Käydäänpä tulevan kauden joukkuetta tarkemmin läpi, nostan uusien sopimusten joukkoon muutaman mielenkiintoisen jatkajan...
Maalivahdit:
Rajaniemi on varmasti ykkösmaalivahti, mutta mistä Randelin saa riittävän määrän otteluita? Liikkuuko Randelin Savonlinnan ja Mikkelin väliä pelikohtaisilla lainoilla? Jos Randelin pelaa Mestiksessä, kuka on Jukurien kakkosmaalivahti? Paljon avoimia kysymyksiä. Tässä onkin heti ensimmäinen mielenkiintoinen seurattava asia.
Puolustajat:
Atte Mäkinen: Mielenkiintoinen hankinta, Ranskan sarja ei varmasti ole se arvostetuin sarja keskieuroopassa, mutta Rouen pelasi kuitenkin CHL:ssäkin kaudella 18-19, jossa joukkue eteni alkulohkosta jatkoon. Rightin puolen oman maalinedustan soturi, kuulostaa ihan sopivalta 5-6 pakilta.
Viime kauteen peilattuna poislähtijät vei mennessään roppakaupalla kokemusta ja kankeaa peruspelaamista ja jäljelle jäi paljon nuoria puolustajia, vanhin puolustaja tällä hetkellä on -91 syntynyt Ville Hyvärinen ja seuraavaksi vanhin on -95 syntynyt Atte Mäkinen. Tulevan kauden puolustuksen haasteena on miten pärjätä voimassa? Kenties se korjataan 1-2 kokenemman puolustajan sopimuksella? Holtarin rakennusprojekti näkyy parhaiten puolustuksessa, jossa vaihtuvuus tulee olemaan hyvin pientä.
Hyökkääjät:
Kristian Afanasyev: Itselle ensimmäiset ajatukset Afanasyevin sopparista oli todella iloiset. Alempiin ketjuihin kookas, kiekollisesti taitava rightin puolen hyökkääjä. Uskon, Afanasyev pystyvän haastamaan Ville Leskisen vieläkin odottavan maalintekijän vainun, jos ei heti ensimmäisellä kaudella niin viimeistään toisella kaudella.
Teemu Henritius: "Tintistä" muokkaantuu pian Jukurien kivijalka, jos ei sitä jo ole. Ihan hyvä pelaaja, jolle on viime kausilla kasattu ehkä vähän liian isoa roolia. Mutta on sen aina kunnialla kantanut. Pelaako ensi kaudella laidalla? Uskon, että laiturina voisi ottaa vielä yhden stepin ylöspäin. Hyvä liigaukko Jukureille 2-3 kenttään.
Ville Leskinen: Tästä herrasta kirjottaisi nopeasti vaikka kuinka pitkän tekstin. Tuli aikanaan "seudun omana kasvattina" hakemaan peliaikaa liigasta, sitä sai ja saa edelleen. Mutta miksi? Jokereiden A:ssa hyvät tehot, mutta sitten siirto lähelle kotiseutuja, tänne maaseudun hellään huomaan ja jotain on tapahtunut. Joka vuosi odotellaan ja odotellaan Juicen kukkaan puhkeamista, mutta ei. Viime kesänä ilmeisesti kasvoi urheilijana muutaman napsun eteenpäin ja syksyn pelit antoi erinomaisia signaaleja. Mutta se lento loppui lyhyeen sitten kuitenkin. Tulevalla kaudella Leskisen pitää pystyä osoittamaan miksi hän on liigakiekkoilija?
Anssi Löfman: Kiitos SaiPa, kun olet niin sekava organisaatio tällä hetkellä. Toivottavasti mies pysyy ehjänä, sillä nuori viikinkilaiva tarvitsee Löfmanin kaltaisia johtajia kaukaloon. Onko Löfman kakkossentteri ensi kaudella?
Otto Mäkinen: Nuori kirittäjä keskikaistalle, kahden vuoden soppari option kanssa antaa rauhan kasvaa. Mielenkiinnolla odotan minkä roolin ottaa joukkueessa. Taisteleeko Nikkasen kanssa 3-4 ketjun sentterin roolista.
Henri Nikkanen: Tuleva kausi on todella tärkeä Nikkaselle. Pystyy pelaamaan nelosessa jo ihan tasapäin, mutta peliäly ja kiekollinen osaaminen jää silloin pahasti varjoon. Kauppisella riittää varmasti rohkeus ja usko peluuttaa miestä ylemmissäkin ketjuissa ja tähän haasteeseen on Nikkasen pystyttävä vastaamaan.
Teemu Pulkkinen: Henkilökohtaisesti olen useamman vuoden toivonut Jukureihin jenkkien yliopistosta Suomeen takaisin palaavaa nuorta ja nyt sellainen naarattiin. Uskon Pulkkisen arvon olevan Jukureille todella suuri. Pulkkisen juniori tilastot ovat erittäin hyvät, yliopistotausta kertoo myös ihmisestä paljon. Kyseessä ei ole mikään elämäntapa "Rambo," niin kuin eräs entinen Jukuri vaikutti olevan. Uskon Pulkkisen kasvavan Partasen saappaisiin. Jenkkivuodet ovat varmasti kasvattaneet Pulkkisen luonnetta ja uskonkin, että hän pystyy vastaamaan niin fyysiseen kuin kiekolliseenkin peliin. Ja Pulkkisen kohdalla myös kahden vuoden sopimus antaa työrauhan kehitykselle.
Mikael Saha: Porin luotettavin forssalainen, oli Porin aikoina kovin heiveröinen ja jumittuikin Ässissä paikkaajan rooliin. Oli lähellä tulla jo viime kaudeksi Jukureihin, mutta päätyi lopulta Vantaalle, jossa onnistuikin syksyn peleissä hyvin. Mutta sitten loukkaantuminen sotki jonkinlaista läpimurtoa pistemiesten joukkoon. Tuskin Saha nousee koskaan hyökkäävään rooliin liigassa, mutta alempiin ketjuihin hän on varma pelaaja, kunhan saa vähän lisää voimaa kroppaansa.
Simon Stransky: Odotukset ovat kovat ja niin taitaa olla myös pelaajalla itsellään. Eikä se minua ainakaan haittaa. Hankala tietenkin näkemättä sanoa, mutta ainakin historiansa ja Holtarin puheiden perusteella uskallan sanoa, että Stranskyn tapaisia pelaajia Jukurit tarvitsee kehittyäkseen liigaorganisaationa.
Poislähteneet hyökkääjät saivat useamman kauden näyttää osaamisensa ja kehitysaskeleet, ehkä joillakin pelaajilla tapahtuikin kehitystä. Mutta enemmän olisi tarvittu. Nykyinen hyökkäys on nuori, joista monella on mahdollisuus kehittyä paremmaksi pelaajaksi. Ja kuten aikaisemmin pelaajakohtaisissa arvioissa kirjoitin nuo pidemmät sopimukset tukevat joukkueen kehitystä. Afanasayev, O. Mäkinen, Pulkkinen pystyvät hoitamaan varmasti paikkansa siinä missä Hotakainen, Kalliola ja Ritamäki pystyivät viime kaudella. Ja kun kaikilla uusilla on vielä vähintään optio seuraavasta kaudesta, niin tulevaisuus on turvattu. Kenenkään uuden pelaajan kehitys ei tietenkään ole kiveen hakattu, mutta kyllä näen uuden kolmikon kehittymisen todennäköisempänä kuin vaikka Kalliolan "suonenveto" kauden. Hyökkääjistä suurin kysymysmerkki on Mikael Saha, mihin hän pystyy? Minkalaisen roolin mies saa joukkueessa. Viisi kautta liigassa on kuitenkin paljon, joten tuskin hän haluaa vaihdella nelosen ja poppariosaston välillä?
Tähän hyökkäykseen vielä 1-2 vahvistusta,toinen ykköskenttään ja toinen mahdollisesti alempiin ketjuihin. Näiden toteutuessa en epäile hetkeäkään etteikö Jukurit voisi taistella sijoituksista 10 parhaan joukkoon.
Enemmän minä luotan Holtarin ja Makon Jukureihin, kuin varmuusvarastoon ja Kiinanuhan nujertamiseen.