Mikä on Suomen suurin saavutus?

  • 108 760
  • 498

uljas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Peliitat, (HeKi-vainaa), Tinatuopit
Sen suuremmitta sutinoitta ihmettelen niitä monia kansalaisia jotka jaksavat mollata ja solvata 95-vuoden saavutuksen rapakkoon (ei sen taakse) Eiköhän tulevaisuudessa taas löydy näitä ruikuttavia tuohisuita jotka keksivät syyn miksi -Suomi taas vahingossa voitti jotain-
"Niin kun ei ollut parhaat mukana"
"Kanada pelas niin huonosti"
"Säkällä"
"Ruotsilla niin huono maalivahti, Tsekki ei oikeasti ole noin huono kuin Suomea vastaan"...

Kuulostaako tutulta? =)



Itse olen pohtinut näitä jellonien saavutuksia, mutta en ole päässyt selvyyteen mihin järjestykseen niitä laittaisi...
 

Santtu

Jäsen
Viestin lähetti uljas
Sen suuremmitta sutinoitta ihmettelen niitä monia kansalaisia jotka jaksavat mollata ja solvata 95-vuoden saavutuksen rapakkoon (ei sen taakse) Eiköhän tulevaisuudessa taas löydy näitä ruikuttavia tuohisuita jotka keksivät syyn miksi -Suomi taas vahingossa voitti jotain-
"Niin kun ei ollut parhaat mukana"
"Kanada pelas niin huonosti"
"Säkällä"
"Ruotsilla niin huono maalivahti, Tsekki ei oikeasti ole noin huono kuin Suomea vastaan"...

Kuulostaako tutulta? =)



Itse olen pohtinut näitä jellonien saavutuksia, mutta en ole päässyt selvyyteen mihin järjestykseen niitä laittaisi...

Ville Peltosta lainatakseni niin 95 on arvokkain. Villehän sanoi, että voitto on aina voitto ja se on yhtä vaikeaa saavuttaa kaikissa arvokisoissa.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
1. WC:n finaalipaikka 2004

Olemmepa Raimosta mieltä mitä vaan, kukaan ei pysty kiistämään, että tämä oli loistava suoritus. Pelin USA:ta vastaan näin, ja se olikin ensimmäinen kerta vuosikausiin, kun näin USA:n joukkueen kisoissa, joka HALUSI voittaa. Siis, Suomen ei auttanut, kuin pelata paremmin ja tarkemmin kuin kaveri mennäkseen finaaliin. Ai niin, kukaan ei pääse viisastelemaan, että eihän muilla ollut parhaat mukana...

2. MM 1995

Voitto on aina voitto, ja vieläpä Ruotsista. Ai ai, kun nämä päivät elettäis vielä uudelleenkin. Tiellä on ollut vain kaksi ongelmaa, Ruotsi on kohdattu ennen finaalia, ja toiseksi, Ruotsi on voittanut liian usein. Jere, Saku ja Ville muistetaan näistä kisoista.

3. Olympiapronssi 1998

Ero 2. ja 3. sijan välillä on TODELLA pieni. Ehkä se voitto finaalissa sai järjestyksen tällaiseksi. Olympiapronssi Kanadalta NHL:n pitäessä taukoa on jotain, mitä en unohda.


Tämä siis puhuttaessa jääkiekosta...
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
1. WC2004 hopea

Samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Todellinen yllätys minulle, hieno suoritus. Kruunu jäi puuttumaan, mutta hopea ei tässä tapauksessa harmita.

2. Nagano 1998 pronssi

Kaikilla mailla parhaat pelaajat, vastassa Gretzky viimeisessä maajoukkue turnauksessaan (vai muistanko väärin?). Todellisella taistelulla voitettiin pronssi, ikimuistoista.

3. Calgary 1988 hopea

Hopea irtosi upealla esityksellä Neuvostoliittoa vastaan, Janne Ojanen oli tulessa. Tärkeä askel kohti vakaata asemaa varteenotettavana kiekkomaana.

4. MM 1995 kulta

Arvoa minun silmissäni vähentää NHL-pelaajien puuttuminen. Mahtava saavutus tietenkin ja MM-finaalin nauhalta katsominen tuo aina kylmiä väreitä !
 

temmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
kärpät
1.nagano -98
mukana parhaat ja parhaimpaan aikaan.

2. kulta -95
ei jää kuin aavistuksen naganolle. voitto on aina voitto.

3. galgary ja vessa 04
jakavat kolmannen tilan. galgaryssa taistelu pelillä mitaleille.
vessa turnaus enemmän tai vähemmän läpsyttely kiekkoa. suomi ylivoimaisesti parhaiten hoitanut kesävalmistautumisen muttei siltikään pysty voittamaan kesä kuntoista kanadaa.
 

Rontti

Jäsen
Suosikkijoukkue
paska kiekko
Kulta

Kyllähän MM-kulta on kuitenkin vielä ainoa voitettu arvoturnaus ja siksipä arvostan sitä yli muiden. Urheilullisesti se ei ehkä ole kovin saavutus, mutta kun meikäläinen tykkää eritoten voitoista, niin olen vahvasti tätä mieltä. Ja joka tohtii jotain muuta väittää on väärässä.
 

Rocky Beach

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, KalPa, The Habs, HJK, KuPS, Englannin Makspal
WC:kö ykkönen?
Tottahan toki: paikalla lähes kaikki huippupelaajat elämänsä kunnossa (ref. kommentit mm. Jagerilta, Fopalta...), kaikki joukkueet harjoitelleet tiiviisti koko kesän, suomalaiset kansanjoukot kerääntyivät toreille ja turuille juhlimaan päivätolkulla joukkueen saavutusta, Raivo Summanen kerää omaisuutta kiertämällä yritysten motivointikonsulttina Jääkiekkoliitolta järjestyneen vapaan aikana jne.
;)))

Heh, no ei sentään, vaan päätetään tämä ketju kokoavaan loppulistaan:
1) MM 95
2) Nagano
3) WC 04 / joku olympiahopea.
 

IceBreezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, HIFK, Habs
Re: Kulta

Viestin lähetti Rontti
Kyllähän MM-kulta on kuitenkin vielä ainoa voitettu arvoturnaus ja siksipä arvostan sitä yli muiden. Urheilullisesti se ei ehkä ole kovin saavutus, mutta kun meikäläinen tykkää eritoten voitoista, niin olen vahvasti tätä mieltä. Ja joka tohtii jotain muuta väittää on väärässä.


Jos voitto on tärkeämpi kuin turnauksen status, niin miten olisi voitto turnauksessa jossa on huikea status:

Nuorten MM-kulta 1998
(kotiyleisö, suora finaali, ei yhtään tappiota koko turnauksessa, kaikki ikäluokan huiput paikalla, 20vuotiaat jo täysiä pelimiehiä)

Itse laitan kyllä edelleen tämän syksyn WC:n ykköseksi
 
Menestyminen on vaikeaa.

Hiukan aiheeseen liittyen...tai sitten ei.

Täytyy todeta, että Suomi tuskin onnistuu koskaan menestymään jääkiekossa hyväksyttävällä tavalla. Joko voitto tulee koska NHL miehet eivät olleet paikalla tai sitten voitto tuli, koska NHL miehet eivät olleet tosissaan mukana ja jos jokin edellä mainittu ei sovi niin sitten voitto tuli väärään aikaan tai väärällä tavalla tai muuten vain liian helpolla (piti voittaa vain yksi ottelu, vastustaja pelasi huonosti yms.) tai sitten Suomi harjoitteli muita paremmin eli muut oli huonommassa kunnossa, joten helppohan se on voittaa rapakuntoinen vastustaja. Tai sitten Suomella oli liian monta liian hyvää pelaajaa muihin verrattuna; ei ne Suomen pelaajat välttämättä olleet juuri sinä vuonna vielä tähtiä, mutta muutaman vuoden päästä heistä tuli tähtiä, joten Suomella oli liian hyvä joukkue: epäurheilijamaistahan se on valita liian hyvä joukkue kisoihin. Muilla oli liikaa loukkaantumisia/kieltäytymisiä ja vastaavasti Suomen loukkaantuneet oli vain rivimiehiä yms.

Valmentaja on aina umpisurkea, joko liian ystävällinen tai sitten on sekopää – oli miten oli, niin ainakaan valmentajalla ei ollut mitään osaa eikä arpaa menestykseen (siis eihän sitä menestystä tullutkaan eli valmentajassa vika sillä olisihan kuka tahansa valmentanut Suomen maajoukkueen lähes ylivoimaiseen voittoon…onhan Suomella kuitenkin lähes ylivoimainen pelaajamateriaali jokaisessa tunauksessa).

Myös turnausmuoto osoittaa usein, että Suomi ei oikeasti menestynyt. Esimerkiksi oikeaa menestystä ei ole se, että Suomi voittamalla vain yhden tärkeän pelin varmistaa huippusijoituksen, sillä onhan varsin epäurheilijamaista, että Suomi on pelannut liian hyvin ns. merkityksettömiä pelejä eli muut eivät ottaneet tosissaan tuollaisia merkityksettömiä pelejä, mutta Suomi otti ja tämän vuoksi Suomi on saanut menestystä väärällä tavalla/liian helpolla/muiden avustuksella (vaikka juuri nuo merkityksettömät pelit takaisivat sen, että yhden ison pelin voittaminen takaa esim. hopean eli olisi pitänyt pelata merkityksettömät pelit huonommin, jotta olisi pitänyt voittaa vähintään kaksi kovaa peliä ennen hopean varmistumista…vain tällä kaavalla saavutettu voitto on merkittävä paitsi tietysti jos Suomi olisi voittanut ne 2 tärkeää peliä olisi voitto ollut merkityksetön, koska NHL pelaajat eivät olleet tosissaan tai ajankohta oli muuten vaan huono turnaukselle tai Suomi harjoitteli muita paremmin ja saavutti siten epäoikeudenmukaista etua muihin nähden).

Yksi helppo tapa välttyä pettymyksiltä voiton/hyvän sijoituksen jälkeen olisi se, että Suomi ei enää osallistu sellaisiin turnauksiin, joissa voittoja/hyviä sijoituksia voi tulla siksi, että muiden maiden pelaajat eivät pelaa tosissaan/ovat huonossa kunnossa eikä turnauksiin, jotka järjestetään väärän aikaan eikä turnauksiin, joissa voitto voi tulla liian helposti. Mm. World Cupiin ei juuri käydyssä muodossa kannata osallistua, koska jos siellä pelaa merkityksettömät pelit liian hyvin tai jos toiset eivät pelaa merkityksettömiä pelejä tosissaan niin jatkopeleissä menestykseen riittää yksi iso voitto; eikä yhden pelin voittaminen tietenkään voi olla oikeaa menestystä. Merkityksetön peli ei olekaan merkityksetön vaan ne ovat merkityksellisiä, koska Suomi on pelannut ne pelit liian hyvin tai muut liian huonosti. Ei ku siis…?! Lisäksi pitää huomioida mm. se, että jos ratkaisupelissä tulee vastaan esim. Saksa, on paras luovuttaa sillä, jos voitto/hyvä sijoitus saavutetaan siten, että Saksa on voitettu matkan varrella, ei voitto/hyvä sijoitus ole enää minkään arvoinen koska voitto tuli liian helpolla. Ja edelleen myös harjoittelu kannattaa suorittaa siten, että Suomi on huonokuntoisin joukkue; vain huonolla kunnolla saavutettu voitto on oikea voitto. Ja ainahan on vielä se, että voitto ei ole oikea voitto, koska oli väärä valmentaja, pelattiin väärällä tavalla tai joukkueessa oli väärät pelaajat. Jos ei mikään edellä mainittu riitä tekemään Suomen menestystä turhaksi/tarpeettomaksi/vääräksi niin jäljellä jää vielä sekin, että Suomi on niin pieni maa ettei se oikeasti voi mitään voittaa eli isommat on jotenkin löysäilleet tai tehneet virheitä.

Eli ei Suomella ole mitään suurinta saavutusta. Aina löytyy joku syy joltakin henkilöltä miksi mitään ei ole saavutettu. Näköharhaa ja muiden antamia lahjoja ne vaan on. Monen asian pitää toteutua yhtä aikaa oikealla tavalla, jotta Suomen voitto olisi oikea voitto.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Katselija vain tiivistikin oikein hyvin mistä on kyse kun arvoturnausten voittoja Jatkoajassa arvioidaan. Yksi oikea tapa voittaa kuitenkin unohtui: jos leijonaryhmä saa pätkittyä turpaan mahdollisimman montaa vastustajan pelaajaa, on voitto varmasti oikeutettu ottelun muista tapahtumista riippumatta.
 

op777

Jäsen
Suosikkijoukkue
Juhani Tamminen
Lähti kyllä kahvit näppikselle tuota Katselijan viestiä lukiessani. Toivottavasti mahdollisimman moni eksyy lukemaan tämän palstan todellisen helmen, ainakin oma jatkis-viikkoni on pelastettu.

op777
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Re: Menestyminen on vaikeaa.

Viestin lähetti Katselija vain
Hiukan aiheeseen liittyen...tai sitten ei.

Tää oli kyllä parasta antia täällä pitkään aikaan. Tuossa on erinomaisesti saatu kiteytettyä Suomen menestymisen vaikeus jääkiekossa.
 
K

kangaroo

Re: Menestyminen on vaikeaa.

Viestin lähetti Katselija vain
Eli ei Suomella ole mitään suurinta saavutusta. Aina löytyy joku syy joltakin henkilöltä miksi mitään ei ole saavutettu. Näköharhaa ja muiden antamia lahjoja ne vaan on. Monen asian pitää toteutua yhtä aikaa oikealla tavalla, jotta Suomen voitto olisi oikea voitto.

Huikea setti, putosin huolella :D

Tuohon ei ole mitään lisättävää. Toivottavasti kaikki Jatkoajan kotikoutsit ja joukkueen valitsijat lukevat tuon pläjäyksen.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Re: Menestyminen on vaikeaa.

Viestin lähetti Katselija vain
Eli ei Suomella ole mitään suurinta saavutusta. Aina löytyy joku syy joltakin henkilöltä miksi mitään ei ole saavutettu. Näköharhaa ja muiden antamia lahjoja ne vaan on. Monen asian pitää toteutua yhtä aikaa oikealla tavalla, jotta Suomen voitto olisi oikea voitto.

Loistavaa, loistavaa tekstiä!!! Voi vaan jäädä odottamaan kevättä ja MM-kisoja että valitusvirsien veisauskuoro aloittaa jokavuotisen konserttinsa...
 

IceBreezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, HIFK, Habs
Re: Menestyminen on vaikeaa.

Viestin lähetti Katselija vain
Hiukan aiheeseen liittyen...tai sitten ei.

Täytyy todeta, että Suomi tuskin onnistuu koskaan menestymään jääkiekossa hyväksyttävällä tavalla.


Jiihaa! Tarkkaan olet katsellut, liityn kumartavien joukkoon. Oli taas hulppean hauskaa lukea viimeisimmän Veikkaajan Karjala Cup -raportti - voisi luulla, etä Suomi jäi viimeiseksi ja joka tapauksessa tulevaisuus näyttää huonolta. Suurimpana ongelmana tietysti on se, että muilla on vaan niin paljon parempia yksilöitä. Etenkin Venäjällä ( jonka yksilöt tosin eivät koskaan onnistu suoriutumaan joukkuelajin yksinkertaisimmasta taitoelementistä = joukkueena pelaamisesta, vaan ei se mitään: hienosti sirklaavat alkulämmittelyssä).

Always look the bright side of life, ti-di, tiditti-di-di-di-di.
 

kakkonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Oma listani:

1. Karjala turnauksen voitto (2004)
2. MM-95
3. WC 2004
4. -> muut

Leijonat,leijonat!
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Enpä ole parempaa kirjoitusta tainnut lukea koskaan täällä jatkoajassa kuin tuo katselija vainin kirjoitus:) Hienosti juuri asian ytimeen. Tuli tuosta myös mieleen kärppien viime keväänä voitettu mestaruus. Silloinhan ei tosin kärppäfanit kyseenalaistaneet tuota mestaruutta. Tottatosiaan on se vaikeaa voittaa hyväksytysti mestaruus ainakin jatkoajassa.

Jos sillä mitään merkitystä o niin:

1, MM95, Olym98, Olym88, wc04

noita ei mielestäni voi laittaa mihinkään järjestykseen. Kaikki omalla tavalla huikeita saavutuksia. Vähiten tunteella olin mukana tuossa viimeisimmässä. Ei johtunut ramista tai jannesta. Jokin noista kisoista vain puuttu.. vähän laimea fiilis jäi, vaikka hopea tuli. Ei se sen arvoa kuitenkaan vähennä.
 

Sthlm

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sverige, Djurgårdens IF, Huddinge och MoDo
Selvää on että jos kakkossija on paras saavutus kautta aikojen (oli laji mikä tahansa) niin eipä siinnä kauhean hyvin mene!

Jos minä ulkopuolisena sanoisin niin mm-95 oli suurempi. Sen jälkeen oli jotain juhlittavaa!!! Näyttikö suomen pelaajat mielestänne iloisilta syksyisen Wolrd cupin jälkeen?

Selvä homma
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Ehdotan Katselija vainille Vuoden Jatkoaikalainen palkintoa, ihan vain tuon yhden kirjoituksen takia!
 

Alkiolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkue ja Jokerit
"Katselija vain" kirjoittaa täyttä asiaa. Tämä itsensä vähättely ei kuitenkaan koske ainoastaan jääkiekkoa, vaikka se kenties tuorein esimerkki heikosta kansallisesta itsetunnosta onkin. Valitettavan usein tätä nykyä esimerkiksi olympiamenestyksemme 1960-luvulta alkaen pistetään tyystin joko a) dopingin tai/ja b) boikottikisojen piikkiin. Emme varmasti ole olleet puhtaita pulmusia, mutta kuka sitten on, minä vaan kysyn. Äkkiseltään ajateltuna vain sota-asiat ovat sellaisia, missä menestys ollaan valmiita yksiselitteisesti tunnustamaan. Kukaan ei uskoakseni kehtaa vakavissaan ääneen sanoa: "Meitä ei miehitetty, koska Stalin oli vainoharhaisuuttaan aikaisemmin 1930-luvulla tapattanut korkea-arvoisimmat upseerinsa!" OK, vähän off-topic, mutta ymmärtänette, mitä ajan takaa? Ärsyttävää, sanoisin.
 

Wiesn

Jäsen
Erittäin hupaisa kirjoitus Katselijalta.

Kuitenkin tämä kirjoituksessa kuvailtu JA:n valmennusresepti pitää sisällään ajatuksen johon uskon täysin ja jota pelaajat ympäri maailman kunnioittavat. Tarkoituksena on ainoastaan voittaa koko turnaus. Hyvin pärjääminen-ajattelu on kiekkobisneksen resepti eikä se ole toivottavaa maajengissä.

Sama juttu pätee myös muissa joukkuelajeissa:
Kun Italia hävisi finaalin jalkapallon MM-kisoissa 1994, Roberto Baggio joka yksin raahasi joukkueen neljännesfinaalista asti finaalin oltiin valmiina, itse Baggio kyseisenä epäonnistujana mukaanlukien, lynkkaamaan epäonnistuja ratkaisevan pilkun jälkeen.
Samoin kun Kanada hävisi finaalin WC:ssä 1996, kukaan ei puhunut sanaakaan hyvin menneestä turnauksesta vaan ainoastaan karmaisevasta tappiosta.

Mielestäni Katselijan koko turnauksen voiton pakollisuuden väheksyntä vie suomalaisen kiekkoajattelun takaisin vuotta 95 edeltävään aikaan. Nykyinen Suomi ei saa olla bisnesmäisesti tyytyväinen hyvään menestykseen vaan jos ei tule mestaruutta pitää olla munaa todeta että tämä saavutus ei ole riittävä.

Kuitenkin koska kansanluonteeseemme kuuluu huono paineensietokyky annan luvan joukkueen valmentajalle summasmaisesti sanoa "tavoitteenamme on voittaa yksi iso maa".

JA:lle taas annan luvan puhua asioista niiden oikeilla nimillä, tyytyväisyyden saa tuoda ainoastaan mestaruus.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti Wiesn
Kuitenkin tämä kirjoituksessa kuvailtu JA:n valmennusresepti pitää sisällään ajatuksen johon uskon täysin ja jota pelaajat ympäri maailman kunnioittavat. Tarkoituksena on ainoastaan voittaa koko turnaus. Hyvin pärjääminen-ajattelu on kiekkobisneksen resepti eikä se ole toivottavaa maajengissä.

En tiedä, ymmärrän kyllä pointin, mutta käytännössähän se tarkoittaa, että Ruotsin ja Tanskan tulisi olla yhtä tyytymättömiä olympiaturnauksen kahdeksanteen sijaan koska ei tullut kultaa ja Suomen ja Kanadan hopeamitaleihin. En vieläkään juuri pysty ajattelemaan World Cupia, tappio kirvelee vieläkin sen verran, mutta silti olen sitä mieltä että Suomelta turnaus oli loistava ja mittaamattomasti parempi kuin jos oltaisiin jääty alkulohkoon. Lähinnä tällä voitto- tai ei mitään -ajattelulla toimivat lajien todelliset johtomaat, jotka autenttisesti lähtevät suosikkina turnauksesta toiseen. Suomi ei ole tällä tasolla, eikä se todennäköisesti koskaan tule sille nousemaankaan. Meille on sekä realismia että järkevää olla vähempäänkin tyytyväisiä parhaiden joukkueiden kohdatessa. Itsekin peräänkuulutan "voittamisen kulttuuria" suomalaiseen jalkapalloon, mutta en sillä tosiaankaan tarkoita sitä, että tyytyväisiä voidaan olla ainoastaan MM- tai EM-kultaan.
 

Wiesn

Jäsen
Samoin, ymmärrän myös pointtisi. Kirjoitukseni olikin ennenkaikkea vastaveto Katselijalle joka naureskeli kun jotkut ovat tyytymättömiä toiseen sijaan WC:ssä ja MM-kisoissa 10 vuotta sitten vallinneeseen jopa normaalia huonompaan tasoon. Toisen sijan tuoma tyytyväisyyden tunne ei vaan saa olla itseisarvo (suomeksi: pelaaja ei saa lähteä finaaliin jo menestyneenä vaan tavoitteena saa olla ainoastaan viimeisen matsin voitto).

Suomi on jääkiekossa aivan riittävän hyvä tavoitellaakseen mestaruutta tosissaan, kuten SM-liigassa tai NHL:ssä noin puolet pudotuspelijengeistä. Toki ymmärrän että tällä tavalla menestyksestä saa nauttia harvemmin kuin jos on tyytyväinen jo yhteen pudotuspelivoittoon.

Kun on kerran ollut jo pitkään selvää että jääkiekon MM-kisoissa jengiä alkaa kisat kiinnostamaan vasta loppuotteluvaiheessa niin mielestäni se jo kertoo tavoitteen olevan katselijoillekkin ainoastaan mestaruus.
 
Suosikkijoukkue
Hifk, Jokerit, Roosters, Philadelphia Flyers, Dall
SUOMI ON HYVÄ

Tämän menestyksen jälkeen ei kukaan katsojista tai pelaajista ja valmentajista voi olla muuta mieltä kuin Suomi voitti tiensä loppuotteluun ettei tämä olisi Suomen kaikkein aikojen voitto joukkueurheilussa. Kaikki NHL-scoutit pitävät suomalaisia tästä eteenpäin asenteellisesti parempina kuin venäläisiä, ruotsalaisia tai tsekkejä. joilla piti olla nimekkäämpi ja parempi joukkue kuin suomalaislla. Voittaminen on vaikeaa miltei mahdotonta tässä lajissa (ja tasolla), mutta silti mahdollista, jos Suomi kehittyy tähän malliin ja jos suomalaiset kiekkoilijat haluavat voittoa enemmän kuin muut. Tahto ratkaisee kaiken. Oli sitten valmentajana kuka tahansa. MM- kisojen voitto vuonna 1995 oli voitto, mutta kuitenkin amatöörivoitto. Sitä ei millään tavalla voi verrata Naganoon tai viime WC:hen. Suomesta löytyy asennetta ja taitoa paljon enemmän kuin esim. Ruotsista tai Venäjältä. Sodat ja Suomen historia jo kertoo, kuka teki likaisen työn ja mistä suomalainen geeniperimä ja hulluus tulee. Suomalaiset ovat sotureita ja siksi heistä niin iso prosentti on mahdollisia kontaktiurheiluharrastajia. Oli laji mikä tahansa, jos tapella saa niin suomalaiset ei juokse karkuun niin kuin tiedän kokemuksesta, että muut edellämainitut varsinkin ruotsalaiset ja jenkit niin tekevät. Venäläiset eivät tiedä muuta kuin kuinka kävellä rivissä Rokan suihkuun.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös