MM-kisat 2013: Suomi

[Sic]

Paska juttu, toivottavasti tuo nyt ei liikaa vaikuta valmistautumiseen, tuskinpa.

 

[tinkezione]

Kylläpäs se siirtyminen Tukholmaan alkoi loistavasti, Helsinki-Tukholma välilläkin on siis mahdollista hävittää pelikamat, tämä tieto bongattu twitteristä. Iltasanomatkin näköjään asiasta uutisoinut. Luganon olympialaiset eikun missä ne kisat olikaan? Päivän jäävuoro peruttu eli hyvällä valmistautumisella eteenpäin.

Linkki uutiseen iltasanomien sivuilla

Boston Bruinsilla oli myös hieman vastoinkäymisiä tämän kauden ensimmäisellä kierroksella seitsemänteen otteluun valmistautuessaan. Viime sunnuntaina kuudennesta ottelusta Torontosta paluuaikeissa ollut lentokone meni rikki, Bruins jäi Torontoon ja palasi kotiin vasta maanantaina. Tiistaina pääsivät aamujäille, joutuivat pelaamaan tiistai-iltana viidellä pakilla ja nousivat Torontoa vastaan 4-1 tilanteesta viimeisellä kympillä jatkoajalle, voittoon ja jatkoon.

Eihän tämä varuste-episodi varmasti Suomen valmistautumista optimaalisimmalla tavalla palvele, mutta nythän joukkueella on hyvä sauma palautua, tehdä muunlaista valmistautumista ja iskeytyä jäälle pikaisesti illalla tai sitten huomenna aamulla. Kyllähän se tietysti jo etukäteen rassaa, että huomista ottelua ollaan jo valmiiksi lapioimassa tämän kadoksissa olevan varustekasan alle.

 

[IceWalker]

Tässä kiteytyy hienosti se, miksi Ruotsi on urheilumaana menestyvämpi ja parempi kuin Suomi. Yksi iso asia on, että Suomessa menestys johtuu muiden heikkoudesta tai menestymättömyydelle on aina ulkoinen syy. Suomalainen itsetunto on niin heikko, ettei se kykene näkemään omaa vahvuuttaan ja ammentamaan siitä itseluottamusta, joka on kuitenkin aika tärkeä osa menestystä missä tahansa kilpailussa.

Yllä olevassa lainauksessa hienosti esiintyy selitykset sille, että ”Suomi on oikeasti huono”, ”ei miestä ole mihinkään”, ”mikä sääkin luulet olevasi” ym. asioille. Muut vaan epäonnistu ja me pärjättiin säkällä. Ei koskaan sen positiivisen kautta (kuten ruotsalaiset pääasiassa) ”me ollaan hyviä”

Ja tuossa selvityksessäsi taas tuoksuu imelä jälkiviisauden maku. Minun kommenttini koskien Suomen menestystä voi lukea sivulta 57, jossa näen Suomen välieräpaikan mahdollisena, jos Jalonen on tehnyt työnsä hyvin. Muuten tuo itsetuntojaarittelu on aivan turhaa, sillä kisoja ei ratkaista itsetunnoilla, vaan maaleilla. Suomi ei juuri koskaan lähde arvokisoihin ennakkosuosikkina, vaan aina haastajana. Menestystä arvioidessa joutuu aina huomioimaan pelaajamateriaalin ja se ei meillä kisoihin lähdettäessä ollut erityisen kova. Toisaalta, kisojen tasokaan ei ole korkea, joten siinä oli helppo nähdät pienet menestyssaumat.

Kuten tuossa eräät ovatkin jo kommentoineet, MM-menestyksen taustalta löytyy ihan konkreettisia syitäkin. Jos niiden esittämistä pidetään maajoukkueen saavutusten väheksymisenä, niin kaipa sitten pitääkin luopua kaikista selityksistä ja kuunnella jotain mantroja sen sijaan. Jos nyt kuitenkin vaivautuisit kertomaan, oliko Kontiolan nousu gretzkyluokkaan todellakin jo ennalta nähtävissä vai ei? Vai onko sekin huonon itsetunnon osoitus, että pidetään Kontiolaa merkittävänä tekijänä joukkueen kannalta? Ja jos niin, ovatko muut pelaajat sitten edelleen huonon itsetunnon kourissa, kun eivät tee maaleja Konnan tahtiin?

