Jokainenhan pitää jostakin maasta. Kotimaahan liittyvät tunteet ovat usein tulleet jo syntymästä saakka, mutta muihin maihin liittyvät voimakkaat tunteet ovat jonkun muun tekijän aiheuttamia. Voidaan verrata jonkinlaiseen faniuteen mitä kokee esim. jotakin futis- tai lätkäjengiä kohtaan.
Eli siis miksi juuri sinä pidät juuri siitä maasta?
- USA
scholl on jossain määrin amerikkalainen. Se tarkoittaa sitä ideologiaa. Se on ikäänkuin uskonto. Syynä siihen on ilmeisesti se vapaus, mitä amerikkalaisuus tarjoaa. Elettiin Kekkosen aikaa ja kukaan ei uskaltanut keskustella mistään. Oli suomettuminen ja Tehtaankadun Neuvostoliiton lähetystö. Kaikki näytti menevän päin helvettiä. Ilmapiiri oli huono ja tämä oli säikky kansa. Punamultahallitukset, Kekkonen, yya-sopimus etc. Sitten tapahtui muutamia asioita:
- Ronald Reaganin valtaannousu. Se oli sellainen herääminen. Mies, joka on oikealla asialla. Oikeasti haluaa taistella kommunisteja vastaan. Myöhemmin koulussa oli niitä Gorban ymmärtäjiä, mutta scholl oli reaganilainen. Sympatiseerasi myöskin toki hieman liittolaisia kuten Thatcheriä ja ennenkaikkea Kohlia, mutta Ronald Reagan toi Amerikan Suomeen.
- Los Angelesin Olympialaiset 1984. Siis mikä taivas se oli. Hienoja säitä riitti ja katsoin kaikki yöt kisoja. Boikotti oli mahtava asia, koska kommarit eivät voineet menestyä. Suomi sai paljon mitaleita, USA:lla oli näyttävät asut ja Carl Lewis oli kuningas. Losi edusti kaikkea sitä kaupallisuutta, mistä 10-11v poika pitää. Mahtavat kisat.
- Yläasteella joulun uuden vuoden aikoihin parin kolmen viikon matka Floridaan. Se oli eldorado. Kierreltiin ympäriinsä Chrysler Fifth Avenuella. Käytiin Disney Worldissä, Epcot Centerissä, jossa oli ei vielä markkinoille tullut Corvette ZR1 esillä, Bahamalla, Kennedy Space Centerissä ja vaikka missä, mutta tärkeimpänä vesijeteillä ajelun ja siistin meiningin lisäksi oli ne Malls. Siis uskomatonta se tavarapaljous. Kun on tottunut suomen sosialistisen neuvostotasavallan kauppoihin, josta ei juuri mitään saanut ja tuntui silloin että joku Hampuri on ihan mieletön paikka ostaa vaatteita ja urheilutarvikkeita niin Florida. Omg. Siinä meinasi seota. Tuli ostettua käsittämättömät määrät kaikkea. Ja kun siihen lisää vielä ne veneet ja niiden kireät koneet, mitä siellä näki ja se meininki. Siis unohtumatonta. Sen jälkeen ei paluuta.
- viimeinen tikki oli varmaankin Miami Vice. Sonny Crockettilla ei ollut pelkästään Ferrari tassussa, vaan myöskin Wellcraft Scarab 38 KV ja joka jaksossa veneiltiin. Meillekin ostettiin pari Wellcraftia luonnollisesti isolohkobensakoneilla perheeseen. Ja useita vuosia tuli veneiltyä melkein kaikki vapaa-aika huhtikuusta lokakuuhun. Se oli niin mahtava vapauden fiilis silloin, vaikka nyt 2005 sanoisi, että veneet oli paskoja viimeistelyltään ja rungoltaankin, koska kaikki on kehittynyt sen jälkeen, mutta ne värit, se fiilis ja kaikki. Sitä ei voi kokea enää, mitä koki nuorena.
Se suuri innostuminen taisi johtua siitä kontrastista, kun täällä ei ollut mitään mielenkiintoista ja siellä oli kaikki kapitalistinen mitä vain voi olla. Siihen aikaan ei ollut kansainvälisiä tv-kanavia, ei McDonald'sia, ei amerikkalaisia vaatteita. Ainoa amerikkalainen asia 70/80-luvun vaihteessa taisi olla se yksi Oldsmobile Cutlass mikä meidän perheessä oli.
Amerikka on jees. Joka kerta, kun sinne menee, tuntee valtavan vapauden tunteen. Ihan sama onko duunia vai vapaa-aikaa niin aina on relaa ja tuntee olevansa lomalla. Se on todellakin jonkinlainen sisäänrakennettu amerikkalaisuus, vaikken siellä asukaan.
- Saksa
Innostuin Saksasta 70-luvulla. Faijalla oli ollut saksa a-kielenä ja se oli vielä 50-luvulla tosi tärkeä kieli Suomessa. Sitten faija teki sinne jatkuvasti työmatkoja ja itsekin tuli perheen mukana siellä aina kesällä käytyä. En sitä pienenä tiennyt, mutta ehkäpä saksalaisruotsalaiset sukujuuret jo alitajunnassa vaikuttivat siihen, että pidin siitä paikasta. Aluksi tuli käytyä paljon enemmän Pohjois-Saksassa ja vasta ehkä 80-luvun alkupuolella kävin esim. Stuttgartin lähistöllä. Meinasin jopa kuolla siellä 83 kesällä. Saksassa oli paljon, mistä pojat pitävät:
- Autobahnat: jotain 7-8 vuotiaana oli siistiä kun ajettiin yli 230km/h meidän Mercedeksellä. Se oli jotain aivan uutta
- jalkapallo: Rummenigge ja kumppanit olivat kuin jumalia
- ihmiset: siis se ajattelutapa, mikä Saksassa on verrattuna esim. ranskalaisiin sopii juuri itselleni ja lisäksi faijani liiketutut: mahtavia ihmisiä ja se, mitä kaikkea pääsimme siellä kokemaan oli aivan mielettömän hienoa ainakin sen ikäisen mielestä
- kaikki tiptop: siis puutarhoista lähtien Saksassa on usein kaikki viimeisen päälle
Saksasta tuli ehkä 7-vuotiaana sellainen suuri unelma. Se oikeistolainen hallinto Helmut Kohlin johdolla, maan yhdistyminen ja se kieli: siis mielettömän hieno kieli, josta pitää valtavasti ja joka on helppo oppia. N. 17v odotin Saksaan muuttoa ja kun se tapahtui 24vuotiaana, oli fiilikset maailman onnellisimmat.
- Espanja
En ollut koskaan oikein perehtynyt siihen maahan. Tiesin Francon ajan ja koska Espanja liittyi niin myöhään EU:hun niin en oikein heitä noteerannut. Olin toki saanut 1982 futiksen Espanjan mm-kisojen rahakokoelman ja olin seurannut muutenkin urheilutapahtumia, mutta muuten maa oli minulle ns. musta aukko. Kanarialla käyntikin jossain Playa del Inglesissä oli ihan mitäänsanomatonta pelkästään auringon perässä syysloman pitoa. Sitten tapahtui asioita:
- vähän yli parikymppisenä scholl rakastui espanjalaiseen tyttöön. Se oli jotain ihan käsittämätön tapahtuma. Sitten sinä vuonna kesällä vanhempani olivat sitä mieltä että scholl ja scholl jr (eli schollin pikkuveli) ilmeisesti kärsivät tylsästä kesästä (ei ollut tapana koskaan harrastaa esim. kesätöitä), joten sanottiin, että nyt otatte matkan jonnekin ja meette lomalle. No sain houkuteltua veljeni Mannerespanjaan. Se matka avasi silmät. Taas tuli tunne, että tämä on minua, mutten tiennyt tällaisen olevan olemassa. Naiset aivan käsittämättömän upeita. Musiikki ja se fiilis juuri sitä mistä diggaa. Ja se meininki muutenkin mahtavaa. Tosin englantia siellä ei niin osattu, joten päätin, että ensi kerralla kun tulen niin osaan espanjaa ja niin kävikin. Pidin 2v breikin ja opiskelin kielen. Sitten otettiin broidin kanssa taas Iberia alle ja lennettiin ympäriinsä ja tutustuttiin useaan Espanjan kaupunkiin.
Espanja on lähellä sydäntä. Kun miettii mitä Juan Carlos on saanut aikaan demokratian suhteen. Ja miten maa on kehittynyt sekä talouden että muiden asioiden suhteen viimeisen 30v aikana ja kaikki muut seikat niin se on upeata. Je ne ihmiset. Kun opiskelin Saksassa niin siellä oli hyvin monta espanjalaista opiskelijaa, joista tuli siihen aikaan hyvät ystävät. Ne ei jännitä, ne ei pyrkyröi, vaan on lojaaleja ja pitää hauskaa. Kukaan ei luule itsestään, eikä muista mitään, eivätkä ole pessimistejä, vaan elävät juuri siinä hetkessä.
- Bayern
FC Bayerniä on kiittäminen siitä, että tämä Bundesland tuli niin tärkeäksi. V. 1985 minusta tuli joukkueen kannattaja ja kun vaihto-opiskelupaikka piti päättää, en valinnut yliopistoa muulla perustein kuin sillä, että mikä vaihtokouluista sijaitsee Baijerissa. Jos Suomessa asuminen välillä vituttaa. Varsinkin näinä vuodenaikoina niin Baijerissa on aina tuntunut olevansa kotona enemmän kuin missään muualla maailmassa. Siellä p-saksalaiset alkavat tuntua ikäviltä, ei niin ystävällisiltä ja Edmund Stoiber ja CSU tuntuvat olevan sellaiset, jotka tekevät hyvää työtä. Talous on kunnossa, kaikkialla on siistiä ja rauhallista, luonto on aivan mahtavaa, on kauniita kyliä ja kaupunkeja sekä valtavasti tekemistä. Sen lisäksi aivan ihastuttavat ihmiset, sääkin aika hyvä ja sijainti keskellä Eurooppaa. Todella hienoa. Se itsenäisyys, joskus itsepäisyyskin ja oma kielikin tekee paikasta vieläkin paremman.
CSU:n vaalijuliste vuonna 1998: "Für Bayern mit Herz und Verstand!"
- Cataluña
Barcelona on hieno kaupunki. Innostuin siitä käydessäni siellä muutama vuosi olympiakisojen jälkeen. Tottakai kisatkin tuli seurattua täällä, mutta vasta paikanpäällä tajusi mistä on kyse. Silloin se ei ollut missään määrin suosittu lomakohde, mutta paljon oli tehty uudistuksia kisojen takia. Se on aivan mieletön mesta, kun on niin iso kaupunki, mutta silti omaa beachit ja sen veneilyn etc. On ihan hyvät ostosmahdollisuudet, yöelämä ja hyvä ilmasto + kauniit naiset ja luksusta. Paikallinen väestö on työteliästä, mutta kuitenkin rentoa ja lait sekä säännöt ovat ihan ok. Ainoastaan nyt on alkanut ottaa päähän se, että kesäkaudella on liikaa turisteja - juuri sellaisia urpoja, jotka eivät arvosta paikallista kulttuuria. Kun tutustuu Kataloniaan laajemmin, heidän kieleensä ja kulttuurinsa sekä FC Barcelonaan niin on ihme, jos siitä ei pidä. Se on hieno paikka viettää aikaa.
nyt tästä tulee liian pitkä viesti, joten postauksen mahdollistamiseksi joudun jatkamaan...
Eli siis miksi juuri sinä pidät juuri siitä maasta?
- USA
scholl on jossain määrin amerikkalainen. Se tarkoittaa sitä ideologiaa. Se on ikäänkuin uskonto. Syynä siihen on ilmeisesti se vapaus, mitä amerikkalaisuus tarjoaa. Elettiin Kekkosen aikaa ja kukaan ei uskaltanut keskustella mistään. Oli suomettuminen ja Tehtaankadun Neuvostoliiton lähetystö. Kaikki näytti menevän päin helvettiä. Ilmapiiri oli huono ja tämä oli säikky kansa. Punamultahallitukset, Kekkonen, yya-sopimus etc. Sitten tapahtui muutamia asioita:
- Ronald Reaganin valtaannousu. Se oli sellainen herääminen. Mies, joka on oikealla asialla. Oikeasti haluaa taistella kommunisteja vastaan. Myöhemmin koulussa oli niitä Gorban ymmärtäjiä, mutta scholl oli reaganilainen. Sympatiseerasi myöskin toki hieman liittolaisia kuten Thatcheriä ja ennenkaikkea Kohlia, mutta Ronald Reagan toi Amerikan Suomeen.
- Los Angelesin Olympialaiset 1984. Siis mikä taivas se oli. Hienoja säitä riitti ja katsoin kaikki yöt kisoja. Boikotti oli mahtava asia, koska kommarit eivät voineet menestyä. Suomi sai paljon mitaleita, USA:lla oli näyttävät asut ja Carl Lewis oli kuningas. Losi edusti kaikkea sitä kaupallisuutta, mistä 10-11v poika pitää. Mahtavat kisat.
- Yläasteella joulun uuden vuoden aikoihin parin kolmen viikon matka Floridaan. Se oli eldorado. Kierreltiin ympäriinsä Chrysler Fifth Avenuella. Käytiin Disney Worldissä, Epcot Centerissä, jossa oli ei vielä markkinoille tullut Corvette ZR1 esillä, Bahamalla, Kennedy Space Centerissä ja vaikka missä, mutta tärkeimpänä vesijeteillä ajelun ja siistin meiningin lisäksi oli ne Malls. Siis uskomatonta se tavarapaljous. Kun on tottunut suomen sosialistisen neuvostotasavallan kauppoihin, josta ei juuri mitään saanut ja tuntui silloin että joku Hampuri on ihan mieletön paikka ostaa vaatteita ja urheilutarvikkeita niin Florida. Omg. Siinä meinasi seota. Tuli ostettua käsittämättömät määrät kaikkea. Ja kun siihen lisää vielä ne veneet ja niiden kireät koneet, mitä siellä näki ja se meininki. Siis unohtumatonta. Sen jälkeen ei paluuta.
- viimeinen tikki oli varmaankin Miami Vice. Sonny Crockettilla ei ollut pelkästään Ferrari tassussa, vaan myöskin Wellcraft Scarab 38 KV ja joka jaksossa veneiltiin. Meillekin ostettiin pari Wellcraftia luonnollisesti isolohkobensakoneilla perheeseen. Ja useita vuosia tuli veneiltyä melkein kaikki vapaa-aika huhtikuusta lokakuuhun. Se oli niin mahtava vapauden fiilis silloin, vaikka nyt 2005 sanoisi, että veneet oli paskoja viimeistelyltään ja rungoltaankin, koska kaikki on kehittynyt sen jälkeen, mutta ne värit, se fiilis ja kaikki. Sitä ei voi kokea enää, mitä koki nuorena.
Se suuri innostuminen taisi johtua siitä kontrastista, kun täällä ei ollut mitään mielenkiintoista ja siellä oli kaikki kapitalistinen mitä vain voi olla. Siihen aikaan ei ollut kansainvälisiä tv-kanavia, ei McDonald'sia, ei amerikkalaisia vaatteita. Ainoa amerikkalainen asia 70/80-luvun vaihteessa taisi olla se yksi Oldsmobile Cutlass mikä meidän perheessä oli.
Amerikka on jees. Joka kerta, kun sinne menee, tuntee valtavan vapauden tunteen. Ihan sama onko duunia vai vapaa-aikaa niin aina on relaa ja tuntee olevansa lomalla. Se on todellakin jonkinlainen sisäänrakennettu amerikkalaisuus, vaikken siellä asukaan.
- Saksa
Innostuin Saksasta 70-luvulla. Faijalla oli ollut saksa a-kielenä ja se oli vielä 50-luvulla tosi tärkeä kieli Suomessa. Sitten faija teki sinne jatkuvasti työmatkoja ja itsekin tuli perheen mukana siellä aina kesällä käytyä. En sitä pienenä tiennyt, mutta ehkäpä saksalaisruotsalaiset sukujuuret jo alitajunnassa vaikuttivat siihen, että pidin siitä paikasta. Aluksi tuli käytyä paljon enemmän Pohjois-Saksassa ja vasta ehkä 80-luvun alkupuolella kävin esim. Stuttgartin lähistöllä. Meinasin jopa kuolla siellä 83 kesällä. Saksassa oli paljon, mistä pojat pitävät:
- Autobahnat: jotain 7-8 vuotiaana oli siistiä kun ajettiin yli 230km/h meidän Mercedeksellä. Se oli jotain aivan uutta
- jalkapallo: Rummenigge ja kumppanit olivat kuin jumalia
- ihmiset: siis se ajattelutapa, mikä Saksassa on verrattuna esim. ranskalaisiin sopii juuri itselleni ja lisäksi faijani liiketutut: mahtavia ihmisiä ja se, mitä kaikkea pääsimme siellä kokemaan oli aivan mielettömän hienoa ainakin sen ikäisen mielestä
- kaikki tiptop: siis puutarhoista lähtien Saksassa on usein kaikki viimeisen päälle
Saksasta tuli ehkä 7-vuotiaana sellainen suuri unelma. Se oikeistolainen hallinto Helmut Kohlin johdolla, maan yhdistyminen ja se kieli: siis mielettömän hieno kieli, josta pitää valtavasti ja joka on helppo oppia. N. 17v odotin Saksaan muuttoa ja kun se tapahtui 24vuotiaana, oli fiilikset maailman onnellisimmat.
- Espanja
En ollut koskaan oikein perehtynyt siihen maahan. Tiesin Francon ajan ja koska Espanja liittyi niin myöhään EU:hun niin en oikein heitä noteerannut. Olin toki saanut 1982 futiksen Espanjan mm-kisojen rahakokoelman ja olin seurannut muutenkin urheilutapahtumia, mutta muuten maa oli minulle ns. musta aukko. Kanarialla käyntikin jossain Playa del Inglesissä oli ihan mitäänsanomatonta pelkästään auringon perässä syysloman pitoa. Sitten tapahtui asioita:
- vähän yli parikymppisenä scholl rakastui espanjalaiseen tyttöön. Se oli jotain ihan käsittämätön tapahtuma. Sitten sinä vuonna kesällä vanhempani olivat sitä mieltä että scholl ja scholl jr (eli schollin pikkuveli) ilmeisesti kärsivät tylsästä kesästä (ei ollut tapana koskaan harrastaa esim. kesätöitä), joten sanottiin, että nyt otatte matkan jonnekin ja meette lomalle. No sain houkuteltua veljeni Mannerespanjaan. Se matka avasi silmät. Taas tuli tunne, että tämä on minua, mutten tiennyt tällaisen olevan olemassa. Naiset aivan käsittämättömän upeita. Musiikki ja se fiilis juuri sitä mistä diggaa. Ja se meininki muutenkin mahtavaa. Tosin englantia siellä ei niin osattu, joten päätin, että ensi kerralla kun tulen niin osaan espanjaa ja niin kävikin. Pidin 2v breikin ja opiskelin kielen. Sitten otettiin broidin kanssa taas Iberia alle ja lennettiin ympäriinsä ja tutustuttiin useaan Espanjan kaupunkiin.
Espanja on lähellä sydäntä. Kun miettii mitä Juan Carlos on saanut aikaan demokratian suhteen. Ja miten maa on kehittynyt sekä talouden että muiden asioiden suhteen viimeisen 30v aikana ja kaikki muut seikat niin se on upeata. Je ne ihmiset. Kun opiskelin Saksassa niin siellä oli hyvin monta espanjalaista opiskelijaa, joista tuli siihen aikaan hyvät ystävät. Ne ei jännitä, ne ei pyrkyröi, vaan on lojaaleja ja pitää hauskaa. Kukaan ei luule itsestään, eikä muista mitään, eivätkä ole pessimistejä, vaan elävät juuri siinä hetkessä.
- Bayern
FC Bayerniä on kiittäminen siitä, että tämä Bundesland tuli niin tärkeäksi. V. 1985 minusta tuli joukkueen kannattaja ja kun vaihto-opiskelupaikka piti päättää, en valinnut yliopistoa muulla perustein kuin sillä, että mikä vaihtokouluista sijaitsee Baijerissa. Jos Suomessa asuminen välillä vituttaa. Varsinkin näinä vuodenaikoina niin Baijerissa on aina tuntunut olevansa kotona enemmän kuin missään muualla maailmassa. Siellä p-saksalaiset alkavat tuntua ikäviltä, ei niin ystävällisiltä ja Edmund Stoiber ja CSU tuntuvat olevan sellaiset, jotka tekevät hyvää työtä. Talous on kunnossa, kaikkialla on siistiä ja rauhallista, luonto on aivan mahtavaa, on kauniita kyliä ja kaupunkeja sekä valtavasti tekemistä. Sen lisäksi aivan ihastuttavat ihmiset, sääkin aika hyvä ja sijainti keskellä Eurooppaa. Todella hienoa. Se itsenäisyys, joskus itsepäisyyskin ja oma kielikin tekee paikasta vieläkin paremman.
CSU:n vaalijuliste vuonna 1998: "Für Bayern mit Herz und Verstand!"
- Cataluña
Barcelona on hieno kaupunki. Innostuin siitä käydessäni siellä muutama vuosi olympiakisojen jälkeen. Tottakai kisatkin tuli seurattua täällä, mutta vasta paikanpäällä tajusi mistä on kyse. Silloin se ei ollut missään määrin suosittu lomakohde, mutta paljon oli tehty uudistuksia kisojen takia. Se on aivan mieletön mesta, kun on niin iso kaupunki, mutta silti omaa beachit ja sen veneilyn etc. On ihan hyvät ostosmahdollisuudet, yöelämä ja hyvä ilmasto + kauniit naiset ja luksusta. Paikallinen väestö on työteliästä, mutta kuitenkin rentoa ja lait sekä säännöt ovat ihan ok. Ainoastaan nyt on alkanut ottaa päähän se, että kesäkaudella on liikaa turisteja - juuri sellaisia urpoja, jotka eivät arvosta paikallista kulttuuria. Kun tutustuu Kataloniaan laajemmin, heidän kieleensä ja kulttuurinsa sekä FC Barcelonaan niin on ihme, jos siitä ei pidä. Se on hieno paikka viettää aikaa.
nyt tästä tulee liian pitkä viesti, joten postauksen mahdollistamiseksi joudun jatkamaan...