia ja Nemeciä vai tarvitaanko yksi veteraani(jatko tai UFA).

Täytyy näistä komponenteista kirjoitella vielä syvällisempää raporttia.

Loppumaku suussa on, että vähän enempään olisi ollut mahdollisuuksia ja muutama tilaisuus menetettiin, mutta toisaalta joukkue ylisuoritti ja -kehittyi, niin paljon, että ei tätä tappiota tarvitse kauaa nieleskellä.

Hyvä ja oikeasuuntainen kausi joka tapauksessa!

 

[Toby Dammit]

Hajanaisia ajatelmia yön ottelusta, koko kaudesta ja vähän muutenkin.

Tappio potuttaa, mutta joukkueen tulevaisuus hymyilyttää. Pudotuspelit olivat jo itsessään voitto, ja Rangersin kaato ekalla kierroksella oli kirsikka kakun päälle. Kuten täällä on aiemminkin kirjoitettu, nämä pudotuspelit olivat joukkueelle kuin rahan laittamista pankkiin. Tästä suunta on (toivottavasti) edelleen vain ylöspäin.

Allekirjoitan @LGD :n onnistujien ja epäonnistujien listan:

"Pelaajatasolla onnistumisia saatiin näissä pudotuspeleissä ainakin Haulalta, McLeodilta, Marinolta, Schmidiltä, Hughesilta.

Parantamisen varaa jäi puolestaan Hamiltonille, Brattille, Vanecekille, Tatarille ja Gravesille."

McLeod oli pudotuspelikevään isoin yllätys. Iso tasonnosto runkosarjaan ja oikeastaan koko aiempaan Devils-uraan verrattuna. Toivottavasti itseluottamusbuusti kantaa tuleville kausille. Haula oli Rangers-sarjan MVP yhdessä Schmidin kanssa, mutta Carolinaa vastaan kummankin taso tippui selvästi. Marino oli kokonaisvaltaisesti Devilsin varmin pakki, kun taas Hughes teki eniten tehoja. Vaikka tehoja (ja erityisesti maaleja) ei tullut toivotusti, nostaisin onnistujien joukkoon myös Hischierin, joka oli molemmissa ottelusarjoissa joukkueen tärkeimpiä pelaajia. Hieno kapteeni meillä.

Pudotuspeli-Tatar on ilmiö, joka piti todistaa itse ennen kuin sen uskoi todeksi (kaiken huipuksi viime yönä jatkoilla täysin tarpeeton kaverisyöttö Siegenthalerille, mistä tämä joutui tekemään paniikkiratkaisun, heitti kiekon katsomoon, joutui jäähypenkille ja Carolina teki voittomaalin). Tatarille ei ole mitään käyttöä oikeissa peleissä. Vanecek on sympaattinen ukkeli, mutta henkisesti hän hajosi Hurricanesia vastaan täysin sirpaleiksi. Hamiltonin ja Gravesin peli- ja luistelunopeuden puute tuottivat joukkueelle harmaita hiuksia, samoin Brattin pehmeä pelin ulkopuolella pörrääminen.

Luke Hughes vetäisi vikaan peliin kyllä erinomaisen matsin ja oli yhdessä Marinon kanssa selvästi Devilsin parhaita pakkeja. Siinä missä muut Devilsin pakit panikoivat ja olivat pulassa Hurricanesin paineen alla, Hughes ja Marino pistivät kiekkoa varmasti omista pois. Nyt ei tullut muutenkaan yhtään edellisotteluissa nähtyä virhettä.

Toivottavasti muuten Jackin loukkaantuminen ei vaadi pitkää sairaslomaa ja hän saisi vedettyä kesällä normaalin harjoituskauden. Ilmeisesti loukkaantuminen tapahtui toiseksi vikassa matsissa Hurricanesia vastaan.

Jännä nähdä, minkä verran joukkue uudistuu ensi kaudeksi. Tuskin Fitzgerald ja kumppanit lähtevät muuttamaan joukkuetta radikaalisti, mutta hyökkäysosastolle etsitään todennäköisesti lisää taitavahkoja duunareita. Ja eivätköhän nämä olleet hyvästit Seversonille, Gravesille, Tatarille ja Woodille, ehkä myös Sharangovichille. Jos näin tapahtuu, kiitokset erityisesti Seversonille ja Woodille, jotka olivat hyviä sotureita vaikeina vuosina. Seversonin olisin pitänyt mielelläni joukkueessa jatkossakin. Myös Brattin kohtalo (jatkosoppari vai treidi) kiinnostaa.

Oma kysymyksensä on myös se, nähdään ensi kaudella penkin takana Ruff, Brunette vai joku muu valmentaja. Todennäköisesti jompikumpi ekoista vaihtoehdoista. No, paneudutaan näihin lisää myöhemmin.

Kokonaisuutena täytyy olla ylpeä siitä, miten joukkue pelasi koko kauden. Hemmetin hyvä runkosarja, eka pudotuspelisarjan voitto sitten vuoden 2012 ja paljon arvokasta kokemusta pankkiin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

 

[dali]

Hatunnosto myös täältä McLeodille, joka pelasi kokonaisuutena todella hyvän kauden ottaen huomioon, millaiset lähtökohdat kauteen 2022-2023 oli.

Olo on vielä sen verran ontto, etten vielä niputtamaan kautta kovinkaan mielekkäästi, mutta ehkä parin päivän kuluttua sitä pystyy jo jäsentämään ajatukset ja koostaa kauden omalta osaltani pakettiin.

 

[FinDevil]

Muutamia ajatuksia päättyvistä sopimuksista ja mahdollisista jatkoista:

Ekana tartutaan Jesper Brattiin. Loppukausi meni kyllä kehnosti ja varsinkin pudotuspeleissä katosi kuvasta. Onko toinen jalka jo ulkona joukkueesta, painaako sopimusneuvottelut mieltä vai mistä kiikastaa? Bratt on parhaillaan todella kova peluri, mutta onko hän sitten enemmänkin sellainen runkosarja taitelija joka loistaa kun saa tilaa, mutta sitten kun kovuutta tarvitaan niin ei oikein lähde. On Brattilta nähty hienoja suorituksia kovissa paikoissakin ja nyt playoffeissakin muutamia huippusuorituksia, mutta oli koko playoffit kuitenkin aika pehmeän oloinen yleisilmeeltään. Voisiko siellä olla ollut jotain pientä vaivaa loppukaudesta?

Bratt täyttää heinäkuussa 25 eli jos Bratille tekisi sen 7 vuoden jatkon niin olisi 31- vuotias viimeisellä kaudellaan. Devils saisi tuolla 7 vuotisella lapulla juuri Bratin parhaat ikävuodet käyttöönsä. Iän puolesta tuollainen pitkä sopimus olisi todella otollinen. Ainoa mikä huolettaa, että onko Bratt riittävän hyvä pelaaja sitten playoffeissa palkkaansa nähden. Bratt ja agenttinsa halusivat nyt tähän sen vuoden diilin, jolla todistaa vielä arvonsa, mutta kyllä itse olisin viimekesänä ollut valmis enemmän maksamaan mitä nyt. Toki Bratt todisti olevansa semmoinen 70- pisteen pelaaja, mutta onko Bratt sitä tulevaisuudessa, jos paikka ykkösylivoimasta katoaa? Varmaa on se, että jos Bratt haluaa yhtään enempää mitä Hischier tienaa niin ainakin itse lähtisin treidi markkinoille katsomaan mitä sieltä irtoaisi. Voisi olla hauska näpäytys Fitziltä treidata Bratt yhtäkkiä varoittamatta johonkin Arizonan aavikolle, jos agenttinsa pelaa kovaa peliä.

Toiveissa kuitenkin, että Bratille saataisiin sorvattua tuollainen 5-7 vuoden mittainen jatko, jossa AAV olisi jotakin 7 miljoonan luokkaa, toki mitä vähemmän sen parempi. Pitkän sopimuksen kun saisi sorvattua niin ei tarvitsi ainakaan enää spekuloida onko Bratt kuinka sitoutunut Devilsiin. Luulisi nyt Bratillekkin Devils kelpaavan kun joukkueen pelityyli istuu kun nenä päähän hänen vahvuuksiin ja nuori nousua tekevä joukkue, jonka ydinryhmään kuuluisi. Toki joku muu voisi maksaa sen miljoonan enemmän kaudessa muualla. Katsotaan mitä tapahtuu.

