Suomessa palloilun seuraaminen keskittyy hyvin pitkälti jääkiekkoon ja mitä yli jää, jalkapalloon. Seuraavaksi suosituin palloilulaji maassamme on... hmmm.... en edes tiedä.
Voisi sanoa, että ihme juttu. Lajit kuten koripallo, lentopallo ja käsipallo keräävät suuria yleisömääriä ja median kiinnostuksen monissa muissa Euroopan maissa. Suomalaisia pelaa kyseisissä lajeissa Euroopan huippusarjoissa (käsipallossa tosin rajoittuu Ruotsiin ja Tanskaan), eikä Suomen maajoukkueetkaan noissa kolmessa lajissa ole niin paskoja, kuin yleisesti uskotaan. Koripallon ja lentopallon harrastajamäärät ovat Suomessa kohtuullisen suuria ja näissä lajeissa maajoukkueet ovat ajoittain esittäneet loistavia otteita. Käsipallo on enemmänkin suomenruotsalaisten keskuudessa pelattava marginaalilaji, jolla ei näytä olevan minkäännäköisiä mahdollisuuksia kasvattaa suosiotaan Suomessa - siitäkään huolimatta, että maajoukkue on ollut yllättävänkin lähellä arvokisapaikkaa.
Jääpallo on paljon edellä mainittuja pienempi laji, mutta hyvin suosittua Ruotsissa ja myös Venäjällä. Suomi voitti yllättäen lajin mm-kultaa vuonna 2003. Lajin suosio on kuitenkin maassamme hyvin vähäinen.
Muistelen Suomen olleen amerikkalaisen jalkapallon eurooppalaisia kärkimaita vielä ainakin jokin aika sitten. Koko laji edustaa marginaalia tässä maanosassa, mutta NFL on erittäin aktiivisesti pyrkinyt tuomaan lajia vanhalle mantereelle. Nyt Euroopassa pelataan ENFL:aa ja esimerkiksi täällä Itävallassa paikallisen liigan matseissa käy usein 2000-4000 katsojaa. Tähän vaikuttaa aggressiivinen markkinointi - tietenkin. Paljon vaahteraliigapeleissä käy jengiä? 200?
Mikä mättää Suomessa? Kulttuurin puute? Markkinointitaidon puute? Varmasti kumpikin ja lisäksi moni muukin tekijä. Valmennuksen taso on Suomessa yleisesti loistava, siitä todisteena suomalaisten palloilijoiden suuri määrä Euroopan ammattilaissarjoissa. Menestykseen vaaditaan kuitenkin muitakin asioita. Esimerkiksi juuri palloilukulttuuria ja johtamistaitoa. Suomalaisia kun ollaan, otetaan mielellään vertailukohdaksi juuri Ruotsi: naapurissa on palloilukulttuuria ja siellä osataan tuotetta myydä vähän eri tavalla kuin meillä Suomessa. Turha pyristellä tai yrittää kilpailla - ollaan helvetillinen harppaus perässä. Esimerkkiä sieltä pitää ottaa. Siellä miesten ja naisten salibandy, miesten ja naisten käsipallo, jääpallo, miesten ja naisten futis... täyttää katsomot. Toisin meillä.
Olen urheiluihminen yleisesti, joten minua kiinnostaa lätkän ja futiksen lisäksi muutkin lajit ja niiden tila Suomessa. Olen ollut huolissani siitä, että kesäolympialaisista toiseen on Suomi ainoa pohjoismaa, jolla ei ole yhtään palloilujoukkuetta (siis 0 palloilujoukkuetta) delegaatiossa. Islannillakin on aina käsipallojoukkue matkassa mukana.
Minusta on väärin sanoa, että muut lajit vievät lätkältä ja futikselta lupaavia junnuja ja ovat siksi vihollisia tai vähintäänkin kilpailijoita, joita ei sovi tukea. Esimerkiksi Ruotsi (siis vain esimerkiksi) on näyttänyt, että vähäiselläkin populaatiolla voidaan pitää useiden lajien palloilujoukkueita samanaikaisesti maailman huipulla.
Jatkoajan kirjoittajien joukossa on varmasti paljon saman tyyppisiä penkkiurheilijoita kuin minä - siis joita kiinnostaa edes jossakin määrin "pienemmätkin" lajit. Ja varmasti on myös niitä, jotka seuraavat ko. lajeja hyvinkin aktiivisesti. Olisikin siis kiva lukea muiden mielipiteitä tästä asiasta, jonka ainakin sivuunkirjoittanut kokee huolestuttavaksi ja häpeälliseksi. Onko se sitä?
Voisi sanoa, että ihme juttu. Lajit kuten koripallo, lentopallo ja käsipallo keräävät suuria yleisömääriä ja median kiinnostuksen monissa muissa Euroopan maissa. Suomalaisia pelaa kyseisissä lajeissa Euroopan huippusarjoissa (käsipallossa tosin rajoittuu Ruotsiin ja Tanskaan), eikä Suomen maajoukkueetkaan noissa kolmessa lajissa ole niin paskoja, kuin yleisesti uskotaan. Koripallon ja lentopallon harrastajamäärät ovat Suomessa kohtuullisen suuria ja näissä lajeissa maajoukkueet ovat ajoittain esittäneet loistavia otteita. Käsipallo on enemmänkin suomenruotsalaisten keskuudessa pelattava marginaalilaji, jolla ei näytä olevan minkäännäköisiä mahdollisuuksia kasvattaa suosiotaan Suomessa - siitäkään huolimatta, että maajoukkue on ollut yllättävänkin lähellä arvokisapaikkaa.
Jääpallo on paljon edellä mainittuja pienempi laji, mutta hyvin suosittua Ruotsissa ja myös Venäjällä. Suomi voitti yllättäen lajin mm-kultaa vuonna 2003. Lajin suosio on kuitenkin maassamme hyvin vähäinen.
Muistelen Suomen olleen amerikkalaisen jalkapallon eurooppalaisia kärkimaita vielä ainakin jokin aika sitten. Koko laji edustaa marginaalia tässä maanosassa, mutta NFL on erittäin aktiivisesti pyrkinyt tuomaan lajia vanhalle mantereelle. Nyt Euroopassa pelataan ENFL:aa ja esimerkiksi täällä Itävallassa paikallisen liigan matseissa käy usein 2000-4000 katsojaa. Tähän vaikuttaa aggressiivinen markkinointi - tietenkin. Paljon vaahteraliigapeleissä käy jengiä? 200?
Mikä mättää Suomessa? Kulttuurin puute? Markkinointitaidon puute? Varmasti kumpikin ja lisäksi moni muukin tekijä. Valmennuksen taso on Suomessa yleisesti loistava, siitä todisteena suomalaisten palloilijoiden suuri määrä Euroopan ammattilaissarjoissa. Menestykseen vaaditaan kuitenkin muitakin asioita. Esimerkiksi juuri palloilukulttuuria ja johtamistaitoa. Suomalaisia kun ollaan, otetaan mielellään vertailukohdaksi juuri Ruotsi: naapurissa on palloilukulttuuria ja siellä osataan tuotetta myydä vähän eri tavalla kuin meillä Suomessa. Turha pyristellä tai yrittää kilpailla - ollaan helvetillinen harppaus perässä. Esimerkkiä sieltä pitää ottaa. Siellä miesten ja naisten salibandy, miesten ja naisten käsipallo, jääpallo, miesten ja naisten futis... täyttää katsomot. Toisin meillä.
Olen urheiluihminen yleisesti, joten minua kiinnostaa lätkän ja futiksen lisäksi muutkin lajit ja niiden tila Suomessa. Olen ollut huolissani siitä, että kesäolympialaisista toiseen on Suomi ainoa pohjoismaa, jolla ei ole yhtään palloilujoukkuetta (siis 0 palloilujoukkuetta) delegaatiossa. Islannillakin on aina käsipallojoukkue matkassa mukana.
Minusta on väärin sanoa, että muut lajit vievät lätkältä ja futikselta lupaavia junnuja ja ovat siksi vihollisia tai vähintäänkin kilpailijoita, joita ei sovi tukea. Esimerkiksi Ruotsi (siis vain esimerkiksi) on näyttänyt, että vähäiselläkin populaatiolla voidaan pitää useiden lajien palloilujoukkueita samanaikaisesti maailman huipulla.
Jatkoajan kirjoittajien joukossa on varmasti paljon saman tyyppisiä penkkiurheilijoita kuin minä - siis joita kiinnostaa edes jossakin määrin "pienemmätkin" lajit. Ja varmasti on myös niitä, jotka seuraavat ko. lajeja hyvinkin aktiivisesti. Olisikin siis kiva lukea muiden mielipiteitä tästä asiasta, jonka ainakin sivuunkirjoittanut kokee huolestuttavaksi ja häpeälliseksi. Onko se sitä?
Viimeksi muokattu: