Naisten MM-kisat 20.–31.8.2021 @ Calgary, Kanada

  • 9 513
  • 81

Mark Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Niinhän siinä taas kävi, kuten saattoi arvata. Jälleen heikko toinen erä kaatoi daamit, ja kuten jo on todettu vastustajan paineen purku on paikoin luvattoman heikkoa ja muutenkin perustekeminen on hankalaa ajoittain. Yksi ongelma joka on pistänyt silmään on, että jalkoja kyllä löytyy mutta kiekko ei pysy koukussa ja siten kiekollinen pelaaminen on vaisua. Suomella on onneksi nuori porukka, ja mitään valtaisaa ns. sukupolvenvaihdosta ei liene luvassa vaan vanhemmasta päästä jäädään yksitellen pois. Sanottakoon vielä, että kärkipelaajilta olin odottanut enemmän ja he tekivät myös yllätäviä helpohkoja virheitä, kuten vaikkapa Hiirikoski hukkasi 2 kertaa kiekon 2 pelaajan yv:llä.
Suomen ongelma junnuissa, naisissa ja osittain myös miehissä on puutteellinen laukaisutaito ja syötön vastaanotto suhteessa Pohjois-Amerikkalaisiin. Ongelma on ollut aina ja ihmetyttää suuresti, etteivät ammattilaiset siihen puutu!
Laukaus ja luistelu junnuissa 16 ikävuoteen asti prioriteettina. Taktiset kuviot oppii kyllä, kun nämä kaksi perusasiaa ovat kunnossa.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. KaMa. Pesäkarhut.
Sanottakoon vielä, että kärkipelaajilta olin odottanut enemmän ja he tekivät myös yllätäviä helpohkoja virheitä, kuten vaikkapa Hiirikoski hukkasi 2 kertaa kiekon 2 pelaajan yv:llä.

Ykköskenttä kuitenkin kestää vertailun vastustajaan, tai ainakin kykenee olemaan vaarallinen.

Mutta ittellekin jäi mieleen mm. Hiirikosken joku heikko suoritus, valinta 5vs3 ylivoimalla. Mutuilen, että siinä oli/on sellanen pieni railo innokkuuden ja kylmäpäisyyden välillä. Suuri tilaisuus, melkeen voi maistaa jo maalin, ajatus menee pikkasen suorittamisen edelle - ja lopputulemana yks pelaaja kuskaa kiekkoa alueelle keskeltä kolmen sumppuun, ja menettää. Tai rauhottavan syötön sijaan ajaudutaan kulmaan laitakamppailuun ja sekunnit hupenee.

Vilkasin kaikessa rauhassa vielä uudestaan. Yv:n alussa Tapani palauttaa päädystä hieman pyörivän kiekon viivaan Hiirikoskelle ja pomppii lavan yli. Jatkotilanteessa pakki tuo kiekon alueelle, maalin taakse, mutta läppäsee heikosti/huolimattomasti kiekkoa Karvista kohti oikealle, ajaudutaan vääntötilanteeseen, Suomi vie 3vs2 väännön, mutta Niemisen rystysyöttö viivaa kohti maalin takaa jää voimattomaksi, purku ja 50 sekkaa jäljellä. Ketjun vaihto, Vainikka kuskaa jalalla keskeltä sisään, menetys, purku, paitsio. Ykköskenttä takasin jäälle, alotusvoitto, mutta Tuominen syöttää viivan päälle tyhjään ruutuun, menetys ja purku.

Pieniä terävyys/huolimattomuus/kylmäpäisyys-virheitä tuossa tuli useampia ja tilanne valui ohi.
 
Eihän tässä ole kuin vajaa 30 vuotta toisteltu, että Suomi alkaa pikkuhiljaa kuroa kiinni Kanadan ja USA:n etumatkaa.

Pikkuhiljaa, todellakin. Viime kisoissa kaatui välierässä Kanada. Voi olla, että seuraavaa finaalipaikkaa ei tarvitse odottaa yhtä pitkään kuin ensimmäistä. Onhan tuo ero pohjoisamerikkalaisten ja Suomen välillä edelleen iso. Yksittäisessä pelissä voit voittaa noin kerran kymmenessä vuodessa. Jos pitäisi pelata edes kahden voiton ottelusarja, niin mahdollisuus putoaisi Suomella jo vähäisestä olemattomaan. Ja melkein yhtä iso on ero Suomen ja seuraavien välillä.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. KaMa. Pesäkarhut.
Naisleijonat kairaa voittoja pohjoisamerikkalaisista samaa tahtia kuin suomalaiset futisjengit/HJK selviytyy Mestarien Liigaan, sauma välieräyllätykseen/Eurooppa-liigaan on olemassa joka kerta, mutta lopultakin se luontanen ympäristö ja paikka johon pudota jaloilleen on pronssiottelu/Konferenssiliiga.
 

Matbus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Heitetäänpä tähän pähkinä ratkottavaksi: Miten Suomi saada sille tasolle, että voidaan säännöllisesti ja aidosti haastaa Kanada ja USA?
 
Heitetäänpä tähän pähkinä ratkottavaksi: Miten Suomi saada sille tasolle, että voidaan säännöllisesti ja aidosti haastaa Kanada ja USA?

Nykyiseen 10-kertainen määrä lajin pariin harrastajia sekä rahaa. Se olisi helpoin ratkaisu. Todellisuudessa tämä ei tietenkään ole realistista, vaan pitää miettiä mistä se kilpailuetu revitään. Se onkin vaikeampi kysymys.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Suomen ongelma junnuissa, naisissa ja osittain myös miehissä on puutteellinen laukaisutaito ja syötön vastaanotto suhteessa Pohjois-Amerikkalaisiin.

Eilisen pelin perusteella voi minusta sanoa, että ei ainakaan naisten puolella P-Amerikkalaisten laukaisutaito ole kummoinen. Viivalla ei ollut mitään uhkaa ja vähän lähempääkin Jenkkien sai antaa vapaasti laukoa. Maalinteko perustui joko pomppuihin tai siihen, että päästään aivan maalin eteen.

Jos naisten puolella jääkiekkoa aletaan joskus pelamaan ammattimaisesti ja treenaamaan kuin huippu-urheilijat, niin pelin kehitys olisi nopeaa. Nyt tulee kuva, että pelin taso on ehkä jopa laskenut takavuosista. Suomella pelaajien sisäisesti tasoerot olivat todella isoja, osa ei tuossa vauhdissa saanut edes kiekkoa haltuun, saati syöttöjä aikaan. Toki harrastelija pohjalta ei voi liikaa vaatiakaan.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. KaMa. Pesäkarhut.
Jos naisten puolella jääkiekkoa aletaan joskus pelamaan ammattimaisesti ja treenaamaan kuin huippu-urheilijat, niin pelin kehitys olisi nopeaa. Nyt tulee kuva, että pelin taso on ehkä jopa laskenut takavuosista. Suomella pelaajien sisäisesti tasoerot olivat todella isoja, osa ei tuossa vauhdissa saanut edes kiekkoa haltuun, saati syöttöjä aikaan. Toki harrastelija pohjalta ei voi liikaa vaatiakaan.

Pitäs varmaan pistää pyörimään rinnalle takavuosien CAN/USA/FIN-matsi, jotta vois silmämääräsesti vertailla, onko pelin taso laskenut.
 

kilpakiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nmj
No ei riittänyt tälläkään kertaa ja Usa on yhä kaatamatta pudotuspelivaiheessa. Pelin luonne olisi toki muuttunut jos Suomi olisi mennyt avauserän lopulla johtoon kun siihen paikat oli ja avauserässä vaarallisemmat paikat loi Suomi. No parempi toki voitti ja kisojen kaksi parasta maata pelaa finaalissa. Minusta Suomella on kasvamassa erittäin hyviä nuoria pelaajia ja näen kyllä tulevaisuuden aika valoisana, mutta joku vuosi menee ennen kuin nämä nuoret ovat parhaimmillaan.
Sitten asia jota ei tässä ketjussa pitäisi edes kommentoida (anteeksi Lunde), mutta täällä aika moni ihmettelee sitä kun lähes aina olympia tai mm kisoissa finaalissa pelaa Usa ja Kanada. No kerran olympiafinaalissa on pelannut Ruotsi ja MM finaalissa Suomi, mutta todettakoon että miesten puolella 30 ensimmäisistä kisoista Kanada voitti 27 eli eipä se miesten puolella kovin hyvältä myöskään alkuaikoina näyttänyt ja pitää muistaa että jääkiekkoa on naisten puolella pelattu huomattavasti vähemmän aikaa kuin miesten puolella. Enkä tässä tietenkään vertaa naisten ja miesten pelejä keskenään, mutta Suomen naisten maajoukkue on ottanut isoja askeleita eteenpäin vaikkapa vuoden 2009 Hämeenlinnan kisojen jälkeen, vaikka voittoja lajin suurmaista ei kovin montaa ole tuon jälkeen tullutkaan. Tähän voisi todeta palstan nuorille että Suomen miehet osallistui ensimmäisen kerran mm kisoihin 1939 ja voitti Neuvostoliiton arvokisoissa (olympia ja mm kisat) jo 49 vuoden yrittämisen jälkeen juuri Calgaryssä 1988 kun Neuvostoliitto oli jo varmistanut olympiakullan itselleen ennen viimeistä peliä ja pelasi Suomea vastaan lähinnä puolivaloilla.
 

Peluuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Heitetäänpä tähän pähkinä ratkottavaksi: Miten Suomi saada sille tasolle, että voidaan säännöllisesti ja aidosti haastaa Kanada ja USA?
Mihin perustuu ajatus, että Suomi olisi joskus USAN ja Kanadan tasolla..Ei mihinkään. Miksi paljon huonommilla resursseilla ja pelaajamassoilla toimiva maa yhtäkkiä saavuttaisi ammattimaisesti isoilla pelaajamassoilla toimivat..Tietysti maajoukkueen osalta tasoeroa saattaisi kaventaa se, jos Suomen kaikki pelaajat pelaisivat Pohjois-Amerikan kovissa sarjoissa..
 

Mark Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Eilisen pelin perusteella voi minusta sanoa, että ei ainakaan naisten puolella P-Amerikkalaisten laukaisutaito ole kummoinen. Viivalla ei ollut mitään uhkaa ja vähän lähempääkin Jenkkien sai antaa vapaasti laukoa. Maalinteko perustui joko pomppuihin tai siihen, että päästään aivan maalin eteen.

Jos naisten puolella jääkiekkoa aletaan joskus pelamaan ammattimaisesti ja treenaamaan kuin huippu-urheilijat, niin pelin kehitys olisi nopeaa. Nyt tulee kuva, että pelin taso on ehkä jopa laskenut takavuosista. Suomella pelaajien sisäisesti tasoerot olivat todella isoja, osa ei tuossa vauhdissa saanut edes kiekkoa haltuun, saati syöttöjä aikaan. Toki harrastelija pohjalta ei voi liikaa vaatiakaan.
Kannattaa ehkä hieman suuremmalla otannalla verrata asiaa, kuten itse olen tehnyt. Yksittäiset pelit eivät millään tasolla kerro totuuksia.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
@kilpakiekko kirjoitti viisaita sanoja ja viestissä on muutenkin hyvää perspektiivin laajentamista. Taisi olla väistämätöntä, että ketjun keskustelu karkaa jossain vaiheessa kauemmas käynnissä olevista MM-kisoista ja isompiin linjoihin naisten maajoukkueiden voimasuhteista. Tuo keskustelu sentään liittyy vielä jotenkin naisten MM-kisoihin toisin kuin iänikuiset vertailut poikien tasoon yms.