Mennään sitten Timo Meieriin. Meier oli tehojen puolesta vähän pettymys, mutta uusi joukkue ja uusi pelityyli vaikuttavat varmasti paljon. Treidin jälkeen runkosarjan lopussa Devilillä oli todella kova pelirytmi ja joukkue harjoituksia ei ehditty paljoa pitämään niin tämäkin hankaloitti sopeutumista varmasti. Playoffeissa pidin kovasti Timon peli- ilmeestä vaikka tehoja ei tullut. rags- sarjassa ilman Shesterkinia olisi voinut useampikin maali tulla. Carolinaa vastaan Meier pelasi mielestäni hyvin tuon paluunsa jälkeen ja vikoissa peleissä oli Devilsin parhaita pelaajia. Harmittaa pirusti se vikan pelin missattu tyhjä maali. Siinäkin oli kyllä Meieria parhaimillaan ennen sitä missiä kun karvasi kiekon komealla taklauksella maalin takana ja käynnisti tilanteen sillä. Ehdottomasti sellainen pelaaja, jota Devils tarvitsee seuraavilla kausilla playoffeissa. Eiköhän yhteinen sävel löydy Hischierin tai Hughesin kanssa ensi kaudella ja sitten mennään kovaa.

Meierin sopimus neuvotteluissa eniten huolettaa hänen 10 miljoonan euron qualifying offer. Eli, jos neuvottelut eivät ota tuulta alleen niin riskinä on että Meier hyväksyy sen 10 miljoonan perustarjouksen ja testauttaa itsensä ensi kaudella UFA- markkinoilla. Aika kaukainen tämä scenaario ainakin tällä hetkellä on, mutta tästä johtuen Meierin agentilla on hyvät pelikortit neuvotteluihin. Meier on 26v ja täyttää loppuvuonna 27v eli olisi 33- vuotias, kun hänen mahdollinen 7 vuoden sopimus päättyy (onko Meierin kohdalla mahdollista tehdä edes 8- vuotista sopumusta?). Iän puolesta tuo 7 vuoden sopimus menisi kyllä, vaikka viimeisille vuosille omat riskinsä olisikin. Veikkaan/toivon, että Meier saataisiin kiinnitettyä pitkällä ja noin 8-9 miljoonan sopimuksella. Kaikki tuosta ylöspäin kyllä kirpaisisi. Itse lähtisin eka tekemään Meireille jatkoa ja antaisin Bratin agentin odotella.

Seuraavaksi Tatarin kimppuun. Tatar paransi selvästi viime kaudesta runkosarjassa mikä oli hyvä asia. Tatar oli kuitenkin playoffeissa niin huono mitä pelkäsinkin. Pienikokoinen pelaaja, joka ei tuo fyysisyyttä ja kun tehot katoavat niin ei hyvä. Tatar oli lähes täysin näkymätön koko playoffit niin hyvässä kuin pahassakin, mutta tuon viimeisen pelin jatkoajan tiputus Siegenthalerille kun kiekon olisi voinut lyödä päätyyn jäi kyllä kaivelemaan. Devilsin hyökkäyksen top9 olisi yhden tekijän tarvinnut playoffeihin (lasken nyt Tatrin tässä vielä tekijäksi) kun siellä kävi Boqvistit, Sharangovichit sun muut kokeilemassa. Olisin valmis tekemään Tatarille vuoden jatkon, jos AAV tippuu roimasti. Hyökkäyksessä voi tapahtua jonkin verran muutoksia kun tiukat neuvottelut edessä niin Tatar menisi ihan hyvin tuolla ruonkosarjan ainakin, jos palkka ei ole kova. Sitten deadlinella jos saadaan vahvistuksia ja Tatar on heikoin lenkki niin katsomoon vain. En pane pahakseni kuitenkaan vaikka Tatar jatkaisi uraansa muualla.

Sitten Haulan vuoro. Haulalla ehdottomasti jatkolappu. Luulisi että Erik myös haluaa jatkaa kun Devilsissä kulki ja viime vuosina on saanut muuttaa kokoajan. Nyt on myös perheenlisäystä tullut niin senkin takia luulisi haluavan asettua hetkeksi paikoilleen. Devils tuskin tarjoaa pitkää lappua, mutta en usko että muualtakaan sitä tulisi kun ikää jo 32v. 3 vuotta voisi olla pisin mitä Devils voisi tarjota, mutta tässä kohtaa Haulan pitäisi tinkiä vuosipalkasta ja tämä vain oletuksena, että Haula haluaisi vähän pidemmän diilin. Veikkaan kuitenkin 1-2 vuoden jatkoa Haulalle. Hyvä kokonaisvaltainen pelaaja kuitenkin ja luistelu riittää Devilsin pelityyliin hyvin.

Wood ja Sharangovich saisi melkein etsiä itselleen uuden osoitteen. Woodille en ainakaan pitkää tai rahakasta diiliä antaisi. Sharangovichin kausi oli iso pettymys.

McLeod pelasi hyvät playoffit ja hänellä olisi kyllä käyttöä tuossa nelosen keskellä ensi kaudellakin. Boqvist saa varmasti jatkolapun ja menee hyvin ensikaudella 13. tai 14. hyökkääjänä Lazarin kanssa. Bastianin näkisin mielelläni myös nelosen laidassa ensikaudella.

