Muista ysäri, koe jysäri – 1990-luvun nostalgiaketju

[Palstalegenda]

1990-luvulla tapahtui paljon sellaista, jotka vuosikymmenten saatossa muistuvat vielä usein mieleen. Erityisesti monet urheiluhetket painuivat mieleeni. Olinhan tuolloin aivan urheiluhullu.

- Kärppien tuskainen taival. Lähes aina oli niin hilkulla se nousu. Kaikkina kausina tuli käytyä pelejä katsomassa. Masokistin unelma-aikaa. Olin kaikissa kolmessa kevään 1999 TuTo-kotitappiopelissä hallissa katsomassa. Vitutti. Epätodellista.
- Beverly Hills 90210 oli sarja, jota vähintäänkin salaa piti seurata. Dylanin (Luke Perry) auto-onnettomuudessa kuollut vaimo (Rebecca Gayheart) oli sarjan kuumin misu, ja jonka perään kuolasin.
- Tosi-tv:tä ei vielä näkynyt, eikä niitä helkutin chatteja ja mobiili-tv-pelejä.
- Kävin armeijan Hiukkavaarassa ja se kesä (1997) oli säältään kuuminta hottia.
- Tammikuu 1999 jäi mieleen kaikkien aikojen kylmimpänä talvena ikinä koskaan Suomessa. Eräänä tammikuun aamuna klo 6.50 lähdin kaverini kanssa 10km juoksulenkille ennen töihini menoa ja ulkona oli 10m/s pohjoistuuli ja -41'C pakkasta. Se jäi hyvin mieleeni ja olin juosta pari kertaa ojaan kun oli niin pimeää, kun katuvalot eivät palaneet.
- Se legendaarinen Suomi-Unkari -peli lokakuussa 1997. Retorinen kysymys: Voisiko Ruotsille koskaan käydä samoin.
- Toni Nieminen avaa veensä ja moni ikäisensä tyttö halajaa avata Tonille veensä.
- 1990 keihäänheiton EM-kultamitalisti Päivi Alafrantti valitaan Vuoden urheilijaksi ja viidennen Stanley Cupinsa voittanut Jari Kurri jää vaille tuota kunniamainintaa. Olin jo tuolloin ihmeissäni. Onneksi 2000-luvulla ei noin voisi enää käydä.
- Elokuussa 1994 haluan lähteä Helsingin yleisurheilun EM-kisoja katsomaan kaverini kanssa mutta minulla ei ole kuin 10mk rahaa. Laitan 5mk panoksella RAY:n noppapeliin sen 10mk ja voitan 200mk ja parin tunnin päästä olemme jo Oulusta kaverini Datsunin kotterolla matkalla kohti Helsinkiä. Konosen oksentelut tuli siis nähtyä lähietäisyydeltä. Hupinsa kullakin.
- Ja 1990-luvullahan sitä ensi kerran sai piparia, veti kännit, ajeli mopollansa, osti ekan auton, sai kännykän, käytti nettiä ja osti tupakkaa. Vuonna 1993 kävin laillisesti 16-vuotispäivänäni ostamassa punaista Lucky Strikea, vaikka varsinaisesti en koskaan tupakoinutkaan säännöllisesti. 1.3.1995 lähtien tupakkaa sai ostaa vasta 18-vuotiaana ja olin jonkin aikaa alaikäinen taas siihen hommaan.

 

[teemu73]

1990-luvun alussa alettiin kuuntelemaan teknoa. Noly Noise, Altern 8, GTO jne olivat kova sana. Sittemmin käsite tekno sekottui kaikkeen paskaan, ja "teknon kuuntelija" saattoi 90-luvun puolivälin paikkeilla ko. genrellä tarkoittaa Scooteria, Solid Basea tai jopa Captain Jackia ja Aquaa. Toki enemmän asiaan perehtyneet osasivat pitää humpan erillään, ja kelpuuttivat teknoksi ainoastaan vähintään Westbamin/Marushan. Trance alkoi myös tulemaan tutummaksi käsitteeksi. Suomalaisilta radiokanavilta oli melko mahdoton bongata konemusiikin helmiä, ainoastaan Tapani Ripatti ja Alex Nieminen pitivät faneja tilanteen tasalla, ja Salovaara soitti sitten tota humppapuolta ja puhui kaikkien biisien päälle.

