Mihin raja vedetään, nollatoleranssi vai harkinnan mukaan?

[finnjewel]

Muutamissakin ketjuissa on pohdittu sitä, että pitäisikö seuraamuksilta välttyä, jos sääntöjä on rikottu vain vähän. Tai jos omasta mielestä sääntörikkomus ei ole kenellekään aiheutettanut haittaa taai häiriötä.

Pitäisikö lappuliisan aina harkita tuleeko virhemaksu jos määräaika on ylitetty vain minuutilla tai pysäköity vain puoli metriä liian lähelle suojatietä? Pitäisikö invalidipaikalle pysäköinti sallia jos ne ovat tyhjinä eikä ketään vammaista näy?

Pitäisikö juopuneena ajo sallia jos aivan varmasti tietää, että pystyy hallitsemaan ajoneuvonsa humaltuneena paremmin kuin useimmat muut selvin päin?

Saako punaisia päin ajaa tai kävellä, jos omasta mielestä "ehtii ihan hyvin"?

Pitäisikö pummilla matkustaminen sallia jos rahaa lippuun ei ole? Saisiko näpistää, jos aiottu ostos on vähäinen, eikä viitsi jonottaa kassalle. Tai lompakko unohtui kotiin.

Saako omaa lempimusiikkia soittaessaan itse päättää mikä äänenvoimakkuus "ei varmasti häiritse naapureita"?

Voiko mitään rikettä perustella sillä, että omasta mielestään ei ole aiheuttanut häiriötä tai vaaraa?

 

[mice]

Kyllä säännöt ovat sääntöjä ja rajat ovat rajoja. Jos joku lipsuu hieman jostain, seuraa siitä hieman isompi lipsuminen myöhemmin. Tämän oravanpyörän estämiseksi sääntöjä tulee noudattaa. Piste.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Säännöt joita ei välttämättä tarvitse noudattaa eivät ole enää mitään sääntöjä. Miksi ylipäätään vaivautua laatimaan ja pitämään yllä sääntöjä, jos niiden noudattamista ei valvota eikä sääntöjen rikkomisesta koidu mitään seuraamuksia?

Turha sääntöjen viljeleminen vituttaa. Siis silloin kun niitä ei valvota eikä niiden noudattamista vaadita, paitsi mitä nyt epäjohdonmukaisesti silloin tällöin.

Televisiolupamaksujen maksamatta jättäminen on hyvä esimerkki epäonnistuneesta systeemistä, jossa paskasakki haistatti vitut koko lupamaksuille ja muut maksoivat korkeampien maksujen muodossa näidenkin puolesta koko lystin. Siinä mielessä mediamaksu on tervetullut asia, että sluibaajatkin pääsevät osallistumaan kustannuksiin. Samalla päästään eroon DDR-henkisestä lupatarkastussysteemistä.

Riippuu tietysti säännöt asettavasta/valvovasta legitiimistä osapuolesta kuinka tarkasti vaatii sääntöjä noudatettavan. Esimerkiksi kotikuntani kirjasto on joskus määritellyt, että "muutaman päivän" mittaisesta palautusten myöhästymisestä ei mene sakkoa. Ei tuo tietysti vakavimmasta päästä valvottavia asioita ole. Edellä mainittu ilmaisu on kuitenkin hiukan lepsu ja epämääräinen.

Enpä usko että monikaan meistä haluaa antaa humalikoiden itsensä päättää, minkälaisessa jurrissa tai kemikaalipöllyssä ajaminen on käypä ajatus. Eiköhän tuo ole aika selkeä asia: mitä raskaampia seuraamuksia sääntöjen rikkomisesta voi olla, niin sitä tarkempaa sääntöjen noudattamista pitää edellyttää.

 

[Nebula]

Kyllä säännöt ovat sääntöjä ja rajat ovat rajoja. Jos joku lipsuu hieman jostain, seuraa siitä hieman isompi lipsuminen myöhemmin. Tämän oravanpyörän estämiseksi sääntöjä tulee noudattaa. Piste.

Ei se noin aina mene. Se, että joku asia on sääntö ei tarkoita sitä, että siinä jotain järkeä aina on. Kyllä joissain säännöissä pitää olla tulkinnan varaa.

Otetaan esimerkiksi tilanne, että ajat tiellä jossa kesällä on 100km/h:n rajoitus ja ajat siinä näin keväällä, täysin kuivalla kelillä karvan päälle 90km/h ja saat sakot, vaikka kenties seuraavalla viikolla saisit samalla kelillä ajaa siinä laillisesti sen reilut yhdeksänkymppiä. Tuollaisessa tilanteessa on mielestäni hölmöä, jos ei tulkinnan varaa löydy yhtään. Toki, jotkut ihmiset voivat olla sellaisia, jossa seuraavalla kerralla ajavat vielä kovempaa, mutta ainakin itsellä olisi enempi motivaatiota ajaa sääntöjen puitteissa.

Lisätään sen verran, että keskitalvella ajetaan sitä kahdeksaakymppiä, vaikka keli ois mikä.

 

[Number 11]

Jos joku lipsuu hieman jostain, seuraa siitä hieman isompi lipsuminen myöhemmin.

Mihinköhän tämä väite perustuu?

Mun mielestä yleisesti ottaen säännöt on tehty noudatettaviksi, mutta silti harkintaa pitäisi käyttää tietyissä tilanteissa. Säännöt kun eivät aina ole kovinkaan järkeviä etenkään perusolosuhteista vähänkään poikkeavissa tilanteissa.

Pari noista pysäköintivirhemaksuesimerkeistä oli varmaankin kaivettu omasta viestistäni toisesta ketjusta. Mielestäni esim. tuossa "puoli metriä kuluneen viivan yli"-tapauksessa valvoja olisi voinut käyttää harkintaa ja jättää sakon kirjoittamatta, koska raja todellakin oli niin heikosti nähtävissä eikä tilanteesta aiheutunut oikeaa haittaa kenellekään. Jälkeeni joku kirjoittikin valittaneensa vastaavanlaisessa tilanteessa ja rahat oli palautettu tilille eli harkintaa oli käytetty. Mielestäni ihan järkevää.

Tuo "minuutin ylitys pysäköintiajassa" on toinen juttu, missä harkintaa voisi käyttää ja ymmärtääkseni niin joskus tehdäänkin. Eli kun tulee paikalle minuutin myöhässä ja valvoja on kirjoittamassa lappua, niin mielestäni harkintaa voi käyttää ja jättää lapun kirjoittamatta. Omassa tapauksessani "kitisin" lähinnä siitä, että valvojaakaan ei enää näkynyt missään ja tuo oli selvästi hakemalla haettu laskutus. Tuskinpa valvoja oli juuri oikeaan aikaan eksynyt paikalle vaan nähnyt aiemmin että tuon auton kohdalla mennään tiukille, kirjoitettu lappukin valmiiksi ja lätkäisty se siihen heti kun mahdollista.

Invalidipaikalle pysäköiminenkin on tilanne, missä harkintaa voisi joskus käyttää. Esimerkiksi kotipihallani on kaksi invapaikkaa talon edessä. Jos molemmat paikat ovat vapaana ja vaikka olen klo 3 yöllä käymässä minuutin verran kotonani hakemassa vaikkapa painavaa matkalaukkua matkoille lähtiessäni, niin mielestäni olisi täysin kohtuutonta alkaa sakottamaan tilanteessa missä pidän autoani toisella invapaikoista minuutin. Käytännössähän kukaan valvoja ei tuohon aikaan siellä ole ja satu minuutilleen siihen, mutta teoriassa näin voisi käydä.

Punaisia päin olen ajanut selvästi pari kertaa. Jostain syystä autoilijana kunnioitan punaisia valoja todella hyvin, mutta pari kertaa on tullut vastaan tilanne, missä olen yöllä ollut tulossa jostain ja valot ovat selvästi rikki eivätkä vaihdu viiteen minuuttiin vaikka mistään ei ketään tule. Kerran tosiaan odotin tuon viisi minuuttia, mutta sen jälkeen ajoin kylmästi päin kun missään ei näkynyt ketään. Jos siellä joku puskapoliisi olisi ollut ja nähnyt tilanteen, niin mielestäni sakko olisi ollut kohtuuton. Jalankulkijana kävelen punasia päin todella usein. Mielestäni kun autoilijoita ei ole tulossa niin en aiheuta häiriötä tai vaaraa. Onpa joskus poliisitkin olleet samassa risteyksessä odottamassa ajovuoroaan ja sormea heristelleet, mutta sen enempää ei niitäkään tunnu kiinnostavan.

Juopuneena ajamisen kohdalla on pakko olla joku raja. Jos asia olisi käytännössä helpompi toteuttaa, niin mielestäni ajamisessakin erilaiset rajoitukset voisivat perustua ajotaitoon. Käytännössä tuo vaatisi niin isot panostukset verrattuna saatuun hyötyyn, ettei tuossa ole mitään järkeä. Jos todistetusti pystyttäisiin mittaamaan, että vaikka herra X on 0,6 promillen humalassa ajotaidossa ja havainnointikyvyssä edelleeen parhaassa 10% kuskeista niin mieluummin tuon herra X:n päästäisin liikenteeseen, kuin vaikkapa jonkun lähes sokean hitaat reaktiot omaavan 80v papparaisen, jolla ajolupa on ainoastaan tutun lääkärin ansiosta. Mutta kuten jo kirjoitinkin niin eihän tällaiseen koskaan tulla menemään.

Pummilla matkustamisen osaltakin tuota harkintaa nähdään paljon esimerkiksi ulkomailla ja kai Suomessakin ulkomaalaisten osalta. Jos tulkitaan, että sääntöjä ei ole ulkomaalaisille pystytty tuomaan julki tarpeeksi selvästi, niin monesti mitään maksuja ei peritä. Esimerkiksi Latviassa lentokenttäbussissa pitäisi ostaa matkalaukulle oma matkalippu, mikäli laukku on tietyn kokoinen. Kun ohjeet busseissa ovat pelkästään latviaksi ja venäjäksi eikä kuskikaan puhu englantia, niin eihän tällainen suomipoika mistään mitään tajunnut. Kelpasi tarkastajille selitykseksi. Ja mielestäni tässäkin oli fiksua käyttää harkintaa. Varsinaiset varastamiset sun muut aiheuttavat aina häiriötä eli taloudellista haittaa muille, joten niitä ei pidä katsoa läpi sormien.

Ylinopeusjutuissakin sitä harkintaa on joskus käytetty ainakin omassa tapauksessani. Ajoin 42km/h ylinopeutta, mutta poliisit käyttivät harkintaa ja katsoivat, että en varsinaisesti aiheuttanut erityistä vaaraa liikenteessä, niin tiputtivat tuosta 7km/h pois jotta selvisin 18 päiväsakolla eikä kortti lähtenyt. Jos olisivat ottaneet vain 6km/h pois, niin kortti olisi lähtenyt. Tässä tapauksessa en edes ole niin varma, olisiko harkinta ollut tarpeellista kun ylinopeutta oli niin paljon. Mukisematta olisin ajokiellonkin ottanut vastaan. Näin kuitenkin tällä kertaa.

 

[karate Mauri]

Nämä ovat hyviä kysymyksiä.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Hollanti, jossa lainsäädännön ja rajojen asettamisen lähtökohta on ihmisen oman vastuun korostaminen ja suvaitsevaisuus. Esimerkiksi ylinopeudesta saatavat sakot ovat meikäläisellä mittapuulla naurettavia: summat ovat tuloista riippumatta muutamia kymppejä, ja sakkoja saa ottaa käytännössä mielin määrin vailla pelkoa ajokortin menetyksestä tmv. sanktioista. Kuitenkin sitten jos erehdyt vahingoittamaan toista liikenteessä törttöilyn seurauksena, ovat seuraamukset aika vakavia; taannoin joku sankari ajeli taajamassa 150km/h törmäten paikallaan olevaan autoon. Seurauksena kolme pysähtyneessä autossa ollutta ihmistä kuoli ja ylinopeuskuskille 9 vuotta linnaa, istutaan kokonaan.

Meillä taas lainsäädäntö lähtee aika pitkälti siitä, että jo pienistä rikkeistä halutaan antaa signaali, että tämä ei ole hyväksyttävää. Kuitenkin taas toisaalta vankeinhoidon järjestelmän pyrkimys on kasvattaa ihmisiä takaisin yhteiskunnan jäseniksi. Sen vuoksi rangaistukset vakavammistakin rikoksista ovat verrattain pieniä.

Monessa Euroopan maassa, jossa esimerkiksi rattijuopumuksen raja on säädetty Suomea alemmaksi, ovat siitä koituvat seuraukset huomattavasti maatamme alhaisempia. Ts. vaikka raja olisikin nolla, saat 0-0,5 promillen rattijuopumuksesta tyyliin pienet sakot ja 0,5-1 promillen rattijuopumuksesta vähän isommat, ilman sen kummempia oikeudenkäyntejä.

Mitä tällä nyt tahdon sanoa, on se, että asiat eivät ole aina ihan yksioikoisia. Näennäinen nollatoleranssi saattaa toimia joissakin asioissa, mutta sen taakse katsottaessa systeemi voi olla paljon monimutkaisempi.

Ylipäätään rikkeiden "arvottaminen" lähtee jokaisessa tilanteessa jokaisen omasta ajatusmaailmasta. Lainsäätäjä, ja sen täytäntöönpanija voi omilla valinnoillaan sitä yrittää ohjailla jonkin verran, muttei loputtomasti.

Minusta Suomen nykyinen systeemi, jossa esim. poliisit ja parkkipirkot voivat käyttää (ja usein käyttävätkin) omaa harkintaansa, on hyvä. Suomessa on äärettömän hyvät poliisit maailman mittakaavassa. Näiden intresseissä ei ole aiheuttaa ylimääräisiä hankaluuksia kansalaisille, mutta toisaalta taas sääntörikkomuksista seuraavat sanktiot ovat kohtuullisen järkevällä tasolla. Rajat ovat rajoja. Niitä rikkomalla ottaa aina riskin ja heittäytyy tuurin varaan. Yhtäältä se tuuri voi olla siinä, että sitä viranomaista ei osu paikalle, toisaalta taas siinä, että viranomainen antaa armon käydä oikeudesta.

 

[finnjewel]

Sitä mieltä minäkin olen, että harkintaa voi ja pitääkin käyttää, mutta päätöksen harkinnan käytöstä tekee valvova taho eikä sääntöjä rikkonut.

Liikennesäännöistä muissa maissa vielä, että Venäjällä jalankulkija on aina väärässä, paitsi jos onnistuu heittämään henkensä auton alle. Siinä tapauksessa auton kuljettaja on syyllinen, vaikka jalankulkija olisi kuinka törttöillyt.

 

[karate Mauri]

Sitä mieltä minäkin olen, että harkintaa voi ja pitääkin käyttää, mutta päätöksen harkinnan käytöstä tekee valvova taho eikä sääntöjä rikkonut.

Siinäpä se olikin erinomaisesti tiivistettynä.

Ei näitä asioita saa perustaa liikaa olettamuksille. Hyvä viranomainen kyllä osaa lukea tilannetta niin, että toiminta on ns. "peliä edistävää". Tavallinen tallaaja ei joudu elämässään useinkaan miettimään kokonaisuuksia. Tuomioiden ja sanktioiden määrääminen ja asettaminen kokonaiskuvaan on, ja täytyykin olla, valvovan tahon ja tuomioista päättävien elinten asia. Aina on yksittäistapauksia, jotka menevät väärin, mutta isossa mittakaavassa tämä asia on Suomessa hyvässä kuosissa.

 

[Nurmisaha]

Autojutuistahan löytyy tähän kaikenlaista. Yksi syy sääntöjen rikkomiselle on varmasti protestimieliala. Eli halutaan sääntöjä rikkomalla osoittaa kuinka tyhmä sääntö on. Sääntö on tietenkin laadittu kaikkitietävän virkamiehen toimesta eikä siinä ole mitään vikaa.

Esimerkiksi tietyllä katuosuudella 97 prosenttia autoista ajaa ylinopeutta (tästä oli lehdessäkin juttua). Onko tässä tapauksessa vika ylinopeutta ajavissa autoilijoissa vai liian alhaisessa nopeusrajoituksessa? Onnettomuuksia tieosuudella sattui todella vähän, joten jälkimmäinen lienee oikea vaihtoehto.

Tapauksissa joissa RAHA astuu kehiin, saadaan ainakin minun mielestäni täysin hyväksyttäviä syitä rikkoa sääntöjä. Pysäköintiasioista tuli jo juttua.

Esimerkkinä alue, jossa on kymmeniä vuosia ollut liian vähän pysäköintipaikkoja. Rahan kannalta mietittynä homma menee jotakuinkin seuraavasti:

- pitämällä pysäköintipaikkojen määrä liian pienenä saadaan enemmän väärinpysäköijiä joille voidaan antaa pysäköintivirhemaksuja ja siten saadaan lisää rahaa.

- kasvattamalla pysäköintipaikkojen määrää väärinpysäköinti vähenee jolloin pysäköintivirhemaksuilla saadaan vähemmän rahaa. Lisäksi paikkojen lisäys maksaa.

Tarvitseeko kahta kertaa miettiä kannattaako paikkojen määrää lisätä? Ts puuttua itse ongelmaan.

 

[karate Mauri]

Esimerkkinä alue, jossa on kymmeniä vuosia ollut liian vähän pysäköintipaikkoja.

Oikeastaan pysäköinti pitäisi erottaa erikseen tästä asiasta, vaikka itsekin tuolla parkkipirkot tulin maininneeksi.

Pysäköintivirhemaksuhan on kunnallista toimintaa, jossa monesti intressit ovat toiset kuin varsinaisissa rikosasioissa. Suhteellisen räikeänä esimerkkinä täällä joitakin vuosia sitten heitettiin parkkitalo silloin ns. keskelle ei-mitään. Kunnallisen liikelaitoksen omistaman pytingin käyttöaste jäi aika matalaksi, joten ratkaisu oli tietenkin rajoittaa pysäköintiä muutaman sadan metrin säteellä. Tämä siitäkin huolimatta, ettei aiemmin minkäännäköistä ongelmaa pysäköinnin kanssa ko. alueella ollut. Eli tietenkin näitä kukkasia löytyy, kun päätöksenteko on poliittista.

Esim. Joensuussa kuitenkin lappuliisojen ohjeistuksena on odotella muutama minuutti pysäköintiajan umpeenkulumisesta ennen sakkolapun länttäämistä lasiin, eli pienehköä joustoa näissäkin löytyy, mikä on tietenkin ihan suotavaa.

 

[finnjewel]

Sellaisen sääntöjen rikkomisen, jolla suoraan tai välillisesti aiheutetaan tai lisätään vaaraa tai haittaa muille ihmisille (tai itselle), tulee järjestyneessä yhteiskunnassa olla aina rangaistavaa riippumatta siitä, onko rike tietoinen vai tiedostamaton.

Sellainen sääntöjen rikkominen, jolla ei aiheuteta kenellekään mitään vaaraa tai haittaa, puolestaan on kannatettavaa kansalaisaktivismia yksilönvapauksien puolesta. Mitä tahansa "ylhäältä" saneltua ei pidä niellä.

Eiköhän se hankalin kysymys ole se, että kuka saa määritellä mahdollisen vaaran tai haitan. Voisin kuvitella, että siitä yleensä seuraa erimielisyyttä asianosaisten kesken.

Viranomaisten täytyy lisäksi ottaa huomioon tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus. "Miks toi sai tehdä noin mutta mä en!"