Mitä talouskasvun tilalle?

[dana77]

by the way, tämä on varmaan niin ilmeistä ettei sitä tarvitse sanoakaan, mutta onko kukaan muu huomannut miten epälooginen suhtautuminen futuureihin julkisuudessa vallitsee. Niitähän pidetään yleisesti huonona ja epätoivottavana asiana, vaikka nehän nimenomaan keinotekoisesti nostavat raaka-aineiden hintoja. Tästä loogisena seurauksena on kulutuksen väheneminen, raaka-aineiden säästyminen tuleville sukupolville ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kehityksen voimistuminen kun ne tulevat suhteessa taloudellisesti kannattavammiksi. Noidenhan pitäisi olla kestävän kehityksen kannattajien suosikkeja. Näkymätön käsi täydessä työn touhussa.

 

[Edustaja]

by the way, tämä on varmaan niin ilmeistä ettei sitä tarvitse sanoakaan, mutta onko kukaan muu huomannut miten epälooginen suhtautuminen futuureihin julkisuudessa vallitsee. Niitähän pidetään yleisesti huonona ja epätoivottavana asiana, vaikka nehän nimenomaan keinotekoisesti nostavat raaka-aineiden hintoja. Tästä loogisena seurauksena on kulutuksen väheneminen, raaka-aineiden säästyminen tuleville sukupolville ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kehityksen voimistuminen kun ne tulevat suhteessa taloudellisesti kannattavammiksi. Noidenhan pitäisi olla kestävän kehityksen kannattajien suosikkeja. Näkymätön käsi täydessä työn touhussa.

Raaka-ainefutuurien ja -markkinoiden osalta lienee käynnissä omistusten uusjako. Koska käytännössä kaikki markkinat osakkeista raaka-aineisiin ovat manipuloituja, voidaan kullan ym. uusjako(massiivinen ostaminen ilman että kurssit raketoi) toteuttaa juuri manipuloitujen futuurien avulla.

En pidä mahdottomana Kauppalehden sivuillekin linkattua otsikkoa, jossa arveltiin kullan hinnan nousevan vuoden sisään vähintään 3500 taalaan/unssi.

 

[kahden suunnan sentteri]

En tiedä sivuutatko asian tahaltesi vai ymmärtämättömyyttä, mutta ongelma ei rajoitu edes "vain" esim. Suomen tasolle. Globaalisti ihmiset eivät keskimäärin ymmärrä olevansa mikään yhtenäinen sivilisaatio.

Se on sitten globaalilla tasolla ihan se ja sama, vaikka koko Suomi lakkaisi olemasta, joten jotkin kansallisen tason ratkaisut olisivat itse ongelman suhteen yhtä tyhjän kanssa, vaikka joku sellaisesta jotain moraalista mielihyvää saattaisikin saada.

Tämä on se syy siis, minkä takia joku "perusjenkki" ei kamalasti tunne minkäänlaista kollektiivista pelkoa koko ihmiskunnan (ja viime kädessä oman) selviytymisen puolesta.

Mielestäni verotuksessa tulisi siirtyä kulutuksen verottamiseen työn verottamisen sijasta. Ei tämä kuitenkaan ole yksistään mikään riittävä toimenpide. Ja jos halutaan selkeästi verotuksen neutraliteettiperiaattesta poiketa, niin kyllähän ne kriteerit on oltava. Suomen verojärjestelmä on muutenkin jo todellinen tilkkutäkki, eikä sen monimutkaistaminen entisestään kovin järkevää olisi. Verotusjärjestelmälliset ongelmat eivät ole aivan triviaaleja, vaan niihin täytyisi myös pystyä kehittämään oikeasti toimivat mekanismit, jos sitä kautta haluamme asioihin vaikuttaa.

Kyllähän teoriassa globaalintason yhtenäinen verotus olisi varmasti ihan kiva juttu, mutta ei se ole kyllä lähelläkään mitään realiteetteja. Kyse on siinäkin viimekädessä kansainvälisestä politiikasta.

Kirjoitat asiaa. Globaalin konsensuksen saaminen asian taakse ei olekaan mikään tämän päivän eikä ihan huomisenkaan juttu.

Tilannekatsaushan on se, että päästöjä ollaan kansainvälisillä sopimuksilla (Rio 1992, Kioto 1997) sitouduttu vähentämään naurettavan vähän, mutta koska tarpeeksi moni tarpeeksi vaikutusvaltainen taho on jättänyt nekin lupauksensa täyttämättä, niin vaikka samalla tieto luonnonvarojen ehtymisestä ja ilmastonmuutoksen etenemisestä on tarkentunut, niin ilmastosopimusten suhteen viimeisimmässä ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa 2009 vedettiin USA:n johdolla jopa reilusti takapakkia aikaisemmista riittämättömistäkin lupauksista.

Tuskinpa se "perusjenkki" oli ensimmäisenä lakkauttamassa orjuuttakaan, tai antamassa naisille äänioikeutta. Eikä tarvitsekaan. Kunhan nyt ensin saataisiin edes sivistyneimmät maat ymmärtämään ettei talouskasvua enää kannata tavoitella. Katsellaan sitä muiden valistamista sitten kun oma pesä on puhdas.

Verotuksestakin ajatellaan näemmä samoin, mutta en kyllä osaa pitää neutraliteettiperiaatetta mitenkään erityisen tavoiteltavana asiana. Minusta on hienoa että esimerkiksi päihteiden ja sokerin käyttäjiä yritetään velvoittaa maksamaan edes osa aiheuttamistaan kustannuksista. Sama pitäisi tietysti ulottua myös ympäristön tuhoamiseen, josta maksamme tällä hetkellä kaikki samaa laskua riippumatta siitä kuka on tuhonnut minkäkin verran. (Itse asiassa aivan liian usein vähiten tuhonneet kärsivät eniten)

Olen vain yrittänyt tuoda esiin, ketjun otsikon mukaisesti, miksi talouskasvun jälkeen ei voi olla talouskasvua, ja jos kerran ei voi olla talouskasvua, niin mikä sitten voisi olla järkevintä. Pidetään markkinatalous, mutta ohjataan luonnonvarojen kulutusta verotuksella. En missään nimessä väittänyt, että tämä olisi helppo toteuttaa. Päinvastoin, todennäköisempäähän se on että ehdin kuolla nälkään/pakkaseen tai joudun porvarin ampumaksi seuraavassa luokkasodassa.

 

[kahden suunnan sentteri]

by the way, tämä on varmaan niin ilmeistä ettei sitä tarvitse sanoakaan, mutta onko kukaan muu huomannut miten epälooginen suhtautuminen futuureihin julkisuudessa vallitsee. Niitähän pidetään yleisesti huonona ja epätoivottavana asiana, vaikka nehän nimenomaan keinotekoisesti nostavat raaka-aineiden hintoja. Tästä loogisena seurauksena on kulutuksen väheneminen, raaka-aineiden säästyminen tuleville sukupolville ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kehityksen voimistuminen kun ne tulevat suhteessa taloudellisesti kannattavammiksi. Noidenhan pitäisi olla kestävän kehityksen kannattajien suosikkeja. Näkymätön käsi täydessä työn touhussa.

Olisiko lukuja heittää, onko kulutus vähentynyt paljonkin suhteessa talouskasvuun (suhteellinen irtikytkentä)? Entä arviota tulevaisuudesta; paljonko kulutus vielä tulee taittumaan suhteessa talouskasvuun? Mitäs luulet, millainen osuus raaka-aineiden hinnan noususta selittyy sillä että futuurit nostavat sitä keinotekoisesti?

 

[dana77]

Olisiko lukuja heittää, onko kulutus vähentynyt paljonkin suhteessa talouskasvuun (suhteellinen irtikytkentä)? Entä arviota tulevaisuudesta; paljonko kulutus vielä tulee taittumaan suhteessa talouskasvuun?

ei

Mitäs luulet, millainen osuus raaka-aineiden hinnan noususta selittyy sillä että futuurit nostavat sitä keinotekoisesti?

Luulen että amerikkalaiset kuluttajat maksavat alumiinistään 1,7 miljardia dollaria extraa vuodessa. Lisäksi luulen että bensatankillisen hinnasta 10 dollaria syntyy raaka-aineilla spekuloinnista.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaa...u-maksaa-kuluttajille-miljardeja/201310170/12

Kysymys sinulle, onko tämä hyvä asia vai pitäisikö bensan ja alumiinin olla edullisempaa, jolloin niitä käytettäisiin enemmän?

