mitä on olla fani......

[hara]

moi.itse olen seurannut lätkää aktiivisesti vuodesta 1976 asti jolloin olin 6 vuotias pikkunaskali ja silloinhan kaikki pelaajat oli
mulle suuria tähtiä ja kuin joitain jumalia. 10-15 vuoden hujakoilla
ajatusmaailmani oli samanlainen,itse kävin hallissa tsiigaamassa
matseja aina kuin mahdollista oli kyseessä sitten suosikkijengini
ifk:n tai kissojen,hjk:n tai jopa jokereiden matsit asuin suurinpiirtein hallissa.oli hakkia,rockyä,pepeä,darrenia ym,ym
joita suuresti ihailin ja kunnioitin.kun ifk voitti mestaruuden
vuonna 1983 olin paikan päällä katsomassa kolmannen matsin
ja mestaruuden ratkettua tuuletin kotonani aivan älyttömästi.
ja taas kun ikää karttui lisää ja kun ifk vuonna 1998 voitti
jatkoajalla ilveksen se oli mulle henkilökohtaisesti sellainen kliimaksi jota olin odottanut ja pitkään,mutta se mitä halusin
ilmaista kirjotuksellani on se:mihin katosi se fiilis käydä hallissa
ja matseissa tuon mestaruuden jälkeen,ikäänkuin se armoton
"fanius! olisi kadonnut kuin pisara mereen,toki olen käynyt
matseissa tuonkin jälkeen mutta en läheskään samaa tahtia
kuin ennen,tottakai seuraan ifk:n matseja ja tekemisiä niin
kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.kysymys kuuluukin:onko jollain samanlaisia kokemuksia kun mulla ja oletko löytänyt siihen
kenties syytä miksi näin on käynyt????

 

[Moderaattorit]

Nimimerkki haran kannattaa kiinnittää jatkossa huomiota Jatkoajan sääntöihin, joissa §5 kuuluu näin:

"Viestien kieli- ja kirjoitusasun edellytetään olevan sellaista, että teksti on helposti luettavaa. Ota huomioon myös viestisi lukijat. Täydellistä tekstiä ei keneltäkään edellytetä."

Ystävällisesti muistuttaen

Jatkoajan Moderaattorit

 

[Pullamössö]

Lempijoukkueeksesi olen valinnut : HIFK + Tekstiasu = Jorelahti

Olkaatte siis Jorelahti kun toisin toistetaan.

 

[Tunkki]

Viestin lähetti hara
mihin katosi se fiilis käydä hallissa
ja matseissa tuon mestaruuden jälkeen,ikäänkuin se armoton
"fanius! olisi kadonnut kuin pisara mereen,toki olen käynyt
matseissa tuonkin jälkeen mutta en läheskään samaa tahtia
kuin ennen,tottakai seuraan ifk:n matseja ja tekemisiä niin
kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.kysymys kuuluukin:onko jollain samanlaisia kokemuksia kun mulla ja oletko löytänyt siihen
kenties syytä miksi näin on käynyt????

Se johtuu siitä, että tuote ei myy. Konsepti ei ole hara sinunlaisia varten. Sorry. Vaihda muutamaksi vuodeksi lento- tai koripallokatsomoon. Siinä mitataan uskollisuus ja se tuo uusia mahdollisuuksia saavuttaa penkkiurheilullisia kliimakseja.

 

[Juhaht]

Onpa negatiivista kommentointia heti kärkeen....

Itselläni matseissa käyminen ja sen tuoma innostus on ollut vakaassa laskussa jo kuudetta vuotta putkeen, oikeastaan Bluesin ensimmäisen LA-areena-kauden jälkeen ei ole ollut sellaista palavaa intoa lähteä peleihin. Toissa kauden pleijareissa se vanha tuli syttyi taas roihuamaan täydellä liekillä, mutta karvas putoaminen tuleville mestareille veti akut niin tyhjäksi, ettei viime kautena koko homma oikein maistunut enää miltään. Ehkä se fiilis taas jossain vaiheessa alkaa palata, ehkä ei. Vaikka suurin syypää fiiliksen laskuun varmasti löytyy täältä monitorin äärestä, syytän kyllä osittain myös SM-liigaa, joka on vesittänyt 'tuotteensa' niin mauttomaksi paskasopaksi jatkuvine sääntömuutoksineen ja säälittävine tuomarilinjoineen, ettei normaali keskivertokatsoja tunnista peliä enää samaksi kuin mitä se vaikkapa kymmenen vuotta sitten oli.

 

[Metalwarrior]

Oma innostukseni romahti Lehkosen aikana pohjalukemiin, Rautakorven tulon jälkeen kiinnostus on taas noussut normaalille tasolle. Mutta sellaista intoa mitä itselläni oli joskus 91-96 on enää vaikea löytää kuin ajoittain. Semmoinen fanaattisuus on hävinnyt. Mutta niin on käynyt monelle muullekin tutulleni.

 

[Kale]

Itse olen kannattanut IFK:ta 4-vuotiaasta lähtien, näin ollen 20 vuotta on tullut jo täyteen. Minulle se on sitä että lähden joka kerta matseihin intoa täynnä katsomaan kun oma joukkueeni tuo pisteet kotiin. Tulos ei tietenkään aina ole odotusten mukainen. Pelin jälkeen spekuloin realistisesti sitä miten huonoa tai hyvää jääkiekkoa näimme tänään. IFK on ollut monta kertaa surkea, mutta useasti esittänyt myös varsin viihdyttävää jääkiekkoa.

Minulle fanina oleminen on sitä että kerta toisensa jälkeen saa mennä katsomaan mihin se niin rakas IFK tällä kertaa pystyy toivoen mestaruutta jatkuvasti, aina ja koko ajan, kuitenkaan tekemättä siitä Jumalaa itselleni!

 

[#76]

Kausi kaudelta nousevat lippujen hinnat, sääntöjen jatkuva rukkaaminen ja muuttuvat pistelasku yms. vaikuttavat omalta osaltani päätökseen lähteä halliin hyvin harvoin. Harvoin SM-liigamatsi on lipunhinnan arvoinen. Kirjoitin jo aikoinaan Kiekko-lehteen ajatuksella "Frank, huntti on liikaa pelkästä voitosta" ja sama pätee edelleen, tosin lipunhinta on noussut merkittävästi tuosta ajasta, mutta pelintaso ja fiilis ei ole sellainen, että houkuttelisi halliin. Kuitenkin seuraan melkein joka pelin teksti-tv:n välityksellä. Halvemmilla lipuilla olisi varmaan useammin hallissakin.

 

[Jukan takahiukset]

Lehkosen aikana kiekko ei kummemmin kiinnostanut tietyistä syistä. Projekti oli kunnioitettava yritys tehdä Lukosta omavarainen mitaleista taisteleva joukkue, mutte ei siitä sen enempää...kaikki tietää, miten kävi.
Oli tosi mahtavaa olla Lukkofani vuosina 91-96, kuten Yellow jo mainitsi omalta kohdalta. Pari pronssimitalia oli hieno suoritus, vaikkakin jopa kultaa odotettiin. Lukossa ravasi kaiken maailman tähtipelaajia ja peli oli sen mukaista, eli helvetin viihdyttävää.

Jotenkin tuntui kuitenkin, että siihenkin mässäilyyn tottui ja aina ennen kausien alkua odotti Lukon olevan vähintään neljän joukossa runkosarjassa. Nyt kun Lehkosen aikakaudella otettiin se pohjakosketus niin Rautakorven tullessa ruoriin odotan tulevaa kautta jopa enemmän kuin noina menestysvuosina. Ja uskon, etten ole ainoa. On sellainen fiilis, että yleisöä käy nyt enemmän kotipeleissä kuin silloin 91-96. Pitää vielä musitaa, että Raumalla elettiin Tihonovin vuosina todellista kiekkobuumia.

Ainakin itse arvostan entistä enemmän jokaista oman joukkueen pistettä kuin ennen. Tuhkasta on noustu ja voin täällä pääkaupunkiseudulla jälleen hehkuttaa turvallisin mielin Lukon puolesta.

Fanina oleminen mun mielestä tarkoittaa ennen kaikkea uskollisuutta molemmin puolin fani vs. seura.
Seuran hävitessä fani tuskin kärsii konkreettisia tappioita, mutta henkiset arvet voivat olla joskus koviakin. Silloin mitataan tosifanin luonne. Tullako hallille enää rökäletappion tai kunnon tappiorännin jälkeen. Seurankin olisi hyvä muistaa joskus faneja jollakin tavalla ja koska ilman faneja ei ole liiga tason kiekkoakaan.

 

[Kuvernööri]

IFK-fanin kalenterivuosi

Huhtikuu: Kausi on taas päättynyt viime hetkien pettymykseen, tai sitten kuukautta aikaisemmin totaaliseen nöyryytykseen. Putoamisen jälkeen Pena kehuu joukkuetta ja uskoo seuraavaan askeleeseen ensi kaudella.

Toukokuu: IFK ilmoittaa tehneensä jatkosopimukset koko viime kauden joukkueelle. Siirtohuhuja riittää, siirtoja ei tule. Fanit käyvät kuumana ja kiroavat Penaa.

Kesäkuu: Pentti hankkii jokavuotisen kovan vahvistuksen joukkueeseen. Fanit ylistävät Penaa ja tämä saa lisänimen Messias.

Heinäkuu: NHL-tason vahvistus palaa sinne minne kuuluu. Kaikki on Penan syytä. IFK-fanit ovat valmiina tekemään pommi-iskun Matikaisen toimistoon. Huhut korvaajaksi ovat kovat, totuuspohjaa ei sitten minkäänlaista. Fanit elävät epätietoisuudessa, Pena pelaa golfia ja hoitaa puutarhaa.

Elokuu: Pentti hankkii stuntin, fanit eivät tiedä mitä ajatella. Harjoituspelit alkavat ja fanit unohtavat pitkän tuskaisen kesän. Kiekkokuume ja IFK täyttää taas elämän.

Syyskuu: Kausi alkaa ja odotukset ovat pilvissä. Alkuun tulee aina pari tappiota, mutta sitten alkaa voitot.

Lokakuu: Penan stuntti paljastuu megaluokan flopiksi. Matikainen valittelee, ettei kyseinen pelaaja sopeutunut IFK:n tapaan pelata. Lahjoista se ei jäänyt kiinni. Samanaikaisesti Pena ratsastaa kahden vuoden takaisten onnistuneiden hankintojen maineella pönkittääkseen asemaansa. IFK:n maalivahti osoittaa ensimmäiset imuroinnin merkkinsä. Tässä vaiheessa loukkaantuu 1-2 avainpelaajaa. Faneja vituttaa, mutta hallille mennään.

Marraskuu: IFK vakiinnuttaa asemansa ylemmässä keskikastissa. Joukkueen ylivoimapeli on surkeaa, ja fanit valittelevat persoonatonta peliä ja kontaktien puutetta. Flopannut stuntti saa viimeistään tässä vaiheessa kenkää.

Joulukuu: alkaa uusi huhujen aika, kenestä stuntin stuntti. IFK ei tiedota mitään. "Näillä mennään". Myös maalivahtitilanne stressaa faneja, molemmat imevät, mutta voittoja tulee tasaiseen tahtiin.

Tammikuu: Pena tekee kaappauksen josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Vahvistus aloitta hyvin tekemällä pari pinnaa, tämän jälkeen vaipuu unholaan. Hankinta floppaa ja IFK pelaa täsmälleen samalla joukkueella jo kolmatta vuotta. Fanit kiroavat Penaa, joka muistuttaa hankkineensa aikoinaan Soni Töderholmin ja Hart Brettkinsin.

Helmikuu: Playoffpaikan varmistelua, fanitkin ovat joukkueen takana, kun enää ei Pena voi joukkuetta pilata (enempää).

Maaliskuu: Tosifanit saavat halliin kavereiksi Eiran väen ja halli on täynnä. Tunnelmaa on vaikka muille jakaa ja meidän kaikkien IFK pelaa playoffseissa. Homma päättyy todennäköisesti katastrofiputoamiseen. Maalivahti epäonnistuu, Pena kehuu nuorien eteenpäinmenemistä. Tällä joukkueella menestytään varmasti tulevaisuudessa. Kolme vuotta sitten Penan lanseeraama "kolmen vuoden kultaprojekti" on haudattu kaikessa hiljaisuudessa, eikä siitä olla puhuttu enää yli vuoteen. Pena turvailee omaa työpaikkaansa ja lobbaa hallituksen suuntaan. Fanit tekevät adressin jonkun pelaajan puolesta. Yleinen vitutus on korkealla tasolla.

Tällä tavallahan se keskimäärin menee, eikö vain?

 

[TosiFani]

Tosifanius

Olen seurannut jääkiekkoa 70 -luvun alusta ja tietysti Isomäessä. Olin mukana kun Vellu nosti pokaalin, jopa lehtikuvassa (pitää aina muistuttaa).
Välillä on tullut menestystystä ja välillä turpaan oikein kunnolla, mutta aina on jostain syystä ollut sellainen kipinä, että pelit pitää päästä katsomaan. Itselleni lipunhinnalla ei ole ollut merkitystä, koska lippu Ässien peliin ei voi olla liian kallis. Eikä Ässät pelaa koskaan niin huonosti etteikö peliin pitäisi mennä.

Jääkiekko on vaan verissä ja Ässien peli on aina hyvä!!!

 

[Kontulan Ottawa]

ennen pelaajat suhtautuivat peleihin "enempi tosissaan" , nyt surffaillaan pahimmillaan puolet kaudesta. Tähän kun lisää Summasen "ajokoirat" ei ihme, että peli ei kiinnosta, varsinkin jos siitä saa maksaa 30-40 euroa (liput ja virvoitus).

liikaa tarpeettomia pelejä ja liian kalliit liput. pitäisi olla myös vanhanajan seisomakatsomo, jonne pääsisi 5-6 eurolla.