Miksi tuemme maataloutta verorahoillamme?

  • 50 059
  • 544

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mielestäni ei voida, vaan pikemminkin päinvastoin. Epidemia on vahvistanut käsitystä että tiettyjen hyödykkeiden omavarainen* tuotanto on erittäin tärkeää, tässäkin kriisissä olisi ollut kiva jollei olisi tarvinnut ostaa suojavälineitä pikavippikeisareilta.

Kannattaa myös muistaa että kriisit eivät ole veljiä keskenään. Vaikka tämä kriisi ei vaikuttanut elintarvikkeiden saantiin, niin se ei tarkoita ettei toinen kriisi voisi vaikuttaa. Mitä jos seuraava virus iskeekin viljelyksiin tai karjaan niin että ruuan tuotanto laskee globaalisti? Luotetaanko silloin myös pikavippikeisariin lisäperunoiden ostamisessa sekaisin olevilta markkinoilta?
Kumpaankin kohtaan sama vastaus. Meillä tulee olla kriisien varalta varmuusvarastot. Ei meidän tarvitse kasvattaa itse kasvomaskeja eikä valmistaa itse mansikoita jos homma ei ole täällä taloudellisesti kannattavaa. Vessapaperien hamstraus oli tämän kriisin juttu. Toivotaan peukut pystyssä ettei kaikkialla muualla päätetä sen seurauksena panostamaan paskapaperin omavaraisuuteen, sillä jos maailmanmarkkinat tuhotaan protektionismin nimissä ja meidän vientimarkkinat kutistuvat, niin se on koko maailmantalouden tappio.
 

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kumpaankin kohtaan sama vastaus. Meillä tulee olla kriisien varalta varmuusvarastot. Ei meidän tarvitse kasvattaa itse kasvomaskeja eikä valmistaa itse mansikoita jos homma ei ole täällä taloudellisesti kannattavaa. Vessapaperien hamstraus oli tämän kriisin juttu. Toivotaan peukut pystyssä ettei kaikkialla muualla päätetä sen seurauksena panostamaan paskapaperin omavaraisuuteen, sillä jos maailmanmarkkinat tuhotaan protektionismin nimissä ja meidän vientimarkkinat kutistuvat, niin se on koko maailmantalouden tappio.

Mitä sitten kun ne varmuusvarastot loppuu mutta kriisi jatkuu. Ja jos kyseessä onkin kriisi joka muuttaa maailmaa pysyvästi siihen suuntaan että jokainen huolehtii omistaan, niin nyhjäistäänkö se toimiva ruokatuotanto sitten tuosta vaan tyhjästä mikäli se on päästetty maastamme katoamaan.

Juuri sen takia joitain tukia tulee olla että maassamme pysyy tiettyjen huoltovarmuuden kannalta tärkeiden tuotteiden tuotanto, vaikkei se olisikaan taloudellisesti kannattavaa. Ainakin minulle on ihan OK mikäli esimerkiksi suojaimia valmistajia firmoja tuetaan sen verran että saavat tuotteensa myydyksi myös normaalina aikana, ja sitten kun epidemiaa puskee päälle niin meillä onkin jo silloin oma tuotanto valmiina jota voidaan sitten tarvittaessa boostata, ehkä jopa myyntiin asti.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mitä sitten kun ne varmuusvarastot loppuu mutta kriisi jatkuu. Ja jos kyseessä onkin kriisi joka muuttaa maailmaa pysyvästi siihen suuntaan että jokainen huolehtii omistaan, niin nyhjäistäänkö se toimiva ruokatuotanto sitten tuosta vaan tyhjästä mikäli se on päästetty maastamme katoamaan.
Jos ruuasta puhutaan, niin viljan varastoiminen jopa 5-10 vuoden tarpeisiin on mahdollista. Se on jo niin tolkuton määrä, että saa melkoinen kriisi olla. Silloin kun varastoista oli juttua kerrottiin, että Suomella on yli vuoden varastot nytkin.
Juuri sen takia joitain tukia tulee olla että maassamme pysyy tiettyjen huoltovarmuuden kannalta tärkeiden tuotteiden tuotanto, vaikkei se olisikaan taloudellisesti kannattavaa. Ainakin minulle on ihan OK mikäli esimerkiksi suojaimia valmistajia firmoja tuetaan sen verran että saavat tuotteensa myydyksi myös normaalina aikana, ja sitten kun epidemiaa puskee päälle niin meillä onkin jo silloin oma tuotanto valmiina jota voidaan sitten tarvittaessa boostata, ehkä jopa myyntiin asti.
Kun nyt itse otit puheeksi, että kriisit eivät ole veljiä, niin mitä kaikkea aletaan valmistamaan itse? Kaikkia lääkkeitä? Autoja, varaosia, vaatteita, jääkaappeja, aseita, banaaneja? Kuinka monta miljardia tähän käytetään ja mistä ne rahat otetaan? Meidän korkea elintasomme täällä maailmassa perustuu siihen, että tuotteet valmistetaan siellä missä ne parhaiten osataan ja pystytään tekemään edullisesti. Jos kaikki tekevät kaikkea, niin se tarkoittaa että tästä aletaan tinkimään. Ei pieni maa osaa ja pysty valmistamaan kaikkea yhtä hyvin.

Yksi ilta tuli ohjelmaa Yhdysvaltojen korona-tilanteesta. Siinä kerrottiin meillekin tuttu tarina, miten suojavarusteet loppuivat, miten niitä hamstrattiin ja miten niistä kilpailtiin markkinoilla. Kuitenkin varsin pian paikalliset valmistajat pystyivät alkaa valmistamaan niitä, koska heillä oli prosessitekniikan huippuosaamista. Tekisi mieli sanoa että tuollaista huippuosaamista ei synny jos vaan jäykästi pyritään miettimään mitä tarvitaan ja valmistamaan vähän kaikkea. Joko keskitytään johonkin ja ollaan siihen liittyvässä osaamissa maailman huippua, tai sitten ollaan keskinkertaisia monessa.
 
Viimeksi muokattu:
Ilman muuta kannattaa maksaa 4 miljardia. Ja tehdä kaikki itse käsityönä.

Kuten kepulaiset jo tiesivät maaliskuussa ( edellinen sivu tässä ketjussa), että Ruotsissa on liha loppunut, ja käytännössä kansa kuolemassa nälkään.

Ilman omavaraista rypsi-ja rapsisatoa ( jonka varassa Suomi onkin tässä sinnitellyt maaliskuusta lähtien) oltaisiin kaikki jo nälkäkuoleman partaalla.

Kun vielä nuo valkoposkihanhet, EU:n tänne lähettämät, saataisiin kuriin, niin voitaisiin palata vanhaan hyvään aikaan.

20-luvulle. Enää ei puutu kuin se kieltolaki.

Sekin on tosin äkkiä hoidettu, kun kieltolain luoneet Suomen Työväenpuolue ja Maalaisliitto ovat hallituksessa.

Ai niin, molemmat on rebrändätty. Toinen aloitti, vaalit hävittyään, aseellisen vallankaappausyrityksen, ja toinen onnistui siinä Kekkosen johdolla.

Eli siis ei-niin-sosialistinen työväenpuolue SDP, ja ei-niin-autoritäärinen-Suomen Keskusta.

Onneksi käsi kättä pesee, 4 miljardia 15 000 maanviljelijöille on pientä siihen nähden, että 400 000 demaria saa tehdä julkisen sektorin hommia ilman mitään tulospaineita tai tuottavuuslaskelmia.

Suomihan on vanha lehmä, mutta onneksi kapitalistit eivät pääse toteamaan, että syö enemmän kuin lihoo:
Päinvastoin: ei liho, laihtuu, liha on sitkeää, ja maitoakaan ei heru.

Mutta se on tosi kiva lehmä.
 
Viimeksi muokattu:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Juuri sen takia joitain tukia tulee olla että maassamme pysyy tiettyjen huoltovarmuuden kannalta tärkeiden tuotteiden tuotanto, vaikkei se olisikaan taloudellisesti kannattavaa. Ainakin minulle on ihan OK mikäli esimerkiksi suojaimia valmistajia firmoja tuetaan sen verran että saavat tuotteensa myydyksi myös normaalina aikana, ja sitten kun epidemiaa puskee päälle niin meillä onkin jo silloin oma tuotanto valmiina jota voidaan sitten tarvittaessa boostata, ehkä jopa myyntiin asti.
Koska se seuraava kriisi tulee? 10 vuoden kuluttua? 50 vuoden kuluttua? Kuinka paljon sitä pitää tukea? Kuinka kauan? Mistä ne rahat otetaan tuohon? Terveydenhuollosta? Sosiaaliturvasta? Vai lisätäänkö valtion menoja ja korotetaan veroja?
 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Saksal
Tuosta lukemista lukutaitoisille:
Hauska stoori, enemmän tietysti olisi kertonut, miten omavaraisia ollaan muualla. Uskoisin , että Euroopassa on monta valtiota, jotka energian osalta ovat lähes yhtä riippuvaisia tuonnista, esim. Ranska taitaa tuoda polttonesteensä ulkoa.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Saksal