Paikallisradiot alkoivat kupsahtamaan. Hienoja juonnettuja läpi yönkin ohjelmaa lähettäneitä kanavia lopetettiin ja yhdistettiin muihin asemiin, tai sitten siirryttiin jukeboksi -systeemeihin, eli soittolistan annettiin jauhaa ja väliin luettiin STT:n uutiset.

Jääkiekon MM-kisat pilattiin. Suurin kiinnostukseni lässähti 1991 jälkeen kun ei ollut kyseessä enää 8 joukkueen turnaus ja kisat näytettiin jollain hevonvitun paikalliskanavalla kolmen vuoden ajan. Paremman puutteessa silti ne on joka vuosi tullut katseltua taas 1995 alkaen, ja kuuluuhan ne kevääseen siinä missä vappukin.

Suomen kansallispeli Pesäpallo raiskattiin. Alkoi joku ihmeellinen jaksopeli, jota en ole koskaan käsittänyt. Siihen loppui minun pesäpallon seuraaminen, tuon jälkeiseltä ajalta muistan ainoastaan sopupeliskandaalin.

Alkot muuttui valinta-alkoiksi. Tissi-siideriä eli Lindaa sai kaupasta.

Talvi 1994 oli aivan saatanan kylmä. Ainakin Niinisalon varuskunta-alueella. Vastaavasti seuraava kesä kotiutumisen jälkeen oli AIVAN MAHTAVA hellekesä, jonka vietin mökillä. Jalkapallokisat tosin vitutti: Ensin Saksan tappio jollekin rupumaalle ja sitten Brasilian jalkapallomestaruus koska Italialla olisin saanut ison tilin. Matka-tv oli lentää ikkunasta ulos kun näytettiin Pelen tuulettelua.

Vuosikymmenen loppupuoli meni opiskelijaelämää viettäessä. Baarissa 2-3 kertaa viikossa ja rahat aina loppu. En ymmärrä, miksi sinne aina piti mennä kun monesti vitutti jo valmiiksi kun taas pitää lähteä. Onneksi tota ei kestänyt kauan ja 2001 lopetin baareissa käymisen kokonaan.

Tosta vuosikymmenestä on vielä sen verran vähän aikaa, ettei tunnu kovin nostalgiselta, mutta ehkä kymmenen vuoden päästä.

 

[moby]

Tätä ollaan mietitty ihan porukalla täälläkin päin. Jotenkin fiilis on sellainen, ettei pihapelejä enää pelata.

Kyllä ainakin meidän pihalla pelataan joka päivä sään salliessa. Jannuilla on ihan ok vehkeetkin hankittu. Kokoontaitettava maali löytyy ja veskalle patjat, maski ja kilpi. Kudit lähtevät joko sähly- tai lätkämailoilla. Joskus pelaavat myös jalkapalloa tai koripalloa. Tuossa on aktiivisesti sellainen 5-6 jätkää mukana.

Olen omaakin poikaa kannustanut menemään mukaan kun lätkämaila löytyy. Toiset pojat on vaan sen verran vanhempia, ettei pikkujätkä tahdo kelvata peleihin mukaan.

Omassa nuoruudessa tuli lämittyä aina sään salliessa ja pelejä järjestettiin naapurin poikien kanssa urakalla.

90-luvusta tulee mieleen Jyväskylään muutto, jonka jälkeen alkoi tämä JYP-kannatus. Estonian uppoamisen muistan hyvin, samoin Imolan GP:n samalta vuodelta. Tuo -94 ei ollut ihan parhaita vuosia.

Aikanaan koulussa tuli pyörittyä juuri mustassa pilottitakissa ja mustissa 501 Leviksissä. Muista että nuo Levikset maksoivat jo silloin yli 400mk, eli about 70€. Tokihan ne olivatkin laadukkaat.

Amis-jätkien suosikki TV:ssä oli tietysti Kummeli, joka starttaili muistaakseni -91.

 

[Potnapekka]

Jaaha mistäs sitä aloittas.
10.6 1990 tj aloitin tosin 1/88 mutta kävin kotona välillä.Samana päivänä syntyi kaverin poika josta tuli kummipoika eka sellainen.
Sitten oli raadio mafialla joku pe illan shouw jossa toimi joku nykyinen kansanedustaja juontajana Salovaara ja corollan takapenkilllä hurrattiin kun tuli putkatilastot ja rovaniemi oli monesti kärjessä.Voi niitä aikoja ja pussikaljaa.

