Miten suhtaudut muiden kirjoituksiin/mielipiteisiin?

[mikko600]

Ihmettelyketjun innoittamana ajattelin avata ketjun koskien aihetta. Eli miten suhtaudut muiden kirjoituksiin? Miten henkilökohtaisesti otat muiden mielipiteet/provot?

Nettipalstan ollessa kyseessä kirjoittajat esittävät asiansa anonyymisti. Miten se vaikuttaa omaan antiisi palstalle, kun et tunne toisia kirjoittajia henk.kohtaisesti? Ainakin muutaman nimimerkin valtavirrasta eriävät mielipiteet sytyttävät usein muut kirjoittajat jopa henkilökohtaisuuksiin.

Helpottuuko omien, kärjistetyimpienkin, mielipiteiden tuominen julki anonyyminä?

Alkaako vanne kiristämään päätä muiden puusilmäisyyden/mielipiteiden edessä? Miksi?

Suhtaudutko eriäviin mielipiteisiin samalla lailla kuin "siviilissä"?

Itse olen huomannut reagoivani herkimmin asioihin joihin suhtaudun normielämässäkin vakavasti, uskonnot, huuhaa-ilmiöt yms.

Suoranaiset provot eivät juuri haittaa, ne menevät useimmiten olankohautuksella/naurahduksella ohi. Joskus hiukan kuumentaa, eli vittumaisinta antia on tiettyjen puusilmien perustelemattomat kommentit. Välillä naurattaa itseänikin kuinka tosissaan on tiettyjen provoajien kanssa sen pienen hetken.

Oma antini palstalle on samaa mitä käytän normaalissa kanssakäymisessäkin. Eli en vedä päälleni mitään "nettipersoonaa"/lauo mielipiteitä mitä en normaalisti viitsisi sanoa julki.

 

[tahtookirjoittaa]

Hyvä aihe ketjulle.

Itse en provoiluista juuri jaksa välittää, koska tämä on todellakin vain ja ainoastaan nettipalsta, hyvin pieni osa ihmisen elämää siis. Ainoastaan selkeä henkilökohtaisuuksiin meno tai uhkailu saa minut provosoitumaan, ja tällöin en epäröi käyttää raportointinappulaa. Mutta esim. jonkun Tepsin pelaajan haukkuminen ei minua saa suuttumaan. Ihmettelenkin, miksi jotkut keskustelijat ottavat suosikkipelaajansa arvostelun, tai tästä esitetyt eriävät mielipiteet lähestulkoon omaan itseensä kohdistuvina loukkauksina?

 

[Evil]

Mielipiteitähän tunnetusti on kahta sorttia: samoja kuin minulla ja niitä vääriä.

Väärien mielipiteiden esittäminen aiheuttaa minussa tilanteesta riippuen sääliä, ihmetystä, ärtymystä tai joskus jopa vitutusta. "Eikö tuokaan tyyppi edes tuota asiaa tajua?!?!"

Joskus näissä nettikeskusteluissa pääsisi vähemmällä mieliharmilla kun ymmärtäisi jättää asioita sanomatta, sanoisi ne hieman sovittelevammin tai vaikka ihan suosiolla valehtelisi. Ei vaan anna sisu myöten. Koen että minulla on tietyllä tapaa sivistyksellinen missio jopa; piikittelen väärin ajattelevia, väärin kirjoittavia tahi muuten imbesillejä. Teen tätä noin puolellakymmenellä eri keskustelufoorumilla, ja Jatkoajan kirjoittajia on kiitettävä - harvinaisen vähän täällä joutuu naljailemaan.

 

[fewe0]

Ihmettelenkin, miksi jotkut keskustelijat ottavat suosikkipelaajansa arvostelun, tai tästä esitetyt eriävät mielipiteet lähestulkoon omaan itseensä kohdistuvina loukkauksina?

Ihmettelen samaa.. Olen kyllä sitä mieltä että täällä voi keskustella asioista (lähinnä jääkiekko asioista) todella vapautuneesti ja tuoda oman näkemyksensä kaikkien tietoon.

Pikkuprovoista kannata kuitenkaan suuttua! ..Ja en usko monenkaan tarkoittavan kirjoittamiaan asioita henkilökohtaisiksi, vaan nimimerkkikohtaisiksi.

 

[JZZ]

Mielipide-eroista harvoin jaksan väitellä, mutta välillä hiukan alkaa keittämään yli, kun jengi suoltaa erittäin suppean näkökannan tuomioita asioista, joihin eivät ole edes tutustuneet, tai ihan silkkaa disinformaatiota vain tukeakseen omaa kantaansa asioihin. Putkinäköisyys ja -aivoisuus ottaa ehkä eniten päähän.

edit: tää nyt pätee lähinnä täällä vapaan puolella, jääkiekkokeskusteluissa harvoin tähän törmää.

 

[Suomi-Salama]

Mielipide-eroista harvoin jaksan väitellä, mutta välillä hiukan alkaa keittämään yli, kun jengi suoltaa erittäin suppean näkökannan tuomioita asioista, joihin eivät ole edes tutustuneet, tai ihan silkkaa disinformaatiota vain tukeakseen omaa kantaansa asioihin. Putkinäköisyys ja -aivoisuus ottaa ehkä eniten päähän.

Samoja ajatuksia myös omassa päässä. Saahan sitä eri mieltä olla ja pitääkin olla, jos pystyy sen järkevästi perustelemaan. Mutta erään Perussuomalaisen ex-kansanedustajan kaltainen uhoava putkiaivoisuus rupeaa kyllä raivostuttamaan. Ei nähdä asioiden moninaisuutta ja eri asianhaaroja, ei yksinkertaisesti ymmärretä ja osata analysoida asioita. Tai ei tiedetä, mutta luullaan tiedettävän.

Sitten on pirun hyviä kirjoittajia, joiden kanssa ei ole samaa mieltä, mutta joita tulee kunnioitettua sen takia, että osaavat perustella näkökantojaan. Heitä kyllä on Jatkoajan keskustelupalstoilla ilahduttavan paljon, verrattuna moneen muuhun vastaavaan keskustelupalstaan.

Joskus provosoidun, ikävä kyllä. Etenkin tuolla jääkiekkopuolella, en niinkään vapaalla. Toisaalta se on ihan hauskaakin, mutta toisaalta tyhmää tarttua johonkin Ässä-kannattajan kieli poskella kirjoitettuun provoläppään.

En mitään erityistä netti-identiteettiä pidä yllä, mutta ehkä sitä pikkuisen helpommin tulee lauottua nimimerkin takaa kuin mitä tulisi tehtyä kasvotusten.

Hyvä keskustelunavaus!

 

[Trenchtown]

Suurimmaksi osaksi suhtaudun neutraalisti. Jatkoajassa on monia kirjoittajia, joiden tyyli on tullut jo tutuksi ja tietää jo ketjun avatessaan, että mitä on tulossa. Herneitä en turhaan nenukkiini vetele, paitsi jos kyseessä on aihe josta olen vahvasti eri mieltä. Ja silloinkin yritän perustella mielipiteeni, vaikka varsinkin täällä vapaan keskustelun puolella se on joskus melkoisen turhaa.

Eli siis vastaukseni on, että melko neutraalisti suhtaudun. Kenenkään kirjoituksia en ainakaan tarkoituksella yritä suoraan lytätä, vaikka ehkä joskus oman mielipiteeni tuon julki liian kärkkäästi. Toisaalta taas kun olen aina oikeassa, niin mikäs siinä on tuodessa.

 

[Väsyneet Kädet]

Minun mielestäni muiden kirjoitukset ja mielipiteet ovat keskustelupalstan suola ja sokeri. Niiden kautta saa itselleenkin uutta pontta kirjoittamiseen ja pakottaa myös pohtimaan oman kirjoituksen sisältöä. Toisaalta, mielenkiintoinen olisi myös ajatus keskustelupalstasta ilman muiden kirjoituksia. Tuota dialogia itsensä kanssa olisi varmasti haastava ylläpitää, saattaisi vaatia itsemoderointiakin ajoittain.

Eli, summa summarum, en ole suoranaisesti puolesta enkä vastaan - pikemminkin päinvastoin.
Kiitos ja anteeksi.

PS. Nimimerkin takaa on huomattavasti helpompi ilmaista mielipiteitänsä. Provoihin koitan olla tarttumatta, tai jos tartun, niin pyrin vastaamaan kuitenkin asiapitoisesti. En harrasta henkilökohtaisuuksia, vaikka joku kirjoittaisikin aivan puutaheinää.

 

[Evil]

Helpottuuko omien, kärjistetyimpienkin, mielipiteiden tuominen julki anonyyminä?

Tähän jäi ylempänä vastaamatta. Eipä oikeastaan, en muista kirjoittaneeni nettiin mitään, mitä en voisi ihmisille myös kasvotusten sanoa.

 

[Prof. Puck]

Nettikeskustelussa - Jatkoaika mukaanlukien - kannattaa pitää mielessä, että Suomi on loppujen lopuksi todella pieni maa ja ihmisten tunnistaminen on helppoa, jos liikaa paljastaa itsestään. Sen vuoksi kannattaa valita heti aluksi kahden vaihtoehdon väliltä. Joko esiinnyt omana itsenäsi niin, että voit ja uskallat pysyä sanojesi takana myös vastaisuudessa, tai sitten rakennat itsestäsi "tuotteen" (joku voisi käyttää tässä Scholl-vertausta), jonka takaa voit laukoa tavanomaisesta poikkeavia mielipiteitä tai rakentaa tietoisesti roolihahmon nimimerkistäsi. Silloin ei kannata paljastaa itsestään mitään, millä tavoin nimimerkki voitaisiin yhdistää oikeaan elämään. Kompromissit näiden kahden strategian väliltä ovat yleensä enemmän tai vähemmän huonoja, tai ainakin niihin sisältyy jonkintasoinen riski. Voin omalta osaltani tunnustaa, että olen antanut tarkoituksella itsestäni disinformaatiota, jottei minua osattaisi yhdistää arkiminään. Anonymiteetin säilyttäminen on itselleni tärkeää, vaikken mitään järisyttäviä paljastuksia ole itsestäni tehnytkään palstalla.

Sitten kun on ollut jollakin palstalla pitkään, kuten allekirjoittanut Jatkoajassa, oppii tuntemaan toisten kirjoittajien tyylin ja sen, kuinka vakavasti tiettyjen nimimerkkien kirjoituksiin kannattaa suhtautua. Hyviä kirjoittajia löytyy kummastakin leiristä, asiakirjoittajista ja viihdyttäjistä. Paljon on porukkaa tullut ja mennyt ja valitettavan paljon loistavia kirjoittajia on kadonnut, tai he vain lukevat, mutteivat enää aktiivisesti kirjoita. Tiedän kyllä itsekin, että jossain vaiheessa jutut ns. loppuvat. Varsinkin kun samat keskusteluaiheet palaavat sykleissä uuden kirjoittajasukupolven astuessa remmiin. Osa ennen loistavista kirjoittajista on kyynistynyt ja keskittyvät nykyisin lähinnä vittuilemaan, joka on iso sääli. Ylipäätään vapaan puoli ei jaksa kiinnostaa enää samalla tapaa kuin ennen. Lähinnä näin kausien välissä täällä tulee vierailtua enemmän, kun varsinainen jääkiekkokeskustelu on vähäisempää.

Jollain tavalla on ikävä 90-luvun alkupuolen newsgrouppeja, jossa lähes kaikki esiintyivät omilla nimillään, ainakin niissä ryhmissä, joita itse seurasin. Kyllä se keskustelun tasoa paransi, vaikkei ehkä niin arkoja aiheita suoranaisesti käsiteltykään. Ennen oli kaikki paremmin, heh. Mutta kyllä Jatkoaika kuitenkin on yksi parhaita suomenkielisiä keskustelupalstoja, joihin olen tutustunut ja ainoa keskustelupalsta, jota aktiivisesti seuraan. Tästä kuuluu iso kiitos kouralliselle hyviä kirjoittajia ja tarkalle moderoinnille, joka estää pahimman sonnan tuottamisen. Se säästää aikaa poimia parhaimmat viestit paskan joukosta. Ignore toimintoa en ole muistaakseni koskaan käyttänyt, mutta suuren osan kirjoituksia ei tule luettua enää. Jokaiselle kirjoittajalle olen antanut kuitenkin mahdollisuuden todistaa kykynsä, eli pyrkinyt ainakin jonkin aikaa seuraamaan, onko heillä mitään annettavaa keskusteluille.

Lisäksi on ollut hauska seurata muutaman kirjoittajan kasvuprosessia "lapsesta aikuiseksi". Jääköön tässä nyt nimimerkit mainitsematta, mutta allekirjoittaneelle se on tarjonnut oivan keinon pysyä kärryillä nuorten nykytodellisuudesta ja siitä miten nuoret hahmottavat maailmaa.