Hauska stoori, enemmän tietysti olisi kertonut, miten omavaraisia ollaan muualla. Uskoisin , että Euroopassa on monta valtiota, jotka energian osalta ovat lähes yhtä riippuvaisia tuonnista, esim. Ranska taitaa tuoda polttonesteensä ulkoa.
Pointtina varmaan se että omavaraisuus ei auta kriisissä jos omavaraisuus on tuontienergian varassa.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Turhaa miettiä jotain polttoaineiden omavaraisuutta. Suomessa ei tuoteta suolaa ja kuka edes haluaa syödä ruokaa jos ei ole suolaa.

Kriisissä jossa tuontipolttoaineita ei saada, mikä olisi suomalaisen kerrostaloasunnon huonelämpötila?
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kriisissä jossa tuontipolttoaineita ei saada, mikä olisi suomalaisen kerrostaloasunnon huonelämpötila?
Eiköhän turvekin siinä kohtaa alkaisi kelpaamaan energianlähteeksi. (Toki sitäkään ei tuosta vaan äkkiä kuivana kaukolämpöalaitoksen pihalle saada jos varmuusvarastoja ei enää olisi) mutta kun vilu tulee ja lämmintä vettäkään ei suihkusta tule niin siinä se ihmisen todellinen luonne ja usko ideologioihin vasta punnittaisiin.

Edit. Tosin ne traktorit ym jotka turvetta kerää, tarvitsisivat naftaa eli sikäli jos kaikki tuonti olisi loppu niin kusessa ollaan. (Ainakin siellä kerrostalossa)
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Eiköhän turvekin siinä kohtaa alkaisi kelpaamaan energianlähteeksi. (Toki sitäkään ei tuosta vaan äkkiä kuivana kaukolämpöalaitoksen pihalle saada jos varmuusvarastoja ei enää olisi) mutta kun vilu tulee ja lämmintä vettäkään ei suihkusta tule niin siinä se ihmisen todellinen luonne ja usko ideologioihin vasta punnittaisiin.

Edit. Tosin ne traktorit ym jotka turvetta kerää, tarvitsisivat naftaa eli sikäli jos kaikki tuonti olisi loppu niin kusessa ollaan. (Ainakin siellä kerrostalossa)
Ja monessa muussakin talossa, jossa ei ole esim varaavaa takkaa.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mielenkiintoinen juttu maatalousyrittäjästä jonka mielestä koko maataloustuki järjestelmä pitäisi räjäyttää. On itse lopettanut tukien nostamisen ja suorittaa hieman erilaista kanala toimintaa.
Suomessa on kaikenlaisia avain-lippuja ja reilun kaupan merkkejä, mutta tällaisia eettisiä yrittäjiä varten pitäisi olla tukivapaiden tuotteiden-merkki, josta heidät tunnistaisi.

Jutussa olisi voitu kaupan keskittyminen mainita myös tekijänä miksi vähittäiskaupalla on kohtuuton neuvotteluasema tuottajia kohtaan.
 
Viimeksi muokattu:

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Free range -muna on myös paremman makuinen kuin kakkos- tai kolmosmunat. Joku elintarviketieteilijä kyllä sanoi, että ravintoarvot ym on identtiset, mutta maistuu ne silti paremmalta, tai ainakaan ei ole vielä tullut vastaan sellaisia todella tympeän makuisia munia kuten lattia- tai virikehäkkimunissa aika useinkin on. Luomut eli nollamunat on myös hyviä.

Muuten on aika helppo yhtyä Välttilän pointteihin.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Free range -muna on myös paremman makuinen kuin kakkos- tai kolmosmunat. Joku elintarviketieteilijä kyllä sanoi, että ravintoarvot ym on identtiset, mutta maistuu ne silti paremmalta, tai ainakaan ei ole vielä tullut vastaan sellaisia todella tympeän makuisia munia kuten lattia- tai virikehäkkimunissa aika useinkin on. Luomut eli nollamunat on myös hyviä.

Muuten on aika helppo yhtyä Välttilän pointteihin.
Jenkeissä ainakin taitaa olla free-range munien ja lihan (tai oikeammin grass-fed beef) tutkimuksissa että sisältävät enemmän hyviä rasvoja ja vähemmän huonoja. Toki rasvan määrä saattaa olla "vakio", mutta rasvan tyypeissä sitten jakauma erilaista

Pikaisesti yksi tutkimus, nyt en ala tarkemmin tutkimaan Carcass Characteristics, Meat Quality and Fatty Acid Composition of 100% Grass-Fed Beef - Practical Farmers of Iowa
mutta omega 6-3 suhde "grass fedillä" n. 2-1 ja normaalilla 9-1. Optimisuhde olisi ilmeisesti 1-1 ja ensimmäisessä luvussa kasvaessa suhde huononee.

Myös free range (eli pastured) -munilla oli muistaakseni huomattavasti paremmat rasvaprofiilit sekä hivenaineet.

Väitteeseen että ravintoarvot ovat identtiset en osaa ottaa kantaa, mutta tutkimusten perusteella siihen on helppo viitata että terveellisempiä tuotteita tulee eläimiltä jotka elävät luonnonmukaisesti. Tai että epäterveellisempää tulee eläimiltä joille syötetään pelkkää roskaa. Ihan maalaisjärjelläkin tuo on helposti perusteltavissa, kumpi on terveellisempää, syödä päivässä 2500kcal edestä Hesen mega-aterioita vai syödä saman kalorimäärän sekä ravintoarvo-jakauman mukaisesti tuoreita kasviksia, villiä lohta ja luomu-kaurapuuroa?

Ja lapsuudessa meillä oli pienehkö kanala, kanat elivät aika vapaasti, eli päästettiin kävelemään pihalle vapaasti. Keltuaisen väri oli sellainen kultainen tai oikein kirkkaan keltainen, maku oli aivan loistava. Itse kanat/kukot maistuivat myös ihan erilaisilta kuin kaupan broileri.

Itsehän olen luomu*-lihan (sis siipikarja ja kananmuna) suuri kannattaja. Kyllä siinä se makukin on aivan erilainen.

* tässä kohtaa rikon Eviran ohjeistuksia ja niputan riistan luomuksi.

edit. Pastured vs Omega-3 vs Conventional Eggs — What's the Difference? <- linkki kananmuna-tutkimukseen.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Uskon @muti tuon kaiken kyllä. Se taisi olla tämä hs.fi juttu ja kohta
HS:n ruokatoimitus maistoi eri tavoin tuotetut kananmunat sokkona, eli makutestiin osallistuneet toimittajat eivät tienneet etukäteen, miten kananmuna oli tuotettu. Maussa ei juuri havaittu eroja, eivätkä raa’at kananmunat eronneet ulkonäöltään toisistaan.
Myös ravitsemukselliset erot ovat melko pieniä.
Ravitsemustieteilijä, yliopisto-opettaja Eeva Voutilainen Helsingin yliopistosta kertoo, että luomukananmunissa on jonkin verran enemmän pehmeää hyvää rasvaa kuin muissa kananmunissa.
”Mutta se on yksi rikka rokassa, ero on niin pieni. Kananmunat ovat suhteellisen samankaltaisia”, hän sanoo.
jonka kohdalla muistan miettineeni että paskanmarjat, onhan niissä eroa.
Tuo väri on tosiaan se huomiota herättävin ero. Joissain kakkos- ja kolmosmunissa on ihan harmaa keltuainen, ykkösissä en ole koskaan sellaista havainnut.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tuossakin ravintotieteilijä hehkuttaa rypsiöljyä, ihme kun ei viljojen tärkeydestä puhunut tai margariinistä. Jotenkin melkein koko ravintotiede tuntuu olevan kepulaisten jyväjemmarien hallussa. Jumalauta kun saisi riippumattoman rahoituksen niin voisi tehdä oikeaa tiedettä tämänkin asian suhteen. Toki ulkomailta löytyy hieman erilaisempaa kantaa kuin täältä.
 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jotenkin melkein koko ravintotiede tuntuu olevan kepulaisten jyväjemmarien hallussa. Jumalauta kun saisi riippumattoman rahoituksen niin voisi tehdä oikeaa tiedettä tämänkin asian suhteen.
Eli , kun olisi tarpeeksi paalua, voisi teettä tutkimuksen, jonka tulos olisi itelle mieleen.
Hieno oli luonnehdinta "ravintotiede tuntuu olevan kepulaisten jyväjemmarien hallussa". Jos olisin eräs tietty deellä alkava nimimerkki, kyselisin jo lujaa lähteitä moiselle luonnehdinnalle.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Eli , kun olisi tarpeeksi paalua, voisi teettä tutkimuksen, jonka tulos olisi itelle mieleen.
En tiedä olisiko tulos itselle mieleen vai ei. Sen takia riippumaton rahoitus olisi tärkeä. Verrattuna vaikka kuinka monta aamiaisiin liittyvää tutkimusta maailmalla on rahoittanut (aamiais)muro-yhtiöt.

Hieno oli luonnehdinta "ravintotiede tuntuu olevan kepulaisten jyväjemmarien hallussa". Jos olisin eräs tietty deellä alkava nimimerkki, kyselisin jo lujaa lähteitä moiselle luonnehdinnalle.
Sehän on fakta että ruokasuositukset tehdään paikallisen ruokavarannon/kulttuurin mukaan, tällähän on puolustettu rasvatonta maitoa silä verukkeella ja tietysti (kotimaisia) viljoja kehutaan ja suositellaan.

Ja kannattaa tutkia itse että mikä puolue ajoi tuota tuoretta ruokavirastoa eniten ja miksi se päätettiin sijoittaa "landelle". Yksi toinen deellä alkava nimimerkki, voisi todeta että kyseessä on "kepulointi".

Ja itse olen kyllä lukenut Heikkisen, Mannisen yms juttuja myös, en kyllä mitenkään antaumuksella ja hyvin skeptisesti, mutta kyllähän siellä seassa on hyviä juttua tai oikeammin yksittäisiä pointteja. Enkä mikään ruokafanaatikko ole, mutta ihan kansainväliset tutkimukset näkevät paljon hyvää ns. free range / pastured / grass fed -"proteiinissä", sekä erityisesti omega-3 tasoissa. Ja lähes kiistaton totuus on kuitenkin että yleensä vähemmän prosessoitu ruoka on terveellisempää, sama pätee tietysti ruuaksi käytettävien eläinten ruokaan. Eli luonnollisesti syöneen kanan munat pitäisi olla terveellisempiä kuin pelkästään soija- tai rypsirehua syöneen kanan munat. Kyllä sen eron näkee ihan silmämääräisestikin*.

Margariinkin hehkutus oli kovaa menneisyydessä, kunnes huomattiin että silloiset valmistusmenetelmät aiheuttivat margariiniin teollisia, pahoja, transrasvoja. Ja eräs agronomi-liiton palkitsema tieteilijä niputtaa toistuvasti eläin- ja kasviperäiset transrasvat samaan kategoriaan. Ainakin julkisuudessa.

* Miten valkoisen hybridin munien keltuaisten väri muuttuu kun se pääsee ulos syömään.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Donnerwetter S.p.A.
Matti Apunen on kirjoittanut pamfletin Seisova pöytä aihepiirinä suomalaisen ruokabisneksen heikko arvokehitys ja vähäinen vienti. SOK:n rahoittamasta tilaustyöstä huolimatta pamfletti on myös omiin silmiini itsenäinen työ. Tyylilajin ja ajan henkeen sopivasti tikun nokka ei jää tyhjäksi.

Tämän ketjun otsikon voisi pamfletin perusteella vaihtaa muotoon "Miksi tuemme maataloutta verorahoillamme väärin". Elintarvikeviennistä annetaan kuva harrastelijoiden puuhasteluna, jossa erilaiset kansalliset toimijat lähtevät nappibudjeteilla valloittamaan maailmaa. Virkamiehet kirjaavat yleviä vientitavotteita ja perustavat hankkeita ja teettävät selvityksiä. Seuranta ja tulosten vaatiminen puuttuvat. Samoin pitkäjänteisyys ja kärkituotteiden valinta.

En perkaa koko kirjasta tässä läpi, mutta suosittelen lukemaan (n. 200 sivua) tai kuuntelemaan sen äänikirjana. Molemmat löytyvät alla olevan linkin takaa.

 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös