Naisasiat

[Iisoppi]

Jos nyt en ihan kujalla ole, taitavat nämä lainatut viestit olla hieman väärässä osoitteessa.

Sorry. Meen nurkkaan häpeämään...
Naiset ja asiallisuus ei aina sovi yhteen.

 

[Introexpertti]

Jos nyt en ihan kujalla ole, taitavat nämä lainatut viestit olla hieman väärässä osoitteessa.

Naisasiaahan nuo viestit oli mielestäni vimosen päälle. Saa naisetkin katsoa naisia ja siitä keskustella. Kerro vaan lisää @Iisoppi äläkä häpeile.

 

[Mojo]

Sorry. Meen nurkkaan häpeämään...
Naiset ja asiallisuus ei aina sovi yhteen.

Sattuuhan sitä... miehillekin... tai ainakin mulle... joskus.

Mun kouluaikana joutui vielä nurkkaan häpeämään, mutta sekin on onneksi poistunut jo keinovalikoimasta, joten älä sinäkään mene sinne.

 

[Iisoppi]

Kerro vaan lisää @Iisoppi äläkä häpeile.

Olen täällä joskus kertonutkin jotain nuoruudesta. Mutta just nyt ei enempiä niistä. Ei sillä että häpeäisin mutta katson olympiakisoja.

 

[karhu]

Joo, ja tämä taisi olla jo tilanne kun sen ilmoitti eli oman prosessinsa pään sisällään tehnyt.
Tiedän , että välittää minusta ja meidän jutusta, mutta ei se nyt vaan taida riittää.
Näin se vaan menee, kun kumpikaan ei ole toisesta enää nykyään yleensä edes taloudellisesti riippuvainen.
En oikeastaan edes parisuhdettamme niin harmittelee enää, mutta sylettää ajatus taas aloittaa koko paletti alusta, kun nyt rakentanut itselle kodin ja kaiken tähän, että tässä sitä olisi nyt ainakin pitkän aikaa.
No tällaista elämä on ja aina voisi asiat olla huonomminkin, kun maailmaa seuraa.

Tulipa vain sanomaan omia fiiliksiä. Kuukausia tästäkin ja ollaan jonkin aikaa asuttu erilläänkin. Yhteinen lapsi vuoroviikoin.
Luulin kesällä jo olevani matkalla parempaan ja vähän oli pientä treffailuakin.
Nyt syksynkorvalla lyönyt takapakkia oikein aikalailla ja asiaa ei auttanut, kun exä kertoi ikävöivänsä hyviä aikojamme.
Romahdin aika totaalisesti , jotenkin avasi haavat uudelleen ja viikon päivät mennyt alakulosta.
Asiaa vielä vaikuttanut, kun lapsemme itkee minun perään päivittäin ja kyselee miksi ei voisi mennä isin luo.
Syksyllä tulee vuosi erosta.

 

[ace]

Tää kertoo hyvin asian laidan, erämaassakin voi kaikki mennä vituilleen.

Linkki: https://youtu.be/n29k93UF_Uo?si=zMT8jXZlmVWabmQF

 

[king of the jungle]

Tällä hetkellä naisasiat on parhaimmalla tolalla pitkään aikaan. Vahvasti koen, että olen löytänyt täydellisen kumppanin vierelle.
Alkuvuodesta asti ollaan oltu aktiivisesti tekemisissä ja keväästä lähtien tahti tietyllä tapaa vielä kiihtyi, alettiin suunnittelemaan yhteisiä tekemisiä enemmän ja vähän kuin varkain se yhteinen toiminta, kommunikaatio ja kaikki muu muuttui enemmän parisuhteen tyyliseen olemiseen.

On suuri onni löytää ihminen, jonka kanssa saat olla juuri se kuin olet, vahvoina hetkinä kuin heikompinakin hetkinä. Haluat aidosti auttaa toista asiassa kuin asiassa ja tehdä toisen vuoksi asioita, ei vain niin että odottaisit jotain vastinetta niille sinun "teoille" ja kun tiedät, että toinen tekee ja ajattelee myös hyvin samalla tavalla.

Kommunikaatio - sen merkitystä ei vain voi korostaa liikaa ja onkin upeaa olla sellaisen kanssa, jonka kanssa voit kommunikoida niitä aitoja tunteita ilman epäilystä siitä, että jos vaikeampi asia tai juttu tulisi esiin, niin toinen olisi heti pohtimassa eroamista tai tuntemuksiaan suhteeseen liittyen.
Kun molemmilla on aito halu ratkoa niitä ja puhua niistä, niin se suhteen pohjarakenne on tukevalla pohjalla.

On myös hauska huomata itsestään sen, että kun on aina pitänyt itseään ja edelleen pitääkin aika itsenäisenä, joka tykkää myös omasta ajasta todella paljon ja sen saaminen on tärkeää, niin nyt kun oltiin "pidennetty" viikonloppu yhdessä perjantai-illasta sunnuntai-iltaan, niin kotiin kun pääsin niin valtasi aika voimakas ikävä jo toista kohtaan.

Kaikki on siis enemmän kuin hyvin ja tietenkin tässä tietynlaista alkuhuumaa edelleen eletään, mutta eipä ole ikinä näin pitkään se huuma kenenkään kanssa vielä kestänyt ja en usko sen myöskään helposti loppuvan.
Tietenkin asiat vähän normalisoituu, mutta kun ylläpitää toisen kanssa hyvää kommunikaatiota ja niitä pieniä tekoja, joista rakentuu iso kokonaisuus.

Nyt kuitenkin nostan pari juttua kaiken hyvän lisäksi, jotka satunnaisesti omaa mieltäni vaivaa.
Todennäköisesti kyse on ihan omasta itsetunnostani tai myös jonkinlaisesta pelosta, kenties joku pieni traumakin, jota en yhdistä tai ole osannut käsitellä.

Mitä syvemmäksi tämä homma tässä kehittyy, sitä enemmän huomaan myös pelkoa itsessäni tähän asiaan.
Pelkoa siis siitä, että mitä jos tämä päättyykin yllättäen ja toinen vain katoaisi elämästä.
Tästäkin olemme avoimesti keskustelleet, koska hänkin toi asiaa joskus esille, että kun tuntee niin vahvasti, niin mitä jos tämä joskus päättyisikin tai hänelle tulisi joskus se tunne, ettei tämä enää toimisi ja kokisi, että se irtaantuminen olisi silloin älyttömän vaikeaa.
Tämä myös nosti itsessäni hetkeksi tietynlaisen epävarmuuden tai oudon tunteen siitä, että "Miksi toinen pohtii jotain tuollaista", mutta tässä taas tullaan siihen kommunikaatioon. Juteltiin asiaa ja tuntemuksia läpi ja hänellä ajatuksiin vaikuttaa myös paljon kokemus edellisestä suhteesta, jossa ero ei ollut mikään kaunis tai helppo, kun toisen osapuoli teki asiat todella vaikeaksi, vaikka tämä puoliso oli antanut miehelleen kaikki mahdollisuudet yrittää saada asioita toimimaan vielä heidän suhteessa, terapiat, ymmärrys, kaikki.
Itselläni ei noin vaikeaa kokemusta ole taustalla, joten sekin heti vaikuttaa niihin ajatusmaailmoihin ja mitkä asiat voi nousta pintaan ja millä tavalla itse kullekin.

Toinen asia mikä on itselläni välillä noussut esiin on se, kun kumppanini on näyttävä ulkoisesti ja niin äärettömän mukava myös sosiaalisesti kaikille, käy aktiivisesti salilla, urheilee ja on todella hyvässä kunnossa fyysisesti.
Tämähän aiheuttaa sen, että välillä satunnaisesti miehet lähestyvät häntä, erityisesti jonkun Instagramin kautta.
Joskus sitä huomaa painivansa oman itsetuntonsa kanssa siitä, että riitänköhän minä varmasti, kun tietää että niitä ehdokkaita kyllä varmasti riittäisi.
Saman efektin myös huomaan joskus nopeasti menevän pääni läpi, kun liikutaan julkisilla paikoilla ja huomaan sivusilmälläni esimerkiksi miesten tsekkailevan hänen takapuoltaan.
Tavallaan se imartelee omaa itsetuntoanikin valtavasti, mutta samalla tuo sellaisen pienen pikkuriikkisen epävarmuuden tuonne takaraivoon.

Mitään näkyvää tai ilmennyttä syytä siis ei ole tuntea mustasukkaisuutta, epävarmuutta itsestään tai muutakaan, mutta välillä niitä ajatuksia silti päähän heijastelee.

 

[kyyninen]

Ikää mittariin 34 vuotta ja velhous jatkuu!

 

[mjr]

Tässä yli 50v kypsässä iässä kevyt tapailu toimii tosi hyvin, se elämän rakkaus on koettu, lapset tehty, kaikessa sovussa ja ystävyydessä erottu. Mitään vereslihaa ja elämää suurempaa ei ole ikävä, mutta ajoittaista intiimiyttä ja mukavaa yhdessäoloa sitä ihminen aina kaipaa.

 

[Andromeda]

Tässä yli 50v kypsässä iässä kevyt tapailu toimii tosi hyvin, se elämän rakkaus on koettu, lapset tehty, kaikessa sovussa ja ystävyydessä erottu. Mitään vereslihaa ja elämää suurempaa ei ole ikävä, mutta ajoittaista intiimiyttä ja mukavaa yhdessäoloa sitä ihminen aina kaipaa.

Tämä on kaikkinensa niinkuin omasta tämänhetkisestä elämästä.

 

[Steril]

No niin - se on aika taas kirjoittaa tähän ketjuun.

Pitkään jo opiskeluporukassa on ollut eräs nuori nainen jonka kanssa ollaan vedetty läpi risteilyt, pikkujoulut, vaput ja muutkin tapahtumat, porukassa toki sillä tavalla ettei kahdestaan olla varsinaisesti nähty. Juttu on aina luistanut hyvin, hän on selvästi aina viihtynyt seurassani ja minä hänen. Viestitellään myös lähes päivittäin vapaa-ajalla milloin mistäkin. En ole kuitenkaan osoittanut hänelle kiinnostusta sen enempää kuin hänkään, ennen kuin tänään minä vihdoin avasin pelin ja lähetin hänelle kevytmielisen treffikutsun.

Ja kaverikorttihan sieltä tuli, ei ole kiinnostunut sillä tavalla mutta todella mukava olen ja hyvää seuraa mutta sillä tavalla kaverina. Niinpä tietysti. Ei siinä, kiitin asiallisesti suorasta vastauksesta ja siitä ettei jää epäselvyyksiä. Meillä on monia yhteisiä kavereita samassa porukassa, joten yhteydenpidon katkaisu olisi todella kivuliasta enkä sellaista halua tehdäkään, koska toisin kuin tämän erään toisen kanssa (josta kirjoitin pari vuotta sitten), tämän tapauksen kanssa tulen erittäin hyvin juttuun ja hän itsekin tämän minulle sanoi että pitää seurastani kaverikortista huolimatta ja haluaa jatkaa ystävänä. Sanoi myös olevansa otettu kutsusta. Minun mielestäni tässä tapauksessa puhtaasti kavereina jatkaminen käy hyvin, mutta silti olo on kieltämättä hieman tyhjä ja pettynyt.

Olen edelleen se sama ihminen, jolla kestää niin pirun kauan se kiinnostuksen herääminen, eikä se tule yhdessä illassa/yössä. Tämä nainen olisi muuten ollut juuri sellainen jonka kanssa vain synkkasi hyvin. Ihan eri kaliiberia kuin se edellinen tapaus. No, tälläista tämä elämä on.

Jälleen yksi oppitunti tullut opittua - nainen voi antaa signaaleja kiinnostuksesta ilman että sitä kuitenkaan on.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jälleen yksi oppitunti tullut opittua - nainen voi antaa signaaleja kiinnostuksesta ilman että sitä kuitenkaan on.

Tuttavuus opiskelu-, työ- ja harrastustouhujen jne. kautta on joskus luonteva reitti vähän läheisempäänkin suhteeseen, mutta eihän se aina edistä asiaa. Pitkään jatkunut kaveruus jossakin tuttavaporukassa voi tarkoittaa myös sitä, ettei sieltä peräisin olevaan henkilöön oikein synny jännittävää uuden ihmisen löytämisen tunnetta. Ja kun olette kenties jo pitkään viestitelleet "lähes päivittäin vapaa-ajalla milloin mistäkin", niin ei ole mitenkään yllättävää, ettei yhtäkkiä ilmestyvä treffikysely herätä välitöntä kipinää. Ja kaveriporukasta deitin nappaaminen voi sekin tuntua riskaabelilta.

Joskus ihmiset tulkitsevat vastakkaisen sukupuolen avoimen ja ulospäinsuuntautuneen tuttavallisuuden virheellisellä tavalla signaaliksi henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Inhimillinen juttu, ehkä sinullekin on käynyt noin. Jos mukavan sävyistä tuttavallisuutta tulee joskus vastaan, niin kannattaa mieluummin ottaa selvää tuttavallisuuden laadusta turhia viivyttelemättä, eikä odotella oman kiinnostuksen heräilyä ja selkiytymistä kuukausia tai vuosia. Joo tiedän, kiinnostus ja tunteet heräävät omassa aikataulussaan, mutta niin on junillakin omat aikataulunsa.