Minä en oikein ymmärrä, että miten näillä spekulatiivinen kaupankäynti voitaisiin kieltää (johdannaiset ovat eri asia). Jos minä ostan mummolan ullakolle 4 miljoonaa tonnia alumiinia varastoon, koska uskon sen hinnan nousevan tulevaisuudessa, niin kuka sen voisi estää? Tai mitä pahaa tässä olisi? Minusta tuollaisesta säästäväisyydestä pitäisi lähestulkoon palkita.

 

[dana77]

En pidä mahdottomana Kauppalehden sivuillekin linkattua otsikkoa, jossa arveltiin kullan hinnan nousevan vuoden sisään vähintään 3500 taalaan/unssi.

Menee off-topiciksi, mutta kullan hinta on varsinainen kupla. Eikö ihmiset ole mitään oppineet hollantillaisista ja heidän tulppaanin sipuleistaan? Kulta on kohtuullinen puolijohde ja kelvollinen hampaiden paikkaamiseen, mutta muutoin melko hyödytön metalli. Utopiassa siitä kuulemma tehtiin vankiloihin kahleita.

En siis voisi olla vähempää huolissani kullan hinnan noususta tai sääliä ihmisiä jotka moisella spekuloivat. Se ei oli kenenkään ole välttämätöntä.

 

[kahden suunnan sentteri]

ei

Ei se mitään, voin auttaa. Tim Jackson tarkasteli maailman hiilipäästöjä vuodesta 1990 vuoteen 2007. Mailla ja maanosilla on talouden ja hiili-intensiteetin kehityksessä hurjat keskinäiset erot, mutta jos globaalia keskiarvoa tarkastellaan, niin tuona aikana maailman kansantulo kasvoi reaalisesti noin 1,4 prosenttia vuosittain. Maailman hiili-intensiteetti, eli hiilipäästöt suhteessa taloudelliseen tuotantoon, pienentyi noin 0,7 prosenttia vuosittain. Lisäksi hiili-intensiteetin lasku pysähtyi vuonna 2000, jonka jälkeen päästöt ja talous ovat kasvaneet samassa tahdissa. Suhteellista irtikytkentää on siis tapahtunut, mutta ei se paljon lohduta jos päästöt siitä huolimatta kasvavat eksponentiaalisesti talouden tahdissa tai sitä vähän hitaammin, kun päästöjen kasvu pitäisi vähintäänkin pystyä pysäyttämään kokonaan tai mieluummin kääntää laskuun.

Kysymys sinulle, onko tämä hyvä asia vai pitäisikö bensan ja alumiinin olla edullisempaa, jolloin niitä käytettäisiin enemmän?

Paha sanoa. Äkkiseltään rajallisten resurssien keinotekoinen hinnannousu tietysti kuulostaa hyvältä, mutta jos sen sijaan että ylimääräinen hinta kerättäisiin veroina jotka korvamerkitään toivotun kehityksen edistämiseen, raha siirtyykin jostain kohtaa tuotantoketjua Goldmann Sachsin tapaisille toimijoille eli ei-toivotun kehityksen ahkerimmille edistäjille, niin on vaikeaa uskoa että kokonaisuus jäisi kovinkaan paljoa plussan puolelle.

 

[peruna]

by the way, tämä on varmaan niin ilmeistä ettei sitä tarvitse sanoakaan, mutta onko kukaan muu huomannut miten epälooginen suhtautuminen futuureihin julkisuudessa vallitsee. Niitähän pidetään yleisesti huonona ja epätoivottavana asiana, vaikka nehän nimenomaan keinotekoisesti nostavat raaka-aineiden hintoja.

Ilman mitään sarvia ja hampaita, niin onko sulla jotain materiaalia miten futuurit nostavat hintoja? Eikö futuurien ja johdannaisten tarkoitus ole nimenomaan vähentää hintojen volatiliteettiä? Jonkilainen manipulointi on varmaan mahdollista, mutta en ole löytänyt tästäkään mitään hyvää materiaalia - tosin en ole etsinyt viime aikoina kunnolla. Arvostaisin kaikkea hyvää materiaalia.

Hyödykkeiden nykyiselle hintakäyttäymiselle näkisin pätevämmän selityksen siitä, että tarjontakäyrä on erittäin jyrkkä, tuotantokapasiteetti on äärimmilleen viritetty ja ruokaa on käytetty uudessa muodossa polttoaineena.

