Miten vastaat puhelimeen?

[Kulttimörkö]

Omalla etunimelläni normaalisti. Joskus jollekin kaverille vastaan vaan jotenkin näin:

"Rääkkylän korjaamo, Stefa puhelimessa". Eihän tuohon kukaan oo mennyt, paitsi mutsi mutta se nyt menee muutenkin jokaiseen "källivastaukseen". :D

 

[peruspata]

a) Moro! Moi! Päivää! ...

b) sukunimi

c) sukunimi

d) sukunimi

Puheluista valtaosa puheluista tulee tutuista numeroista. Tuntemattomiin näen parhaaksi vastata sukunimellä. Joskus tiedustelevat sitten etunimeäni, että puhutaanko sen kanssa, jota tavoiteltiin.

 

[MunkADunk]

a) Terve/Moro/Tsau! tietyille henkilöille vastaan soittajan omalla nimellä, esim. Santtu soittaa niin vastaan "No santtu?"
b) Etunimi tai sukunimi, ei molempia koskaan.
c) Etunimi tai sukunimi tähänkin.
d) Joko en vastaa tai luuria korvaan. Nykyään ei olla enää sen ikäisiä, että tytöt soittelee tuntemattomalla numerolla, joten kyseessä on poikkeuksetta lehti/operaattorimyyjä.

 

[sampio]

Painan vihreää painiketta, jumankauta.

 

[sekolust]

a) "no moro" tai "niin?" taitavat olla yleisimpiä, riippuu vähän kuka soittaa ja mitä on odotettavissa. Jos kyseessä on joku ei niin tuttu (tyyliä vuoteen kuulunut mitään), niin tällöin etunimellä.
b) Etunimi jos vastaan. Joskus tulee tylysti annettua soida ja katsottua numerotiedustelusta tiedot. Jos on prepaid tai salattu, niin soittakoot uudestaan. Yleensä toki vastaan jos on oletettavissa kyseessä olevan jonkun uudemman tuttavuuden, tyyliin työpaikan juuri vaihduttua (ei välttämättä kaikkien numeroita) tai vastaavaa.
c) Etunimi - Sukunimi jos vähääkään näyttää firman numerolta.
d) Yleensä annan soida ensimmäisen kerran. Tutuilla on numerot pääsääntöisesti näkyvissä ja jos on tärkeää asiaa, niin soittakoon uudestaan. Jos nyt kuitenkin vastaan, niin pelkällä etunimellä.

 

[stigers]

a) Kerro
b) Halloota
c) etunimi
d) Holomesin Jonilla

 

[TheT]

a) Jos naispuolinen, läheinen henkilö, niin yleensä "no moikka/morjens/kato morjens *****(soittajan etunimi)", muille esim. "morjens", "Terve" tms. Silloin vastaan yleensä aina soittajan etunimellä ja morjenstan, jos viime puhelusta/tapaamisesta on kulunut pitkä aika. Joskus tekee mieli pelleillä ja vastata matalalla äänellä esim. "Tämä on erittäin eroottinen linja, painamalla 1 saat..." ja sitä rataa. Tilanne vaikuttaa tietty eniten ja olenko selvä/humalassa/muuten kiireinen/herännyt puheluun yms. - silloin sovelletaan tai mitä nyt sattuu tulemaan ekana mieleen.
b) Yleensä "Haloo" / "Halloota" tai joskus omalla etunimellä.
c) Tavallisesti etunimellä tai sitten lisään vielä sen jälkeen "puhelimessa"
d) Nämä ei nappaa, yleensä lyön luuria korvaan tai sitten pistän vastapuolen laskun juoksemaan ja en puhu mitään, ellei itse tee aloitetta.

 

[Snacilep]

a) "Moi!"
b) Etunimi (Jos vastaan)
c) Etunimi Sukunimi
d) Etunimi (Jos vastaan)

 

[Evil]

Nykyisinhän kukaan ei enää vastaa puhelimeen ellei se ole naapurin Pertti. Tuntemattomiin numeroihin ei vastata. Vittu se on perseestä! Siellä tuntemattomassa numerossa voi olla lapsesi kouluavustaja tai puolisosi työkaveri tai joku muu saatanan tärkeä yhteystieto, mutta sulla menee lapsesi kuolema ihan ohi kun et voi vastata numerosarjaan.

Tekisi taas mieli sanoa, miten paljon paremmin asiat oli ennen, mutta ette te saatanan digiurpot ymmärrä.

 

[finnjewel]

a) moi/moro/morjens/terve/no?
b) etunimi
c) etunimi sukunimi
d) niin?

 

[Le Banner]

No.

 

[nummenkallio]

Jos en tunne soittajaa, vastaan koko nimelläni, jos nyt yleensä jaksan vastata. Jos on kovin tuttu soittaja, saatan vastata etunimelläni. Työpuhelimeen vastaan aina koko nimelläni ja vielä firman nimellä. Koskaan en vastaa millään tervehdyksellä, vaikka olisi tuttu. Sen verran haluan lankapuhelinkulttuuria kunnioittaa, vaikka minulla on ollut kännykkä kohta 25 vuotta. Kaikkein kovinta olisi vastata pelkällä haloolla ja numerolla.

 

[teppana]

a) Tuttu henkilö/kaveri = Hei, terve, yms.
b) Tuntematon numero sinulle, numero näkyy = Yleensä sukunimi
c) Ihminen jonka uskot tuntevasi/kenen soittoa olet odottanut (esim. puhelu jostain mahdollisesta työhaastattelusta yms. = Työpuheluihin aina koko nimellä ja yleensä myös firman nimi
d) Tuntematon numero, numero ei näy = En vastaa tuollaisille mulkuille

Henk.koht. puheluihin vastaan vaihtelevasti hei, moi, terve, yms. Siis jos tiedän kuka soittaa. Työpuheluihin vastaan koko nimellä ja yleensä myös firman nimellä, paitsi jos kyseessä on hyvin tuttu henkilö. Silloin yleensä vastaan vain etu+sukunimi kombolla. Kollegoille vastaan yleensä pelkällä sukunimellä. Miksiköhän tässäkin on näin monta eri tapaa? En mitenkään noita ole suunnitellut, vaan ne on jotenkin kehittynyt tuollaiseksi.

 

[Ollakseni]

Painan sitä nappia missä lukee vastaa.

 

[Pistelinko87]

A) Moro/Terve/No
B) Etunimi
C) Etunimi
D) Haloo/Etunimi

 

[Baldrick]

Jos en tiedä kuka soittaa, niin etunimi + sukunimi. Jos on joku etäisempi tuttu, niin etunimellä ja sitten jos on kaveri, niin soittajasta riippuen "halojata halloo" tai jotain muuta hölmöä.

 

[Hera80]

Täällä moderaattori, kuka siellä ja mitä asiaa?

 

[madeOFspade]

Kaikille joiden numeroa minulla ei ole vastaan vain haloo. Soittaja joutuu esittelemään itsensä ensin. Tällöin on helppo päästä eroon ei toivotuista puheluista kun kertoo tämän soittaneen väärään numeroon tai ettei tavoiteltu henkilö ole juuri nyt tavoitettavissa.

Tutuille yms. vastaan vaihtelevalla tyylillä, riippuu mielentilasta.

Tuttuihin ja tiedossa oleviin virallisiin puheluihin vastaan toki etunimi edellä.

Välillä tekisi mieli vaan vetää puhelin kiinni viikoksi. Sisälläni kasvaa somevihaaja ja erakko.

 

[Laha]

Jos en tunne soittajaa, vastaan koko nimelläni, jos nyt yleensä jaksan vastata. Jos on kovin tuttu soittaja, saatan vastata etunimelläni. Työpuhelimeen vastaan aina koko nimelläni ja vielä firman nimellä. Koskaan en vastaa millään tervehdyksellä, vaikka olisi tuttu. Sen verran haluan lankapuhelinkulttuuria kunnioittaa, vaikka minulla on ollut kännykkä kohta 25 vuotta. Kaikkein kovinta olisi vastata pelkällä haloolla ja numerolla.

Heh, viime viikolla sanoin jo töissä jotta seuraavan puhelinmyyjän soittoon vastaan nollaviisnollajne :) eilen joku sähkönmyyjä tyttö soitto, pikkasen hymähti :)

En ollu tätä ketjua aiemmin nähny, hyvin sattumalta nous pinnalle samaan aikaan.

Ja ei mitään puhelinmyyjiä vastaan, itekkin joskus tehnyt moista hommaa. Kaikenlaisia vastauksia sieltä toisesta päästä sai kuunnella.

 

[Sämppäri]

Tuttuihin numeroihin "terve" tai "morjesta". Lehtimyyjän näköisiin numeroihin vastaan Ruotsiksi. Hyvin usein hiljenee vastapuolella. Normaaleihin tuntemattomiin numeroihin etunimellä.

 

[Breeze Harbour]

Riippuu täysin soittajasta. Perheelle ja läheisille frendeille aika kasuaalin rennosti ja tervehtimistyyli vaihtelee täysin tilanteesta riippuen. Täysin tuntemattomille numeroille esittäydyn kokonimeni kera ja muille puolitutuille numeroille kuten esim. duunitoverit ja vakkariparturini pelkän etunimen kera.

Puhelinmyyjille lyön yleensä luurin korvaan heti kun tajuan mistä on kyse.

 

[Virveliä kainaloon]

a) Tuttu henkilö/kaveri
b) Tuntematon numero sinulle, numero näkyy
c) Ihminen jonka uskot tuntevasi/kenen soittoa olet odottanut (esim. puhelu jostain mahdollisesta työhaastattelusta yms.
d) Tuntematon numero, numero ei näy

a) Tuttu henkilö: Moro
Kaveri: Joo/ H-hei/ Ynh (y on hiljainen)/ Pääiivää/ Tjänare Jocke (tai Jörgen tai Robban tmv.)/ mitä mieleen juolahtaa
b) En vastaa. Haen callerista/googlesta ja tuloksen perusteella soitan takaisin, en tee mitään tai estän numeron.
c) Etunimi Sukunimi
d) ei oo tällaisia tullut varmaan kymmeneen vuoteen.

 

[A Siente]

Tutuille vastaan haloo/moi tyyliin. Tuntemattomaan numeroon jos vastaan, niin omalla etunimellä.

 

[Zodiac]

Itselläni on jäänyt jostain vastaus "jees" kun tutut soittaa. Muutoin etunimellä

 

[Evil]

Sukunimellä. Aina. Jopa vaimolle ja lapsille.