steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Rauli Urama on nimitetty Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtajaksi ja ottaa myös vetovastuun jostain junnumaajoukkueesta. Raimo Helminen valmentaa vuodenvaihteessa nuorten maajoukkuetta MM-kisoissa.

Näistä nimityksistä on tullut mieleen että mikä on Meidän pelin tulevaisuus. Onko sellaista olemassa? Millainen se on? Onko nämä nimitykset tehty jonkun johdonmukaisen meidänpeliläisen ajatusmaailman perustella?

Uraman pelikirjahan on ollut täydellinen sekasoppa ja hän on pelinsä kanssa poukkoillut sinne tänne. Helmisen pelikirjasta nyt ei tiedetä kunnolla mitään, Ilveksessä tällä kaudella ollaan myös poukkoiltu sinne tänne.

Rautakorpi jossain haastattelussa, jota nyt en tähään hätään löydä, sanoi että Meidän pelin yksi merkittävimmistä ajatuksista on että eri maajoukkueissa pelataan samanlaisella pelikirjalle joka oletettavasti olisi pitkälle Jukka Jalosen pelikirja.

Tuli vain tässä mietittyä että ollaanko Jääkiekkoliitossa nyt meidänpeliläisellä ajatusmaailmalla liikkeellä vai millainen tausta Helmisen ja Uraman palkkaamisessa on.

Tietenkin aika voi vain näyttää mutta itselle tulee kuitenkin vähän sellainen tunne että Meidän peli kuolee ennen kuin se oikeasti on kerennyt alkamaankaan.

Mitä mieltä olette, ovatko herrat Urama ja Helminen sellaisia meidänpeliläisiä apostoleja joiden huomassa Meidän peli kasvaa ja voi hyvin vai jääkö koko homma pääsääntöisesti vain Jukka Jalosen pelikirjan varaan ja muu kenttä elää omaa elämäänsä?
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, NHL:n ja KHL:n suomalaiset, Jokerit
Suomalaisia kiekkokontrollin taitavia valmentajia ei ole ollut vapailla markkinoilla lähestulkoon ollenkaan. Helmisestä voisi sellainen kehittyä, Uramasta en tiedä. Mennään nyt sitten vaikka näillä, sillä kovin paljon parempaa ei ole saatavissa tällä hetkellä.
 
Grunge, Alice In Chains, Led Zeppelin, Guns n Roses ja Chris Cornell forever!

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Ihan uteliaisuudesta kysyn, että onko Jääkiekkoliitto oikeasti oma-aloitteisesti jossain vaiheessa käyttänyt tuota käsitettä Meidän peli, vai onko se vain joku Sihvosen nimitys Jalosen pelitavalle?

Sinänsä ajatus yhtenäisestä pelitavasta on hyvä. Tuollainen ratkaisu on lähes ainoa, jolla Suomen kokoinen kiekkomaa voi pysyvästi jatkossa menestyä. Pelitapa on vieläpä ihan viihdyttävää seurattavaa ja korostaa sellaisia pelin elementtejä, jotka miellyttävät minua, joten kyllä mulle sopii.
 
Ilves on tunnetila ja osa persoonaa. Takinkääntäminen edellyttäisi pitkää ja intensiivistä terapiaa, psykoosilääkitystä ja hypnoosihoitoja

- Petaja

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Ihan uteliaisuudesta kysyn, että onko Jääkiekkoliitto oikeasti oma-aloitteisesti jossain vaiheessa käyttänyt tuota käsitettä Meidän peli, vai onko se vain joku Sihvosen nimitys Jalosen pelitavalle?
Kyllä siitä ainakin Rautakorpi on puhunut ja Vierumäellä järjestettiin vuonna 2010 koulutuspäivät nimikkeellä Meidän Peli -koulutuspäivät. Eli kyllä se ihan liiton virallinen nimike on.
 

Rocco

Jäsen
Jos tähän joku tarvitaan, niin se on Antti Törmänen. Kaveri on erinomainen yksilövalmentaja, satsaa kiekolliseen pelaamiseen ja pelirohkeuteen, sallii virheiden tekemisen ja on muutenkin todella pelaajaläheinen mutta vaativa valmentaja. En näkisi ihmeenä jos Stögö jonakin päivänä U20-joukkuetta valmentaa.
 
"Aina nähdessäni kaljupäisen ihmisen, mietin lusikkaa ja miten sillä napsautan keitetyn kananmunan rikki."
- SamSpade

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Kaveri on erinomainen yksilövalmentaja, satsaa kiekolliseen pelaamiseen ja pelirohkeuteen, sallii virheiden tekemisen ja on muutenkin todella pelaajaläheinen mutta vaativa valmentaja. En näkisi ihmeenä jos Stögö jonakin päivänä U20-joukkuetta valmentaa.
Ongelma on vain siinä että Törmänen peluuttaa puhtaaksi viljeltyä pystysuunnan kiekkoa, tai ainakin keväällä peluutti. Jos nyt ajatellaan että ollaan maajoukkueiden yhteisen peliidentiteetin ajatuksella liikkeellä niin silloin ei voi olla niin että Törmänen valmentaa U20-joukkuetta ja Jalonen A-maajoukkuetta, ellei Törmänen uusi pelikirjaansa radikaalisti.
 

Fordél

Jäsen
Jos nyt ajatellaan että ollaan maajoukkueiden yhteisen peliidentiteetin ajatuksella liikkeellä niin silloin ei voi olla niin että Törmänen valmentaa U20-joukkuetta ja Jalonen A-maajoukkuetta, ellei Törmänen uusi pelikirjaansa radikaalisti.
"Jos ajatellaan..."

Onko tuota ajattelua jo käyty esim. siellä vuoden 2010 Meidän peli -seminaarissa? Lyötiinkö siellä lukkoon, että tämä on nyt se pelitapa, jota peluutetaan maajoukkueissa?
 
“The problem with the world is that the intelligent people are full of doubts, while the stupid ones are full of confidence." - Charles Bukowski

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Onko tuota ajattelua jo käyty esim. siellä vuoden 2010 Meidän peli -seminaarissa? Lyötiinkö siellä lukkoon, että tämä on nyt se pelitapa, jota peluutetaan maajoukkueissa?
Kyllä mielestäni Meidän peli on määritelty sellaiseksi että siinä pyritään voittamaan tilaa ja tekemään tilaa, pelaamaan tarvittaessa nopeasti ja tarvittaessa hitaasti.

Rautakorpi yhdessä haastattelussa mainitsi että yksi Meidän peli teema on se että maajoukkueissa peluutettaisiin yhdenmukaista pelitapaa. Onko tälläistä ajattelua sitten käytännössä olemassa? No sen näemme osittain siitä millaista peliä Helminen peluuttaa.
 

Fordél

Jäsen
Ok eli silloin liitto ei halua palvelukseensa toisella tavalla peluuttavia valmentajia kuten Jarno Pikkaraista tai Antti Törmästä. Tosin ihmetyttää, että Raimo Helminen on hyväksytty vaikka Raipe peluuttaa Ilveksessä selkeää pystysuunnan kiekkoa. Kenties U20:ssa peluuttaa ihan erilaista kiekkoa.

Onko tällaiseen yhteen ajatukseen lukittautumisessa se ongelma, että kehitys pysähtyy? Ilmeisesti liitossa ajatellaan, että nyt se vasta alkaa.
 
“The problem with the world is that the intelligent people are full of doubts, while the stupid ones are full of confidence." - Charles Bukowski

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Ok eli silloin liitto ei halua palvelukseensa toisella tavalla peluuttavia valmentajia kuten Jarno Pikkaraista tai Antti Törmästä.
Perjaatteessa näin, mutta ollaanko liitossa tosiaan miten sitoutuneita Meidän pelin ideaan ja yhteiseen peliidentiteettiin? Siksi juuri kirjoitin että jos ajatellaan että on, niin Törmänen tai Pikkarainen ei voisi valmentaa junnuja. En kuitenkaan ole absoluuttisen vakuuttunut että tälläinen linja pitää juurikin esimerkiksi sen takia että Helminen on palkatta ja Uramankaan näytöt Meidän pelistä eivät ole kovin vahvat. Kyllä myös sellainenkin vaihtoehto pitää huomioida että Kummola mahdollisesti nimittelee henkilöitä eri tehtäviin yli ja ohi minkään linjausten.

Toisaalta ihan tarkkaan Helmisen peliä voi olla vaikea arvioida koska ollut kuitenkin kakkosen, vai onko Ilveksen leiristä varmaa tietoa siitä millainen Helmisen pelikirja on?


Onko tällaiseen yhteen ajatukseen lukittautumisessa se ongelma, että kehitys pysähtyy? Ilmeisesti liitossa ajatellaan, että nyt se vasta alkaa.
No jaa, vaikea varmuudella sanoa, mutta esimerkkejä palloilussa on siitä että yhteinen peliidentiteetti tuottaa hyviä tuloksia. Esimerkiksi vaikka Barcelonan junnuissa tai Espanjian junnumaajoukkueissa tuskin voitaisiin ajatellakaan että palkattaisiin valmentaja joka peluuttaa nopeaa pystysuunnan peliä pitkillä palloilla.
 
Viimeksi muokattu:

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Onko tällaiseen yhteen ajatukseen lukittautumisessa se ongelma, että kehitys pysähtyy? Ilmeisesti liitossa ajatellaan, että nyt se vasta alkaa.
Ongelma siitä tulee silloin, kun tosissaan lukkiudutaan yhteen ajatukseen. Siis niin ettei sitä kokoajan kehitetä. Esim. steeplerin mainitsemana esimerkkinä Barcelona ja Espanjan maajoukkueet pelaavat "yhtä ja samanlaista"-peliä, mutta ei se tarkoita etteikö se peli kokoajan kehittyisi tai pelissä löytyisi riittävästi variaatioita.

Mielestäni ns. Meidän Peli-ajatuksena on vain yleinen luonnehdinta ja yleiset raamit omalle pelille. Sitten sitä muokataan valmentajan, pelaajien ja vastustajan mukaan tarvittaessa. Esim. et voi odottaa että Granlund ja Komarov pelaa samaa "Meidän Peliä". Tai Vatanen ja Väänänen. Vähän sama kuin jalkapallon puolella vaikka pelitapa on koko joukkueen yhteinen niin aikalailla erilaisia asioita Xavi ja Busquets tekevät kentällä, vaikka lähtökohtaisesti pelaavat suhteellisen samaa pelipaikkaa.

Eli tuon pitää kokoajan kehittyä ja sen pitää olla yleiset raamit. Ei enempää, mutta ei myöskään vähempää.
 

Fordél

Jäsen
Mielestäni ns. Meidän Peli-ajatuksena on vain yleinen luonnehdinta ja yleiset raamit omalle pelille. Sitten sitä muokataan valmentajan, pelaajien ja vastustajan mukaan tarvittaessa. Esim. et voi odottaa että Granlund ja Komarov pelaa samaa "Meidän Peliä". Tai Vatanen ja Väänänen. Vähän sama kuin jalkapallon puolella vaikka pelitapa on koko joukkueen yhteinen niin aikalailla erilaisia asioita Xavi ja Busquets tekevät kentällä, vaikka lähtökohtaisesti pelaavat suhteellisen samaa pelipaikkaa.
Mitä kuuntelin Jalosen juttuja niin varmasti ne pelaavat samaa Meidän peliä eli pyrkivät reagoimaan kentällä suht samalla tavalla samoihin asioihin. Erot pelaamisessa tulevat rooleissa eli tuskin esim. Granlund keskittyy yhtä paljon fyysiseen peliin kuin Komarov.
 
