Milloin HIFK muuttui miespilluksi?

  • 143 928
  • 448
Suosikkijoukkue
IFK, respektit suomalainen Jokerit
Arvotin jo toisessa ketjussa SW:n mestaruuden ja hopean miljoona kilometriä -11 mestaruuden edelle. 97-99 HIFK oli valtakunnallinen ilmiö.

Tämähän se pointti on, JHag. Etkä todellakaan ole yksin. Pienikin pilkahdus tästä kombosta (lue: menestys tai edes se v**unmoinen ryminä) saa tällaisen vanhan urpon hymyilemään.
 
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein
Vaikka täällä ymmärrettävistä syistä vältellään sanaa Jokerit, niin kyllä se näin naapurin leiristä näyttää siltä, että todellinen miespiparointi alkoi 1.9. Sitä seurasi sitten kapteenin tonnin setelit yms. itku. Tämä nyt ei ole provoa vaan ihan kissan nostamista pöydälle. Vaikeuksia varmasti oli sitä aiemminkin, mutta kyllähän se mestaruus ja viime keväinen takki auki meininki ainakin minun silmääni oli ihan toisenlaista HIFK:ta kuin tällä kaudella.
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
HIFK:n heikoin lenkki ovat ei-aikuisuuden tilassa olevat fanit.

Johtava
Tämä ei mene nyt kyllä jakeluun. Miten nämä fanit vaikuttavat joukkueen pelaamiseen ja otteisiin kentällä? Miten valmennukseen ja pelikuvioihin?

Minä väitän että mikäli fanit vaikuttavat joukkueen suorittamiseen tai seuran toimintaan, ongelma on jossain ihan muualla kuin faneissa.

Nyt olisi analyytikolla analysoitavaa tuossa väitteessä.
 
Suosikkijoukkue
IFK, respektit suomalainen Jokerit
Vaikka täällä ymmärrettävistä syistä vältellään sanaa Jokerit, niin kyllä se näin naapurin leiristä näyttää siltä, että todellinen miespiparointi alkoi 1.9. Sitä seurasi sitten kapteenin tonnin setelit yms. itku..

No, olet varmasti naapurista samalla aaltopituudella siinä mielessä, että ei-miespillumainen (lue W&S:n IFK) EI olisi pahemmin moista itkeskellyt, vaan olisimme nähneet sen sijaan tällä kaudella tavallistakin sytyttävämpiä paikallisderbyjä. Valitettavaa - ainakin omalta osaltani - , että aitiossa häärii miespillu nummer ett, joka ei kodexia tajua. Ja vielä pakkoprovona: Varmasti Lämsä & Valtonen saattoi aavistaa, ettei kuittivihko ole IFK:n aitiossa "tanassa". Anyway, 1.9. lasketaan kyllä ehdottomasti MERKKIPAALUKSI miespilluistumisen osalta, ainakin omalta kohdaltani.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
pmmp

Kyllähän tässä HIFK:n fanit ovat internetin kautta kokeneet jonkinlaisen muutoksen miespilluiksi, kun yhdellä yleismaailmallisella väläyksellä aina juuri se oma napa olisi kaiken keskiö, jotenkin erityisen määrittelevä kuvaus, jotenkin erityisen ainutkertainen tapahtuma. Ja se kuvaus näkee, että kaikille kenkää nyt, koska minä.

Tila ei ole niinkään krapula, vaan paremminkin huonosti päähän menevä juoma jota ei ole tarpeeksi. Vain oma tekeminen on oikein, ja kaiken pitää tapahtua juuri nyt juuri tässä. Oikein fanitettu ja muilla väärin arvosteltu. Nyt kaikkien pitäisi jo nauraa paskoille vitsillekin.

Suomessa on vain rajallinen määrä kiekko-osaamista seurojen johdossa. Joka vuosi se ei-täydellinen ei onnistu. Onko se ongelma vai tietty todennäköisyys? Minusta jälkimmäinen. Jollakin prosentilla osuu.

Tällä hetkellä rakentaminen ei ole mennyt ihan nappiin, ja valmentaja teki oharit. Maalivahti löytyi ihan hemmetin hyvällä osumalla. Peli ei täysin kulje. Koittakaa nyt hetki elää sen tiedon kanssa ja kitistä vähemmän. Katsoa isoa kuvaa ja seuran hyvää kokonaisasemaa. Se ei tarkoita tuudittautumista tai kaiken nielemistä. Se tarkoittaa kannustusta, rakentavaa kritiikkiä ja eteenpäin menemistä pienin askelin. Älä ole miespillu. Muuten kaipaat hampaatonta kanukkia, kun sinulla on Luttinen, ja Luttista, kun sinulla on hampaaton kanukki.

Tämä ei ollut miespilluilua™ ja luuloa absoluuttisesta totuudesta, vaan yksi mahdollisesti väärässä oleva näkökulma kyseiseen asiaan.

~BREASTS!!!
 
Suosikkijoukkue
IFK, respektit suomalainen Jokerit
Kyllähän tässä HIFK:n fanit ovat internetin kautta kokeneet jonkinlaisen muutoksen miespilluiksi, kun yhdellä yleismaailmallisella väläyksellä aina juuri se oma napa olisi kaiken keskiö, jotenkin erityisen määrittelevä kuvaus, jotenkin erityisen ainutkertainen tapahtuma. Ja se kuvaus näkee, että kaikille kenkää nyt, koska minä.

...

Tämä ei ollut miespilluilua™ ja luuloa absoluuttisesta totuudesta, vaan yksi mahdollisesti väärässä oleva näkökulma kyseiseen asiaan.

~BREASTS!!!

Totta. Loistava teksti!

Silti, koska aion jälleen kerran heittäytyä mossaan, vaihdan suosikkijoukkueenitilalle sen henkisen tilan, jonka haluaisin joskus jostain joukkueesta löytää uudelleen. Tällä hetkellä se EI OLE juurikaan IFK, joka valitettavasti muistuttaa #39 perää.

Olet ehdottomasti asian ytimessä siinä, ettei seurajohto/valmennus voi onnistua aina. No, otapa vertailukohdaksi...eeeeeh...HPK vm. 91 -->? JYP vm. 2008 -->? Pienellä budjetilla ja erittäin pienellä talousalueella VOI saada merkittävästi parempaa tulosta aikaan kuin meillä MP:ssä.

Ja sitten se ratkaiseva juttu: IFK ON kaiken napa! Mulle kausi loppuu edeleen siinä välissä, kun IFK lähtee Kanarialle. Ja jokainen uutinen, joka EI koske IFK:ta JÄÄ lukematta...mitä uutisarvoa on uutisella, joka on yhdentekevä?!
 

Faga

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
HIFK:n heikoin lenkki ovat ei-aikuisuuden tilassa olevat fanit.

Olen totaalisen ymmälläni, kuinka joku voisi edes unissaan syyttää joukkueen heikosta menestyksestä faneja. Ei voikaan, sillä sen on oltava trollausta.

One-linerin välttämiseksi on sitten kirjoitettava, että HIFK:n heikoin lenkki on seuran johto, joka ei osaa käyttää sille suotuja Suomen top 3 resursseja niin kuin niitä ammattitaitoisen johdon kuuluisi käyttää. Sama ongelma vaivasi myös toista Helsingin joukkuetta toista vuosikymmentä. Se, joka ei ole nähnyt tätä, ei joko ymmärrä jääkiekosta mitään, ei ole nuori-suomi -tyyliin kiinnostunut menestyksestä tai muuten vaan sopertaa (valmentajan tai hyväveliverkoston jäsenen roolissa) paskaa.

Onhan se kohtuuttoman väärin, että nämä ei-aikuisuuden tilassa olevat liigan kalleimmin kannatettavalle joukkueelle uskolliset fanit vaativat Suomen varakkaimman seuran menestymistä useammin kuin kerran noin 15 vuodessa. Shame on them.
 
Suosikkijoukkue
Pelicans
Vaikkakin toisen joukkueen fanina kommentoin asiaa; niin onhan se käsittämätöntä miten pieleen HIFK on asiansa hoitaneet. HIFK lähti kauteen kolmanneksi suurimmalla http://urheiluuutiset.com/default.aspx?news=1012 budjetilla, mutta onnistui sössimään hankintansa vielä pahemmin kuin Pelicans, jota itse kannatan. Ja se on jo aikamoinen saavutus.

Syyllisenä näen HIFK:n johtohahmot, jotka päättävät valmennuksesta ja pelaajahankinnoista. Vaikka "Matikaisen" oharit jättivätkin jälkeensä sekalaisen rosterin olisi seuran pitänyt käyttää tilaisuutensa ja hankkia tähän tilanteeseen sopiva valmentaja. Pasi Sormunen on kuin Pasi Räsänen toissa kauden Pelicansissa, tuli jo valmiiksi uppoavaan laivaan liian laihoilla eväillä.

Itsestä näyttää, että HIFK on lyönyt jo hanskat tiskiin tältä kaudelta.
 

Salo70

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, PENA, RAMI, FRANK
Kuuden askeleen ohjelma: kuinka hoidetaan miespilluus
1) Soppa ulos
2) Baxter sisään
3) Colton Orr (Virmasen keksimälle) tryoutille
4) maksetaan kalavelat korkojen kanssa
5) maksetaan sakot
6) voitetaan ryminäpronssi

Paul Baxter ei ollut mikään suuri taktikko mutta hän opetti muutamia tärkeitä asioita joukkueelle. Tärkeimpänä sen että tuomarille ei itketä. Oli mukava katsoa Isä Paulin aikana kun rangaistu pelaaja luisteli jäähypenkille mukisematta. Yksi vakava oire miespilluudesta on nimenomaan itkeminen; koko matka boxiin vittu suu käy ja hirveä parkuminen. Sitten toinen juttu mitä Baxter oli aikoinaan tokaissut Heleniukselle oli myös sydäntä lämmittävää; "et ole koskaan niin hyvä kuin luulet, ja etkä koskaan ole niin huono kuin luulet".
 
Viimeksi muokattu:

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Tämä ei mene nyt kyllä jakeluun. Miten nämä fanit vaikuttavat joukkueen pelaamiseen ja otteisiin kentällä? Miten valmennukseen ja pelikuvioihin?

Joo, meille HIFK-kannattajille on ulkoistettu ainoastaan vastuu kehnoista ajoista, mutta HIFK:n menestyminen tulee aina esim. jonkun urheiluun erikoistuneen lehden roskajuttujen sparraamana. Onkohan tämä se ajatusmalli, jolla lehti nykyään myy itseään, oma arvaus.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Se, että syyttää faneja joukkueen huonosta peliesityksestä, on yhtä järkevää kuin syyllistäisi elokuvalipun ostaneita siitä, että uuden Bondin on ohjannut Timo Koivusalo ja se on täyttä scheibaa. Jep, lipun ostaneiden fanien vika! Yhtä kaukana totuudesta on se, että jonkun yksittäisen median kirjoitukset vaikuttaisivat joukkueiden päivittäiseen tekemiseen. Mikään neljästätoista joukkueesta ei seuraa kenenkään pelianalyytikon ohjeita päivittäisessä tekemisessä. Ei myöskään kenenkään fanin. Ei niillä ole aikaakaan, työ vie koko energian, niinkuin pitääkin. Oman duunini vuoksi pystyn todella helposti hahmottamaan tämän: On laiva joka seilaa ja sitten on rannallahuutelijoita esittämässä mielipiteitään siitä, miten laivan pitää luovia. Rannalla on myös laivanrakennuksen ja merisuunnistuksen analyytikkoja hyvine neuvoineen. Merellä ei ole aikaa kuunnella kumpaakaan nippua. On olemassa pätevät syyt siihen, että toiset ovat rannalla ja toiset ohjaavat päivittäin laivaa. Ja minä jääkiekkofanina kunnioitan tätä eroa. Mielipiteitä mulla saa silti olla, mutta on uskomattoman pöyhkeää edes kuvitella, että kolumnit tai fanisaitit vaikuttaisivat millään tavalla jääkiekkojoukkueen arkeen. Mun omassa duunissanikin riittää neuvojia ja järpättäjiä, mutta on selkeä syy siihen, että he eivät tee, minä teen. Ei niitä kannata kuunnella niin, että kauheasti tekemiseen vaikuttaisi. Sen verran ammattiylpeyttä pitää olla.

Golden AWe: Mietit asioita aivan liian analyyttisesti. Oletan, että et ole minkään seuran kiihkeä fani, vaan seuraat lätkää yleisesti? Jos et ole itse kiihkeä fani, et voi pohjimmiltasi ymmärtää niitä syitä, miksi Soppa-ketjut sun muut syntyvät ja elävät. Itsekään en osaa ymmärtää Valioliigaseurojen yyberfanien tunteiden kiihkeyttä, koska en ole Chelsean äärifani. Seuraan kyllä Valioliigaa ja tiedän siitä paljon, mutta ei mun tunteet kuitenkaan läikähtele Chelsean kanssa läheskään sillä tasolla kuin HIFK:n kanssa. Jokainen ketju elää sen ajan, kun se hyväksi nähdään ja kannattaa jotenkin pitää arvossa sitä, kuinka paljon lukijoita mikäkin ketju saa. Jos mun mielestäni pillulta kuulostava ketju "HPK nousuun!" saa satojatuhansia lukijoita, nostan sen suureen arvoon, vaikka olisinkin sitä mieltä, että aihe on epäkiinnostava ja kirjoitukset huonoja. Tämä siis ihan friendly-pohjalta, mielipiteesi on täsmälleen yhtä oikea ja validi kuin minunkin. Kiitokset siitä, tekstisi oli muutenkin asiallinen ja hyvin jäsennelty - eli jatkoajan käytännön vastainen. Mene opiskelemaan provoamista ja tule sitten takaisin. Ja korjaa, jos olen väärässä oman fanituksesi suhteen eli oletkin jonkun jengin yyberfani. Musta vain tuntui siltä, että olet ennemmin koko lajia rakastava kuin yhteen jengiin kaikkea lataava gaiffari.

karel de groot: Hyvä, että joku muukin käsittää mitä tarkoitan! Summanen-Westerlund -vuodet ovat never forget -aikaa. Aikaa, jota pitäisi tavoitella. HIFK oli Sheddenin aikaan jokaisessa ottelussaan lähellä SW-arvoja ja Nokka Jalonen tulee pysymään mulle aina vain kliinisenä ammattimiehenä, joka onnistui vasta kolmannella kaudellaan nappaamaan mestaruuden. Kyllä se maistui. Mutta en mä tule myöhemmin kevään -11 mestaruutta muistamaan Nokasta, vaan lähinnä Mickestä, Riksmanista, Lennusta, Hadesta, Simosta etc. Kevättä -98 en osaa ajatellakaan ilman Psyko Raimoa ja Professori Erkkaa + niitä legendaarisia pelaajia. Joukkue oli valmentajiensa näköinen. Jossain esitinkin musavertauksen. SW:n HIFK oli Beatles; hysteriaa, bussikaravaaneja, isoja otsikoita, massiivista kauhistelua ja kahmalokaupalla uusia faneja. KJ:n HIFK oli Dire Straits; ammattitaitoista soittamista, mutta ilmiönä aivan sukka. Kumman valmennusdynastian aikana HIFK sai enemmän uusia faneja, SW:n vai Nokan? Joo, osa niistä oli teinejä ja rotseja, jotka hävisivät nopeasti, mutta tunnen henkilökohtaisesti useitakin nykyisiä äärifaneja, joiden rakkaus syttyi silloin, eikä sammu koskaan. Moni 80-luvun lopussa syntynyt oli silloin juuri oikeassa iässä, kuten esimerkiksi oma poikani. En mä voi häntä oikein gloryhunteriksi haukkua, kun kaveri rupesi käymään matseissa vasta -96. Yksi asia, josta HIFK:n pitäisi olla huolissaan: Ei tule pahemmin uusia nuoria faneja. Mickellä oli vetovoimaa. Samoin itse mestaruudella, mutta sorry Nokan palvojat: Ilman Mickeä olisi jäänyt aika paljon uusia faneja lunastamatta.

Faniudesta: Gags, kiekkomiehenä kyllä tiedätkin, että fanilla on ikimuistoinen oikeus kääntää rotsia, kunhan kääntäminen tapahtuu oman joukkueen sisällä. En usko, että sinä itse tai kukaan muukaan pitkän linjan jokerifani poikkeaa tästä. Joten et jaksaisi heittää ensimmäistä kiveä siitä, että jokainen antinokkailijakin including me, innostui mestaruudesta. Mitä olen seurannut kirjoituksiasi vaikkapa Otteluketjufoorumissa niin aika kaasu pohjassa tunteella painat itsekin. En mäkään ole syyttänyt rotseiksi niitä narrifaneja, joille maistui Summasen mestaruus, Sheddenin aika ja Kekäläisen sisääntulo Ruutu kainalossaan. Ja sentään tunnen pirusti pitkän linjan narrifaneja, jotka noiden signauksien aikana vannoivat, että eivät kusekaan Raadon/Sheddenin/Kekäläisen joukkuetta kohti "niin kauan kuin jullit ovat duunissa". Ja jokainen näistäkin otti riemulla vastaan mestaruuden ja muut hyvät asiat, joita noilta on saatu. Sellainen fani on ihan perseestä, joka nyrpistää nenäänsä oman rakkaan joukkueen mestaruudelle. Joukkuettahan tässä fanitetaan, ei sen yksittäisiä ja vaihtelevia työntekijöitä.
 
Viimeksi muokattu:

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vaikka Nokan joukkueessa pelasi esimerkiksi Brennan, Tervetuloa Stadiin Tuukka, Nokan ekalla HIFK 1. jäähytilastossa, toisella heikohko 7. ja mestaruuskaudella 3. (esim. Sheddenin kaudella 4.), haistatukset savo-afrikkalaiselle, HIFK:maisen röyhkeä haistatus sarjan voiton jälkeen Ämmä-Westerlundille, joka kutsui punaisia rikollisjoukkioksi jne.? Kyllä Nokka ajoi loppua kohti HIFK:ta juuri hollilleen, jossa voittaminen ja röyhkeä meininki ei leikannut kiinni toisiinsa estäen menestystä.

Tästä samaa mieltä. Nokka sai aikansa tapella Edariutta jne vastaan mutta putsattuaan talon alkoi saada tulosta aikaan. Itselläni tuli muuten nokka täyteen Nokkaa sen hpk-sarjan jälkeen ja kiljuin äijää helvettiin talosta. Tottakai se rotsi kääntyi kun homma alkoi toimia vikalla kaudella ja palkintona mestaruus. Ihan yhtälailla olin siinä narrisarjassa vituttamassa kun oltiin lähellä kuolemaa. Mutta Nokka uskoi, pelaajat uskoi ja lopulta ne sai mutki uskomaan. Sen moraalisen finaalin jälkeen mä tiesin ettei tätä junaa pysäytyä enää muu kuin se hetki jolloin Kanisteri lähtee ilmaan.

Aina voi jossitella. Jos ei olisi ollut MG:tä. Jos ei olisi ollut Riksmania, Kousaa. Jos Hentunen osaisi viimeistellä jne. Jossittelut ei kuitenkaan käännä kelloa taaksepäin. Vähän samanlaista on muuten nämä 'ollaan 7p päässä kakkossijasta'- heitot. Vittu, onko ne 7p jo varattu meille, ei tarvi kuin pelata ottelut alta pois? Höpöä. Ollaan 7p päässä ja vitun alhaalla, homma kusee. Siinä totuus.

