Murteet

[siffa]

Ainoastaan savolaiset taitavat puhua yksikön 1.persoonasta minä ja muualla se on mä tai mie.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla se on mää, Kymenlaaksossa miä.

 

[V-G-]

Tuollaista murretta en ole vielä kuullutkaan.

Myönnettäköön että tunnen aivan hävettävän huonosti murteita. Yleensä puhun miesie-kielistä. Yritin tuossa vain itse matkia sitä miltä murteet omaan korvaani kuulostavat.

 

[Mazaa]

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla se on mää, Kymenlaaksossa miä.

Luulin, että osaat Kymenlaaksolaiset murteet tietyistä syistä, mutta asia ei sittenkään ole niin.

Kymenlaakso jakaantuu moneen eri osaan joissa voi havaita käytettävän selkeästi kolmea eri minä-muotoa. Mie, mä ja miä voit havaita, kun otat auton allesi ja varmistat, että kyseessä ovat alkuperäisasukkaat kenen kanssa keskustelet. Jos et vieläkään huomaa eroja, niin kannattaa käydä pikavisitiisillä Etelä-Karjalan puolella, niin ei jää enää pienintäkään epäselvyyttä asiasta.

Esim. aito Valkialan murre on jo melkein kadonnutta kansanperinnettä.
Tosin helkkarih hienoh kuulost sitä kolhates.

 

[Kilgore Trout]

Mistäpäin ovat lähtöisin sanat a) länkyttää b) kiinata c) lomottaa?

Kyselee nimim. epätietoinen

 

[finnjewel]

Mistäpäin ovat lähtöisin sanat a) länkyttää b) kiinata c) lomottaa?

Kyselee nimim. epätietoinen

b) kiinata (majailla jonkun luona ilmaiseksi); tämä ei ole murretta vaan slangia. Tullut lainana samaa tarkoittavasta ruotsin kielen sanasta "kinesa" ja ollut käytössä ainakin Helsingin seudulla jo 30-luvulla, mutta voi olla vanhempikin.

 

[siffa]

Luulin, että osaat Kymenlaaksolaiset murteet tietyistä syistä, mutta asia ei sittenkään ole niin.

Kymenlaakso jakaantuu moneen eri osaan joissa voi havaita käytettävän selkeästi kolmea eri minä-muotoa. Mie, mä ja miä voit havaita, kun otat auton allesi ja varmistat, että kyseessä ovat alkuperäisasukkaat kenen kanssa keskustelet. Jos et vieläkään huomaa eroja, niin kannattaa käydä pikavisitiisillä Etelä-Karjalan puolella, niin ei jää enää pienintäkään epäselvyyttä asiasta.

Esim. aito Valkialan murre on jo melkein kadonnutta kansanperinnettä.
Tosin helkkarih hienoh kuulost sitä kolhates.

Kymenlaakso on aivan oikein rikas eri minä-sanan ilmaisuissa. Otin tuon miä-sanonnan, kun Radio Kymenlaakson eräs naistoimittaja puhui estoitta tuolla murresanalla miä. Imatrallaha mie olen asunt myös joitaki vuosii. Pohjois-Karjalan murre tuli miulle tutuksi Joensuussa. Kouvolassa asuinkin pitkät ajat, mutta Kymenlaakson murteiden moninaisuus ei oikein tarttunut. Oulusa mää oon käyny usiasti, koska mää oon Oulun alapuolelta kotoisin. Nykyysin mä asun Etelä-Pohojanmaalla ja oon justihin tänään viälä lähärös Isoohinkyrööhin puuhommihin. Murteet on suuri rikkaus.

 

[Theofilus]

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla se on mää, Kymenlaaksossa miä.

Eikös se ole ihan koko Pohjanmaalla mää? Tai ainakin Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi ainakin Satakunnan pohjoisosissa puhutaan vähän eteläpohjanmaalaisittain, Porissa ja Raumalla en ole uskaltanut käydä niin en tiedä niistä sitten.

 

[siffa]

Eikös se ole ihan koko Pohjanmaalla mää? Tai ainakin Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi ainakin Satakunnan pohjoisosissa puhutaan vähän eteläpohjanmaalaisittain, Porissa ja Raumalla en ole uskaltanut käydä niin en tiedä niistä sitten.