“The problem with the world is that the intelligent people are full of doubts, while the stupid ones are full of confidence." - Charles Bukowski

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Mitä kuuntelin Jalosen juttuja niin varmasti ne pelaavat samaa Meidän peliä eli pyrkivät reagoimaan kentällä suht samalla tavalla samoihin asioihin. Erot pelaamisessa tulevat rooleissa eli tuskin esim. Granlund keskittyy yhtä paljon fyysiseen peliin kuin Komarov.
Eli siis uskot että esim. Väänänen nousee yhtä hanakasti hyökkäyksiin kuin Vatanen? Tai Komarov pitää kiekkoa yhtä paljon hallussaan kuin Granlund, eikä luovu esim. helpommin heittämällä kiekkoa päätyyn?

Itse en usko ollenkaan siihen. Juuri kun ne ns. roolit(toisin sanoen myös pelaajatyypit) tekevät siitä yksittäisten pelaajien pelistä ihan eriläista. On täysin luonnollista että joukkueella on yhtenäinen pelitapa, mutta sen pelitavan sisällä pelaajat pelaavat omien vahvuuksiensa kautta omaa peliään. Siis valmentajan ohjeistuksen kautta tietenkin.

Valmentajan tehtävä on luoda raamit, antaa ohjeet, auttaa pelaajia. Pelaajien on sen jälkeen noiden mukaan tehtävä omien kykyjensä kautta parhaansa sen yhteisen edun eteen. Toinen siis pitää kiekkoa kauemmin, toinen vähän vähemmän, toinen heittää nopeammin päätyyn kuin toinen, toinen lähtee hanakammin hyökkäyksiin, toinen puolustaa enemmän, jne.
 

Fordél

Jäsen
Eli siis uskot että esim. Väänänen nousee yhtä hanakasti hyökkäyksiin kuin Vatanen? Tai Komarov pitää kiekkoa yhtä paljon hallussaan kuin Granlund, eikä luovu esim. helpommin heittämällä kiekkoa päätyyn?
En usko, että Väänänen nousee yhtä hanakasti kuin Vatanen. Juurihan toin esille kuinka pelaajilla on erilaisia rooleja. Meidän peli antaa pelaajille ohjeet esimerkiksi missä tilanteessa Komarov tai Granlund heittää kiekon päätyyn ja miten muut pelaajat reagoivat tähän, jotta tilanne saadaan hyödynnettyä hyökkäyspelaamisen kannalta unohtamatta kuitenkaan puolustusvalmiutta.

Tartuin vain heittoosi, että kaikki eivät pelaisi samaa Meidän peliä. Mielestäni asia oli huonosti ilmaistu. Kaikki pelaavat samaa Meidän peliä, mutta tottakai rooleissa ja pelaajien ominaisuuksissa on eroa.
 
“The problem with the world is that the intelligent people are full of doubts, while the stupid ones are full of confidence." - Charles Bukowski

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
En usko, että Väänänen nousee yhtä hanakasti kuin Vatanen. Juurihan toin esille kuinka pelaajilla on erilaisia rooleja. Meidän peli antaa pelaajille ohjeet esimerkiksi missä tilanteessa Komarov tai Granlund heittää kiekon päätyyn ja miten muut pelaajat reagoivat tähän, jotta tilanne saadaan hyödynnettyä hyökkäyspelaamisen kannalta unohtamatta kuitenkaan puolustusvalmiutta.

Tartuin vain heittoosi, että kaikki eivät pelaisi samaa Meidän peliä. Mielestäni asia oli huonosti ilmaistu. Kaikki pelaavat samaa Meidän peliä, mutta tottakai rooleissa ja pelaajien ominaisuuksissa on eroa.
Tuntuu vain että meillä on hieman erilainen käsitys valmennuksen syvyydestä. Minusta kun tuntuu että sinun mielikuvissasi valmennus antaa pelaajille niin tarkat ohjeet että kaikki pelaajan toiminta tapahtuu sen "Meidän Pelin" tai mikä onkaan sitten joukkueen ns. pelitapa, ohjeistuksena. Tai että pelikirja ohjeistaa pelaajia niin tarkasti että pelaajat pelaavat peliä vain sen pelitavan tai kirjan mukaisesti.

