Tiedättehän nämä strereotypiat ihmisistä? Eli kuinka jo ensisilmäyksellä voit päätellä ihmisestä paljon. Jos näet tyypin, jolla on buutsit, farkut, pitkä tukka ja jenkkiauto, voit olla melkoisen varma, että hän ei kuuntele Einiä ja Taiskaa, vaan Hurriganesia, George Thorogoodia etc. Lisäksi hän ei mitä todennäköisimmin kuulu Sadankomiteaan tai Rauhanpuolustajiin. Lempijuoma alkoholeista on melkoisen varmasti linjalla bisse-siideri-väkevät. Hemmo ei todennäköisesti ole suuri ranskalaisten viinien tai akvaviitin ystävä. Urheilulajeista hän tykännee isoista ja suosituista vauhtilajeista; lätkästä, formuloista, rallista – maahockey ja vesipallo jäävät vähemmälle. Jne, jne…
Ja sama toisinpäin. Kun näet sodanvastaisessa mielenosoituksessa maihariin pukeutuneen pyöreärillisen poninhäntäpään, joka kantaa peace-merkkiä, voit olla melko varma, että kyseessä ei ole paikallinen kokoomusnuorten edustaja. Ei myöskään sotilashenkinen maanpuolustaja. Et kategorioi häntä varmastikaan liioin suureksi ampumahiihtofaniksi.
Ihmisen elämä ja arvot asettuvat tiettyihin lohkoihin yleensä aika saumattomasti. Mutta eivät aina. Aika monessa ihmisessä saattaa kuitenkin olla tarkemmin tutustuttaessa jokin piirre, vaikkapa mielipide tai harrastus, joka ei äkkiseltään sovi kyseisen tyypin arvomaailmaan tai olemukseen ollenkaan. Tiedättehän mitä tarkoitan?
Pari esimerkkiä: nuoruusaikainen taidekoulussa opiskellut maailmoja syleilevä ja analyyttisesti keskusteleva tyttöystäväni, joka ei maallisesta mammonasta juuri piitannut. Nykyisin hän on kuvaamataidon opettaja ja vihreitä äänestävä virkeä kahden pikkuskidin äiti. Ja luunkova HIFK-fani. Ja ylipäätään kiekkofani, erityisesti fyysisen pelin ystävä. Hänen kanssaan voi koska tahansa jutella HIFKistä, lätkästä, NHL:stäkin ja Pelicansin peruuttelukiekosta. Minulle hän suositteli seurusteluaikoina reippaampia otteita kaukalossa, vaikka en kovin kiltti poika ollutkaan.
Oma “virheeni” – siis asia, jonka olemassaoloa itsessäni en oikein osaa selittää, on luontainen vastenmielisyys ydinvoimaan. En tosiaankaan kanna “Ei ydinvoimaa” –kylttejä enkä kuulu mihinkään alan yhdistyksiin tms. Kantani on muodostunut ihan itsestään. Pelkään ydinvoimaa, en luota siihen. En osaa tarkemmin selittää asiaa…silti olen tyyppinä lähinnä tuota ensimmäistä machokategoriaa; HIFK-fani, bodari, taistelulajien fani, isolla autolla ajava, Espoosta, rockhenkinen ja aika USA-myönteinen tietyissä asioissa. Nauran feministeille ja minua vituttaa useimmat viherpiipertäjät, vegaanit ja varsinkin ns. kettutytöt. Silti jaan heidän mielipiteensä ydinvoimasta, ehkä eri pohjalta, mutta kuitenkin.
Minussa on siis virhe? Onko sinussakin tai tiedätkö tällaisia tapauksia?
Ja sama toisinpäin. Kun näet sodanvastaisessa mielenosoituksessa maihariin pukeutuneen pyöreärillisen poninhäntäpään, joka kantaa peace-merkkiä, voit olla melko varma, että kyseessä ei ole paikallinen kokoomusnuorten edustaja. Ei myöskään sotilashenkinen maanpuolustaja. Et kategorioi häntä varmastikaan liioin suureksi ampumahiihtofaniksi.
Ihmisen elämä ja arvot asettuvat tiettyihin lohkoihin yleensä aika saumattomasti. Mutta eivät aina. Aika monessa ihmisessä saattaa kuitenkin olla tarkemmin tutustuttaessa jokin piirre, vaikkapa mielipide tai harrastus, joka ei äkkiseltään sovi kyseisen tyypin arvomaailmaan tai olemukseen ollenkaan. Tiedättehän mitä tarkoitan?
Pari esimerkkiä: nuoruusaikainen taidekoulussa opiskellut maailmoja syleilevä ja analyyttisesti keskusteleva tyttöystäväni, joka ei maallisesta mammonasta juuri piitannut. Nykyisin hän on kuvaamataidon opettaja ja vihreitä äänestävä virkeä kahden pikkuskidin äiti. Ja luunkova HIFK-fani. Ja ylipäätään kiekkofani, erityisesti fyysisen pelin ystävä. Hänen kanssaan voi koska tahansa jutella HIFKistä, lätkästä, NHL:stäkin ja Pelicansin peruuttelukiekosta. Minulle hän suositteli seurusteluaikoina reippaampia otteita kaukalossa, vaikka en kovin kiltti poika ollutkaan.
Oma “virheeni” – siis asia, jonka olemassaoloa itsessäni en oikein osaa selittää, on luontainen vastenmielisyys ydinvoimaan. En tosiaankaan kanna “Ei ydinvoimaa” –kylttejä enkä kuulu mihinkään alan yhdistyksiin tms. Kantani on muodostunut ihan itsestään. Pelkään ydinvoimaa, en luota siihen. En osaa tarkemmin selittää asiaa…silti olen tyyppinä lähinnä tuota ensimmäistä machokategoriaa; HIFK-fani, bodari, taistelulajien fani, isolla autolla ajava, Espoosta, rockhenkinen ja aika USA-myönteinen tietyissä asioissa. Nauran feministeille ja minua vituttaa useimmat viherpiipertäjät, vegaanit ja varsinkin ns. kettutytöt. Silti jaan heidän mielipiteensä ydinvoimasta, ehkä eri pohjalta, mutta kuitenkin.
Minussa on siis virhe? Onko sinussakin tai tiedätkö tällaisia tapauksia?