Onhan noita aika pirusti. Junnumpana oli helpompaa, kun sai sen yhden pelin joululahjaksi ja toisen synttäreinä, ja niitä sitten hakattiin maailman tappiin asti vaikka olisivat olleet kuinka paskoja. Nyt on enemmän runsaudenpulaa, osittain siksikin että about ~20 vuoden aktiivipelaamisen jälkeen tuntuu olevan vaikea enää löytää pelejä, jotka säväyttävät ihan tosissaan.
Tällä hetkellä pleikkarissa pyörii seuraavat:
-Star Wars: Battlefront, tätä on viime viikkoina tullut hakattua aika reippaasti. Paljon on negatiivista palautetta tämäkin peli saanut ja osin syystä, jos aiempiin Battlefronteihin vertaa. Kuitenkin hieman vähäisestä sisällöstään huolimatta meikäläiselle on toiminut oikein hyvin. Ihan parasta viihdettä kaverin kanssa pelatessa headsettien kera.
-Fallout 4. Pelikellossa on varmaan lähemmäs sata tuntia ja hahmo tasolla viiskytjotain, mutta silti uskaltaisin sanoa pelin olleen lievä pettymys. Kolmosta ja New Vegasia runsaasti hakanneena tämä nelososa ei lopulta tuonut kauheasti mitään uutta tuon (helvetin kömpelön) rakentelun lisäksi. Pääjuonta en ole vieläkään pelannut läpi ja muutenkin peli on nyt pari viikkoa jo kerännyt pölyä, pitää jossain vaiheessa puurtaa homma päätökseen ja antaa lopullinen tuomio.
-Until Dawn. PSN-storen joulualesta tuli napattua kaksi peliä yhden hinnalla ja tämä oli toinen niistä. Upposi kyllä meikäläiseen tosi hyvin, aina mukava pelata juonivetoisia pelejä, joissa omilla päätöksillä on merkitystä ja monesti todella kauaskantoisiakin seurauksia. Kerran pelasin läpi (yhdeltä istumalta!) ja vähintään toinen läpipeluu on kyllä pakko tehdä, jotta näkee miten eri päätökset vaikuttavat käytännössä. Kuulemma pelissä on tyyliin kymmeniä eri loppuratkaisuja, joten kerrankin päätöksillä taitaa oikeasti olla väliä, toisin kuin:
-Game of Thrones (Telltale). Huikea peli, aivan loistava. Telltalen pelit ovat olleet viime vuosien valopilkkuja ja Walking Deadit sekä Wolf Among Us tuli hakattua pariinkin kertaan läpi, joten tämä oli pakkohankinta kun viimeinen episodi tuli ulos. Suurena GoTin ystävänä en joutunut pettymään, homma oli juuri niin raakaa juonittelua kun kuuluukin. Ainoa miinus tulikin sitten siitä, kun aloitin toisen läpipeluun ja pikkuhiljaa alkoi tajuamaan, että ei niillä tehdyillä päätöksillä tunnu kovinkaan paljon merkitystä olevan isossa kuvassa. Saa nähdä jaksaako tuota tokaa kertaa pelata loppuun, kun vähän tuntuu että loppuratkaisu ei taida muuttua juuri miksikään.
-Middle-Earth:Shadow of Mordor. Tämä oli se toinen peli, jonka nappasin pleikka-storen tarjouksesta. Paljon on saanut kehuja, mutta vielä en ole valitettavasti päässyt pelaamaan. Huomenna olisi tarkoitus ottaa ensimmäiset maistiaiset.
-Assassin's Creed: Black Flag. Olen yrittänyt alusta asti digata tästä pelisarjasta, kun tässä periaatteessa on kaikki elementit kohdallaan. Jostain syystä ei vaan kuitenkaan iske. Ajattelin Black Flagin merirosvoteeman tekevän tähän poikkeuksen, mutta paskan marjat. Pelikellossa ehkä 3 tuntia ja vahvasti epäilen, että jaksanko enää palata pelin pariin.
-Resident Evil. Eli siis se remake alkuperäisestä versiosta. Lapsuusmuistojen verestelyä ja onhan tuo edelleen sangen kuumottava peli. Pienissä erissä tullut edettyä ja eiköhän tuokin läpi mene tässä alkuvuodesta.
-Rocket League. Aina hienoa, kun pelirintamalla tulee vastaan joku oikeasti uusi idea. Helvetin hauskaa vääntöä varsinkin pienessä kaveriporukassa.
-Bloodborne: The Old Hunters (lisäri). Souls-pelien suurena ystävänä myös Bloodborne kolahti tuhannen auringon voimalla, mutta valitettavasti tähän tuoreeseen lisäosaan en ole vielä kerennyt syventyä.
Tähän sitten päälle perus fifat ja änärit... Vissiin pitää palata pleikkarin ääreen, jos tästä meinaa joskus selvitä. :D