Itse taas uskon että Jalonen on niin fiksu ja hyvä valmentaja, että hänen pelitapansa ja pelikirjansa antaa riittävät ohjeet ja rajoitukset pelaajille, ilman että pelaajan omia ominaisuuksia rajoitetaan, vaan ennemminkin korostetaan.

Itse koen niin tärkeäksi pelaajan kyvyn reagoida tilanteeseen oman havainnon kautta, mikä korostuu esim. Granlundin pelissä, ettei varmasti se valmentajan pelitapa/pelikirja rajoita toimintaa niin paljoa.

Ehkä ilmaisin toki itseäni huonosti, mutta koitin korostaa sitä, että vaikka se yleinen pelilinjaus on sama, niin pelitapa yksittäisen pelaajan kohdalla joukkueen sisällä voi olla hyvin(jopa täysin) erilainen. Eli toinen puolustaja avaa lyhyemmällä ja nopeammin kuin toinen, toinen hyökkääjä kuljettaa pidempään, toinen vähemmän, toinen pelaa päädyn kautta, toinen ei juurikaan, jne.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, NHL:n ja KHL:n suomalaiset, Jokerit
Nappaan villakoiran ytimen.

Mielestäni ns. Meidän Peli-ajatuksena on vain yleinen luonnehdinta ja yleiset raamit omalle pelille. Sitten sitä muokataan valmentajan, pelaajien ja vastustajan mukaan tarvittaessa. Esim. et voi odottaa että Granlund ja Komarov pelaa samaa "Meidän Peliä". Tai Vatanen ja Väänänen.
Pikkasen hämärää, mistä täällä väännetään, tosin kaikki varmaan yrittävät sanoa tätä: Pelitavassa, eli Meidän Pelissä, on totta kai roolit huomioituna. Väänänen ja Vatanen, Komarov ja Granlund pelaavat eri rooleissa, MUTTA silti pelaavat Meidän Peliä. Eri rooli ei ole sama kuin eri pelitapa.

Edit. Esim. voimahyökkääjä pelaa muutenkin eri lailla peliä kuin pelinrakentaja. Sama pätee Meidän Pelin puolustavaan pakkiin ja MP:n kuskaavaan hyökkäävään superpakkiin.
 
Viimeksi muokattu:
Grunge, Alice In Chains, Led Zeppelin, Guns n Roses ja Chris Cornell forever!

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Itse en näe että kovin suuria eroja eri pelaajien välillä olisi varsinaisesti pelitavan toteutuksessa. Erityisesti jos ajatellaan keskialueelta tai puolustusalueelta lähteviä hyökkäyksiä, ensisijaista hyökkäysalueelle tunkeutumista ja suoran hyökkäyksen päättämistä. Erot tulevat sitten enemmän niissä teknisissä suorituksissa ja tekniikoissa joita pelaajat käyttävät erityisesti hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisessa. Esimerkiksi Komarov ei lähde yrittämään ilmaveiviä tai Granlund saattaa kulmapeliä pelata eroavalla tekniikalla Komaroviin.

Jos nyt ajatellaan vaikka hyökkäyksiinlähtöjä niin Jaloslaisessa pelissä on, ainakin Sihvosen haastattelun mukaan, aika tarkkaan määritelty se miten lähdetään hyökkäämään, eli lähdetäänkö pystyyn, syötetäänkä rauhoittava syöttä ja lähdetään pystyy, palautetaanko kiekko puolustajien kiekoteltavaksi vai otetaanko viivelähtö maalin takaa. Nämä ratkaisut tehdään tilanteen mukaan riippuen vastustajan sijoittumisesta suhteessa omiin pelaajiiin. En usko että nämä ratkaisut ovat juurikaan erinlaisia riippuen pelaajista, tai eivät ainakaan Jalosen ajattelussa mielestäni kuuluisi olla.