 

[Steril]

Tuttavuus opiskelu-, työ- ja harrastustouhujen jne. kautta on joskus luonteva reitti vähän läheisempäänkin suhteeseen, mutta eihän se aina edistä asiaa. Pitkään jatkunut kaveruus jossakin tuttavaporukassa voi tarkoittaa myös sitä, ettei sieltä peräisin olevaan henkilöön oikein synny jännittävää uuden ihmisen löytämisen tunnetta. Ja kun olette kenties jo pitkään viestitelleet "lähes päivittäin vapaa-ajalla milloin mistäkin", niin ei ole mitenkään yllättävää, ettei yhtäkkiä ilmestyvä treffikysely herätä välitöntä kipinää. Ja kaveriporukasta deitin nappaaminen voi sekin tuntua riskaabelilta.

Joskus ihmiset tulkitsevat vastakkaisen sukupuolen avoimen ja ulospäinsuuntautuneen tuttavallisuuden virheellisellä tavalla signaaliksi henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Inhimillinen juttu, ehkä sinullekin on käynyt noin. Jos mukavan sävyistä tuttavallisuutta tulee joskus vastaan, niin kannattaa mieluummin ottaa selvää tuttavallisuuden laadusta turhia viivyttelemättä, eikä odotella oman kiinnostuksen heräilyä ja selkiytymistä kuukausia tai vuosia. Joo tiedän, kiinnostus ja tunteet heräävät omassa aikataulussaan, mutta niin on junillakin omat aikataulunsa.

Joo ymmärrän mitä tarkoitat, ja mielessä olen näitäkin asioita kelaillut jo ennen tätä päivää. Olisi kuitenkin jäänyt kaduttamaan jos en koskaan olisi mitään edes nyt tehnyt.

Näinhän se on, ettei tunteita voi pakottaa eikä pidäkään. Eihän ihmisessä tarvitse olla mitään vikaa, jos ei sytytä niin ei sytytä. Joka tapauksessa, hieno ja hyväsydäminen ihminen kyseessä jonka kanssa voin hyvin olla kaverikin. Eihän hyviä ystäviä liikaakaan koskaan ole ja jos kemiat kohtaa kaveritasolla niin hyvä.

Ja tähän varmaan joku ehkä sanoo että älä jää roikkumaan. Mä tuppaan olemaan sellainen että kun mulle kerran sanotaan ei niin ne tunteet (romanttiset siis) kuolee siihen. Sen parin vuoden takaisen säädön kaveriksi en jäänyt koska meillä ei synkannut muutenkaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Joo ymmärrän mitä tarkoitat, ja mielessä olen näitäkin asioita kelaillut jo ennen tätä päivää. Olisi kuitenkin jäänyt kaduttamaan jos en koskaan olisi mitään edes nyt tehnyt.

Näinhän se on, ettei tunteita voi pakottaa eikä pidäkään. Eihän ihmisessä tarvitse olla mitään vikaa, jos ei sytytä niin ei sytytä. Joka tapauksessa, hieno ja hyväsydäminen ihminen kyseessä jonka kanssa voin hyvin olla kaverikin. Eihän hyviä ystäviä liikaakaan koskaan ole ja jos kemiat kohtaa kaveritasolla niin hyvä.

Juuri noin, hyvä että teit aloitteen. Saat asian pois mielen päältä, ja kun ystävyytennekin jatkuu, niin kaikki on noilta osin kunnossa. Sitten vaan naisasioissa kohti uusia haasteita, parhaaksi katsomallasi tavalla ja tahdilla.

 

[Raimoton]

@Steril Ei tota kannata missään nimessä alkaa katkaisemaan. Jos omat tunteet käyvät liian suureksi niin pieni hajurako hetkeksi ja happea. Ihmisiä, joiden kanssa synkkaa, mutta pystyvät pysymään ystävinä ei ole ikinä liikaa.

 

[Steril]

@Steril Ei tota kannata missään nimessä alkaa katkaisemaan. Jos omat tunteet käyvät liian suureksi niin pieni hajurako hetkeksi ja happea. Ihmisiä, joiden kanssa synkkaa, mutta pystyvät pysymään ystävinä ei ole ikinä liikaa.

Sehän tässä onkin kun ei mitään toiveita ole tullut pahemmin edes eläteltyä, mutta sellainen avoimen energinen ystävyyssuhde kun on kestänyt jo lähes kaksi vuotta niin tuli vain mieli nostaa kissa pöydälle kun kiinnostusta alkoi hieman omasta suunnasta olemaan. Ei varsinaista ihastusta, mutta kiinnostusta. Kiinnostusta ihmiseen.

Mutta on se aina samaan aikaan sekä tyhjentävä mutta samalla jotenkin puhdistava fiilis kun homma selviää. Tällä kertaa en säti itseäni, olen vain hieman pettynyt. Mutta kavereina pysytään, ainakin jos se minusta on kiinni. Ja ymmärsin että se tunne on vahvasti molemminpuolinen. Viestittely ainakin jatkui hyvässä hengessä ja huumorissa monta tuntia tuon jälkeenkin.

 

[Breeze Harbour]

Sehän tässä onkin kun ei mitään toiveita ole tullut pahemmin edes eläteltyä, mutta sellainen avoimen energinen ystävyyssuhde kun on kestänyt jo lähes kaksi vuotta niin tuli vain mieli nostaa kissa pöydälle kun kiinnostusta alkoi hieman omasta suunnasta olemaan. Ei varsinaista ihastusta, mutta kiinnostusta. Kiinnostusta ihmiseen.

Jos olette tosiaan tämän naisen kanssa tunteneet jo lähes kaksi vuotta, voi olla että tässä on käynyt klassiset eli olet tullut "liian tutuksi" tälle naiselle eikä hän näin osaa nähdä sinua muuna kuin ystävänä.

Tässä piilee hyvä oppitunti myös meille hitaasti lämpeäville; jos herää aitoa kiinnostusta vastakkaisen sukupuolen edustajaan, niin kannattaa laittaa se treffikutsu mieluummin heti kuin myöhemmin. Mitään tuossa ei menetä.

Hienoa kuitenkin että uskalsit nostaa kissan pöydälle ja hienoa sekin, jos nämä ns. pakit ei vaikuttaneet mitenkään väleihinne.

Uutta matoa vaan koukkuun veli Steril, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin.

 

[Steril]

Asiaahan sinä puhut veli @Breeze Harbour .

Tällä hetkellä tosiaan näyttää että kaikki on välillämme ihan hyvin. Tänäänkin ollaan vielä viestitelty hyvähenkisesti ja laittoi synttärionnittelut jne. Parhaimmillaanhan tässä voi käydä jopa niin että itse ystävyyden tasolla suhde vain syvenee jos mitään jännitteitä ei sillä tavalla kummallakaan ole.

Yhtä kokemusta rikkaampana jälleen, vaikka siinähän se meidän hitaasti lämpiävien paradoksi juuri on että kun toinen voi olla kiinnostunut, itse ei ole vielä kiinnostunut. Eihän silloin mitään kutsuja tyypillisesti lähetellä. Sitten kun itse alkaa olla kiinnostunut, toinen on luokitellut sinut jo kaveritasolle.

 

[Kuuukko]

Asiaahan sinä puhut veli @Breeze Harbour .

Tällä hetkellä tosiaan näyttää että kaikki on välillämme ihan hyvin. Tänäänkin ollaan vielä viestitelty hyvähenkisesti ja laittoi synttärionnittelut jne. Parhaimmillaanhan tässä voi käydä jopa niin että itse ystävyyden tasolla suhde vain syvenee jos mitään jännitteitä ei sillä tavalla kummallakaan ole.

Yhtä kokemusta rikkaampana jälleen, vaikka siinähän se meidän hitaasti lämpiävien paradoksi juuri on että kun toinen voi olla kiinnostunut, itse ei ole vielä kiinnostunut. Eihän silloin mitään kutsuja tyypillisesti lähetellä. Sitten kun itse alkaa olla kiinnostunut, toinen on luokitellut sinut jo kaveritasolle.

Hienoa että juttu tuntuu kulkevan vieläkin, aina posin puolella.

Toki on myös se vaihtoehto, että vaikka nyt ei toivottua lämpöä vastapuolelta tullut, niin ajan kanssa siellä tajutaan että mitä jos sittenkin ja mahdollisesti jotain vielä syntyykin. En nyt sano että kuola suupielessä kannattaa jäädä odottamaan, mutta ei sitä koskaan tiedä.

Tässä kohtaa kuitenkin lippua korkealle ja kohti uusia tuulia.