 

[mjr]

Ilman mitään sarvia ja hampaita, niin onko sulla jotain materiaalia miten futuurit nostavat hintoja? Eikö futuurien ja johdannaisten tarkoitus ole nimenomaan vähentää hintojen volatiliteettiä? Jonkilainen manipulointi on varmaan mahdollista, mutta en ole löytänyt tästäkään mitään hyvää materiaalia - tosin en ole etsinyt viime aikoina kunnolla. Arvostaisin kaikkea hyvää materiaalia.

Hyödykkeiden nykyiselle hintakäyttäymiselle näkisin pätevämmän selityksen siitä, että tarjontakäyrä on erittäin jyrkkä, tuotantokapasiteetti on äärimmilleen viritetty ja ruokaa on käytetty uudessa muodossa polttoaineena.

Tässä mielenkiintoinen juttu aihepiiristä - kapitalismin loistava, suorastaan kiiltävä esikuva, Goldman Sachs, on ruvennut ostamaan alumiini-varastoja. Voi herätä kysymys notta miksi ihmeessä suuri finanssitalo ostaisi jotain pölyisiä varastoja, ja voi miettiä kolme kertaa, notta ehkäpa rahan tekemiseksi alumiini-spekulaatiolla ketjun toisessa päässä... Ja olisi oikeassa, tietysti.

Goldman Sachs and the Aluminum Warehouses: Part 3 | Mother Jones

 

[dana77]

Ilman mitään sarvia ja hampaita, niin onko sulla jotain materiaalia miten futuurit nostavat hintoja? Eikö futuurien ja johdannaisten tarkoitus ole nimenomaan vähentää hintojen volatiliteettiä? Jonkilainen manipulointi on varmaan mahdollista, mutta en ole löytänyt tästäkään mitään hyvää materiaalia - tosin en ole etsinyt viime aikoina kunnolla. Arvostaisin kaikkea hyvää materiaalia.

Ei sinänsä. Futuureiden fundamentti on minusta sinänsä hyvin selvä. Joku taho sitoutuu ostamaan ajanhetkenä x tiettyä tuotetta tiettyyn hintaan. Yleensä se aina on hieman korkeampi kuin sen hetkinen markkinahinta. Näin futuurin ostanut yritys varautuu siltä, että sille tärkeiden tarvikkeiden hinta ei nouse yllättävästi liian korkeaksi. Se on siis vakuutus. Vakuutustoimintahan on tietenkin aina uhkapeliä, mutta en minä sitä mitenkään epäterveeksi näe. Toki tieto siitä, että tulevaisuudessa joku maksaa korkeamman hinnan tuotteesta tulevaisuudessa usein tarkoittaa sitä, että kaikki eivät halua myydä tuotetta nyt halvalla vaan mielummin nostavat hintaa ja kasvattavat varastoa.

Jos minä olisin myynyt futuurin ja näin luvannut vaikka vuoden päästä toimittaa miljoona säkkiä viljaa hinnalla x, niin kyllä minulle itselleni tulisi mieleen että nyt voisi olla oikea aika investoida (eli kasvattaa tuotantoa) ja kylvää sitä viljaa. Sen uskaltaisi tehdä riskittömästi kun tiedossa olisi, että siitä tietyn hinnan saa varmasti. En edelleenkään tässä toiminnassa mitään pahaa näe, enkä sitä siksi kieltää haluaisi.

Tuo talouslehden perustelu ei oikein minulle aukea:
"Teollisuudenalalla vaaditaan, että yhtiö siirtää 3 000 tonnia metallia joka päivä. Goldman on kuitenkin löytänyt keinon kiertää vaatimukset."
Mikä vaatimus tuo ja kuka sen asettanut? Onko kyse jostain säätelystä jota fiksummat osaavat kiertää ja rikastuvat siksi. Sehän säätelyn perimmäinen ongelma on. Markkinoilla eivät pärjää ne jotka osaavat tuottaa tehokkaasti vaan ne jotka löytävät tyhmien poliitikkojen jättämät porsaanreiät.

Hyödykkeiden nykyiselle hintakäyttäymiselle näkisin pätevämmän selityksen siitä, että tarjontakäyrä on erittäin jyrkkä, tuotantokapasiteetti on äärimmilleen viritetty ja ruokaa on käytetty uudessa muodossa polttoaineena.

Tämä teoria on usein kuultu ja varmasti vaikuttaa oman osansa.

 

[Vanha Len]

Talouskasvun tilalle ehdottomasti väestökasvun kriittinen hidastuminen tai jopa väestön huomattava häviäminen jonkin viruksen kautta.

 

[Edustaja]

Talouskasvun tilalle ehdottomasti väestökasvun kriittinen hidastuminen tai jopa väestön huomattava hävittäminen jonkin viruksen kautta.

:-)

 

[magnum37]

Se, että tällainenkin ketju löytyy Jatkoajasta on jo itsessään indikaattori siitä, että "ainoaksi oikeaksi" yhteiskuntajärjestelmäksi tituleerattu kapitalistinen markkinatalous on saavuttamassa lakipisteensä. Vielä 90-luvulla tällainen ketju olisi ollut aika scifiä - nykyään se on realismia. Markkinat ovat kyllä tarjonneet miljoonille ihmisille vaurautta ja sirkushuveja, mutta samalla jopa markkinatalouden synnyinseuduilla on tätä nykyä ennennäkemätön määrä köyhiä, joiden selkänahasta kapitalistinen eliitti ei enää saa revittyä itselleenkään hyötyä. Monopolilaudan pelurit alkavat käydä vähiin, ja markkinatalous tuottaa tasaista hyvinvointia ainoastaan niin kauan kuin suhteellisen monilla on resursseja olla pelissä mukana, tehdä investointeja ja aikaansaada sitä mukaa lisää markkinoita.

Lyhyesti todettuna; markkinasosialismiin siirtyminen voisi olla hyvä avaus maailmantalouden uudistamisessa. Käytännössä tavoiteltaisiin suurempaa riippumattomuutta rahoituslaitoksista siirtymällä eri sektoreilla osuuskuntatoimintaan. Ts. omistat palan meijeristä, jonka tuottamaa juustoa leivällesi laitat. Jonkinlainen yksityisomistuksen pohja on säilytettävä, ettei toisteta vanhan kommunistijärjestelmän virheitä, ihminen kun ei ihan pelkkää hyvää hyvyyttään vaali asioita, joihin hänellä itsellään ei ole mitään päätäntävaltaa. Ahneus on sekin jotain, mikä on ihmisen perusominaisuuksia. Luokkajaot yhteiskunnassa syntyvät väistämättä järjestelmästä riippumatta, koska ihminen on...

Talouskasvun tilalle ehdottomasti väestökasvun kriittinen hidastuminen tai jopa väestön huomattava häviäminen jonkin viruksen kautta.

Viimeisen 40 vuoden aikana maapallon väkiluku on lähes tuplaantunut. Kun ajatellaan että yksi 40 vuotta ei ole ihmiskunnan historiassa mitään, on tilanne kyllä erittäin huolestuttava. Ei tarvitse julistautua linkolalaiseksi todetakseen, että liikakansoitus suhteessa maapallon vakiomäärään resursseja on ongelma. Humanistien ja nykyjärjestelmän kannattajien mielestä tästä asiasta ei tule edes käydä keskusteluja, koska ihmisoikeuksiin kuuluu lasten hankkiminen jne jne. Tästä ongelmasta kuitenkin pitää kyetä keskustelemaan. Ellei rauhanomaista ja kivutonta ratkaisua löydy, joudutaan lopulta tilanteeseen, missä elintilasta, ravinnosta ja rerusseista kilpaileva, anarkiaan kääntynyt väestöpohja tuhoaa itse itsensä. Joko täytyy alkaa löytyä niitä asumiskelpoisia planeettoja ihmissiirtokunnille tai sitten pyöritetään humanistit tervassa ja loppuu se hillitön lisääntyminen. Itse lähtisin liikkeelle kahden lapsen politiikasta sekä lastenhankinnan saattamista luvanvaraiseksi.

 

[kahden suunnan sentteri]

Tuo päähänpinttymä siitä, että väestönkasvu ja aasialaisten tuleva kulutus olisi se sormella osoitettava taho on juurtunut meihin länsimaalaisiin aika syvälle. Olen aiemminkin ketjussa perustellut, miksi väestönkasvu ei ole keskeinen tekijä maapallon kriisissä, mutta tarkastellaan kysymystä tällä kertaa periaatteelliselta, ei käytännölliseltä kannalta.

Maapallon kulutuksen jakautumista ja odotettavissa olevaa väestönkasvua voisi kuvata vaikka analogialla jossa omakotitalossa asuva suurperhe käy suihkussa.
Tällä hetkellä ihmiskunnan kulutus jakautuu niin, että me eniten kuluttavaan viidennekseen kuuluvat kulutamme 90% maailman luonnonvaroista. Jos omakotitalon lämminvesivaraajan kapasiteetti on 20 minuuttia päivässä ja viisihenkisen perheen lämpimän veden käyttö jakaantuisi samassa suhteessa, niin perheen isä peseytyisi ensin 18 minuuttia, ja äiti ja kolme lasta sitten 30 sekuntia kukin.

Jos lämpimän veden riittävyys koetaan perheessä riittämättömäksi, moniko perheenisä tässä tilanteessa keskittyisi oman vedenkulutuksensa sijaan nykyisten tai syntymättömien lastensa vedenkulutuksen kasvuhaluihin?

P.S. (Muistettakoon kuitenkin, että suomalaisina emme kuulu rikkaimpaan viidennekseen vaan rikkaimpaan prosenttiin.)

 

[Jymäkkä]

Itse näen asian kyllä niin, että markkinatalous on nimenomaan paras käytännössä toimiva talousjärjestelmä. Aivan kuten liberaalidemokratia on paras käytännössä toimiva hallitusmuoto.

Ongelmana nykyisessä globaalissa markkinataloudessa tuntuu olevan, ettei se enää kanna kehittyneiden maiden "vaurasta" keskiluokkaa, kun muualla maailmassa keskiluokka hoitaa näiden duunit halvemmalla monella alalla. Tämä vaarantaa mahdollisesti jopa koko yhteiskuntajärjestelmän, eikä yrityksillä/omistajillakaan kauan hyvin mene, jos ostovoiman kannalta ratkaiseva ryhmä eli keskiluokka köyhtyy. Sellainen järjestelmä toimii, jossa valtaosa väestöstä kokee pärjäävänsä ja hyötyvänsä, ja nykyinen markkinatalous on tässä suhteessa menossa ainakin kehittyneissä maissa hieman väärään suuntaan. Mutta nyt on sopeutumisvaihe taas selkeämmin käynnissä. Toistaiseksi uskon itse, että se oikea suunta löytyy pienen hakemisen jälkeen. Samankaltaisia ajatuksia myös Talous-Sanomissa, alla linkki juttuun:

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/09/29/finanssieliitin-yllattava-riski-tuloerojen-kasvu/201313497/170

 

[Byvajet]

Ongelmana nykyisessä globaalissa markkinataloudessa tuntuu olevan, ettei se enää kanna kehittyneiden maiden "vaurasta" keskiluokkaa, kun muualla maailmassa keskiluokka hoitaa näiden duunit halvemmalla monella alalla.

Hesari kirjoitti viime vuonna jutun Kiinan robotisoituvista tehtaista ja valtavista joukkoirtisanomisista. Viime viikolla ilmestyi juttu kiinalaisesta tehtaasta, josta on irtisanottu 60 000 ihmistä robotisoitumisen vuoksi. Vastikään ilmestyi myös juttu, jossa kerrotiin, että Adidas alkaa luopua halpatyövoiman käytöstä ja siirtää tuotantoaan takaisin Eurooppaan, mm. Saksaan. Työtä se ei kuitenkaan tarjoa, koska robotit tekevät sen.

Robotit vievät töitä Aasiasta – iPhone-tehdas irtisanoi 60 000, Adidaskin siirtää tuotantoaan Saksaan | Kiina | HS

Suomessa joidenkin vuosikymmenten ajan tehdastyö ja muu yksitoikkoinen tekeminen tarjosi suurelle kansanosalle keskiluokkaisen materiaalisen elintason. Sen jälkeen työ alkoi siirtyä halpojen työläisten maihin. Nyt tuotanto siirtyy takaisin länteen robottien tehtäväksi. Nähtäväksi saa, millaisella yhteiskuntajärjestelmällä automaatiolla tehdyille tuotteille luodaan kysyntä työn vähentyessä.