Ei minulle tule hirvittävästi syitä esimerkiksi olettaa että Granlundin kannattaisi lähteä puskemaan pystyyn yhtään enempää kuin vastaavassa tilanteessa Komarovin. Vaikkakin Granlund on taitavampi, niin silti jos se pelikirjan mukainen luku on että palautetaan kiekko niin ei se tilanne ole silloin kovin otollinen Granlundillekaan lähteä pystyyn kun kuitenkin esimerkiksi alivoimaisia hyökkäyksiä pyritään välttämään. Jalosen pelikirja kun perustuu syöttöpelaamiseen, tilannehan olisi täysin eri jos pelattaisiin sellaisella pelikirjalla joka on Venäjällä ollut joskus käytössä jossa pääasiassa hyökätään kuskaamalla kiekkoa ympäri kaukaloa niin silloin on hyvinkin oleellista että kuka lähtee kuskaamaan.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Pikkasen hämärää, mistä täällä väännetään, tosin kaikki varmaan yrittävät sanoa tätä: Pelitavassa, eli Meidän Pelissä, on totta kai roolit huomioituna. Väänänen ja Vatanen, Komarov ja Granlund pelaavat eri rooleissa, MUTTA silti pelaavat Meidän Peliä. Eri rooli ei ole sama kuin eri pelitapa.
Siis homman ydin oli se, että Pelitapa elää vastustajan, pelaamateriaalin ja tilanteiden mukaan. Ei pelkästään pelaajien roolien, vaan siis ihan puhtaasti sen mukaan miten esim. vastustaja pelaa, miten oma joukkue on kasattu jne. Eli sen takia se pelitapa on yleinen määritelmä ja yleiset raamit, vaan ei joku yksiselitteinen kaiken kattavat "raamattu". Se oli oma ytimeni.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, NHL:n ja KHL:n suomalaiset, Jokerit
Siis homman ydin oli se, että Pelitapa elää vastustajan, pelaamateriaalin ja tilanteiden mukaan. Ei pelkästään pelaajien roolien, vaan siis ihan puhtaasti sen mukaan miten esim. vastustaja pelaa, miten oma joukkue on kasattu jne. Eli sen takia se pelitapa on yleinen määritelmä ja yleiset raamit, vaan ei joku yksiselitteinen kaiken kattavat "raamattu". Se oli oma ytimeni.
No nyt tuli tarpeeksi yksinkertaisesti. Kiitän. Toivottavasti Raipekin ymmärsi, ja Urama. Ja moni muu.
 
Grunge, Alice In Chains, Led Zeppelin, Guns n Roses ja Chris Cornell forever!

Fordél

Jäsen
Tuntuu vain että meillä on hieman erilainen käsitys valmennuksen syvyydestä. Minusta kun tuntuu että sinun mielikuvissasi valmennus antaa pelaajille niin tarkat ohjeet että kaikki pelaajan toiminta tapahtuu sen "Meidän Pelin" tai mikä onkaan sitten joukkueen ns. pelitapa, ohjeistuksena. Tai että pelikirja ohjeistaa pelaajia niin tarkasti että pelaajat pelaavat peliä vain sen pelitavan tai kirjan mukaisesti.

Itse taas uskon että Jalonen on niin fiksu ja hyvä valmentaja, että hänen pelitapansa ja pelikirjansa antaa riittävät ohjeet ja rajoitukset pelaajille, ilman että pelaajan omia ominaisuuksia rajoitetaan, vaan ennemminkin korostetaan.
Ehkä meillä ei ole ollenkaan erilainen käsitys ja raja tässä kaikessa on hiuksen hieno. En esimerkiksi pysty selvästi näkemään, mikä ero on edellä lainatuissa vaihtoehdoissa. Onko ero se, että pelitapa rajoittaisi pelaajien mahdollisuutta reagointiin? Jos haet tätä takaa niin ei tietenkään vaan se antaa pelaajille mahdollisuudet reagoida samalla tavalla tiettyyn pelitilanteeseen.