Bad Boys blue oli kova sana, Toto ja monet muut.Hevyä tietenkään unohtamatta Juudakset ,maidenit ,acceptitja Blackfoot kirkkaimpana tähtenä.

Ensimmäinen vähän vakavampi seurustelu suhde.
Hyvät kaverit joitten kans oltiin todella paljon tekemisissä osa on kuollut monista ei ole kuulunut mitään vuosikymmeniin.
Ensimmäinen oma vuokra yksiö.Loppu ne solut ja oppilas asuntolat.
Muutto kotikonnuilta Ouluun koulun perässä.
Ensimmäinen laivaristeily Vinking linella tukholmaan.
Eka tatuointi Los Angelelissa.
Ukki ja pappa kuoli.
Eka vakituinen työpaikka.

Viimeinen putkareissu 1992.Toistaiseksi.

Että tämmösiä tuli päällinmäiseksi mieleen.

 

[mikko600]

Aah, kultainen 90-luku. Itselle osui ikävuodet 9-19 tälle vuosikymmenelle, joten kaikkea tuli koettua. Katsotaas mitä on jäänyt mieleen.

- Tosiaan ne Leviksen 501:set, jota kaikilla oli. Mutsi toi meikäläiselle muutamat jenkeistä. Oli kova juttu.

- Skeittaus, pari vuotta siitäkin innostui ala-asteella. Lautana pirun kova Vision jossa oli Santa Cruzin dekit(?). En muista tuota oikeaa termistöä enään. Turbo-2 tais olla surkein merkki.

- Bula-hatut, onneksi ei itsellä ollut näitä. Myös Moonbootsit jäi mieleen.

- Vanhoissa luokkakuvissa kaikilla oli joko college-paidat tai flanellipaidat. Ah, tyylitajua.

- Amiga, oli se kova. Myöhemmin ensimmäinen Pc ja X-wing-peli... aiaiai.

- Kaikki kuunteli joko Metallicaa tai Gunnareita, mie kuuntelin Slayerii. Näin siis ainakin Mankkaan ala- ja yläasteella. Hoppareille naurettiin.

- Yläasteella oli kovat tappelut Kivenlahtelaisten yms. kanssa. Myö Mankkaan pitkätukat oltiin kovia jätkiä.

- Kiekko-Espoo ja TPS:n tiputtaminen...aijaijai.

- Black-metal-demoja ja levyjä tilailtiin Ruotsista ja Norjasta saakka, kun ei Suomesta löytynyt mistään. Ensimmäisen Spinefarmin liikkeen avattua tulikin sinne kannettua kaikki ylimääräinen raha.

- Tapiolan Stockmannille hakemaan olutta, yksi täysi-ikäinen mukaan ja noin 80 pulloa olutta kärryihin. "Monta siinä on?", "53", "en jaksa pistää niitä tähän hihnalle, joten luotan teihin pojat", "juuuu...".

- Pussikaljaa vedettiin aina jonkun tarhan yms. pihalla. Pakkasilla olikin kivaa sitten.

Tulihan noita, lisäillään kun muistellaan lisää.

 

[Raatelurakki]

-Pussikaljoittelu jonka jälkeen tyttöjä vokottelemaan..
-Eka sormipimppu jumalauta että hanskat tärisi ja ihmetytti mitäs tämä liukkaus onkaan ja vieno kalan tuoksu,sitä oltiin niin viaton silloin.
-Eka tyttökaveri tämä oli ikätoveri ja ah niin viatonta pusuttelua ja ei sen enempää.
- Se maaginen "Eka kerta itseäni vanhemman, kokeneemman käsittelyssä taianomaista sössimistä mutta ah niin mukavaa.
- Pihapelit välillä mentiin nokat veressä ja suhteet poikki meinikillä himaan ja seuraavan päivänä sovittiin ja eikun uusiksi.
- Ekat jurrit jotka päättyi ennen aikojaan ja se krapula seuraavana päivänä..
- Vieraitten ihmisten ovikellojen pimpottelu ja sitten katottiin kuka uskaltaa olla lähimpänä ovea kun ihmiset tulevat kohtuullisen ärtyneinä ulos ja lähtevät perään, sitten kiireellä karkuun.
- yläaste ja lukio ennen vuosituhannen vaihtumista alta pois.
- Ulkojäät ja veriset lätkätaistot ilman kamoja välillä sattui ja lujaa.
- Pelireissut, herranjumala mitä häröilyä kaikin puolin mutta hauskaa oli

 

[Bruno]

Kyllä ainakin meidän pihalla pelataan joka päivä sään salliessa. Jannuilla on ihan ok vehkeetkin hankittu. Kokoontaitettava maali löytyy ja veskalle patjat, maski ja kilpi. Kudit lähtevät joko sähly- tai lätkämailoilla. Joskus pelaavat myös jalkapalloa tai koripalloa. Tuossa on aktiivisesti sellainen 5-6 jätkää mukana.

Hieno homma. Olen aidosti iloinen, kun kuulen että tuota jaloa touhua harrastetaan vielä edes jossain. Vielä kun itsekin pääsisi joskus. Onhan noita katulätkä-turneita, mutta ei niissä ole samaa fiilistä.

- Vieraitten ihmisten ovikellojen pimpottelu ja sitten katottiin kuka uskaltaa olla lähimpänä ovea kun ihmiset tulevat kohtuullisen ärtyneinä ulos ja lähtevät perään, sitten kiireellä karkuun.

Tämä oli mahtavaa hommaa. Tosin ei me koskaan katsottu, kuka uskaltaa jäädä lähimmäksi. Me tiedettiin jo kenet saa ärsytettyä niin että juoksevat perässä ympäri lähiötä.
Heh, muistan kun eräs äijä itkua vääntäen jutteli faijan kanssa siitä, kun pojat kiusaa. Heittelee lumipalloja oviin ja soittelee ovikelloja. Ihmetteli aidosti sitä, miksi juuri sitä äijää kiusattiin. Onko se nyt mikään ihme, kun on 9-11 vuotiaita kersoja ja ne huomaa, että "tosta luukusta lähteekin äijä juoksemaan perään". Kaikkein helpoimmalla pääsivät ne, jotka eivät tulleet edes ovelle katsomaan kuka on asialla.

 

[Clocks]

1990: Hakkasin Amigaa, kuuntelin Pet Shop Boysia, luin Tolkienia.

1991: Hakkasin Amigaa, kuuntelin Guns n' Rosesia, luin Tolkienia.

1992: Hakkasin Amigaa, kuuntelin Metallicaa, luin Tolkienia.

1993: Lopun alku. Viiden lonkeron ensikännit vappuaattona, ensimmäinen kielari lokakuussa. Kotiviinikännissä, tietty. Kuuntelin Soundgardenia.

1994: Ensirakkaus, sydän murtui. Tyttöystävä vaihtuu, kestää kuukauden. Kuuntelin Carcassia.

1995: Ensimmäiset ravintolakännit kiinalaisessa, kymmenen tuoppia ja rakko tyhjäksi ravintolan eteen pysäköidyn auton ilmanvaihtoon. Yläfemmat Peltosen kanssa HIFK-paita päällä Mannerheimintien juhlakulkueessa. Tyttöystävä tuli ja meni. Kuuntelin Burzumia.

1996: Tyttöystävän avulla eroon poikuudesta 17-vuotiaana. Kuuntelin Cradle of Filthia.

1997: Ylioppilaaksi. Esiintyy voimakasta häröilyä. Kuuntelin ainakin Kissiä paikan päällä.

1998: Intissä. Paikalla kun HIFK voittaa mestaruuden. Kuuntelin Kentin "Isolaa".

1999: Pitkä suhde päättyy vihdoin. Nykyinen vaimo löytyy Vanhan ylioppilastalon Club Kajalista. Kuuntelin Nasia.

Järkyttävä vuosikymmen kaiken kaikkiaan, hirvittävää hapuilua. Tulen muistamaan 2000-luvun paljon suuremmalla lämmöllä.

 

[J.Hotti]

Aivan loistava ketju ja loistavia viestejä, suurimpaan osaan viesteistä on todellakin helppoa ns. samaistua.

Tästä oli ihan pakko viilata pilkkua...

- Tele ja Radiolinja taistelivat asiakkaista. Oli vain 040- tai 050-alkuisia matkapuhelinnumeroita.

Eikös Telen ja Radiolinjan aikaan numerot olleet vielä 940- ja 950 alkuisia? Ainakin itse muistelen, että omat ensimmäiset kännynumeroni olivat nimenomaan juuri ysillä alkavia. Missä vaiheessa ne muuten vaihtui 040- ja 050- alkuisiksi?

...ja tsekkaus vanhasta käyntikortista vuodelta 1998, kyllä, 950- alkuinen on J.Hotin puhelinnumero ollut vielä 11 vuotta sitten...

 

[Sistis]

...ja tsekkaus vanhasta käyntikortista vuodelta 1998, kyllä, 950- alkuinen on J.Hotin puhelinnumero ollut vielä 11 vuotta sitten...

Minulla oli ainakin samana vuonna 040-alkuinen numero. Sama numero on yhä käytössä. Kaverilla oli vuotta aiemmin 040-alkuinen. Isukin numero jo paria vuotta aiemmin oli myös tuolla sarjalla alkava. Nuo 9:llä alkavat numerot lienevät jotain vielä vanhempaa perua?

 

[Eino_Mies]

Aluksi offtopic´na muistutus tänään Yle Teemalla alkavasta Minä olen muistanut -sarjasta. Siinä palataan kasaritunnelmiin. Mutta nyt muutama muistelo ysäristä omasta näkökulmastani.

1990: Intissä 285 vrk. Eli lähes koko vuosi meni aamukampaa nyppien. Pari kuukautta ennen kotiutumista jouduin saattelemaan isäpapan hänen viimeiselle matkalleen :(

1991-93: Opiskelua - kesätöitä - Opiskelua. Pari ikimuistoista ulkomaan lomareissua. Humalassa silloin tällöin.

1994-95: Lama-aikana pätkätöitä, työkkärin kursseja, työttömyyttä, kursseja. Lukko pelasi pronssimitaleista. Leijonat kullasta. Den glider in. Humalassa silloin tällöin.

1996-1997: Työttömyyttä, pätkätöistä ansiosidonnaiselle. Kursseja. Seurustelusuhde, joka alkoi ja sittemmin loppui. Internetin ihmeellinen maailma avautui. Humalassa useammin kuin silloin tällöin.

1998-1999: Repaleinen työhistoria jatkui. Naiset ja viina kiinnostivat enemmän kuin paskaduunit. Vonkasin ja sain, joskus taas en. Pari etelänmatkaa sekä lukusia ruotsinristeilyitä. Molemmat isoisät haudan lepoon kolmen kuukauden sisällä :(

 

[tahtookirjoittaa]

- Vieraitten ihmisten ovikellojen pimpottelu ja sitten katottiin kuka uskaltaa olla lähimpänä ovea kun ihmiset tulevat kohtuullisen ärtyneinä ulos ja lähtevät perään, sitten kiireellä karkuun.

Haa, kyllä! Tuo oli pimeinä syysiltoina meilläkin päin silloin tällöin ajanvietteenä. Innokkaimmat häirityt lähtivät massiivisten valonheitinten kanssa meidän peräämme, kun olimme metsän reunoilla sijaitsevien talojen ovikelloja pimputelleet. Aiai, ne olivat aikoja.

Koulussamme oli ala-asteella (joskus about vuonna 1992) lyhyen aikaa villityksenä myös pilasoitot luokkatovereille. Lankapuhelimesta toiseen pirautettuja häröilypuheluita kun ei juuri jäljitelty. Puhelinkioski oli toki kaikkein turvallisin paikka suorittaa tämä toimenpide.

Kolmas suosittu pahantekomuoto oli puistojen katulamppujen potkiminen sammuksiin. Sellainen kevyen liikenteen väylän metallitolppainen lamppu sammui yhdestä mojovasta potkusta, kun se kunnolla osui.

 

[Uleåborgir]

- Vieraitten ihmisten ovikellojen pimpottelu ja sitten katottiin kuka uskaltaa olla lähimpänä ovea kun ihmiset tulevat kohtuullisen ärtyneinä ulos ja lähtevät perään, sitten kiireellä karkuun.

Meillä oli tälle hommalle oma nimikin "Ding Dong Zoom".

Kerran oltiin kaverin kanssa pahassa liemessä kun ärtynyt uhri lähti etsimään meitä kahden seefferin kanssa. Maattiin paniikissa ojan pohjalla. Lopulta ukko löysi kuin löysikin meidät ja olimme varmoja, että nyt tulee selkäsauna. Äijä kuitenkin ymmärsi meitä, kertoipa jopa että oli itsekin kersana harrastanut samaa touhua.