Onnea vaan itsetuntokonsultille. Sinulta varmaan saakin tilata osuvan ennusteen ensi olympiakisoja varten. Valaise nyt jo, miten meidän käy kun saimme taas itsetuntoa lisää näistä kisoista.

 

[Tarinankertoja]

Muuten tuo itsetuntojaarittelu on aivan turhaa, sillä kisoja ei ratkaista itsetunnoilla, vaan maaleilla.

Urheilupsykologia on onneksi Suomessakin alettu ottamaan vakavasti, ja yleisurheilijoiden itseluottamukseen kiinnitetään nykyään erittäin iso huomiota.

Ruotsissa tämä positiivinen tuki tulee jo yhteiskunnan rakenteesta, jossa Callea kannustetaan yrittämään ”Hyvä Calle, olet huippu hyvä”, siinä kun täällä Kallea dissataan ”mikäs sääkin luulet olevasi” mentaliteetilla.

Onneksi ” kisoja ei ratkaista itsetunnoilla, vaan maaleilla” jäärät ovat suomalaisessa urheiluvalmennuksessa jäämässä vähemmistöön ja tosissaan keskitytään fyysisen ja lajitaitoharjoittelun ohella itseluottamuksen kehittämiseen.

Esimerkkinä toimit tuosta ”yhteiskunta” osiosta, josta hyvänä esimerkkinä kirjotuksesi listaus siitä, että onnistumiset koitetaan vähätellä ulkoisten tekijöiden aiheuttamiksi ja perään kutsutaan tätä lähestymistapaa realismiksi.

Ei tämä ole moite, vaan toteamus suomalaisesta luonteesta ja asiasta jossa me eroamme ruotsalaisista as kansana.

Onnea vaan itsetuntokonsultille. Sinulta varmaan saakin tilata osuvan ennusteen ensi olympiakisoja varten. Valaise nyt jo, miten meidän käy kun saimme taas itsetuntoa lisää näistä kisoista.

Koitatko siis väittää, ettei mentaalisilla asioilla ole merkitystä lainkaan? Kuten ei esim Venäjän esiintymiseen näissä kisoissa? Tai Suomen?

”Kontiolakaan ei menestynyt NHL:ssä”

 

[mjr]

Tuota, tilannehan on se, että joka vuosi Suomen joukkue on nimettömämpi kuin turnauksen suurimmat suosikit ja joka vuosi JA:ssa sataa tonneittain paskaa joukkueen niskaan noin etukäteen. Ja vuodesta toiseen joukkue yleensä ylittää odotukset - toki sitten useimmiten taival katkeaa jossain vaiheessa täkäläisten itkijöi..., korjaan, "kannattajien" iloksi. Tänä vuonna tilanne ei tästä peruslähtökohdasta paljon poikennut, vaikka erityisen nimetön joukkue toki oli. Vuodesta toiseen tietyt muutkin perusasiat ovat kuitenkin voimassa: turnaus on lyhyt ja intensiivinen, eli kurinalaisuus, yhtenäisyys, hyvä maalivahtipeli ja hyvä pelisuunnitelma voivat viedä todella pitkälle myös tähtijoukkueita vastaan paras yhdestä -otteluissa. Niinpä Suomella on aina reaalinen mahdollisuus finaaliin asti, ja siellä mahdollisuus jopa voittoon.

Tämä tilanne on näillä näkymin pysyvä, ja silti, joukkueesta riippumatta, vuodesta riippumatta, täällä maajoukkueosiossa ollaan negatiivisia, pessimistisiä ja suorastaan herkutellaan Suomen kuvitellulla "surkeudella" ja sillä ettei ole mitään mahdollisuuksia minnekään, hyvä joku kälyinen B-maa voitetaan. Mikäs siinä tietysti, vapaa maa, vapaa netti - saa suoltaa mitä sontaa huvittaa, mutta sontaa siis tämä jatkuva negatiivisuus on: sillä ei ole järkevää empiiristä pohjaa, kun taas vastakkaisella, positiivisemmalla ja joukkueen mahdollisuudet näkevällä kannalla sitä empiiristä todistusaineistoa on todellakin paljon.

No nyt näköjään tekosyynä on, että kun ei arvannut, että Kontiola on Jeesuksen toinen tuleminen, mikä ehkä olisi edes vähän uskottavaa, ellei tämä kaava toistuisi suurin piirtein joka vuosi riippumatta kovin paljon siitä kyseisestä joukkueesta. Notta mikä on sitten syy ensi vuonna tähän jatkuvaan pessimismiin, vähättelyyn ja negatiivisuuteen? Tai sitä seuraavana jne. jne.

 

[Roger Moore]

Ja tämähän ei pidä paikkaansa, sillä Sveitsissä 1998 Suomi pudotti puolivälierässä juuri Kanadan. Samoin Prahassa 1992, jossa Timo Peltomaa iski hattutempun.

Kiitoksia korjauksesta, jotenkin unohtui tuo Tinken hattutemppu, vaikka pari päivää sitten tuli katsottua siitä se mitalivuodet-dokkari. Ja tosiaan 1998 ei pelattu erillisiä puolivälieriä, vana tuolloin oli se joku omituinen puolivälieräsarja, josta parhaat joukkueet menivät sitten neljän parhaan joukkoon.

Mutta tosiaan, Suomella on kuitenkin Kanadaa vastaan melkoisen heikko rekordi näissä arvoturnauksissa, joten ihan sen vuoksi Ruotsi on jokseenkin miellyttävämpi vastustaja. Vaikka tietty Suomen mediassa nostetaan aina näitä painajaisia esim. vuoden 2003 MM-kisoista esille, niin onhan Suomellakin kuitenkin ihan arvokkaita voitosta Ruotsista tässä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tullut. Siihen nähden siis paljon sopivampi vastustaja Suomelle, kuin mitä esim. Kanada olisi.

Torilla tavataan.

 

[Viltsu]

Niinpä Suomella on aina reaalinen mahdollisuus finaaliin asti, ja siellä mahdollisuus jopa voittoon.

Tämä tilanne on näillä näkymin pysyvä, ja silti, joukkueesta riippumatta, vuodesta riippumatta, täällä maajoukkueosiossa ollaan negatiivisia, pessimistisiä ja suorastaan herkutellaan Suomen kuvitellulla "surkeudella" ja sillä ettei ole mitään mahdollisuuksia minnekään, hyvä joku kälyinen B-maa voitetaan.

Näin se on. Suomi voi mennä MM-kisoissa aina päätyyn saakka. Tulipa esimerkiksi Suomelle NHL:stä ketä tahansa tai sitten vaikka sieltä ei tulisi yhtään pelaajaa.

Voimme tietenkin surkutella pelaajiemme surkeutta joka vuosi aina ennen kisoja, mutta Suomen työmoraalilla ja pelitavalla, on puolivälieräpaikka aina selvä. Yksittäisissä peleissä voi sitten käydä miten vain, mutta jos alkaisi ennustaa kokonaisuutta, veikkaisin seuraavina viitenä vuonna Suomelle kahta mitalia. Se on realistinen arvio. Ja olipa päävalmentaja kuka tahansa; tästä maasta ei, eikä mistään muualtakaan, löydy sellaista Jeesusta valmentajaksi, jonka johdolla Suomi tuosta vaan nousisi dominoimaan kansainvälisiä turnauksia.

Joillakin tuntuu olevan käsitys, että Suomelle mitali on itsestäänselvyys. Ei se ole. Paljon puhutut marginaalit ovat pienet sijoilla 1-7 ja jos Sveitsikin onnistuisi tekemään lopullisen läpimurron eliittiin, olisi tilanne entistä haastavampi kaikille.

 

[SamSal]

Suomi vs Ruotsi pudotuspeleissä:
Praha 92 MM finaali 2-5
Tukholma 95 MM finaali 4-1
Nagano 98 OK kvartsi 2-1
Sveitsi 98 MM finaali 0-1, 0-0
Norja 99 MM semi 3-1, 1-2, j.a 1-0
Venäjä 00 MM Kvartsi 2-1
Ruotsi 02 MM pronssi 3-5
Suomi 03 MM kvartsi 5-6
Italia 06 OK finaali 2-3
Kanada 08 MM pronssi 4-0
Slovakia 11 MM finaali 6-1

Voitot: Suomelle 6 Ruotsille 5 (kaksiosaisista voitto ottelusarjan voittajalle.)
Maalit: Suomi-Ruotsi 35-27

Tasaista on ollut ja tullee olemaan huomennakin, kerran siis semeissä ovat ennen veljet kohdanneet Norjassa 1999 -youtube-

Mertarantakin oli iskussa vielä tuolloin.

 

[choose_life]

Passiivinen alivoimapelaaminen tekee tilaa juuri viivalaukauksille. Sitten kun Ruotsi iskee isot miehet maskiin, niin Suomelle tulee ongelmia - kuten Slovakiaa vastaan nähtiin.

Turnauksen alussa tai EHT:lla Anttila oli yksi av-miehistä. Minusta
hyvä vaihtoehto olisi myös nyt pistää mies kentälle: pitkä maila katkoo helposti syöttölinjoja ja iso ruho blokkaa laukauksia. Sen lisäksi on yllättävän nopea ja hyvä suojaamaan kiekkoa, joka mahdollistaa muutamien kymmenien sekuntien ajanpeluun mahdollisuuksien mukaan. Miinuksena tietysti se, että väsyy pitkissä pyörityksissä aika helposti.

Joka tapauksessa on selvää, että alivoimaa pitäisi pelata vähän aggressiivisemmin. Kun tulee pomppuja, niin pitää iskeä kiinni ja pyrkiä purkuihin. Tosin en odota isompia muutoksia, koska tilastot taitavat näin tarkistamatta sanottuna olla aika hyvät.

Edit: näkisin, että Suomi puolustaa niin kuin Suomea vastaan kuuluu puolustaa. Vähän vähätellä viivalaukauksia. Ollaanko harjoiteltu liikaa keskenään, jolloin ei osata huomioida vastustajien hyvyyksiä?

Vahvaa komppausta. Eikä ole sattumaa, että slovakit pelasivat niitä viivavetoja ja helvetillistä maskia Raannan eteen sekä yv:llä että tasakentällisin. Kyllä siellä(kin) oli takuulla huomattu/scoutattu, mikä on sekä molarin että koko Suomen oman alueen pelin heikko kohta. Kärjistäen: se, ettei Leijonilla ole viivapelissä yhtäkään kiekolliseen osaamiseen JA helvetillisiin pommeihin kykenevää pakkia, ei tosiaan tarkoita, että muilla olisi samoin.

Aiheesta lisää mm. siltä ainoalta, joka osaa (ja ehtii:) pommittaa eli O. Väänäseltä. Oli eilen muuten myös ainoita, joka pärjäsi siellä maskissa ja ylipäätään viime minuuttien paniikissa. Iso respect isolle miehelle.

Leijonat rimaa hipoen välieriin | Apu

 

[janóz]

Voitot: Suomelle 6 Ruotsille 5 (kaksiosaisista voitto ottelusarjan voittajalle.)
Maalit: Suomi-Ruotsi 35-27

Niin ne mielikuvat taas murtuvat. Ruotsia(kin) olen tottunut pitämään aika isona peikkona, mutta aika hyvinhän nuo pelit on lopulta menneet. Nytkin tuntui aluksi, että Suomella ei tule olemaan jakoja Ruotsia vastaan, mutta sitten kun taas antoi järjelle enemmän valtaa niin ennakkoasetelma alkoi tasoittumaan. Tämän vuoden Suomi on arvaamaton joukkue. Se voi voittaa kultaa upeasti taistellen tai jäädä saamattomana neljänneksi, toki jälkimmäinen olisi sijoituksena pienempi yllätys. Peliesitykset ovat heitelleet todella paljon, pelien välillä ja sisällä. Jäljellä olevien pelien kohdalta kaava lienee sama: Ykkönen tekee sen maalin tai kaksi ja lopulta tullaan olemaan Raannan varassa. Toisaalta sama koskee kaikkia joukkueita, maalivahtien pitää onnistua.

 

[Bigmouth]

Ja Kanada olisi ollut parempi? Pihlström olisi pitänyt Girouxia ja Hietanen Subbania pilkkanaan? Ei tuossa äskeisessä otteluparissa oikein ollut Suomelle järin hyvää vaihtoehtoa ja minä koen että Ruotsi on, vaikka tietysti todella kova joukkue, vähän heikompi kuin Kanada. Tietysti jos tarkoitat että yleisesti koko turnaus olisi saanut mennä niin ettei Ruotsi olisi voinut tulla vastaan niin sitten olen samaa mieltä.

1. Ruotsi ei varmasti Suomea lähde kohtaamaan löysin rantein. Kanada olisi saattanut.

2. Suomen pakit vs Sedinit. Onko muilla kykyä vääntää kuin Ossilla ja Ilarilla?

3. Ruotsin jääminen pois mitalipeleistä on aina positiivinen asia

4. Ruotsi on se vihoviimeinen maa jonka toivoo kotikisoissaan voivan kultaa voittaa. Mitä kauempana pysyvät sen parempi.

5. Mun pumppu ei meinaa kestää Suomi-Ruotsi -pelejä.

 

[Chilango]

... Tänä aikana ollaan joo voitettu mestaruus, mutta myös hävitty Tanskalle, melkein Latvialle, Saksalle jne. jne..

Vaikka en enaan pitkaan aikaan ole jaksanut puuttua naihin "SM-liiga on Euroopan 9. paras liiga", "Suomen mj on paska koska on liikaa -nen paatteisia sukunimia ja esmes Tsekeilla on kaikki ulkomaalaisia pelaajia" kommentteihin mutta tassa viedaan negailu jo aivan uudelle tasolle. Etta ihan melkein havittiin.
Tuohan pitais ottaa mukaan pistelaskuun, voitto, tasapeli, ja-voitto ja melkein havio. Tuota on vaikea kuitenkin kayttaa loppupeleissa koska esmes Ruotsi eilenhan melkein havisi, eiku siellahan olikin pelkkia ulkomaalaisia sukunimia eli tuota ei voi kayttaa.

 

[MPN]

Eihän tuo hyökkäyskään kauhean nimekäs ollut ennen kisoja, mutta puolustus on vieläkin suhtkoht heikko. Kauhea maski Raannan edessä ja sitä ei oikein saatu purettua. Miettikääpä mitä tuo pakisto tekee jos vaikkapa Ossi-Melart -kaksikosta toinen on jäähyllä ja toinen vaihdossa, Sedinin siskokset pystyvät tuota silloin sahaamaan aika hyvin rikki. Ehkäpä jopa peluutetaan niin että maskissa on kaksi miestä, Sedinit kiekottelevat ja yksi viivatykki päivystää viivalla. Eli jopa pienoisella riskillä Suomen suurinta heikkoutta vastaan.

Mutta Suomen juniorituotantoa on haukuttu pakiston osalta siitä että näitä viivatykkejä tai kiekollisia pakkeja ei tule kauheasti, missäs ne hyvät fyysiset pakit ovat?

Kummallista on että miten Jalonen saa tälläisestä maan pelaajatuotannosta revittyä tälläistä tulosta.

Noh ykkönen jatkaa tyylillään, Salminenkin rupeaa laittamaan kiekkoa sisään niistä lukuisista paikoista, Pillu polkee, pakisto skarppaa vähän ja Raanta ottaa "jumal"-moodin takaisin päälle. Punainen paita saattaisi auttaa

 

[IceWalker]

Urheilupsykologia on onneksi Suomessakin alettu ottamaan vakavasti, ja yleisurheilijoiden itseluottamukseen kiinnitetään nykyään erittäin iso huomiota.

Ruotsissa tämä positiivinen tuki tulee jo yhteiskunnan rakenteesta, jossa Callea kannustetaan yrittämään ”Hyvä Calle, olet huippu hyvä”, siinä kun täällä Kallea dissataan ”mikäs sääkin luulet olevasi” mentaliteetilla.

Onneksi ” kisoja ei ratkaista itsetunnoilla, vaan maaleilla” jäärät ovat suomalaisessa urheiluvalmennuksessa jäämässä vähemmistöön ja tosissaan keskitytään fyysisen ja lajitaitoharjoittelun ohella itseluottamuksen kehittämiseen.

Esimerkkinä toimit tuosta ”yhteiskunta” osiosta, josta hyvänä esimerkkinä kirjotuksesi listaus siitä, että onnistumiset koitetaan vähätellä ulkoisten tekijöiden aiheuttamiksi ja perään kutsutaan tätä lähestymistapaa realismiksi.

Ei tämä ole moite, vaan toteamus suomalaisesta luonteesta ja asiasta jossa me eroamme ruotsalaisista as kansana.

Koitatko siis väittää, ettei mentaalisilla asioilla ole merkitystä lainkaan? Kuten ei esim Venäjän esiintymiseen näissä kisoissa? Tai Suomen?

”Kontiolakaan ei menestynyt NHL:ssä”

Monta olkiukkoa pystyttelit, etkä vastannut yhteenkään kysymykseen. Ehkä se oli viisasta.

Nykyään ei yksikään huippuvalmentaja vähättele mentaalisten tekijöiden merkitystä suorituksissa. Mutta miten arvioit MM-joukkueita tuon itsetuntosettisi kautta? Kas kun niillä joukkueilla voi kaikillakin olla kova itsetunto eikä itseluottamusta oikein pysty mittaamaan joukkueelta. Tuossa talvella oli U20 niin maan perusteellisen kova itseluottamus ja tulos oli kasa peetä.

Tuo ruotsalaisuusnäkemyksen olet varmaan ottanut jostain Astrid Lindgreniltä. Lue ihan huviksesi ruotsalaisten kommentteja tre kronorista ennen Kanadan voittamista. Ihan samaa settiä heitellään siellä kun täällä. Ja mitä siitä, niin kauan kuin ei halvenneta jonkun pelaajan ihmisarvoa, antaa palaa vaan.

Tuo Kontiolakommentti on taas jälkiviisailua: missä omassa viestissäsi ennustit Kontiolan supervireen näissä kisoissa? Aivan. Kontiola on pelannut huikeat kisat, kumpikaan Koivuista ei olisi pelannut paremmin, enkä tiedä yhtäkään psykometrikkoa, joka tuon vireen olisi etukäteen mitannut ja ennustanut.

Muutenkaan en ymmärrä tuota moraalista krapulaa, jota palstaveljet nyt potevat. Aika vähän olisi viestejä jatkoaikaankin tullut, jos viestit olisivat olleet tyyliä "Kalle, sä oot sitte ihana pelaaja". Mutta eipä surra, ei tämä nega ole näemmä leijonia haitannut.

 

[kesätyttö69]

Nuo Apu-lehden kirjoittamat raportit on kyllä huomattavan hyviä verrattuna moniin muihin lehtiin. Kukahan niitä naputtaa?

 

[snowsii]

Nuo Apu-lehden kirjoittamat raportit on kyllä huomattavan hyviä verrattuna moniin muihin lehtiin. Kukahan niitä naputtaa?

Susanna luikku? Hänen nimiinsä ne on ainakin laitettu.

 

[WPK]

Kyllähän Suomi on hienosti pärjännyt tällä EHT-tiimillään, ei epäilystäkään. Jaloselta loistava taidonnäyte johdattaa markoanttilat finaalin porteille käytännössä yhden tehoketjun avulla.

Kuten monilla muilla mailla myös Suomella on mukavat reservit. Kokosin malliksi kolme leijonajoukkuetta, jotka mielestäni päihittäisivät Jalosen 2013-jellonat. Osa porukasta on telakalla, mutta haastepelit voidaan ottaa vaikka syksyllä :) Ja noita ketjuja ei ole lukittu, valmentajat kokoavat niistä tietysti toimivammat kokoonpanot.

MKoivu-Pyörälä-Tuppurainen Nummelin-Lydman
NKapanen-Komarov-JLahti Vatanen- Karalahti
Lehterä-Enlund-Pulkkinen Heikkinen-Jaakola
PWirtanen-HPesonen-Petrell Eronen-Uusitalo
(Niemi,Bäckström) KARI JALONEN

SKoivu-Joensuu-JJokinen Salo-Niskala
JImmonen-Miettinen-Hartikainen Kousa-Pitkänen
Nokelainen-Bergenheim-TLaine Puistola-Kauppinen
Ramstedt-JLajunen-JRuutu Kankaanperä-TAalto
(Lehtonen, Rask) ANTTI TÖRMÄNEN.

VFilppula-Selänne-TRuutu Timonen-Järvinen
Leino-Osala-Puustinen Salmela- Mäenpää
OJokinen-IFilppula-Rajala Söderholm-VLajunen
MLahti-VNieminen-Rita Honkaheimo-Laurila
(Rinne, Vehanen) RAIMO SUMMANEN

 

[sob]

Finland in the finals

Perustuen tähän asti näkemiini Suomen ja Ruotsin peleihin tässä turnauksessa... odotan nihkeää mutta enemmän tai vähemmän ansaittua voittoa.

Jos finalisti ratkaistaisiin paras seitsemästä -systeemillä voisin jopa lyödä pienen vedon Suomen puolesta.

Suomi on ollut tähän asti hyvin ailahteleva mutta parhaimmillaan huikea.

Ruotsi on ollut tähän asti hyvin ailahteleva mutta sitä parasta omaa peliä ei olla nähty.

Tämän perusteella pitäisin Suomea aavistuksen verran todennäköisempänä voittajana... mutta...

Huomenna pelataan paras yhdestä -systeemillä. Yksi pomppu, kenttämestarin erikoinen, tuomarin aivopieru, tai lörppy kiekko siniviivalta kahden pelaajan luistimista voi ratkaista pelin.

Samaten hieman huonompi päivä jommalla kummalla mokella voi johtaa Slovakia - Suomi -pelin kaltaiseen 0-3 tilanteeseen ekassa erässä.

Kaikesta huolimatta, mulla on aika kova usko siihen että huomenna kairataan voitto jollakin ihmeen tavalla.

Jos hävitään, niin hävittiin sitten ko. illan paremmalle joukkueelle.

 

[ämjiijii]

Jos finalisti ratkaistaisiin paras seitsemästä -systeemillä voisin jopa lyödä pienen vedon Suomen puolesta.

Amen to that. Jos Suomi ja Ruotsi laitettaisiin nyt pelaamaan ottelusarja niin Suomi olisi ylivoimainen, murskaava ennakkosuosikki, mutta yhdessä ottelussa voi käydä mitä tahansa. Tiukka matsi tulee, ykkösen pitää olla pelipäällä. Tai sitten änärimiesten.

 

[Jyyd]

Suomi on parhaimmillaan isoissa ja tärkeissä peleissä kuten Venäjä-matsissa, joten huomenna toivottavasti nähdään sitä samaa Suomea. Jos näin käy, saattaapi Ruotsin Sediinit jäädä jalkoihin kun Konna ja Aaltonen rokottavat parit kerrat Ruotsia. Suomi voittaa huomenna 5-3.

 

[Noitarumpu]

Mulla on jäänyt unohduksiin se, miten Kontiola on saanut konna-nimensä?Jos joku avittaisi infolla, kiitos.

 

[kesätyttö69]

Mulla on jäänyt unohduksiin se, miten Kontiola on saanut konna-nimensä?Jos joku avittaisi infolla, kiitos.

Sukunimestään?

 

[Lert]

Kyllä tää alkaa jo haista pahasti Suomen kullalle.

Tallinder pelasi Kanada ottelussa yli 33 minuuttia ja Gustaffson samoin ja Sedinit päälle 25 minuuttia.
Suomella peliaikaa jaettiin paljon tasaisemmin. Eniten peliaikaa sai Juuso Hietanen: 20:18 minuuttia ja toiseksi eniten Kontiola ja Aaltonen: 18.25 min.

Taitaa Svdeuilla jalka alkaa painamaan kun pelityylikin on erittäin kuluttava.

 

[fat of the land]

Kallio, Pärssinen, Hentunen, Lind, Tuomainen on pelanneet nhl:ssä, pahvi.

No mikäs helvetin lisäarvo se nyt yhtään kenellekään on. Jos pelkkä NHL:ssä pelaaminen on joku automaatio siitä että on hyvä pelaaja, niin ei muisteta että Antti Miettinen on olemassa.

Kallion, Pärssisen, Hentusen, Lindin ja Tuomaisen NHL-urat eivät ole kovinkaan merkittäviä millään mittakaavalla. Lindillä oikeastaan voidaan ainoana puhua edes urasta NHL:ssä.

Jos puhutaan hetken aikaa lätkästä? Muutenkin jengi voisi vähän korjata asennettaan jos joku ei ole osallistumassa noihin bukkake-kemuihin, missä ylistetään kilpaa Jalosta ja Raantaa. Muistetaan aina, että menestys on aina enemmän kuin osiensa summa. Ei voida sanoa, että Lasse Kukkonen on avain menestykseen maajoukkueessa, vaikka mies on kaikki Jalosen kisat pelannutkin. Ja kritiikkiä voi käsittääkseni antaa jos se on perusteltua tai mielipiteensä saa kertoa vaikkei se vastaa yleistä käsitystä siitä, että Jalonen on maailman paras valmentaja ja sen lisäksi myös todella kova panemaan. Raannasta nyt sitten puhumattakaan, ihan kuin minun epäluuloisuuteni Raannan todellisesta tasosta jinxaisi Raannan pelit.

Vajaa 4 h aikaa ja sitten mennään taas. Ruotsi on mieluisampi vastustaja suomelle kuin Kanada, uskoisin että Kanadan kyyti olisi ollut liian kylmää leijonille ja siinä oltaisiin helposti jääty telineisiin. Girouxn, Stamkosin, Subbanin jne. laadun edessä.

Slovakia-pelin ensimmäisen erän tasolla Ruotsia viedään siltaan aika nopeasti, mutta vähän mietityttää, kun se nukahtaminen tuli, että miten monta tuollaista ihmenousua joukkueella on jäljellä. Ja aina tosiaan, en tiedä mistä se trauma tulee, mutta ajattelee että JMA:n tehot on jo nähty näissä kisoissa, sama pätee Pesoseen. Leveyttä se joukkue kyllä kaipaa, tai siis sitä että joku muukin nousee ylös ja nostaa tasoaan. Korpikoski, Granlund, Pihlström, Savinainen, Salminen, Hagman?

Tänään luulisi, että voittoon tarvitaan 4-5 maalia, koska on aika todennäköistä että Sedinit, Erikssonit ja nämä veljet tekee sen 3-4 maalia vaikka väkisin. Ja kylmä faktahan on se, että Raannan pitää pelata huippupeli. Eli jotain sellaista pitää tarttua, mitä edellisissä peleissä on mennyt. Vaikka Raanta on ollut vakuuttava, on pakko sanoa että sellaiseen kunnon pyöritykseen ei ole vielä jouduttu kuin hetkellisesti ja mahdollista on se, että Raannan pitää pitää joukkuetta vielä tämän päivän aikana pystyssä ja pelissä mukana.

Toisaalta mikään ihme ei olisi se, jos tämä peli vietäisiinkin lukemin 6-1. Mutta kyllä melkein voidaan sanoa, että tämä peli on ihan vietävissä. Koska tulokset ovat olleet noin hyviä näissä kisoissa ja peli on näyttänyt siltä, että parasta peliä ei ole vielä pelattu.

Joka tapauksessa, vittumaista kun ei tiedä tosiaankaan miten tässä käy. Voi mennä ihan miten päin vaan...

Tuossa muutamia viestejä taaksepäin puhuttiin jostain kansallisesta identiteetistä, joka on siis sitä että "ei me kuitenkaan voiteta". Sikäli, että sellaista ilmiötä on edes olemassa, tai siis tiedehän ei sellaista tunne että näitä koko maan väestölle yhteisiä luonteenpiirteitä tai elämänasenteita olisi edes olemassa. Kulttuurillisestihän (jos yhteistä kieltä ei lasketa mukaan) jollain Espoolaisella ja Pohjanmaalaisella on yhtä paljon yhteistä kuin Italialaisella ja espanjalaisella.

Sikstoisekseen, jos sellaista identiteettiä on olemassa. Niin se on sitten sitä että 1994 lähtien kisoista saa ja pitää odottaa mitalia, mieluiten kultaista. NIIN kova kiekkomaa suomi on. Ja joo, melkein hävittiin Latvialle ja Saksalle näissäkin kisoissa. No joo, kyllä se on niin että nämä kisat jos olisivat menneet vihkoon vaikka samalla tapaa kuin 2010, niin siinä melkein sanassa olisi kaikilla sama negatiivinen painoarvo kuin mitä minä nyt olen tässä luoja paratkoon käyttänyt.

Suomen pitäisi vetää aina Latvialaisia, Saksalaisia, Ranskalaisia ja muita kivenkovia kiekkomaita turpaan ja selvästi. Niiden matsien tarkoitus alkusarjassa on hioa ylivoima kuntoon ja saada onnistumisia laajasti koko jengille. Eikä suinkaan kamppailla voitosta jatkoajalla ja sitten puhua että "tämä nousu yhdisti meitä".

Ennemminkin pitäisi ajatella että Suomi on pysyvästi samassa korissa Kanadan, Venäjän, Tshekin ja Ruotsin kanssa ja jotkut niistä maista saa ihan vapaasti kyykätä joka kevät, mutta Suomen pitää pitää tasonsa vaikka millä EHT-jengillä. Seuraavassa satsissa tulee sitten ailahtelevat USA, Slovakia ja nykypäivänä Sveitsi johon pitää tehdä selvä mentaalinen ero. Jos nyt puhutaan siitä kolmannesta portaasta, niin faktahan on se että Latvialle/Saksalle/Kirgisialle/Saudi-Arabialle voi hävitä tai melkein hävitä vain jos pelaa paskasti ja nythän niin kävikin.

 

[Oldtimer]

?

No mikäs helvetin lisäarvo se nyt yhtään kenellekään on. Jos pelkkä NHL:ssä pelaaminen on joku automaatio siitä että on hyvä pelaaja, ......

Kamoon, hölmö heitto, mun mielestä! Väitän jopa että jokainen SM-liigan pelaavassa kokoonpanossa oleva on hyvä pelaaja. Toki voi sitten alkaa määrittelemään/taittamaan peistä siitä mitä se "hyvä" tarkoittaa?