Kyllähän Mikko Mannerin Kärpät pelasi runkosarjassa pelipaikatonta ja nykyaikaista vauhtikiekkoa, ja tuo oli se Mannerin resepti myös edellisellä kaudella kun Kärppiin tuli hommaa laittamaan uusiksi. Pelitavassa on vahvuuksia, mutta myös heikkouksia, joita esimerkiksi Niemelä käytti kyllä hyödykseen Pelicans sarjassa. En usko että HPK lähtisi Mamban alaisuudessa mitään altavastaajakiekkoa pelaamaan, vaan kyllä sieltä tultee lähinnä uudenlaisia rakenteita nopeaan kääntöpeliin, ja vapauksia pelaajille toteuttaa itseään.
Tämä ei pidä paikkaansa. Mannerin menestys runkosarjassa perustui toki aina nopeaan kääntöpeliin ja pelipaikattomuuteen, mutta jokaisena keväänä Kärpät alkoi vaikeuksien keskellä tuomaan peliin tuota jalosmaista meidän peliä. Mikko hallitsee kyllä tuon pelin erittäin hyvin, ja pystyy sitä hyödyntämään tarvittaessa.
Ei Mikon pelitavallisissa ajatuksissakaan ole ongelmaa, jos hänellä on käytössään hyvin liikkuvia ja taitavia yksilöitä. Mannerin nopea kääntöpeli on parhaimmillaan melkoista myrkkyä vastustajille, ja sen pois pelaaminen vaatii vastustajalta todella aktiivista karvausta (kuten Niemelän peluuttamaa kiekkoa). Manner on lisäksi aivan järkyttävä pelitapanörtti, joka seuraa jääkiekon kehitystä kokoajan eri sarjoissa. Ideoita peliin otetaan NHL:stä, Sveitsistä, SHL:stä ja muista joukkueista... Toinen juttu on sitten se, että löytyykö omasta joukkueesta kykyä toteuttaa näitä asioita. Parhaimmillaan Mikko saa kuitenkin jokaisen yksilön pelaamaan uransa parasta jääkiekkoa, pahimmillaan yltiöpäinen usko pelureihin sitten johtaa siihen että siellä kentällä on jätkiä, jotka eivät oikeasti pysty suoriutumaan vaadittavalla tasolla.
Jos vastustaja pelaa erittäin hyvää painepeliä, niin siinä vaiheessa tullaankin Mannerin pelitavan akilleen kantapäähän... Pakistolta vaaditaan erittäin kyvykästä pelaamista paineen alla, sillä muutoin etäisyydet venyvät ja kiekkoa ei saada pelattua paineettomalle puolelle ilman erittäin isoa riskiä menetykselle.
Mikon suurin vahvuus on kuitenkin se, että hänessä on kyky saada pelaajat voimaan hyvin joukkueessaan. Jokainen yksilö saa pelata vahvuuksillaan, ja kaikille annetaan kyllä mahdollisuus tuoda kykynsä esiin. Ongelmaksi tämä muodostuu siinä vaiheessa, kun joku pelaaja ei selkeästi kuulu kokoonpanoon vaan katsomoon. Mikko uskoo pelaajiinsa loppuun asti, eikä se aina ole hyvä homma valmentajalle tai pelaajalle. Tästähän hänet parhaiten tunnetaan, ja siksi hän on ehkäpä Suomen paras kakkoskoutsi sinne Leijoniin. Päävalmentajan rooliin Mambalta on ehkä puuttunut sitä kykyä tehdä ikäviä päätöksiä, mikä on enemmän persoonakysymys ja ikuinen ongelma johtajuudessa. Johtaja voi olla pelaajien kaveri vain mikäli pelaajat eivät vaadi suoriutuakseen sitä kovaa potkua perseelle.
Summarum: Manner on mielestäni HPK:lle hyvä valinta koutsiksi. Hänellä on kyky luoda joukkueeseen sellainen henkinen hyvinvointi, joka riittää nostamaan kerhon playoffeihin. Taloudellisia realiteetteja kun katsoo niin valmentajalla ei varmaan ole muuta mahdollisuutta kuin uskoa pelaajiin ja tukea heitä loppuun asti? Uskoisin että Mikon tyyli tulee saamaan osan pelaajista ylittämään itsensä.