Tällä penkkiurheilijalla kävi tunteet aika kuumina heti ottelun päätyttyä, mutta ehkä nyt saisi jotain järkevää tekstiäkin aikaiseksi.
Ensinnäkin onnittelut naisten maajoukkueelle kaikkien aikojen MM-suorituksesta. Tämä kitkeräkin hopea on kaikkien aikojen paras suoritus ja Suomi haastoi Pohjois-Amerikkalaisia joukkueita paremmin kuin koskaan ennen. Onnittelut USA.lle voitosta, he tekivät parhaansa ja se riitti heidän osaltaan kultamitaliin. Heitä on turha syyllistää tuomaritoiminnasta.
https://areena.yle.fi/1-50117553
Koko ottelun puhuttavin tilanne on tietenkin tämä hylätty voitto-osuma jatkoajalla. Tähän on otteluseurannan puolelta esitetty monia näkökulmia, ja yritän nyt itse summata, miksi tässä on koettu vääryyttä. Jenni Hiirikoski ajoi oman vetonsa irtokiekkoon Yhdysvaltojen maalille, kaatui maalialueen ulkopuolella Yhdysvaltain maalivahtiin Rigsbyyn, jonka jälkeen Petra Nieminen siivosi irtokiekon maaliin. Juhlat käyntiin, ilo irti ja tunnelma katossa. Kunnes tilannetta tarkistellaan pitkään videotuomarin pyynnöstä(?) ja lopulta maali hylätään. Vasta ottelun jälkeen IIHF kertoo, että hylkäämisen syynä on maalivahdin häirintä. Ensin tuomari kuitenkin nosti kätensä pystyyn Yhdysvaltalaisrangaistuksen merkiksi, ja käytännössä alkuperäisen tuomion mukaan Suomi tekee maalin siirretyn rangaistuksen aikana. Käytännössä tulkinnanvarainen tilanne on siis se, tapahtuuko kontakti maalivahdin alueella, se määrittää kumman pelaajan rike kyseessä on. Käytännössä kontakti itsessään on selkeästi maalivahdin alueen ulkopuolella, jolloin Rigsby kamppaa Hiirikosken. Hiirikosken luistin on kuitenkin hiuksenhienosti käynyt maalivahdin alueella, ja poistuu sieltä juuri kontaktihetkellä. Näin syntyy tulkinnanvarainen tilanne, jota tutkitaan vaikka ja kuinka.
Tuloksena maalin hylkäys, mutta Rigsbylle kampituksesta kaksi minuuttia. Tämä on ensimmäinen mysteeri: miten maali voidaan hylätä Hiirikosken rikkeen takia, jos sama kontakti oli myös Rigsbyn jäähyn arvoinen rike? Tälle IIHF löytää selityksen. Videotuomari ei voi sääntöjen mukaan kyseenalaistaa tuomarin jäähyvihellyksiä, mutta maalin oikeellisuuden hän pystyy. Videotuomari tekee - monien mielestä väärän - tulkinnan, että Hiirikoski häiritsee maalivahtia. Päätuomari hylkää maalin, mutta alkuperäinen tuomio Yhdysvaltain rangaistuksesta pysyy. Tämä Schrödingerin kontakti, joka on samaan aikaan sekä hyökkäävän että puolustavan joukkueen rike, menee sääntöjen puitteissa oikein - mutta ei kenenkään oikeustajun mukaan. IIHF hengähtää helpotuksesta, sillä jokainen tuomari, toimitsija ja jääkiekkoliiton puheenjohtaja voi piiloutua "tilanteessa toimittiin sääntöjen mukaan" -kortin taakse pakoilemaan vastuuta. Kukaan ei edes mainitse sitä, että tuomari saa halutessaan esimerkiksi perua kyseisen jäähyn pelikatkon aikana, täysin sääntöjen mukaan. Nyt tilanteesta jäi lähinnä fiilis, että Suomelta vietiin MM-kulta, mutta kompensaationa annettiin kahden minuutin ylivoima koska tuomio oli raaka.