Tokihan se olisi hienoa, jos kaikilla kymmenellä maalla olisi realistiset mahdollisuudet edetä maailmanmestaruuteen kaiken mennessä nappiin. Tilanne ei kuitenkaan ole edes kolmen vuosikymmenen jälkeen vielä lähelläkään sitä. Pohjoisamerikkalaisten etumatka on ollut koko ajan niin hirveä.

Todennäköisesti helmikuun olympialaisiin se etumatka jopa kasvaa hetkellisesti, kun sekä USA:n, että Kanadan maajoukkuepelaajat leirittelevät tämän kauden kuukausipalkalla ammattimaisesti. Juuri millään muulla maalla ei ole tuohon mahdollisuuksia, eikä pelaajamassakaan mahdollista samalla tavalla kirkkaimpien timanttien hiomista samanlaiseksi yhtenäiseksi tähtisikermäksi.

Sen sijaan pidemmällä tarkasteluvälillä väittäisin eron kuitenkin kaventuvan pienin askelin. Niin Suomen osalta kuin muidenkin haastajien toimesta. Turhauttavan pienin askelin, mutta suunta on kuitenkin selvä. Pohjoisamerikkalaiset ovat osin auttaneet itsekin muita maita mm. USA:n NCAA-yliopistosarjojen muodossa. Jos naisten (täysi)ammattilaissarja joskus vielä näkee päivänvalon, se hyödyttänee myös muitakin maajoukkueita kuin pohjoisamerikkalaisia. Silloin yliopistosarjojen helmilläkin on todellinen vaihtoehto jatkaa kehittymistä vain ammattilaisuraan keskittyen. Nyt liian moni lahjakkuus hiipuu hiljalleen huippu-urheilun ja toimeentulon yhdistämisen vaikeuden alla ja valitsee ymmärrettävästi elämälleen muuta sisältöä, vaikka puhtaasti fyysisistä lähtökohdista ura olisi vasta lähdössä liitoon ja kaukana huipusta tai päätepisteestä.

Jos tämän vähemmän yllättävän finaaliparin ja Suomen pronssiottelun alleviivaamisen tarkoitus oli kyseenalaistaa naisten MM-kisojen pelaamisen mielekkyyttä, niin en ainakaan itse allekirjoita sitä millään tavalla. Naisten MM-kisat ovat hieno ja tärkeä tapahtuma naisten jääkiekolle. Väittäisin samalla, että tapahtuma on tärkeä myös koko lajille ja sen ympärillä olevalle yhteisölle – ei pelkästään naisille. Tuo on vain käynyt selvemmäksi sillä aikaa, kun viime vuonna turnaus peruuntui kokonaan ja tämän vuoden kisoja lykättiin kahdesti.

Olisi hienoa, että tasoerot huipullakin olisivat pienemmät, mutta tilanne on nyt tämä. Se ei muutu sormia napsauttamalla, vaan entistä kovemmalla työllä, pelaajamassaa kasvattamalla, sekä resursseja ja olosuhteita parantamalla. Itse ainakin pystyn nauttimaan myös USA–Kanada-loppuotteluista, vaikka suomalaisia ei niissä pelaakaan. Onneksi tuokin ottelu on mahdollista katsoa televisiosta.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Isoista linjoista vaihteeksi tähän päivään. Naisleijonien kokoonpano klo 22.30 alkavaan pronssiotteluun on julkaistu.

Keisala jatkaa aloittavana maalivahtina ja otteluun pukevat pelaajat ovat muutenkin pysyneet ennallaan välierän jälkeen. Emilia Vesa nousee kolmosketjun laitaan, josta Jenniina Nylund siirtyy 13. hyökkääjäksi. Nilsson, Karppinen ja Silvonen jatkavat katsomon puolella.

33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
24 Viivi Vainikka – 40 Noora Tulus – 10 Elisa Holopainen
22 Emilia Vesa – 61 Tanja Niskanen – 27 Julia Liikala
23 Sanni Hakala – 12 Sanni Vanhanen – 26 Sofianna Sundelin
25 Jenniina Nylund (13. hyökkääjä)

6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 15 Minnamari Tuominen
8 Ella Viitasuo – 4 Rosa Lindstedt
21 Sini Karjalainen

1 Anni Keisala
(18 Meeri Räisänen)
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kannattaa ehkä hieman suuremmalla otannalla verrata asiaa, kuten itse olen tehnyt. Yksittäiset pelit eivät millään tasolla kerro totuuksia.

Joo tämä oli naisten MM-kisojen ketju. Aika monta kertaa USA eilen pääsi laukomaan, eikä laukausten laatu kummoinen ollut. Suomikin oli tuohon reagoinut, kun keskittyi puolustamaan maalin edustan. Viivasta sai vapaasti vetää, kerran pomppasi luistimesta sisään ja kertaalleen pakin virheestä läpiajo, josta Jenkki ei saanut kiekkoa nousemaan, mutta meni patjan alta sisään.

Tilastoja minulla ei ole, mutta arvelisin että naisten peleissä maalit tehdään korostetusti aivan maalin edestä.
 

Matbus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Sanoisin että Suomessa lätkälle on kyllä fasiliteetteja, mutta onko jengillä mahdollisuus harjoitella riittävästi ja laadukkaassa ohjauksessa/seurassa?
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Venäjä–Japani
(1–0, 0–0, 1–0)
laukaukset 23–21

Maalikooste IIHF:n Vimeo-tilillä

Ottelussa oli yllättävän paljon panosta, kun 5. sijan lisäksi voittaja varmistaisi paikan seuraavien MM-kisojen A-alkulohkossa. Ennakkosuosikin viittaa kantaneet venälälaiset tekivät maalin avauserässä sekä kolmannessa erässä. Itse pelitapahtumista en osaa kertoa tilastoja enempää, koska Suomen lähetysoikeudet omistava Discovery ei näyttänyt ottelua.

Näin venäläiset säilyvät siis A-lohkossa, jossa itänaapuri on pelannut yhtäjaksoisesti vuoden 2015 MM-kisoista asti. Tosin 2017 ja tänä vuonna puolivälierissä tuli tappio. Ensimmäisellä kerralla A-lohkon paikan pelasti MM-kisojen laajentaminen 10 joukkueen turnaukseksi ja tällä kerralla sijoitusotteluiden selvittäminen voitokkaasti.

* * *

Loppuottelussa nähdään Naisleijonien välierätappiosta huolimatta suomalaisväriä, kun Naisten Liigassakin tuomitseva Anniina Nurmi on valittu toiseksi päätuomariksi. Hän on tuominnut aiemmin ainakin U18-tyttöjen MM-loppuottelun vuonna 2019. Nurmi on harvinainen raitapaita siitäkin syystä, että tuomariuran ohella hänen pelaajauransakin jatkui ainakin vielä viime kaudella Mestiksen PaRassa 7 ottelun verran. Sen verran ahkerasti hän tuomitsee Naisten Liigassakin, että juuri enempää hän ei taitaisi ehtiä pelatakaan.
 
Viimeksi muokattu:

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Eilisen pelin perusteella voi minusta sanoa, että ei ainakaan naisten puolella P-Amerikkalaisten laukaisutaito ole kummoinen. Viivalla ei ollut mitään uhkaa ja vähän lähempääkin Jenkkien sai antaa vapaasti laukoa. Maalinteko perustui joko pomppuihin tai siihen, että päästään aivan maalin eteen.

Jos naisten puolella jääkiekkoa aletaan joskus pelamaan ammattimaisesti ja treenaamaan kuin huippu-urheilijat, niin pelin kehitys olisi nopeaa. Nyt tulee kuva, että pelin taso on ehkä jopa laskenut takavuosista. Suomella pelaajien sisäisesti tasoerot olivat todella isoja, osa ei tuossa vauhdissa saanut edes kiekkoa haltuun, saati syöttöjä aikaan. Toki harrastelija pohjalta ei voi liikaa vaatiakaan.

Toisaalta varmaan turnauksen ajankohdallakin on merkitystä. Nämä kisat kuitenkin pelataan ennen sarjakauden alkua ja melkeinpä kaikille nämä on ensimmäiset pelit koko kaudella. Joillakin saattaa olla pitempikin pelitauko takana koronan takia. Pelituntuma voi olla ehkä vähän hukassa.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Pronssiottelu: Suomi–Sveitsi 3–1
(1–0, 2–1, 0–0)
laukaukset 32–19

Maalikooste IIHF:n Vimeo-tilillä

Naisleijonien kaulaan pujotettiin 13. kerran MM-pronssia, mikä on tietysti hieno saavutus tälläkin kerralla, vaikka odotukset olivat tietysti monella korkeammalla edellisten kisojen loppuottelun jälkeen. Mitali on kuitenkin pitkistä pronssiperinteistä huolimatta aina hieno saavutus arvokisoista ja jonkinlainen onnistumisen merkki. Napakymppi ja totaalinen venyminen olisi sitten kirkkaammat mitalit. Tällä kertaa se venyminen vaikutti jo etukäteenkin epätodennäköiseltä ja turnauksen pelien perusteella pronssi oli Suomelle ihan oikea lopputulos.

Pronssiottelu alkoi suomalaisittain hienosti, kun Tanja Niskanen laukoi jo toisella minuutilla turnauksen ensimmäisen maalinsa tarkasti yläkulmaan. Suomen ote alkoi kuitenkin kirpaantua aika pian hyvän alun jälkeen ja avauserän loppu oli melko sekavaa pelailua.

Toinen erä alkoi Naisleijonilta yhtä terävästi kuin ensimmäinenkin. Erätauon jälkeen ehdittiin pelata vain 54 sekuntia, kun Ella Viitasuo laukoi Suomen kahden maalin johtoon niin ikään turnauksen ensimmäisellä maalillaan. Sveitsi ei kuitenkaan lannistunut tästä, vaan alle kolme minuutia myöhemmin aina vaarallinen Lara Stalder päätti vastahyökkäyksen tarkalla laukauksella Keisalan ohi. Se oli vasta turnauksen ensimmäinen eurooppalaismaali Suomea vastaan.

Ottelu alkoi luisua taas melko sekavaksi pelailuksi molemmin puolin. Sveitsi sortui kaksi kertaa vaihtovirheeseen ja jälkimmäisellä kerralla Suomen ylivoima rankaisikin neljässä sekunnissa. Tapani voitti aloituksen ja Karvinen laukoi viivasta. Nieminen ohjasi kiekon maalin edestä Maurerin ohi ja näissä numeroissa mentiin toiselle erätauolle.

Kolmannessa erässä Naisleijonat sai jäädytettyä peliä melko hyvin pitämällä Sveitsin muutamia teräviä hyökkäyksiä lukuunottamatta pois Suomen maalilta. Kaksi väsynyttä joukkuetta ei esittänyt kolmannessa erässä enää hienouksia.

Päätössummerin jälkeen nähtiin perinteiset kansallishymnit ja mitalien jaot. Suomalaiset olivat luonnollisesti hymyssä suin, kun sveitsiläiset poistuivat kaukalosta murheellisemmin ilmein.

Naisleijonien peliajat

Karvinen 24:00 – Tapani 25:43 – Nieminen 24:40
Vainikka 17:55 – Tulus 15:20 – Holopainen 12:47
Vesa 10:28 – Niskanen 11:52 – Liikala 12:16
Hakala 8:27 – Vanhanen 8:46 – Sundelin 8:43
Nylund 0:00

Hiirikoski 30:58 – Savolainen 24:35
Laitinen 14:06 – Tuominen 17:55
Viitasuo 14:35 – Lindstedt 15:20
Karjalainen 0:00

Keisala 18/19 - 94,7% - 60:00
(Räisänen)

Aloitukset

Koko joukkue 36-31 (53,7%)

Tapani 13-11 (54,2%)
Tulus 14-2 (87,5%)
Niskanen 6-12 (33,3%)
Vanhanen 1-5 (16,7%)

Vainikka 2-1 (66,7%)

Täytynee tehdä Naisleijonien turnauksesta myöhemmin kattavampaa yhteenvetoa.



 
Viimeksi muokattu:

Ruutu8

Jäsen
Naisleijonien peliajat

Karvinen 24:00 – Tapani 25:43 – Nieminen 24:40
Vainikka 17:55 – Tulus 15:20 – Holopainen 12:47
Vesa 10:28 – Niskanen 11:52 – Liikala 12:16
Hakala 8:27 – Vanhanen 8:46 – Sundelin 8:43
Nylund 0:00

Hiirikoski 30:58 – Savolainen 24:35
Laitinen 14:06 – Tuominen 17:55
Viitasuo 14:35 – Lindstedt 15:20
Karjalainen 0:00

Keisala 18/19 - 94,7% - 60:00
(Räisänen)

veli- @lunde , kiitoksia hyvistä peliraporteista ja etenkin kun jaksat kaivaa näitä statseja esille. Kirjoitinkin jo tuonne liveketjuun välierän jälkeen asiasta, mutta Mustosen tyyli peluuttaa ja luottaa yhteen kentälliseen on kyllä hyvin poikkeuksellista.

- Toki ajattelutapa on selkeä ja mustavalkoinen "kaikki munat samaan koriin", mutta kun katsoo nyt vaikka pronssipelin jääaikoja, ei voi kun ihmetellä. Johdat kuitenkin kahdella maalilla, homma täysin näpeissä ja lukkona peräpäässä vielä kisojen paras maalivahti. Silti ykköskenttä pelaa MM-mitaliottelussa käytännössä 50% jääajasta!

Luulisi lähestyvän ja jo käynnissä olevan sukupolvenvaihdoksenkin kannalta olisi tärkeää, että myös tulevat soihdunkantajat saisivat kunnolla vastuuta. Toki ilman muuta tuloksesta pelataan, eikä väistyvää koutsi-Mustosta välttämättä muutenkaan enää kiinnostele, kuka ja ketkä vastuuta kantaa Olympialaisten jälkeen. Tai sitten mennään vielä seuraavakin olympiadi samoilla rungoilla.

Silti iso ihmettely näiden kisojen peluutukselle. Yhdellä kentällisellä ei Jenkkejä tai Kanadaa voiteta edes 1/100:sta.

Tämmöistä pohdintaa näin aamusta.
 

Simolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsirannikko
Toivottavasti naisten seuraavaa koutsia ei roikoteta suojatyöpaikassa, Suomen parhaiten palkattuna koutsina suhteessa työmäärään, yhtä pitkään kuin Mustosta.
Pronssipelin peluutus kertoo paljon.

Mutta matsista ja tuloksesta sen verran: ei mitään uutta, pronssi on nykytilantees (can & usa) sekä minimi- että maksimitavoite.
 

Kivisalmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Naisjääkiekon taso on edelleen todella kaukana siitä, mitä maksava yleisö vaatisi. Turha odottaa sponsori-rahoja ja samanlaisia palkkoja kun smliigassa, jos ei osata syöttää tai laukaista. Joissain lajeissa miesten ja naisten väliset erot ovat liian isoja, jotta naiset voisivat sitä ammattimaisesti harjoittaa ja valitettavasti jääkiekko on yksi näistä lajeista.
 

MikGo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Leijonat
Mitalli on aina mitalli. Mielestäni naisjääkiekon taso on kyllä noussut paljon viime vuosina. Ja myös suomessa. Toki siellä tulee välillä aika paljon junnumaisia virheitä, mutta kokonaisuutena suurin osa pelaajista luistelee kyllä hyvin ja laukauksetkin lähtevät ihan napakasti. Ihan turha tätä peliä on verrata miesten jääkiekkoon.

Keisala näytti mielestäni sen, että Rätyä ei tarvita olympialaisiin. Olympialaisissa tarvittaisiin kaksi "pöljääpäivää", että jostakin muusta mitallista voi haaveilla kuin pronssista. Edelleen Usa ja Jenkit on kokonaisuudessaan aika paljon edellä.
 

rpeez

Jäsen
Silti iso ihmettely näiden kisojen peluutukselle. Yhdellä kentällisellä ei Jenkkejä tai Kanadaa voiteta edes 1/100:sta.

Tarkoitatko, että ykköskenttä olisi pitänyt hajoittaa ja laatupelaajia olisi siten useammassa kentissä? Vaikea sanoa miten olsi turnaus sitten mennyt. Tuskin paremmin kuitenkaan.

Minusta peluutus oli onnistunut tuolla materiaalilla.

Suomi voitti pronssia selvällä pelillä, ja se on tuolla pelaajamateriaalilla maksimisuoritus. Niin paljon muut kuin ykköskenttä oli USA/Kanadaa jäljessä. Muun väittäminen on mielestäni sarjaa "väärin voitettu pronssi".

Todettakoon vielä, että olen itse ehdottomasti tasaisen kuormittamisen kannattaja. Nyt vain sellaiseen ei ollut todellista mahdollisuutta.
 

Ruutu8

Jäsen
Tarkoitatko, että ykköskenttä olisi pitänyt hajoittaa ja laatupelaajia olisi siten useammassa kentissä? Vaikea sanoa miten olsi turnaus sitten mennyt. Tuskin paremmin kuitenkaan.

Minusta peluutus oli onnistunut tuolla materiaalilla.

Suomi voitti pronssia selvällä pelillä, ja se on tuolla pelaajamateriaalilla maksimisuoritus. Niin paljon muut kuin ykköskenttä oli USA/Kanadaa jäljessä. Muun väittäminen on mielestäni sarjaa "väärin voitettu pronssi".

Todettakoon vielä, että olen itse ehdottomasti tasaisen kuormittamisen kannattaja. Nyt vain sellaiseen ei ollut todellista mahdollisuutta.

Pointtini siis oli, että Suomella on kuitenkin (myös Mustosen mielestä) hyviä ja lahjakkaita pelaajia noussut / nousemassa kovalle kv-tasolle, niin eikö eilisessä pronssipelissäkään vastuuta voinut jakaa yhtään tasaisemmin, vaan peluutus oli luokkaa iso paniikki?

Yleensähän peliajat ovat tuollaisia, jos pitää väkisin esim saada homma tasoihin tai pelissä on aivan älyttömästi erikoistilanteita, vaikka nekin yleensä pelataan laajemmalla rosterilla. Nyt mielestäni kummastakaan ei ollut kysymys, hommahan oli ihan Suomen hallussa läpi matsin.

En usko että pataa olisi tullut, vaikka Hiirikosken, Tapanin, Karvisen ja Niemisen peliajat olisivat olleet vaikka 5min pienemmät. Nuo 5min MM-mitaliottelussa olisivat taas olleet äärettömän arvokkaita tulevien vuosien runkopelaajille, kuten Laitiselle, Karjalaiselle, Vanhaselle, Vesalle ja Liikalalle.

Mutta nää on näitä, nämä kisat mentiin Mustoselle tutulla peluutuksella ja ainakin Olympialaiset jatketaan taatusti samalla sapluunalla. Toivolalla saattaa sitten olla omanlaisensa tapa toimia.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös