Niin, tulimpa tuossa miettineeksi virtsaamisen ja etenkin veteen virtsaamisen viehätystä.
Jokainen, tai ainakin iso osa soturikansastammehan harrastaa uimapaikoilla veteen kusemista. Itsekin saatan kuulua tähän joukkoon. Mikäpä sen mukavampaa kuin pulikoimisen ohessa lojauttaa kusisuoli esiin ja lorotella muikea ilme naamalla veteen.
Veteen kusemisskenessä lienee kaksi koulukuntaa. Toiset kusevat ns. housuun ja toiset suorittavat virtsaamisen normalimpaan tapaan, eli kaivamalla lotkottimen esiin. Itse, jos nyt satun olemaan veteen pissaajia, suoritan em. manooverin kaivamalla ko. elimen esiin.
Toisaalta, veden kirkkaudesta ja rannan yleisömäärästä riippuen toisinaan on syytä suorittaa ko. lannoitustoiminta "housuunkusemis-metodilla". Itse en nimittäin ainakaan pidä virtsaamisen visuaalista antia kovinkaan häävinä, etenkään muiden suorittamana. Omaa letkuaan sen sijaan kyllä kohtuudella katselee.
Asian filosofista puolta miettiessä, näkisin, että tämä kaikki johtuu ihmisen nisäkkyydestä. Tai ehkä tarkemmin ottaen siitä, että ihminenhän kasvaa elämänsä ensimmäiset kuukaudet vedessä.
Asian tässä valossa onkin todettava, että koska ihminen saa läheisen kontaktin veteen jo ennen syntymäänsä, en pidä suurenakaan ihmeenä sitä, että veteen kuseskelu elämän myöhemmissä vaiheissa on monelle mieleen.
Jossain paikoissa kuten esimerkiksi uimahalleissa ihmisen synnynnäiselle veteenkusemisvietille on asetettu em. toimintaa kielteisellä tavalla indikoivia elementtejä. Kusaiseppa uimahallissa veteen, niin johan on vesi ympärilläsi ties minkä värisenä ja uimavalvoja räksyttämässä kuin viimeistä päivää.
Toisaalta, on huomattava, että keinotekoisissa uimapaikoissa, kuten juuri em. uimahalleissa veden luonnollinen kiertokulku on estetty, josta johtuen veteenkusemisen kieltäminen lienee perusteltua hygienia- ja esteettisyyssyistä. Kukapa sitä lähimmäisensä kusessa haluaisi uida? En itse ainakaan.
Luonnonmukaisessa uimapaikassa tilanne on eri, vesi kiertää normaalin tapaan ja sitä kautta kohtuudella suoritettu kuseskelu ei tee suurta haittaa esteettisyys ym. asioissa ja aspekteissa.
Mitenkäs muut? Ai te ette kuse veteen vai? Itseäni kiinnostaisi tietää etenkin Jatkoajan naisten kokemuksia veteenkusemisessa. Miten homma toimii ja minkätyyppistä tuntemusta ko. manooverit antavat asianosaisille.
Täältä tähän
Jokainen, tai ainakin iso osa soturikansastammehan harrastaa uimapaikoilla veteen kusemista. Itsekin saatan kuulua tähän joukkoon. Mikäpä sen mukavampaa kuin pulikoimisen ohessa lojauttaa kusisuoli esiin ja lorotella muikea ilme naamalla veteen.
Veteen kusemisskenessä lienee kaksi koulukuntaa. Toiset kusevat ns. housuun ja toiset suorittavat virtsaamisen normalimpaan tapaan, eli kaivamalla lotkottimen esiin. Itse, jos nyt satun olemaan veteen pissaajia, suoritan em. manooverin kaivamalla ko. elimen esiin.
Toisaalta, veden kirkkaudesta ja rannan yleisömäärästä riippuen toisinaan on syytä suorittaa ko. lannoitustoiminta "housuunkusemis-metodilla". Itse en nimittäin ainakaan pidä virtsaamisen visuaalista antia kovinkaan häävinä, etenkään muiden suorittamana. Omaa letkuaan sen sijaan kyllä kohtuudella katselee.
Asian filosofista puolta miettiessä, näkisin, että tämä kaikki johtuu ihmisen nisäkkyydestä. Tai ehkä tarkemmin ottaen siitä, että ihminenhän kasvaa elämänsä ensimmäiset kuukaudet vedessä.
Asian tässä valossa onkin todettava, että koska ihminen saa läheisen kontaktin veteen jo ennen syntymäänsä, en pidä suurenakaan ihmeenä sitä, että veteen kuseskelu elämän myöhemmissä vaiheissa on monelle mieleen.
Jossain paikoissa kuten esimerkiksi uimahalleissa ihmisen synnynnäiselle veteenkusemisvietille on asetettu em. toimintaa kielteisellä tavalla indikoivia elementtejä. Kusaiseppa uimahallissa veteen, niin johan on vesi ympärilläsi ties minkä värisenä ja uimavalvoja räksyttämässä kuin viimeistä päivää.
Toisaalta, on huomattava, että keinotekoisissa uimapaikoissa, kuten juuri em. uimahalleissa veden luonnollinen kiertokulku on estetty, josta johtuen veteenkusemisen kieltäminen lienee perusteltua hygienia- ja esteettisyyssyistä. Kukapa sitä lähimmäisensä kusessa haluaisi uida? En itse ainakaan.
Luonnonmukaisessa uimapaikassa tilanne on eri, vesi kiertää normaalin tapaan ja sitä kautta kohtuudella suoritettu kuseskelu ei tee suurta haittaa esteettisyys ym. asioissa ja aspekteissa.
Mitenkäs muut? Ai te ette kuse veteen vai? Itseäni kiinnostaisi tietää etenkin Jatkoajan naisten kokemuksia veteenkusemisessa. Miten homma toimii ja minkätyyppistä tuntemusta ko. manooverit antavat asianosaisille.
Täältä tähän