Nokka teki ison duunin ja antoi toiminnallaan seuralle mahdollisuudet astua uuteen nousukauteen. Cacca(fanitin tuloa ja aikaa 120%, OldShitin kanssa taidettiin olla välillä kahdestaan vs muut) tuli taloon ja tiedetään mikä oli lopputulos. Ei natsannut. En sen enempää ala puolustelemaan tms mutta pidän silti yhtenä(Cacca itse suurena syypäänä tähän) osatekijänä sitä, että valtakunnassa pääsi valloilleen tuo MVP- hysteria mihin HIFK lähti junttina mukaan. Edellinen mestaruus oli juuri tullut eikä siinä nojattu mihinkään MVP-paskaan. Cacca, pelinerokirjaguru-Pennanen jne päätti hajoittaa koko Nokan rakentaman systeemin(mitä muuten oli jatkamassa about 92% mestaruudenvoittaneista pelaajista) ja halusi tuoda ihan ikioman juttunsa. Ymmärrän tavallaan, koutsit valmentaa omalla stailillaan ja tuovat omat mausteensa. Nybarikin kuuleman mukaan oli ihan Cacan lumoissa. Mutta fakta oli silti se että viimekaudella HIFK 'hukkasi' niin MG:n, PW:n kuin Kousankin kaltaiset 'liian hyvät liigaan'- pelaajat tuossa hyrrässä. No, se oli ja meni.

Tämän kauden päämäärää ja siihen asetettuja työkaluja mä en ymmärrä enkä varmasti ymmärrä vielä ens kesänäkään. Lähdettiin ultrarohkeasti mopolla moottoritielle, täysin uusilla rytkyillä eikä ajeta niinkuin on ennen ajettu, rohkeasti ja röyhkeästi. Nyt noudatetaan ihan liikaa liikennesääntöjä, ei näytetä sentteriä toisille ajelijoille ketkä heittää rapaa nilkoille vaan pelokkaasti ajetaan sivuun. Tuloksena ollaan jossain almost-hännillä, omia katsojia ei kiinnosta kohta koko touhu ollenkaan ja kaikenlisäksi varikolla ollaan niin sekaisin kuin olla ja voi. On huhua huippukuskeista ketä ajaa vielä vieraan maan sarjaa jne. Tallipäällikkö vaatii parempia tuloksia tuloksia tässä ja nyt.

Pahempaa notkahdusta ei ole kuin tps:llä Suikkasen jälkeen. Miespilluksi tässä muututtiin ihan omista hölmöilyistä ja ylimielisyyksistä johtuvista syistä. Se alkoi viimekauden jälkeen ja nyt korjataan satoa.

ps. EW+Summanen ja niiden rikolliset oli suurta nannaa jonka jälkeen saatiin pilkahdus hyvästä menosta Sheddenin aikana. Sen jälkeen koko tiimi oli niin mätä että se vaati yhden nenällisen+3 kautta ennenkuin päästiin taas pro-tasolle. Sieltä onkin sitten tultu nopeasti alas.
 

Seesam

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Olen aika pitkälti sanasta sanaan kanssasi samaa mieltä. HIFK oli läpeensä mätä ennen Nokan HIFK-pestiä ja minäkin uskon, että hommaan vaadittiin kliininen ammattilainen(en nyt todellakaan väitä, että Nokka olisi ollut ainoa, joka olisi saanut HIFK:n menestymään), joka vähät välittää muiden mielipiteistä pyrkien tekemään kaiken vaadittavan, jotta homma saataisiin taas raiteilleen. Nokka onnistui loppujen lopuksi pestissään ja minä en näin jälkeenpäin kehtaa valittaa Nokan kahdesta ensimmäisestä kaudesta, vaikka silloin tapahtumahetkellä tuntuikin helvetin pahalta, varsinkin toisen kauden pudotuspeleistä tippuminen HPK:lle kirpaisi... Näin jälkeenpäin ajatellen HIFK oli aivan tuuliajoilla ennen Nokan saapumista organisaatioon ja menestyminen vaati koko paskan puhdistamisen ja siihen kului se kolme vuotta. Nokan aikakaudella luotiin helvetin hyvät perusteet dynastialle, mutta nyt parin kauden ajan nämä perusteet on kuorrutettu paskalla. Kuka siihen haluaa koskea?

Ja lopuksi: jossittelu on tyhmää. Riksman torjui hienosti Hentusen läpiajon ja HIFK voitti täysin ansaitusti Jokerit ja lopulta SM-kultaa vuonna 2011. HIFK on myös tällä hetkellä sijalla kymmenen SM-liigassa, se ei jossittelulla muutu mihinkään. Faktat faktoina ja lässytykset lässytyksinä.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Suomessa on vain rajallinen määrä kiekko-osaamista seurojen johdossa. Joka vuosi se ei-täydellinen ei onnistu. Onko se ongelma vai tietty todennäköisyys? Minusta jälkimmäinen. Jollakin prosentilla osuu.

Tällä hetkellä rakentaminen ei ole mennyt ihan nappiin, ja valmentaja teki oharit. Maalivahti löytyi ihan hemmetin hyvällä osumalla. Peli ei täysin kulje. Koittakaa nyt hetki elää sen tiedon kanssa ja kitistä vähemmän. Katsoa isoa kuvaa ja seuran hyvää kokonaisasemaa. Se ei tarkoita tuudittautumista tai kaiken nielemistä. Se tarkoittaa kannustusta, rakentavaa kritiikkiä ja eteenpäin menemistä pienin askelin. Älä ole miespillu. Muuten kaipaat hampaatonta kanukkia, kun sinulla on Luttinen, ja Luttista, kun sinulla on hampaaton kanukki.

Kappas, terve Tomppa!

Tässä taannoin yritin vähän samaa linjaa tuoda esiin, että minkälaista ilmapiiriä fanit itse luo oman seuransa kannattamiseen. Tai mitä ihmeen kannattamista se on, että joka ikisessä mahdollisessa tilanteessa on jotain kitisemistä ja täysillä mukana voi olla vasta siinä vaiheessa kun neljäs finaali on kolmannessa erässä ja vastustaja on 4 maalin päässä takana.

Tässä on vielä se, että sitä täydellisyyttä ei ole olemassa. Kuten aiemmin kirjoitin Soppa-ketjussa HIFK fanit vaatii joukkueelta joka kaudella hyvää sijoitusta runkosarjassa ja playoffeissa, brandin näköistä jääkiekkoa ja etenkin kotona, lisäksi pitäisi vielä pestä narrit jokaisessa mahdollisessa tilastossa.

Tässä ketjussa näkee sen, että osa porukasta on sitä mieltä että HIFK on ollut pilalla jo 30 vuotta ja toisessa ääripäässä sen nähdään menneen lopullisesti pilalle siinä vaiheessa kun Soppa astui mukaan kuvioihin. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että kyllä on ikävä niitä kohuotsikoita aina silloin tällöin ja varsinkin 98 ja 99 HIFK:ta, joista varsinkin ensimmäinen oli itselleni se kaikkien aikojen HIFK, siis sekä pelillisesti että asenteeltaan.

Tavallaan tuntuu siltä, että HIFK:ssa on identiteetti jollain tapaa hukassa ettei tiedetä enää halutaanko olla brändin mukainen pahojen poikien joukkue, vai halutaanko olla mukana jossain kokonaisvaltaisessa suomikiekon "meidän peli" hevonpaskassa. Sitä identiteettiä pitäisi alkaa etsimään, mutta sitä etsintää ei kannata tehdä juostenkustusti eikä asiat tapahdu hetkessä.

Ja todellakin, se osaaminen suomessa on niin kapeaa mitä jääkiekkojoukkueen kasaamiseen ja johtamiseen tulee, ettei niitä nappisuorituksia tule kovinkaan usein.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Nokan aikakaudella luotiin helvetin hyvät perusteet dynastialle, mutta nyt parin kauden ajan nämä perusteet on kuorrutettu paskalla. Kuka siihen haluaa koskea?

Pilkunnussijana toteaisin, että mielestäni tässä ketjussa ei keskustella absoluuttisesta menestyksestä, vaan HIFK-tyylistä a.k.a brändistä. Siksi otan kärkevästi esiin sen, että SW -aika oli aitoa HIFK:n huippuaikaa ja sinne pitäisi pyrkiä uudestaan. Otin helvetin mielelläni vastaan Nokan mestaruuden, mutta mun haaveissani seuraava koutsi eli Cacca olisi a) jatkanut menestystä ja b) tuonnut helvetisti lisää väriä ja ähinää jengiin. B-kohdassa hän onnistui jotenkuten. Mun mielestäni on itsestäänselvää, että Nokka teki urheilullisesti hyvän duunin, mutta kun puhutaan HIFK:n sielusta, ei Nokan aika varsinaisesti kyllä riittänyt mulle. En siis halunnut, että HIFK hyytyy pelkästään kliinisesti mestaruuksia tahkoavaksi organisaatioksi, jossa ei ole kuitenkaan särmää. Edelleen, älkää ymmärtäkö väärin: se vaihtoehto olisi miljoona kertaa paremmin kuin nykyinen paskaa peliä + yleistä värittömyyttä.

Koska ketjun otsikossa viitataan miespilluuteen, olen täällä mennyt suoraan siihen ytimeen ja siis henkisesti olen ja pysyn ryminäpronssimiehenä. Ei pantteri pääse pilkuistaan. Kiitos Nokka mestaruudesta, mutta kuvitelkaa, että seuraaja olisi ollut Shedden/Raato ja HIFK olisi lisännyt yhden pykälän skandaalinkäryä mukaan. SW-parivaljakko teki käsittämättömän kovan duunin. Koskaan heitä ennen, eikä heidän jälkeensä ole nähty menestyvää jääkiekkoa, jossa yhdistyvät hienolla tavalla taito, kovuus, raakuus, harkitut ylilyönnit + fanihysteria. Nokan mestaruuskaudessa oli noin 20% mukana -98 keväästä. Mutta en syljeksi! Mestaruus maistuu. Siltikin sorry Nokka On Jumala -osastolle: Mulle sen kauden suurin sankari oli Micke Granlund.

edit: Vittu, unohdin haukkua meidänvitunpelin! Miksi Cacca meni yrittämään sellaista? Seuravalmentajan ei kuulu nakata paskankaan vertaa siitä, miten maajoukkue pelaa ja lähteä mukaan siihen, että liigaseurojen suurin tehtävä on olla kasvattaja The Maajoukkueelle. Siis hyi vittu! Suomen mömmömjengi on kevään Kummeli, joskus nastempaa, joskus ei, mutta HIFK on kaikki. En edes muistanut, että -11 myös Suomi voitti maailmanmestaruuden.
 
Viimeksi muokattu:

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En siis halunnut, että HIFK hyytyy pelkästään kliinisesti mestaruuksia tahkoavaksi organisaatioksi, jossa ei ole kuitenkaan särmää. Edelleen, älkää ymmärtäkö väärin: se vaihtoehto olisi miljoona kertaa paremmin kuin nykyinen paskaa peliä + yleistä värittömyyttä.

Nokan HIFK:han kävi ns. opintomatkan minkä jälkeen valmistui. Matka kesti 3v. Välillä meinasi tulla alanvaihto :D Mutta kyllä siinä Nokan viimeisessä kaudessa oli särmää ja tapahtui. Ei EW+Rami tavalla mutta hyvin kuitenkin. Asian voisi kiteyttää niin että mikäli HIFK ei ajautuisi takaisin mätävaiheeseen, ei Nokan kaltaisten toimareiden stailillakaan kestäisi enää noita 3v opintomatkoja. Voitaisiin skipata ns. luennot ja käydä keväällä vaan tenttimässä spettarit :)

Seuravalmentajan ei kuulu nakata paskankaan vertaa siitä, miten maajoukkue pelaa ja lähteä mukaan siihen, että liigaseurojen suurin tehtävä on olla kasvattaja The Maajoukkueelle.

Mun ideaali HIFK-koutsi vetää röyhkeätä linjaa mitä tulee maajoukkukuvioihin. Siellä voi lähteä käymään mutta sieltä ei oteta mitään mikä ei sovin Koutsin kuvioihin. Esim. valtakunnalliset pelityylit ajaa tämän Koutsin kopissa asiansa ainoastaan tikkatauluina. Koutsi vetää rohkeasti omaa linjaansa eikä uskalla asettua julkisuudessa valtavirtaa vastaan jos oma filosofia ei ole samaa mieltä. Maajoukkuetta vastaan ei tarvitse sotia mutta siitä voi olla välittämättä. 100% ignooraus tavallaan. Tehkööt mitä huvittaa mutta Nordiksella the Koutsi on diktaattori ketä päästää mj-anterot ainoastaan katsomoihin.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Tätä voi taas lähestyä nelikentän kautta, jossa on viihdyttävä-ei viihdyttävä ja menestyvä-ei menestyvä. Minne sijoitat kauden 12-13 HIFK:n. Oma näkemys on, että joukkue on juuri nyt ei viihdyttävä ja ei menestyvä ja se saa kyllä kiertämään Nordiksen kaukaa, vaikka sivusilmällä katselenkin HIFK:n pelit TV:stä. Jotenkin tuosta ei viihdyttävä ja ei menestyvä nurkasta pitää päästä nopeasti pois. Kannattajana minun asiani ei ole ratkaista toteutuspuolen ongelmia, ei edes suunnitella menetelmiä. Niille henkilöille maksaa HIFK-Hockey Oy palkkaa jo nyt, joiden asia on suunnitella ja toteuttaa muutokset seuran urheilupuolella, jonka jälkeen seura on edes osittain menestyvä ja viihdyttävä. Jos ei muutosta nykymenoon, niin osa tekijöistä tulisi vaihtaa, ennemmin tai myöhemmin, joille maksetaan palkkaa.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Tehkööt mitä huvittaa mutta Nordiksella the Koutsi on diktaattori ketä päästää mj-anterot ainoastaan katsomoihin.

Juuri näin. Kaiken lisäksi koko MVP-vouhotus on naurettavaa siksikin, että se tähtää siihen kuinka Suomi menestyy jääkiekon mömmömkisoissa. Mitä merkitystä sillä on? Vain kourallinen maita pystyy taistelemaan jääkiekon maailmanmestaruudesta ja niissä lyhyissä turnauksissa voi pärjätä millä tahansa pelityylillä. Turnaus on lyhyt, satasen matka, ei siihen kannata valmistautua niinkuin kymppitonniin. Vaikka Suomi lopettaisi samantien MVP-vouhotuksen ja ylipäätään kiekkokontrollin korostamisen, en usko että sillä olisi yhtään mitään vaikutusta mömmöm-sjoitukseemme. Suomi on jokatapauksessa äärihyvänä vuotena finaalissa, hyvänä vuotena pronssiottelussa ja keskivertovuotena tämän alapuolella. Jääkiekon mömmömkisat on vuotuinen, suhteellisen yhdentekevä tapahtuma verratuna vaikka Stanley Cupiin. Mömmömkisoissa samat viisi jätkää kokoontuvat vuodesta toiseen tappelemaan keskenään ja Suomi on aina se 175cm/70kg -tyyppi, Kanada ja Venäjä ovat isoja ja ilkeitä. Joskus pienikin pärjää, mutta ei keskimäärin kovin usein. Ihan riippumatta siitä kuinka paljon pieni panostaa taktiseen osaamiseen sillä -sorry folks- maailmassa massa on voimaa.
 

Seesam

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pilkunnussijana toteaisin, että mielestäni tässä ketjussa ei keskustella absoluuttisesta menestyksestä, vaan HIFK-tyylistä a.k.a brändistä. Siksi otan kärkevästi esiin sen, että SW -aika oli aitoa HIFK:n huippuaikaa ja sinne pitäisi pyrkiä uudestaan.

Siltikin sorry Nokka On Jumala -osastolle: Mulle sen kauden suurin sankari oli Micke Granlund.

edit: Vittu, unohdin haukkua meidänvitunpelin!

En ottanut kantaa SW:n aikaan, joka minullekin edustaa sitä ''optimaalisinta HIFK:ta'' vaan muistutin (vaihteen vuoksi) kuinka onnistuttiin möhlimään valmiiksi ja hyvin luodut perusteet menestykselle silmien räpäytyksessä. HIFK:lla oli käsissään kaikki mahdollinen dynastian luomiseksi, jopa SW:n tyylisen HIFK:n luomiseksi. Oli nostetta, oli aikaa luoda uutta ja samaan aikaan vaalia jo saavutettua, mutta nyt tuo tuntuu enää vain kaukaiselta ajatukselta, vaikka tuo tilanne oli käsillä vajaa kaksi vuotta takaperin! Käsittämätöntä! Nyt asiat ollaan möhlitty niin kardinaalisesti, ettei tässä realistisesti pysty odottamaan menestystä kuin vasta muutaman vuoden päästä.

Mitä tulee muihin yllä lainattuihin niin en nyt tiedä luetko minut Nokka On Jumala-osastoon, mutta vastataan silti. En pidä Nokkaa jumalana, enkä usko, että Nokka oli ainoa ihminen maan päällä, joka olisi pystynyt silloisen HIFK-raunion nostamaan tuhkistaan. Tähän hommaan olisi varmasti löydetty joku toinenkin tekemään lähes samat asiat, mutta Nokka nyt sattui tarttumaan haasteeseen ja hän tosiaan loi puitteet HIFK:n menestykselle. Siksi minä ja varmasti moni muu puhuu Nokasta näinkin ylistävään sävyyn vaikka hänen ristiretkeensä mahtuikin monen monta katkeraa kompastuskiveä. Mikke taisi olla muuten Kari Jalosen hankinta. Jos en nyt ihan väärin muista? Nybondaksen panosta tässä HIFK:n lyhyessä nousussa parrasvaloihin sopii kyseenalaistaa ottaen huomioon parin edellisen kauden tapahtumat ja nykyinen totaalialennustila.

Meidän peli kuuluu tosiaan Suomen maajoukkueelle ja sillä ei tulisi olla mitään tekemistä HIFK:n kanssa. Meidän peli pitää pitää kaukana HIFK:sta, sillä se on keskinkertaisuuksille luotu pelisuunnitelma, jolla yritetään kuroa umpeen taitovajetta taitavampiin joukkueisiin. HIFK:n resursseilla tulisi olla koossa, joka kautena yksi liigan taitavimmista joukkueista, joka tarkoittaa sitä, että pelisapluunan tulisi olla sille tarkoitettu, eikä keskinkertaisuuksille suunnattu Meidän peli.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Seesam: Käsi HIFK:n vuosikirjalla vannon, että viittaukset Nokka on jumala -osastoon eivät kohdistuneet millään tavalla sinuun. Mä en yksinkertaisesti edes muista lonkalta, miten kukin nimimerkki suhtautuu Kolviin/Caccaan etc. Mun mielestäni Kari On Jumala ja Petu On Täyttä Caccaa -ryhmät edustavat yleisesti ottaen suurta enemmistöä kirjoittajista. Ja mikäs mä olen siitä kenellekään sanomaan, jos hänen mielestään K.Jalosen aika oli superhyvää? Mielipidepalstahan tämä on. Niin, dynastian ryssiminenhän tapahtui myös 98/99 -kauden jälkeen. Tilanne on aivan identtinen nykypäivään verrattuna. Kun ammattimiehet lähtivät, tilalle palkattiin täydellinen märkäkorva. Silloin Ika, nyt Soppa. Luisuminen kaltevalla pinnalla alkoi samantien. Siksi ihmettelinkin, miksi sama vitun moka toistettiin uudestaan? Micke on btw. puhtaasti Nyban ja aktiivisen Larvan ansiota ja prosessointi aloitettiin jo ennen Nokan signaamista. Nokka sattui olemaan virassa oleva valmentaja Micken tullessa, ei sen kummempaa. Haatajasta sen sijaan menee kiitokset Nokalle.

HIFK:sta ja valmentajista: Mun unelmissani HIFK porskuttaa eteenpäin tyylillään ja valmentajat vain vaihtuvat. Siksi en ole pohjattoman rakastunut keneenkään valmentajaan. Kun SW ja Shedden, jotka ovat mun henkilökohtaisessa rankingissa Nokkaa edellä, lähtivät, en jäänyt kaipaamaan heitä henkilöinä. Vaikka he lähtivätkin hyvin lähelle. Mulle seura tulee ensin ja toivoin vain, että HIFK jatkaa omalla tiellään. Vielä vähemmän kaipaan takaisin K.Jalosta. Voin sanoa näin myöskin käsi HIFK-vuosikirjalla: Koskaan en ole kaivannut ketään yksittäistä valmentajaa takaisin, vaikka olisi nähty mitä tahansa. Realiteetti lätkäbisneksessä on se, että henkilökunta vaihtuu, seura pysyy. En halua koskaan kokea vastaavaa kuin Pena Matikaisen aikana: silloin HIFK:ta voitiin sanoa Matikaisen HIFK:ksi.

Ei seura saa koskaan juuttua yhteen nimeen. HIFK:lla on tässä paljon oppimista, sillä meillä moni pelaajakin on saanut jatkaa yli parasta ennen -päiväyksensä. Kuten hyvin totesit, K.Jalonen ei ole maailman ainoa ammattimies, joka kykenisi luomaan HIFK:lle uuden menestyspohjan. Suhteellisuudentajua mukaan, ei lätkävalmentaminen ole ydinfysiikkaa. Jos Stephen Hawking ei ole ainoa ihminen maailmassa, joka pystyy ymmärtämään maailmankaikkeuden kosmologisia lainalaisuuksia, niin ei nyt luojan tähden yksi oululainen kaverikaan ole ainoa, joka pystyy "pelastamaan" stadilaisen lätkäseuran. Hawking, Valtaoja etc. tekevät spesiaaliduunia, johon oikeasti tarvitaan niin huikeat geenit, että niistä voidaan puhua promilleina yhdestä syntyvästä sukupolvesta. K.Jalonen ja muut lätkävalmentajat eivät ole keskimääräistä kansalaista pätkääkään älykkäämpiä ja heidän työnsä ei ole ainutlaatuisen vaikeaa. Se on fakta.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
JHag ja FOTL - jos tekstini olisi ollut vain provomielessä kirjoitettu, siitä olisi tipahtanut alunperin osia pois. Tosin jos haluaa provosoitua, yleensä näkee silloin vain sen tietyn osan siitä, tai sitten taikoo sen rivien välistä.

Vaikka minä muka käsittelen asiaa liian analyyttisesti, niin päädyn syyttämään toista osapuolta siitä. Näen siis ongelman siinä, että nyt HIFK-fanien leirissä puristetaan tunteista ja tunteiden perusteella myös analyysiä "nykytilasta" ja brändistä. Tunteille tyypillistä on hetkessä eläminen - ei siitä pitäisi siksi vetää liian suuria johtopäätöksiä puolin tai toisin.

Analyysi brändin kuolemisesta on mielestäni tarpeeton, koska joukkue on nytkin vain muutaman tai parin palasen päässä brändistä ja/tai menestyksestä. Se ei ole niin kaukana kuin nyt annetaan ymmärtää. Ei tarkoita, etteikö paljon useammassa asiassa olisi parantamisen varaa, mutta SM-liigassa menestymiseen riittäisi pari palasta enemmän. Tai brändikiekkoon, on siellä nytkin sen toteuttamiseen kykeneviä.

Kyllä minä HIFK:n hallia, perinteitä ja tunnelmaa kohtaan olen siellä vuosien varrella tuntenutkin jotakin. Ainakin enemmän kuin Samu Haberia ja runkkumaakareita kohtaan.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Analyysi brändin kuolemisesta on mielestäni tarpeeton, koska joukkue on nytkin vain muutaman tai parin palasen päässä brändistä ja/tai menestyksestä. Se ei ole niin kaukana kuin nyt annetaan ymmärtää. Ei tarkoita, etteikö paljon useammassa asiassa olisi parantamisen varaa, mutta SM-liigassa menestymiseen riittäisi pari palasta enemmän. Tai brändikiekkoon, on siellä nytkin sen toteuttamiseen kykeneviä.

Tämä on itse asiassa hyvin sanottu. Kun katson objektiivisesti, niin asia on juuri noin. Mutta tänään kun kiekko putoaa jäähän, muutun taas puusilmäiseksi HIFK-faniksi. Mä olen viimeinen, joka kiistää sen, että kaikkien joukkueiden äärifanit ovat liikuttavan puusilmäisiä hetkessä eläjiä. Eivät HIFK-fanit ole tästä mikään poikkeus. Mutta sitä on olla faniuden ytimessä - ja nautin siitä kuitenkin. Enhän mä muuten enää jaksaisi seurata HIFK:ta. Härifrån tvättas.

Samu Haber? Hän on siis intohimoinen HIFK-fani.
 

Silkkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hyvä ja aiheellinen ketju aiheesta, jota on itsekin tullut moneen otteeseen mietittyä viime vuosina. Annetaas nyt ne omatkin 2 senttiä,vaikka vähän kertauksenkin uhalla:

Itse 80-luvun lopulla syntyneenä en ole IFK:n suurimpia vuosia päässyt todistamaan ja 97-99 peruskouluikäisenä ei tullut ihan niin kattavasti pelejä seurattua kuin nyt. Silti brändi oli itsestäänselvyys, ja kaiholla muistelen aikoja, jolloin vierailla ei ollut Nordiksella mukavaa. 90-luvun pelejä on tullut katseltua jälkikäteen monet kerrat ja ei voi kuin ihailla sitä meininkiä sekä katsomossa että kentällä. IFK on aina hallinnut nämä konttaamiset landejoukkueita vastaan, mutta taannoin vierailijat sentään saivat ansaita pisteensä ihan raskaimman kautta. Nykyään paskat pelit ovat täyttä muniin puhaltelua, kun jengistä ei näe kilometrin päähän miten vituttaa ottaa turpaan.

Jos kiekosta ottaa tunteen pois, ei jää paljoakaan jäljelle. Kaikki kunnia jääpallolle ja sählylle, mutta mun lajini on jääkiekko ja siihen kuuluu tietynlainen fyysinen preesens ja ylilyönnit, erityisesti IFK:n osalta. Laji itsessään on muuttunut, mutta ei IFK:n tarvitsisi näin radikaalisti muuttua mukana. Samat ulosajot ja median jeesustelut ylilyönneistä seuraa kuin aina ennenkin. Mä haluan nähdä, että jengiä kentällä vituttaa yhtä paljon hävitä kuin mua vituttaa katsomossa. Tai siis vitutti, enää ei ihan yhtä vahvoja tunteita pääse kokemaan kun tätä HMV-neppailua on tarpeeksi tullut nähtyä. Mun IFK:ssa on aina paikka

1) hampaattomalle kanukille, ei tarvitse olla hampaaton eikä kanadalainen, mutta pelaajatyypin varmasti kaikki tietävät. Tämä on se kaveri, joka heittää vastustajat maalin edestä kerta toisensa jälkeen, lentää tasaisin väliajoin suihkuun ja pimenee välillä totaalisesti.
2) ärsyttävän taitavalle mielialapelaajalle, joka vetää 5 peliä kiikareilla ja iskee 5+2 tauluun kuudennessa pelissä, voittaen matsin käytännössä yksinään. Tämä on se kaveri, jota kaikki rakastavat vihata.
3) parille voimahyökkääjälle, joilla ei ehkä ole käsiä mutta jalkoja senkin edestä ja ajavat aina kaikkea mikä liikkuu. Nämä ovat ne jätkät, jotka sytyttävät joukkueen ja yleisön joka vaihdossa.

Tällä hetkellä IFK:ssa ei ole oikeastaan ketään noista kolmesta. Voimahyökkääjiä löytyy, mutta pelisysteemin puutteesta johtuen, tai jostain muusta syystä, kaverit eivät taklaa läheskään tarpeeksi. Team Liivikille propsit yrityksestä. Melartilla olisi potentiaalia olla se ykköskriteerin kaveri, mutta aika vähän Ilarikin on niitä hampaitaan viime aikoina väläytellyt. Kakkoslaatikon kaveri oli O'Sullivan, joka lähti menee kun vielä ehti.

Ja missä helvetissä on kuittivihko? Mun IFK ei todellakaan päästä mitään Ben-Amoreja hakkaamaan joukkueen kapteenia tajuttomaksi. Se on aivan vitun sama kuka siellä kentällä on, kuitti tapahtuu välittömästi ja tämä pitäisi iskostaa joka ikisen IFK-pelaajan takaraivoon jo junnuista lähtien. Jos kentällä surffaillaan ja katsellaan muualle, ensimmäinen kaveri vaihtoaitiosta ryntää väliin ja seura hoitaa sanktiot ilman mitään selittelyjä. Mä haluan nähdä torikokouksia, niittejä, tappeluita, lentäviä roskiksia ja pleksin yli kiipeäviä pelaajia. Niistä on mun IFK tehty. Kukaan ei koskaan voita kaikkia pelejä, mutta niistä pisteistä on vastapuolen maksettava asiaankuuluva hinta.
 

hemmo_1973

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tässä ketjussa on paljon hyvää kamaa ja enemmän substanssia kuin yhteensä niissä lukuisissa viimeaikaisissa lehtikirjoituksissa, joissa HIFK:n ja sen fanien välille on yritetty luoda jotain vastakkainasettelutilannetta ja epästabiilin symbioosin dilemmaa. Tärkeintä toki on se, että fanit tietävät missä mennään ja eritoten, uskaltavat olla asioista jotain mieltä ja ilmaisevat sen. Jos kukaan ei ilmaisisi mielipiteitään ja tunteitaan seuraamaansa joukkuetta kohtaan, oltaisiin väliinpitämättömyyden tilassa. Tällaisia seuroja on Suomessa muuten helvetin paljon - vaikka ympärillä olisi isokin talousalue, voi seura jäädä vailla suurempaa huomiota ympäristöltään.

Olen monen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että joukkue pitää jollain tapaa juuriensa ja historiansa lisäksi tunnistaa ja tunnustaa jostain sellaisesta ominaisuudesta/piirteestä, joka on sidoksissa lähihistoriaan. Olkoon se sitten brändikiekko, kaikkien Kehäteiden sisäpuolella asuvien joukkue tai mäntymäkeläinen kusipääkiekko. Tällä hetkellä tilanne on se, että pelillistä identtiteettiä ei ole. Jalosen kauden jälkeen Matikainen tuli puoliproegoistisella asenteella yrittämään jotain sellaista, joka ei onnistunut ja Jalosen luomat pohjat jätettiin melko täydellisesti hyödyntämättä. Tämä kausi on sitten oma lukunsa ja enemmänkin ihmettelen sitä, miten HIFK on edelleen vain neljän pisteen päässä suorasta play off-paikasta.

Joukkue on persoonien yhteisö - jokainen tuo joukkueeseen jotain sellaista, joka muokkautuu yhteiseksi tahtotilaksi ja joukkuekemiaksi. Joukkue kehittyy yhteisistä kokemuksistaan ja jos joukkue hakee tekemisensä suuntaa (niin kuin HIFK nyt tekee), pitäisi uskaltaa muuttaa rohkeasti suuntaa. Ja tämä suunnan muutos tulee tehdä siten, että se välittyy vastustajajoukkueille. Aktiivisempi taklauspeli, rohkeat ketjumuutokset jne.

Varmaan helpommin sanottu kuin tehty ja varmaan olen nyt sitten näiden ns. urheilutoimittajien mielestä epäaikuismainen fani, kun en ole mihinkään tyytyväinen ja en ymmärrä urheiluseuratoiminna realiteetteja ja kilpaurheilun syvintä olemusta. Hei, ihan oikeasti - maalaisjärjellä tässäkin aihepiirissä pärjää aika pitkälle.
 
Viimeksi muokattu:

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joukkue on persoonien yhteisö - jokainen tuo joukkueeseen jotain sellaista, joka muokkautuu yhteiseksi tahtotilaksi ja joukkuekemiaksi. Joukkue kehittyy yhteisistä kokemuksistaan ja jos joukkue hakee tekemisensä suuntaa (niin kuin HIFK nyt tekee), pitäisi uskaltaa muuttaa rohkeasti suuntaa. Ja tämä suunnan muutos tulee tehdä siten, että se välittyy vastustajajoukkueille. Aktiivisempi taklauspeli, rohkeat ketjumuutokset jne.

Samoin ajatuksin. Nyt kun näyttää siltä, että Ville alkaa olla toipunut, on siihen mahdollisuuskin.

Varmaan helpommin sanottu kuin tehty ja varmaan olen nyt sitten näiden ns. urheilutoimittajien mielestä epäaikuismainen fani, kun en ole mihinkään tyytyväinen ja en ymmärrä urheiluseuratoiminna realiteetteja ja kilpaurheilun syvintä olemusta.

Ohittaisin tuon Sihvosen kommentin tyystin. Hänhän on moneen kertaan kertonut, ettei ymmärrä kannattamista ollenkaan. En käsitä, miksi hän puuttuu siihen (ehkä ainoaan osa-alueeseen jääkiekossa), josta ei ymmärrä mitään. Täällä on monta kirjoittajaa, jotka kannattivat IFK:ta ennen kuin mies oli syntynytkään :) Ollaan ihan rauhassa vaan infantiileja.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös