Kyllä tasoerot ovat suuret. Tällä hetkellä Blues selvä ykkönen, IHK kakkonen ja Kärpät, Ilves ja Tappara seuraavina, JyHC on jo selvästi tästäkin kolmikosta jäämässä.
Aiemmin pelien tasoa pyrittiin nostamaan sillä, että kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen neljä parasta joukkuetta tahkosi sitten nelinkertaisen jatkosarjan ja päälle play offsit. Tästä yleensä seurauksena oli se, että vähänkin paremmat pelaajat muista kuin neljästä parhaasta seurasta siirtyi loppukaudeksi, mikäli suinkin mahdollista, pelaamaan näihin joukkueisiin.
Tänä vuonna jatkosarja pelataan kuuden parhaan joukkueen kesken ja tällä pyritään saamaan tasoa laajemmalle pohjalle. Näissä peleissä ei ihan suuria eroja sitten enää olekaan ja hyvä niin. Kuitenkin aina kevättä kohti on joillakin joukkueilla vaikeuksia saada edes täyttä kolmea pelaavaa kentällistä peleihin.
Kustannukset ovat melko suuret, pelimatkat pitkiä, vaikka pelien määrä ei huiman suuri olekaan. Maksajia on vaikea löytää. SM-sarjan tasoa on pyritty nostamaan (?) myös kauden aloittavalla turnausviikonlopulla.
Vaikka laji on saanut lisää huomiota myös sitä kautta, että se on olympialaisissa, niin tuntuu siltä, että Suomessa kehitys on jollakin tavalla pysynyt paikallaan viimeiset 10 vuotta. Varmasti nykyiset pelaajat ovat fyysisempiä, lahjakkaampia ja nykyiset kärkiseurat pyörittäisivät 10 vuotta sitten sarjan voittaneita joukkueita mennen tullen, mutta laajuutta ei harrastajamääriin ole saatu siinä määrin, että todellista kilpailua pelipaikoista syntyisi.
Surullista on esim se, että Turusta ei saada edes yhtä joukkuetta SM-sarjaan, kun Tampereeltakin (+Ylöjärvi) on kolme joukkuetta. Pääkaupunkiseutukin on kyllä aliedustettu ja IHK:n ei vuosi sitten yrityksistä huolimatta onnistunut lyödä kiilaa Bluesin menestykselle.
Toivon todella jatkossa, että lisää potkua naisten SM-sarjaan löytyy, lisää pelaajia ja ennen kaikkea lisää rahaa joukkueille. Liittokin voisi keksiä keinoja tukea myös naisten SM-sarjaa.