Ei ole. Kyllä mä tiärän, notta se on Pohojanmaalla ja Etelä-Pohojanmaalla mä. Tuo minuakin kiinnostaa, että miten porilaiset ja raumalaiset sekä turkulaiset sanovat murteillaan sanan minä.

 

[Orlando]

Tuo minuakin kiinnostaa, että miten porilaiset ja raumalaiset sekä turkulaiset sanovat murteillaan sanan minä.

Kyllä Satakunta ja Varsinais-Suomi taitaa olla kokonaisuudessaan mää-aluetta.

 

[Kaiuni Alen]

Itse olen melkoinen kameleontti murteiden saralla. Helsingissä ollessani omaksun kaikki tavallisimmat maneerit, kuten esim. mennää juoksee (mennään juoksemaan) tai haen kaupast karkkii (haen kaupasta karkkia). Sitten kun käyn Kuopiossa, niin heti tarttuu paikallinen murre. Sanat eivät muutu oikeastaan enää niin paljoa, mutta puhe hidastuu eli levenee ja painotukset ovat eri kohdissa. Puhun siis ympäristön kieltä. Poikkeuksena sanon aina "mää", en tiedä mistä se on peräisin. Ja kaiken maailman stogeja, dösiä ja himoja vältän tietoisesti.

 

[mikse]

Mistäpäin ovat lähtöisin sanat a) länkyttää b) kiinata c) lomottaa?

Kyselee nimim. epätietoinen

Länkyttämisen kuulin ensimmäisen kerran kesällä 1998 Englannissa kielikurssilla ollessani konalalaiselta kaveriltani. Sen jälkeen se onkin ollut tihenevään tahtiin ainakin pääkaupunkiseudulla käytössä.

 

[Roku]

Kyllä Satakunta ja Varsinais-Suomi taitaa olla kokonaisuudessaan mää-aluetta.

Mun mielestäni raumalaiset sanovat "mnää" ja "snää". "Snoo snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu snoo" oli joku raumalainen sananparsi joka tarkoittaa kai suomeksi että "sano sinä minua sinuksi, sinuksi minäkin sinua sanon".

Raumallahan ei mitään murretta edes ole, vaan oma kielensä eli "giäl" kuten natiivit sanovat. Siihen on suomen kielen lisäksi lainattu sanoja ainakin ruotsin, saksan ja englannin kielestä, kiitos vilkkaan merenkulun.

 

[BitterX]

Se, jos kirjotusasu on teoriassa minä ei auta paskan vittua, jos tosielämän tilanteessa lausunta suoritetaan määkimällä minnää tms.

V-G:llä on pointtia tuossa. Sillä esimerkiksi juuri etelähämäläisiä murteita ei voi kirjoittamalla oikein kuvata, koska murre paljastuu lähinnä puheen nuotista ja äänenpainoista. Omintakeisia murresanoja on nykyisissä etelähämäläisissä murteissa vähän.

Minä on kyllä "mä". Jossakin Kalvolan ja Toijalan / Valkeakosken välimaastossa se muuttuu "mää":ksi. Siis samoilla seuduilla, missä HPK:n kannattaminen muuttuu Tapparan kannattamiseksi.

 

[Orlando]

Mun mielestäni raumalaiset sanovat "mnää" ja "snää".

Rauman giäl on tietysti oma lukunsa, eli voi olla noinkin. Kai tuo "mää" ja "sää" on kuitenkin yleisin Länsi-/Lounais-Suomessa. Ainaki mummiälestä.

 

[mjr]

Ei ole. Kyllä mä tiärän, notta se on Pohojanmaalla ja Etelä-Pohojanmaalla mä.

Jep, ja hyvin painokkaasti. Toki sanotaan myös "min'oon" tai "m'oon" sen sijaan notta "mä oon". Keski-Pohjanmaalla ja Oulun suunnalla taitaa olla jonkinlaista mää-muotoakin käytössä ainakin joillakin paikoin.

 

[MPN]

Porissa ja Raumalla en ole uskaltanut käydä niin en tiedä niistä sitten.

Kyl se o raumal mää ja sää, paitti jos o mnää tai snää. En tuota rauman giält osaa puhuu, mut kyl mää sitäki ymmärrä. Kat ko kat kara puuhu. Eli katso kun kissa juoksee puuhun.

Raumal pruukataa pyyhkii klyyvari nestuukii ja vastat plakkarfoonii.

 

[Leelian Lepotuoli]

Kyl se o raumal mää ja sää, paitti jos o mnää tai snää. En tuota rauman giält osaa puhuu, mut kyl mää sitäki ymmärrä. Kat ko kat kara puuhu. Eli katso kun kissa juoksee puuhun.

Raumal pruukataa pyyhkii klyyvari nestuukii ja vastat plakkarfoonii.

Ja käre hantuukii. Oma murteeni on laimentunut tässä vuosien saatossa, mutta kyllä raumalaiset tunnistaa täällä Espoossa hyvin ilman Lukon kaulaliinaakin. Junassa nyökyttelemme hyväksyvästi toisillemme :)

Mummuni kanssa on mainio jutella puhelimessa, viimeisimmät kuulumiset on yleensä kuinka naapril ol taas kippii kis ja se gual, sit sin tul uus must koer. Gylmaar sää sen Virtaskan tiäräs kon heit heoselleki jokku viheriäise roiti ppääl ko niimbali kylmol.

 

[ämjiijii]

Tämä on huvittavaa. Jyväskyläläiset ovat ainoita, jotka säännönmukaisesti väittävät puhuvansa yleiskieltä, vaikka puhuvat selkeästi tunnistettavaa murretta.

Kerropas murteeseensa fakkiutuneelle Jyväskyläläiselle murteemme erityispiirteitä. Itse olen koko ikäni Keski-Suomessa asunut enkä siten tunnista puheessamme esiintyvä erikoisuuksia yhtä hyvin kuin ulkopuoliset tarkkailijat.

 

[BitterX]

Kerropas murteeseensa fakkiutuneelle Jyväskyläläiselle murteemme erityispiirteitä. Itse olen koko ikäni Keski-Suomessa asunut enkä siten tunnista puheessamme esiintyvä erikoisuuksia yhtä hyvin kuin ulkopuoliset tarkkailijat.

Keskisuomalainen Kerhofani? Arvostan!

Toisen tavun vokaalin painotus on selkein ja aivan omnipresent jyväskyläläisten puheessa.

Jyvääskylä.

Puheen nuotti on muutenkin omalaatuinen muihin murteisiin nähden ja siksi jyväskyläläisen tunnistaa puheesta erittäin helposti.


Lisäksi on joitakin varsin erikoisia murresanoja. Huvittava on etenkin alakoulun luokkien numerointi: eppu, toppu, kolkki, nelkki, viikki, kuukki.

Eräs vanha luokkakaverini on nyt asunut Jyväskylässä useita vuosia ja häneen tuo murre on tarttunut kuin purkka tukkaan.

 

[Shard]

Kerropas murteeseensa fakkiutuneelle Jyväskyläläiselle murteemme erityispiirteitä. Itse olen koko ikäni Keski-Suomessa asunut enkä siten tunnista puheessamme esiintyvä erikoisuuksia yhtä hyvin kuin ulkopuoliset tarkkailijat.

Joo tuosta vokaalin pidennyksestä tunnistaa kyllä välittömästi keskisuomalaisen. Minulla on sukua sieltä ja usein on tullut mainittua asiasta heille.

Erityisesti on jäänyt mieleen sana jalis. Tarkoittaa siis jalkapalloa eikä varmaan käytetä missään muualla. Sitten se vielä lausutaan jaliis. Meinaa pää räjähtää joka kerta kun kuulee.

 

[Wiljami]

Elekeepäs kymenlaaksolaiset pelekästää miää omiko, Mikkelissä on nimeommaa tuo muoto käytössä. Menee tosin aika kapeella sektorilla Mikkelistä Kotkaan tuo "miä" ku meilläkii suurimmassa osassa maakuntaa ollaa "mie" ja jossai Jorosissa saattaa hurjimmat olla "minä".

Mikkelissä muutenkii vähemmän sanojen leventämistä, kuin savolaismurteissa yleensä. Semmone savokymi(kaakko)sekametelsoppa.

Koulus luokat oli eka, toka, kolppi, nelppi, vitska ja kutska. Ja meiä pähein oma sana o "hinee". Se o vähä ku ulee, mut ei nii överi.

 

[ämjiijii]

Joo tuosta vokaalin pidennyksestä tunnistaa kyllä välittömästi keskisuomalaisen. Minulla on sukua sieltä ja usein on tullut mainittua asiasta heille.

Erityisesti on jäänyt mieleen sana jalis. Tarkoittaa siis jalkapalloa eikä varmaan käytetä missään muualla. Sitten se vielä lausutaan jaliis. Meinaa pää räjähtää joka kerta kun kuulee.

Omassa puheessa en ole tunnistanut moista, kuuntelin jopa tänään omaa puhettani vähän tarkemmin mutta en huomannut pidentäväni toisen tavun vokaalia. Sitten löysin netistä tällaisen Keski-Suomen murrekartan:

Keski-Suomen murteet

Kartta on siitä typerä että siitä ei näe paikkakuntia, mutta Jyväskylä on tuolla "Päijät-Hämeen murteet" -alueella, kun taas itse olen kotoisin tuolta "Pohjoisen Keski-Suomen murteiden" alueelta. Samoin kuin oikeastaan kaikki kaverini, jotka siis myöskin puhuvat pohjoisempaa keskisuomea kuin jyväskyläläiset. Tarkemmin mietittynä tuollainen vokaalien pidentely kuulostaakin vähän enemmän hämäläiseltä, kun taas omalla murrealueellani savon vaikutus on isompi. Itse en kyllä huomaa viljeleväni savolaisuuksiakaan murteessani.

Tyhmiä/tylsiä "lempinimiä" kyllä käytän varmaan aika paljon itsekin:

Jalkapallo -> jalis
Linja-auto-> linkki (tätä ei käytetä varmastikaan missään muualla Suomessa)
Jääkiekko -> jäkis (tätä käytän onneksi harvoin, kuulostaa urpolta)
Limonadi -> limsa

 

[Kari Tappio]

Linja-auto-> linkki (tätä ei käytetä varmastikaan missään muualla Suomessa)

Miepä tuunki korjaamaa tälläsen väärinkäsityksen. Oon tuota linkki sanaa kuullu käytettävän täällä monta kertaa ja oon varmasti itekki sitä käyttäny. Eli vien tän ilon teilt pois. Hähää. Ja joo piti kirjottaa omal murteel ku se tuntu olevan the juttu täs ketjus.

 

[Wiljami]

Miepä tuunki korjaamaa tälläsen väärinkäsityksen. Oon tuota linkki sanaa kuullu käytettävän täällä monta kertaa ja oon varmasti itekki sitä käyttäny. Eli vien tän ilon teilt pois. Hähää. Ja joo piti kirjottaa omal murteel ku se tuntu olevan the juttu täs ketjus.

Joo kyl meiänkii suunnal kuletaa linkil tai jopa linkul vähä tavallisempie linikoie yms lisäks.

 

[ämjiijii]

Miepä tuunki korjaamaa tälläsen väärinkäsityksen. Oon tuota linkki sanaa kuullu käytettävän täällä monta kertaa ja oon varmasti itekki sitä käyttäny. Eli vien tän ilon teilt pois. Hähää. Ja joo piti kirjottaa omal murteel ku se tuntu olevan the juttu täs ketjus.

En kyllä varsinaisesti iloinnut siitä että meilläpä onkin oma sana, olen vain kuullut monessa eri Suomen kolkassa asuvilta kavereilta ihmettelyjä että kuin vitun urpoa on sanoa linkki. Monet eivät ole edes tajunneet että mistä on kyse. Puhumattakaan sitten siitä kun mennään toiselle paikkakunnalle ja sanotaan että mennään vartin yli viiden linkillä niin tulee kyllä outoja katseita.