Seversonia tulee jopa ikävä, jos tiet erkanevat tässä kohtaan. Olisi omalla tavalla sääli kun Severson joutui olemaan Devilsissä ne synkimmät vuodet ja nyt kun tehdään uutta nousua niin seura ei tarjoakkaan jatkosopimusta. Hyvän kauden pelasi Severson kuitenkin ja eiköhän joku maksa hänelle kesällä rahakkaan ja pitkän sopimusken.

Ryan Graves voi etsiä uuden osoitteen itselleen. Ensi kaudelle vasemmalle puolelle puolustuksessa on jo tarjolla Siegenthaler, Hughes, Bahl ja Smith niin ei Gravesia juuri tarvita ja hänkin etsii varmasti pidempää sopimusta tässä kohtaa uraa.

Blackwood nähnyt myös varmasti viimeisen Devils- ottelunsa. Jännä nähdä onko Akira ja Vanecek maalilla ensi kaudella ja miten koppi tarttuu.

Iso ja vaikea kesä toimistolla tulossa, kun paljon päättyviä sopimuksia ja tiukkoja neuvotteluja. Pitkissä lapuissa ei ole varaa virheisiin.

 

[LGD]

Kausi 2022-2023 ja yhteenveto omalta osaltani

Kautta on pureskeltu jo aiemmissa viesteissä niin paljon, että siitä en löydä paljoakaan uusia näkökulmia, mutta yritetään vielä kirjoittaa jotain kauden kokoavia havaintoja sekä mietteitä.

Tappion jälkeen ja kauden päättymisen jälkeen harmitti, mutta itsellä vahvoin tunne oli ja on silti optimismi tulevaisuudesta ja se nousi pinnalle hyvin nopeasti. Omalla tyylilläni toki mennään ja ymmärrän, että osalla kirjoittajista ja kannattajista varmasti tässä menee pidempään. Joka tapauksessa on taas kiva kannattaa vuosien rämpimisen jälkeen Devilsiä ja uuden kauden odotuksiin liittyy nyt lapsenuskoisen menestystoiveen lisäksi iso annos myös realismia, johon optimistiset odotukset menestyksestä voi kytkeä.

Tärkein oppi kaudesta oli mielestäni se, että opittiin voittamaan ja vielä useammalla tavalla. Se, että joukkue nousi kauden aikana useasti takamatkalta kertoi uskosta omaan tekemiseen, mutta myös siitä, että edellinen kausi oli sattuneista syistä surkea ja nuorelle joukkueelle tuli edelleen mustia hetkiä. Pudotuspeleissä joukkue osoitti henkisen voimansa ja selkärankansa nousemalla takaa Rangersia vastaan voittoon, johon samalla käytettiin pääosa joukkueen voimavaroista. Canes vei sitten meitä osin ns. koulunpenkille ja näytti eron voittavaan playoff-kiekkoon sekä siihen tarvittavan vasteen. Paljon on vielä tehtävää meillä, vaikka suunta on oikea. Hyvä oppitunti myös siitäkin lähtökohdasta, että Canes sekä Devils pelaa osin samalla pelityylillä, sarja antanee siten uskoa Devilsin tekemiseen jatkossa.

Pelityyli ja siihen tarvittavat pelaajat sekä valmennus onkin yksi olennainen asia, josta puhun vielä enemmän kausiketjussa 23-24. Joukkue loogisesti jatkoi jo kaudella 2021-2022 vahvasti esille noussutta transitio-rush-pelimalliin sekä nopeuteen ja hyökkäyspainotteisuuteen perustuvaa kiekkoa. Tässä tyylissä joukkue kehittyi silmämääräisesti ja edistyneiden tilastojen perusteella yhdeksi NHL:n kärkiseuroista edelliskauden keskitasosta(vaarallisten paikkojen rakentaminen jne.). Pelityyli toimi pääosin runkosarjassa muutamia suvantovaiheita lukuun ottamatta, mutta pudotuspeleissä yksiulotteisuus sekä siihen liittyvät uhkakuvat alkoivat näkyä kamppailupelaamisen lisääntyessä, ajan ja tilan vähentyessä sekä yksittäisten tilanteiden merkityksen korostuessa, pl. Rangers-sarjan pelit 5 ja 7 sekä Canes-sarjan peli 3 osittain. On mielestäni johdonmukaista ja rationaalista, että Devils jatkaa tämän vahvan ja todistetusti menestystä tuovan pelityylin jalostamista, jota myös joukkueen ydinpelaajien identiteetti erinomaisesti tukee. Yhtä johdonmukaista ja rationaalista on kehittää pelistrategiaan lisäksi ainakin yksi osa-alue tai vaihde, josta Devils näytti vilahduksia erityisesti Rangers-sarjan peleissä 3-4. Tätä ja monipuolistamisen tarvetta voi hyvin verrata viime vuosien mallioppilas Tampa Bayhin, joka on mielestäni paras esimerkki monipuolisista ja kulloiseenkin pelitilanteeseen soveltuvasta strategian käytännön soveltamisesta. Tästä ja sen toteuttamisesta enemmän uuden kauden ketjussa.

Yksilöistä ja nimenomaan ydinpelaajista voi nostaa esille muutamia subjektiivisia kohokohtia. Jack Hughes ja 110 pisteen kausi oli enemmän, kuin kukaan meistä luultavimmin uskalsi odottaa. Mikä tärkeintä, Hughes ei jäänyt pudotuspeleissä statistiksi vaan pystyi ratkaisemaan ja ajoittain kantamaan joukkuetta. Hän näytti myös luonnetta, jonka lujuutta tai laatua pudotuspeleissä hieman epäilin tai olin siitä ainakin huolissani. Enää en ole, ja uskon vakaasti, että tämä pian vasta 22-vuotta täyttävä supertähti voi Devilsin kantaa hyvin pitkälle. Hischierin 80 pistettä ja Selke-ehdokkuus luo mielestäni lähes täydellisen tasapainon 1-ja 2-senttereille. Joukkueella pitää olla hyökkäyksen dynamo ja sielu & sydän. Tämä kaksikko täyttää mielestäni tämän ruudun erinomaisesti ja molempien kehityskaaressa on edelleen kehitysvaraa. Hieno lähtökohta hyökkäyspelille ja oikeastaan koko kentän pelille ensi kaudelle. Minuun teki vaikutuksen kokonaisuutena myös Mercer (vaikka oli toiselle vuodelle tyypillisesti myös ailahteleva) runkosarjan ja pudotuspelien aikana. Hän myös 21-vuotiaana kehittyi valtavasti ja kehittyy edelleen, hyökkäyspäässä 8-ottelun maaliputki ja av-rooli oli erinomainen osoitus monikäyttöisyydestä sekä arvosta joukkueelle. Tekisin heti tämän kanssa 8-vuotisen jatkon, kun se on mahdollista. Yksi pointti nopeasti tehdyssä sopparissa on sen allekirjoittaminen ennen kuin arvo kasvaa, jos ja kun Mercer heittää ensi kaudella noin 70 pinnaa. Puolustuksessa erityismaininnat Marinolle ja Hamiltonille. Ensimmäinen oli mielestäni Devilsin viime kauden paras hankinta kokonaisuutena ja hän tullee jatkossa ankkuroimaan sekä tukemaan Luke Hughesin peliä. Hamilton lähestyi Devilsin piste-ja maaliennätyksiä runkosarjassa ja oli koko 9-miljoonan arvoinen, mutta puutteet tulivat rumasti esille pudotuspeleissä(loukkasi tosin ranteensa Rags-sarjassa, mutta hitaus nousi silti esille). Toivotaan, että runkosarjataso kestää vielä 2-3 vuotta ja sitä, että sopimuksen viimeiset vuodet voidaan tarvittaessa ostaa kohtuudella ulos tai sopimus voidaan dumpata aikanaan, kun oletettavasti Luke&Nemec ottavat pakiston johtajuuden. Viimeiseksi maininta veskariduo Schmid-Vanecekille, melkoinen vuoristorata oli tarjolla heiltä tällä kaudella. Jos ja kun tämä on duomme ensi kaudella, niin molempia tarvitaan ja luultavimmin Vitekiä runkosarjassa (30 voittoa ei tule sattumalta) ja Akiraa pleijareissa (Rangers-voitot eivät voineet olla pelkkää tuuria). Huipputaso riittää herroilla, mutta saavutetaanko sitä säännöllisesti ja erityisesti oikeaan aikaan vuodesta? Iso kysymysmerkki.

Joitain yleisiä sivuhuomioita lopuksi ja niistä yksi, joka on kenties henkisesti myös merkityksellinen eli joukkueen nousu kauden päätteeksi New Yorkin alueen ykköseksi. Minulle se ainakin oli sitä, voin sen rehellisesti myöntää vaikka tällä statuksella ei mitään saavutakaan. Rangers,Islanders ja Devils ovat kaikki menestyneet ailahtelevasti viimeisten 5-10 vuoden aikana, niin uskon että Devilsiä on harmittanut olla säännönmukaisesti alueen kolmosjoukkue. Kaksi ensimmäistä ovat viimeisen 5 vuoden aikana vierailleet kuitenkin konferenssifinaalissa ja tarjoilleet karvasta kalkkia keskinäisissä peleissä. Devilsin tilanne näyttää nyt useammallakin mittarilla (ikä-ja sopimusrakenne, prospektipooli sekä kauden aikana osoitettu nykykunto) tällä hetkellä lupaavammalta, kuin em. joukkueissa. Toki tilanteet voivat kääntyä nopeasti, mutta minun faktani ja totuuteni on se, että Devilsin kärkipelaajat kenttäpelissä olivat tällä kaudella mainitusta kolmikosta kärjessä. Maalivahtipelissä naapurit sitten saavat kilpailuetua isossa kuvassa.

Kiitos myös osaltani Devils-kannattajille ja kirjoittajille kaudesta 2022-2023, hieno matka oli kaikin puolin ja oli kiva liittyä mukaan porukkaan. Hyviä, analyyttisiä ja reiluja sekä fiksuja kirjoittajia ja keskustelun taso pysyi pääosin korkeana. Tästä asetelmasta on hyvä lähteä kohti kirkasta tulevaisuutta, joka luultavimmin sisältää onnistumisia ja toki taas joitain pettymyksiä. Devils kuitenkin herättää tunteita ja nimenomaan muutakin, kuin kroonista vit...sta ja se on jo yksin hyvä merkki!

Edit: vielä se pitää todeta, että tämän kauden teki itselleni myös merkitykselliseksi se, että näin neljä Devilsin peliä livenä. Rangers, Stars, Hurricanes ja Lightning-pelit olivat Devilsin kannalta valitettavasti yhtä lukuun ottamatta tappiollisia, mutta huippujengejä yhtä kaikki. Näyttäisi vielä siltä, että Canes-Stars voisi hyvinkin olla tämän vuoden finaalisarja.

 

[NJEspoo]

Tässähän ihan herkistyy, kun herrojen tekstejä lueskelee ja mielessään kertaa kauden huippuhetkiä. Snif.

Ens kaudella on varmaan pakko pitkästä aikaa lähteä rapakon taakse kattomaan pelejä, kun muutamina edellisinä vuosina jäänyt ajatustasolle.

 

[Toby Dammit]

Tänään on ollut joukko kauden päätöshaastatteluja. Ainakin Hamilton pelasi loukkaantuneena Hughesin lisäksi. Rannevamma, josta ei vielä varmuutta, tarvitseeko operoida.

Linkki: https://twitter.com/JamesNicholsNHL/status/1657416869932941314

Haula haluaa ilmiselvästi jatkaa Devilsissä, ja hän on jo ilmoittanut Fitzgeraldille, että hoidetaan "se" valmiiksi.

Linkki: https://twitter.com/samikasan/status/1657446322780209153

Linkki: https://twitter.com/amandacstein/status/1657448512680865796

Ja Haulalla on myös faneja Devilsissä – eikä enempää ja vähempää kuin Jack Hughesissa.

Linkki: https://twitter.com/JamesNicholsNHL/status/1657461880045068289

Brattillakin on kova luotto siihen, että jatkosoppari saadaan syntymään. Kommenttina, että itsekin toivon jatkosopparia, jos se saadaan kohtuu hintaan syntymään. En vain usko, että Brattia saadaan kaupattua yhtä hyvään vastineeseen, jolla olisi vieläpä enemmän fyysisyyttä ja grittiä. Lisäksi olihan noista pienistä taitopelaajista Gaudreaukin aika lapanen useampana keväänä, kunnes vuosi sitten pelasi Calgaryssä tosi hyvin. Eli Brattinkin kohdalla on toivoa paremmasta.

Linkki: https://twitter.com/JamesNicholsNHL/status/1657444861337911296

MM-kisoissa nähdään ainakin Hischier, Siegenthaler ja Nemec, joista jälkimmäinen on saapunut jo Latviaan.

 

[NJEspoo]

On vuosi 2026. Jatkoaika.comin Devils-poppoo on lähtenyt rapakon toiselle puolelle katsomaan Stanley Cup -finaalien seitsemättä ottelua, jossa Devilsiä vastaan pelaa Edmonton Oilers. Peli menee jatkoajalle.

@dali on lähtenyt varsinaisen peliajan päätyttyä pizzerian kautta hotellille nukkumaan. @Toby Dammit ja @LGD tekevät muistiinpanoja kenttätapahtumista, molempien työskennellessä samalla joukkueen Euroopan scoutteina. @FinDevil pitää meininkiä yllä lehmänkello toisessa kädessä ja litran tuoppi toisessa. @Paridae on myöhästynyt junasta ja saapunut paikalle vasta kolmanteen erään. @expertti ja loppuporukka liimailee -30% -tarroja fanikaupan tuotteisiin. Itse allekirjoittanut on lähtenyt reissuun ja peliin kovimmalla metelillä, mutta jännityksen vuoksi ei ole puhunut koko päivän aikana sanaakaan ja kaiken lisäks kärsii vatsavaivoista.

Connor McDavid vippaa kiekon katsomoon, kun jatkoaikaa on pelattu puolet. Devils laittaa jäälle liigan tuhoisimman ylivoimakoostumuksen: J. Hughes, Hischier, Meier, L. Hughes, Nemec. New Jerseyn tolppien välissä seisoo kauden ehdoton ykkössuosikki Vezinan voittajaksi, Schmid. Kiekko liikkuu komeasti koko viisikon voimin. Nemec antaa pakki-pakkisyötön Lukelle, joka lämää vähintään 200 km/h tunnissa. Pikkumusta on jo menossa ohi maalista, mutta se ottaakin kimmokkeen Meierin aatelisesta klyyvarista, josta se kimpoaa Oilers-vahti Blackwoodin olan yli verkon perukoille. Juhlat alkavat! Hanskat, mailat ja kypärät lentävät jäälle, pelaajien rynnätessä kentänpäätyyn ihmiskasaan. Yleisö on pähkinöinä!

Stanley Cup tuodaan jäälle ja kenkää saaneen Bettmanin seuraaja ojentaa urheilumaailman ikonisimman pokaalin kapteeni Hischierille, joka nostaa sen lihaksikkailla käsivarsillaan kohti hallin kattoa. Ihmiset katsomossa hurraavat, taputtavat ja jotkut itkevät onnesta. Jatkoajan Devils-porukka seisoo rivissä kädet toistensa harteilla, jokaisen laulaessa Queenin We Are The Championsia.

Hetken kuluttua kyseinen porukka lähtee suuntaamaan kohti uloskäyntiä, josta he pääsevät pihalle kesäkuiseen Newarkin iltaan. Taustalla soi vaimeana poliisiauton sireenit ja jokunen laukauskin kuuluu jostain kauempaa. Olipahan ilta, huokaa joku seurueesta. Siitä junalla kohti Manhattania ja hotellille, jossa iki-iäkäs dali nukkuu sikeää untaan, autuaan tietämättä, mitä juuri on tapahtunut. Poikain kanssa päätetään, ettei herätetä sitä, vaan kerrotaan uutiset sitten aamulla.

Seuraavana päivänä on myös paluulento rakkaaseen kotimaahan ja siitä vuorokausi eteenpäin useampi ryhmästä suuntaakin jo kohti arjen puuhia ja sitä kuuluisaa oravanpyörää.

Reissun sloganiksi muodostui lopulta: "Ei tää elämä oo aina pelkkää ruusuilla tanssimista, tää on välillä yhtä juhlaa."

 

[Toby Dammit]

On vuosi 2026. Jatkoaika.comin Devils-poppoo on lähtenyt rapakon toiselle puolelle katsomaan Stanley Cup -finaalien seitsemättä ottelua, jossa Devilsiä vastaan pelaa Edmonton Oilers. Peli menee jatkoajalle.

@dali on lähtenyt varsinaisen peliajan päätyttyä pizzerian kautta hotellille nukkumaan. @Toby Dammit ja @LGD tekevät muistiinpanoja kenttätapahtumista, molempien työskennellessä samalla joukkueen Euroopan scoutteina. @FinDevil pitää meininkiä yllä lehmänkello toisessa kädessä ja litran tuoppi toisessa. @Paridae on myöhästynyt junasta ja saapunut paikalle vasta kolmanteen erään. @expertti ja loppuporukka liimailee -30% -tarroja fanikaupan tuotteisiin. Itse allekirjoittanut on lähtenyt reissuun ja peliin kovimmalla metelillä, mutta jännityksen vuoksi ei ole puhunut koko päivän aikana sanaakaan ja kaiken lisäks kärsii vatsavaivoista.

Connor McDavid vippaa kiekon katsomoon, kun jatkoaikaa on pelattu puolet. Devils laittaa jäälle liigan tuhoisimman ylivoimakoostumuksen: J. Hughes, Hischier, Meier, L. Hughes, Nemec. New Jerseyn tolppien välissä seisoo kauden ehdoton ykkössuosikki Vezinan voittajaksi, Schmid. Kiekko liikkuu komeasti koko viisikon voimin. Nemec antaa pakki-pakkisyötön Lukelle, joka lämää vähintään 200 km/h tunnissa. Pikkumusta on jo menossa ohi maalista, mutta se ottaakin kimmokkeen Meierin aatelisesta klyyvarista, josta se kimpoaa Oilers-vahti Blackwoodin olan yli verkon perukoille. Juhlat alkavat! Hanskat, mailat ja kypärät lentävät jäälle, pelaajien rynnätessä kentänpäätyyn ihmiskasaan. Yleisö on pähkinöinä!

Stanley Cup tuodaan jäälle ja kenkää saaneen Bettmanin seuraaja ojentaa urheilumaailman ikonisimman pokaalin kapteeni Hischierille, joka nostaa sen lihaksikkailla käsivarsillaan kohti hallin kattoa. Ihmiset katsomossa hurraavat, taputtavat ja jotkut itkevät onnesta. Jatkoajan Devils-porukka seisoo rivissä kädet toistensa harteilla, jokaisen laulaessa Queenin We Are The Championsia.

Hetken kuluttua kyseinen porukka lähtee suuntaamaan kohti uloskäyntiä, josta he pääsevät pihalle kesäkuiseen Newarkin iltaan. Taustalla soi vaimeana poliisiauton sireenit ja jokunen laukauskin kuuluu jostain kauempaa. Olipahan ilta, huokaa joku seurueesta. Siitä junalla kohti Manhattania ja hotellille, jossa iki-iäkäs dali nukkuu sikeää untaan, autuaan tietämättä, mitä juuri on tapahtunut. Poikain kanssa päätetään, ettei herätetä sitä, vaan kerrotaan uutiset sitten aamulla.

Seuraavana päivänä on myös paluulento rakkaaseen kotimaahan ja siitä vuorokausi eteenpäin useampi ryhmästä suuntaakin jo kohti arjen puuhia ja sitä kuuluisaa oravanpyörää.

Reissun sloganiksi muodostui lopulta: "Ei tää elämä oo aina pelkkää ruusuilla tanssimista, tää on välillä yhtä juhlaa."

No niin, mestaruus on jo melkein voitettu. Ei muuta kuin matkoja varaamaan, niin pääsee tässä huippuporukassa todistamaan huimia Devils-juhlia. Paitsi dali, joka nukkuu sikeästi, autuaan tietämättömänä, mitä juuri on tapahtunut. :D

 

[Paridae]

Pitikö se matkasuunnitelma koko palstalle kertoa! Nyt sinne tulee jos jonkinmoista joukahaista joen toiselta puolelta skumppa-apajille.

Totta puhuen yllä oleva kristallipallo on syy, miksi unelma pudotuspelisarjan näkemisestä paikan päällä on oikeasti mahdollinen unelma. Tässä on seuraavat rapiat 7 vuotta aikaa suunnitella ja säästää kunnon reissu. Ei tarvitse panikoida yksittäisen kevään vuoksi.

Sananen myös Bratt-keskusteluun. Oli kokonaisuudessaan aivan märkä rätti, joka pelasi runkosarjapeliä. Kun hän sai kyynärpäätä otsaan tai muuta kovistelua kulmissa, hän jäi odottamaan tuomareiden reaktiota ja luopui kamppailutilanteesta ja kiekosta. Sitä vihellystä ei vaan ikinä tullut, mikä sai Brattin näyttämään saamattomalta. Tästä fleguilusta huolimatta siellä oli niitä lyhyitä hetkiä, jotka osoittivat, että kyllä hän kuitenkin tosissaan ja kropasta piittaamatta yritti. Ainakin hetkittäin.

Esimerkiksi ratkaisupelissä Bratt tarjoili pelin loppupuolella kahdesti joukkuekaverille voiton avaimet käteen, mutta Canes oli vaihtanut lukkosarjan. Kolmannessa erässä kamppaili itse kaatuen kiekon Palatille maalin eteen ja jatkoerässä teki vakioliikkeensä hidastaen peliä ja jakaen Siegenthalerille vetopaikan, jonka Aho blokkasi mailalla.

Eli tehokas ja hyödyllinen aihio on olemassa myös pudotuspeleissä. Vaatii vain toisteisuutta tai parempaa tukea tms. virittämistä.