Käsittämätöntä on myös, miten liiton puolelta kukaan ei kommentoi, että kyseinen porsaanreikä säännöissä tulisi tukkia. On maalaisjärjellä aivan naurettavaa, että säännöt kieltävät oikeiden tuomioiden antamisen sen perusteella, mitä videolta saadaan katsoa ja mitä ei, jos kuitenkin tulkitaan kontaktitilannetta, jonka lopputulos olisi kentällä tuomittaessa yksi kahdesta vaihtoehdosta tulkinnan mukaan. Kaikkien maailman sääntöjen ja lakien tulisi noudattaa niiden sääntöjen ja lakien alaisten ihmisten oikeustajua, jota vastaan mentiin pahasti tuossa tilanteessa. Hiirikoski yritti parhaansa mukaan väistää kiekkoa pomputtelevaa Rigsbyä, mutta maalivahti sukelsi jalkoihin maalivahdin alueen ulkopuolella. Kukaan Suomen joukkueesta ei kyseenalaista maalia ja myös USA:n pelaajien reaktiot kertovat hiljaisesta hyväksynnästä.
Erillisen videotuomarin olemassaolo on hyvin kyseenalaista nykyisessä teknologiaympäristössä. Metro-areenan jokainen katsoja, pelaaja, valmentaja, huoltaja, bussikuljettaja ja baarimikko pystyi katsomaan tilanteen tänä arpomisaikana useista kuvakulmista HD-laadulla. Mutta ottelun päätuomari, joka on kaikista korkeimmassa vastuussa tuomaroinnin oikeellisuudesta, menee koppiin kuuntelemaan kuulokkeista mitä mieltä joku toinen on tilanteesta, katsomatta sitä itse videolta. Lopulta joku myyttinen hahmo jossain "yläkerrassa" sanoo oman mielipiteensä, ja tuomarin ei oikein auta kuin luottaa siihen mitä sieltä kuullaan, ja viheltää alkuperäistä tuomiotaan vastaan. Jos jopa jalkapallossa on annettu pääerotuomarille välineet tehdä oikea ratkaisu pelin tärkeimmistä tilanteista, on naurettavaa että siihen ei
saa kyetä jääkiekossa. Olisi erittäin helppoa antaa tuomarille ruutu josta kelailla tilanne useista kuvakulmista, jolloin hän voi tehdä oman päätöksen ja tulkintansa maalin suhteen. Tämä myös varmaan nopeuttaisi videotarkistusta. Yksi suuri virhe oli, että jäällä annettu tuomio käännettiin vaikka kyseessä oli varsin 50/50 tilanne. Yleensä alkuperäinen tuomio muutetaan vain jos se on selvästi väärin.
Toinen suuri kritiikin kohde on maailmanmestaruuden ratkaiseminen voittolaukauksilla, koska se ei kerro joukkueiden paremmuudesta paljoa mitään. Ymmärrän jotenkuten voittolaukaukset muissa vaiheissa, koska ei olisi kohtuullista pelata kolmea erää ja sen jälkeen kolmea jatkoerää, jos seuraavana päivänä on voittajalle tarjolla MM-finaali ja häviäjälle pronssiottelu. Mutta finaalin jälkeen ei enää ole muita otteluita. Jatkoeriä voitaisiin pelata hamaan loppuun saakka. Usein tämä optio rankkareihin johtaa väsähtäneemmän joukkueen passivoitumiseen (ei ehkä tässä ottelussa) ja rankkareiden odotteluun, sen sijaan että jatkoajalla pyrittäisiin tekemään voitto-osuma. Kummallisinta on, että rankkareista eivät tykkää pelaajat, katsojat, valmentajat, tai oikein kukaan muukaan - ja silti niillä ratkotaan MM-kulta. Voisivat vaikka pelata kolmella kolmea vastaan jos ratkaisu halutaan nopeammin.
Tästä on vaikea päästä ihan heti ylitse. Lisäksi IIHF:n kommunikointi tilanteesta oli erittäin huonoa. Katsojille ei kerrottu miksi maali hylättiin, mistä rangaistus tuli ja miksi tilannetta edes lähdettiin tarkistamaan videolta kun tuomio jäällä oli maali.
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
EDIT: Mainittakoon nyt vielä että nämä kisat yllättivät minut viihdyttävyydellään ratkaisupeleissä. Finaali oli penkkiurheilua parhaimmillaan (ja pahimmillaan) ja kaikki jääkiekkoa pelanneet naiset näyttivät että naisjääkiekkokin voi olla viihdyttävää ja herättää tunteita. Valitettavasti IIHF ei tunnu ajattelevan samalla tavalla vaan puuhastelee sääntöjen, tuomareiden ja johdon laadun osalta. Faselin kommentit finaalin jälkeen "Minä vasta saavuin tänne, joten en tiedä" herättäisivät hilpeyttä jos eivät olisi noin surulliset. Naisten MM-finaali, etkä voinut kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajana saapua ennen ottelun päättymistä tai edes katsoa ottelua?