Myös lumen tunkeminen autojen pakoputkiin oli hauskaa. Joskus käytettiin jopa perunaa. Siitä lähti komea ääni kun pakoputkesta puristui ylimääräinen tavara ulos. Onneksi ei sattunut moottoririkkoja tms...

Tapahtuipa niinkin, että tyhjensimme noin kolmanneksen kaupunginosan pyörien kumeista irrottamalla niistä venttiilin. Eikä jääty edes kiinni. Niitä venttiileitä kuitenkin irrotettiin pari sataa.

Poliisin kanssakin jouduin tekemisiin 93-94-vaihteessa ensimmäistä kertaa kun olin rikosoikeudellisessa vastuussa eli 15-vuotias. Syynä tähän oli viaton postilaatikon räjäytys. Asianomistajarikoksena uhri tyytyi uuteen postilaatikkoon. Minut on tosin pidätetty jo 7-vuotiaana, joten tuttua hommaa.

Naapurin vihaisen papparaisen postilaatikon täyttäminen lumella oli nastaa. Diplomaattisuhteet vanhempieni ja naapurin välillä ovat poikki edelleen.

"Jarskeilu". Eli henkilöauton takapuskurissa roikkuminen talvella jäisillä teillä. Joskus vauhtia saattoi olla lähemmäs 80 km/h kun päästettiin irti. Onneksi 90-luvulla oli teiden varsilla talvisin korkeat lumipenkat.

"Järnyäminen". Tämä on ihan itse kehittämäni termi. Järnyäminen tarkoittaa sitä, että pyydetään kaveria polttamaan rööki ja jättämään siitä jämät. Aikoinaan Oulun murteessa puhuttiin ensin "natsoista", sitten "hiseistä" ja sitten "kynsistä". Lopulta voitiin puhua jopa "vitamiineista" kun filtteriin oli matkaa noin 1 mm. "Puokkarin natsat" tarkoitti lyhyitä natsoja. Puolivälinkankaalta kotoisin olevat muka jättivät lyhyempiä natsoja kuin esimerkiksi tuiralaiset.

OI aikoja!

 

[markkuh]

Myös lumen tunkeminen autojen pakoputkiin oli hauskaa. Joskus käytettiin jopa perunaa. Siitä lähti komea ääni kun pakoputkesta puristui ylimääräinen tavara ulos. Onneksi ei sattunut moottoririkkoja tms...


OI aikoja!

Me sitä ruukattiin laittaa kortsuja pakoputken päähän kauppojen pihoilla olleisiin autoihin. Olihan se näky kun kumipussit rupes paisuun ennen kuin posahtivat taikka lähtivät muuten irti. Kumi venyy yllättävän isoksi.................

 

[Uleåborgir]

Muistaako kukaan vielä sitä Radio Mafialla ollutta ohjelmaa jonka nimi oli Mikä vituttaa? Sitä juonsi muistaakseni Anssi ja sinne sai siis soittaa jos jokin vitutti, aivan mahtava ohjelma. Sekin taidettiin sitten kieltää kiroilun takia.

Eikös Anssi ollut se juontaja, joka juonsi huutamalla tai oikeammin karjumalla? Kyllä mä ainakin sen muistan. Mafiasta muistuu mieleeni myös Heinähässäkkä. Ihan loistava ohjelma, jota juonsi Raahen suuri mies Salovaaran Pertti makialla pohjois-pohjalaisella murteella.

Silloin hän ei ollut vielä korruptoitunut Novan paskaliikennejuontaja vaan oman alansa pioneeri ja uskaltaja.

 

[Sistis]

Eikös Anssi ollut se juontaja, joka juonsi huutamalla tai oikeammin karjumalla?

Kyllä, sama mies. Sittemmin paremmin tunnettu taiteilijanimellä Paska. Eli kyseessä on Ari Peltonen.

Tässä on linkki, jossa kerrotaan kyseisen miehen elämänvaiheista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ari_Peltonen

 

[Eino_Mies]

Kyllä, sama mies. Sittemmin paremmin tunnettu taiteilijanimellä Paska. Eli kyseessä on Ari Peltonen.

Tässä on linkki, jossa kerrotaan kyseisen miehen elämänvaiheista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ari_Peltonen

Kyllä vaan. Meikä on pyhittänyt Jatkoaikaan Paskalle oman viestiketjunkin. Radiomafian myötä 90-luvulla tuli suurelle yleisölle tutuksi myös Alivaltiosihteeri radiohupailuineen. Kuten arvata saattaa, on meikäläisen nimimerkki peräisin juuri AVS:sta.

 

[Sistis]

Rupesin vielä pohtimaan lisää tätä aihetta ja jokunen nostalginen asia palautui mieleen:

- Olikohan se 90-luvun ihan alkua, vai meneeköhän 80-luvun lopulle, kun räikeät "neonvärit" olivat muodissa? Kaikenlaisia räikeän kirkkaankeltaisia asusteita oli silloin usealla ikäiselläni lapsella.

- Tietokonelehdissä vertailtiin usein, kumpi on parempi: Amiga vai PC

- NHL-lippikset olivat tosiaan kova juttu. Muistan harmitelleeni pitkään, kun Toronto-lippikseni varastettiin limudiskon aikana narikasta.

- Suomi ei pärjännyt Euroviisuissa. Ei edes silloin, kun CatCat:n Bye Bye Baby oli yksi ennakkosuosikeista. Aina syytettiin kieltä. Tuohon aikaan ei tainnut saada laulaa kuin maan virallisella kielellä.

- Musiikin maailmasta jäivät väkisin mieleen ainakin Macarena, Lemon Tree ja "Laalaalalaa Kokkoojampoo....". Ja sitten ne hemmetin Smurffiversiot, joita joutui väkisin kuulemaan... (kiitokset pikkusiskolle).

 

[kärppä73]

-lama
-93 armeija
-95 muutto Rovaniemeltä Ouluun

Ja 90-luvusta tottakai tulee myös mieleen kännykköitten esiinmarssi. Intistä muista sen, että vain yhdellä taksisuharilla oli kännykkä, me muut soiteltiin kiltisti sotkun perinteisistä puhelinkopeista Someroharjun kassulla=)

...noi tuli yhtäkkiä mieleen ekana, aika on mennyt niin jumalattoman nopeasti kun sitä yhtäkkiä alkaa miettimään.

edit: 2000-luku on ollut mieleisempää aikaa minulle, RIP ysäri

 

[J.Hotti]

Mafiasta muistuu mieleeni myös Heinähässäkkä. Ihan loistava ohjelma, jota juonsi Raahen suuri mies Salovaaran Pertti makialla pohjois-pohjalaisella murteella.

Aivan loistava Salovaaran ohjelma oli myös Salovaara Show (voe mahoton paikka sentään mikä härdelli...) joka tuli aina perjantai-iltaisin. Siellä soi Dr Albanit, Cappellat, Haddawayt ja kumppanit ja teinit soitteli Pertille ja jutteli mukavia. Samassa ohjelmassa alkoi sitten tämä *enmuistanimeätouhulle* miksausbuumi, porukka miksaili kotistudioissaan omia musiikkeja päällekkäin Salovaaran hauskimpiin juttuihin. Tuli itsekin joskus joku tekele lähetettyä, oli sen soittanutkin, mutta en tietenkään silloin ollut radion äärellä vaan frendeiltä sai kuulla koulussa maanantaina. Samasta ohjelmasta pienimuotoiseen julkkiksen asemaan nousi se nuori jamppa, joka aina hoki jossain vaiheessa sitä yhtä legendaarista sanontaa.

Mikä se sanonta oli mitä se heitti aina väliin?

Salovaara Shown jälkeen sitten baanalle pussikaljaa vetämään, oli hyvä fiiliksen nostattaja joka kerta : )

Sitten vielä Ripatin yöshow lauantai-sunnuntai yönä ja top 20 (vai 30) dance lista...

Oi niitä aikoja...

 

[El Lude]

Intti ohitse.
Avokki.
Maisterin tutkinto.
Hiusrajan nouseminen.
Opel Corsa Swing.
Poikani syntyi.
Työ.
Kestovitutus.

Haddaway, Dr. Envar Hoxha sekä että jöötiä.

Muuten täyttä paskaa kyseinen vuosikymmen.
Sanalla sanoen täysi paska vuosikymmen. Toista se oli 1970- ja 1980-luvuilla.

 

[tahtookirjoittaa]

Muuten täyttä paskaa kyseinen vuosikymmen.
Sanalla sanoen täysi paska vuosikymmen.

Periaatteessa joo, voin tietyllä tapaa allekirjoittaa tämän viimeisen lauseen. Vaikka kaikki mukamas oli huoletonta ja kaikkea kivaa kavereiden kanssa touhuttiin ja ikävuosien valossa sitä parasta nuoruutta elettiin, niin vasta aikuistumisen ja itsenäistymisen jälkeen on kaikki ollut sitä parempaa herkkua, vaikka myös paskaa on sen jälkeen jonkin verran tapahtunut. Siitä huolimatta nyt jo voin sanoa, että 2000-luku nousee kiikkustuolissa aikanaan rankingissa reippaasti ohi ysärin. Kun koulut ja intit sun muut hidasteet olivat takana, niin siitä se elämä vasta lähti käyntiin. Työelämä, opiskelut, viina, naiset... No joo, ysärille tämä ketju piti pyhittää. Suokaa anteeksi...

 

[ISH]

Ihan mahtava ketju, kiitos avaajalle ja kirjoittajille. Itse olen syntynyt -77 ja kyllä tämän ketjun lukeminen saa aikaan melkoisia tunnekuohuja.

Kreppirauta, jojot, neonväriset/kiiltävät toppatakit jne. jne, ei tälläistä tule enää. Tässä ketjussa on mainittu varmaan jo satoja asioita jotka toisivat herkemmälle ihmiselle sopivassa viskihiessä kyynelen silmäkulmaan.

Jos alkaisi muistelemaan ja miettimään niin tekstiä tulisi useampi A4, mutta hyvin samantapaisia muistoja on palstan ikätovereilla.

Jos ei vielä ole mainittu niin tähän sopii mainiosti Bat & Ryyd.

 

[JonKorn]

Tähän ketjuun täytyy ottaa itsekin osaa... Mukavia muistojahan sieltä löytyy. 80-90-taitteessa paikallinen kiekko ylpeys käväisi liigassa parina vuonna ranskalaisellavisiitillä ja tosiaan 1.divari oli vielä divari eikä mikään mestis kuten ketjun aloittaja asian ilmaisi. Ja niitä lätkäkorttejakin tuli jokunen kerättyä,taitaa löytyä kaapista vieläkin 90-91 ja 91-92 täydet Score nhl-korttisarjat.92 vuoden mm-hopea jäi mieleen oikeastaan välierien rankkakisasta jossa Säilynoja teki sen legendaarisenmaalin. Itse elin vuosikymmenen puolessa välissä "kovaa" teini-aikaa. Ekat kännikokeilut ja muut sekalaiset tempaukset kuuluivat joukkoon. Tulipahan lähdettyä Mehtimäen jäähallista putkaankin asti Jokipojat-Kärpät ottelusta.(juotiin katsomossa kovina poikina viinaa). Musiikkimaku harjaantui kaikenmaailman Scatmanien ja Albanien joukosta metallimusiikkiin ja ensimmäinen ei-paikallinen festari tuli koettua Nummirock-98 muodossa. Sieltä löytyykin ehkä se veretseisauttavin muisto 90-luvulta,Pantera livenä ekan ja vikan kerran.Aamen

Paljonhan niitä muistoja on mutta tässä ei kehtaa mitään romaania kirjoittaa,katsellaan jos lisäillään ketjuun jotain myohemmin

Pientä editointi

 

[Lawless]

- Olikohan se 90-luvun ihan alkua, vai meneeköhän 80-luvun lopulle, kun räikeät "neonvärit" olivat muodissa? Kaikenlaisia räikeän kirkkaankeltaisia asusteita oli silloin usealla ikäiselläni lapsella.

Neonvärivillitys alkoi joskus 1988 tai 1989 ja loppui joskus 1990-luvun alussa (1992/93?).

Niin no, en tiedä, onko ysäriä (1989/90), mutta aikansa ilmiö, Lambada, on myös mainittava tässä ketjussa.

EDIT: Unohdin. Radio City oli vielä aito Radio City. Ja Lepakko oli pystyssä, RIP.

EDIT2: 1980-90-lukujen taitteessa oli myös perhanan hyvä radiokanava taajuudella 96,8 MHz eli Radio Syke.