Nimemerkki steepler toi asian hyvin esille asian hyökkäyksiinlähtöjen osalta. Kun Väänänen saa vaikka kiekon omalla puolustusalueella niin hän pystyy oman pelitilanteesta tehdyn havainnon mukaan päättelemään mitä nyt kannattaa tehdä ja muut tekevät samasta pelitilanteesta saman päättelyn.
Jos tilanne on vaikka se, että ylöspäin ei pääse ja oma viisikko on hajallaan niin se on ihan sama onko kiekko Väänäsellä tai Vatasella niin tilanteessa ei kannata lähteä puskemaan nopeasti ylöspäin. Tilanteen mukaan annetaan levittävä syöttö tai lähdetään viiveellä oman maalin takaa.

Pääpointti on se, että tilanteen havaittua pakit ei tee toista ja hyökkääjät toista kuten lähde nopeasti pelaamaan ylöspäin vaan kaikki lähtevät hakemaan samaa suoritusta.
 
“The problem with the world is that the intelligent people are full of doubts, while the stupid ones are full of confidence." - Charles Bukowski

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Jos tilanne on vaikka se, että ylöspäin ei pääse ja oma viisikko on hajallaan niin se on ihan sama onko kiekko Väänäsellä tai Vatasella niin tilanteessa ei kannata lähteä puskemaan nopeasti ylöspäin. Tilanteen mukaan annetaan levittävä syöttö tai lähdetään viiveellä oman maalin takaa.
Pääpointti on se, että tilanteen havaittua pakit ei tee toista ja hyökkääjät toista.
Tai jos vastustaja on vaikka tukkinut keskialueen trapilla, josta ei yksinkertaisesti tällä kertaa vain pääse tuolla tavalla läpi (Tanska MM-kisoissa, anyone?) tai porrastanut keskialueella väärin, kämminyt vaihtojen kanssa ja/tai pakkipari on tehnyt radikaalin reagointi/merkkausvirheen (Slovakia Vancouverissa, anyone?), silloin ei todellakaan lähdetä peruuttamaan omiin, odottelemaan ja tekemään volttilähtöä sen takia, että "tämä on Ainoa Oikea Pelitapa (sic)". Silloin annetaan se pitkä pystysyöttö sekoilevien pakkien väliin tai jopa taakse, jolloin peliä lukenut kaveri menee ja tekee maalin (Pitkänen-O. Jokinen, anyone?). Simple as that - teoriassa:).
Eli: pelitapa on väline asioiden saavuttamiseen, ei itsetarkoitus. Jotta se toimii, pelaajien on tietysti tiedettävä ja ostettava se, mitä ollaan hakemassa, toimittava yhteen ja osattava valita reagointivaihtoehdoista oikea (boldauskorostukset yllä omia). Kuten kiekossa on ollut vuosikymmenien ajan, ja on tulevinakin vuosikymmeninä.
Tässähän se:
Homman ydin oli se, että pelitapa elää vastustajan, pelaamateriaalin ja tilanteiden mukaan. Ei pelkästään pelaajien roolien, vaan siis ihan puhtaasti sen mukaan miten esim. vastustaja pelaa, miten oma joukkue on kasattu jne. Eli sen takia se pelitapa on yleinen määritelmä ja yleiset raamit, vaan ei joku yksiselitteinen kaiken kattava "raamattu".
 
Viimeksi muokattu:

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Tai jos vastustaja on vaikka tukkinut keskialueen trapilla, josta ei yksinkertaisesti tällä kertaa vain pääse tuolla tavalla läpi (Tanska MM-kisoissa, anyone?) tai porrastanut keskialueella väärin, kämminyt vaihtojen kanssa ja/tai pakkipari on tehnyt radikaalin reagointi/merkkausvirheen (Slovakia Vancouverissa, anyone?), silloin ei todellakaan lähdetä peruuttamaan omiin, odottelemaan ja tekemään volttilähtöä sen takia, että "tämä on Ainoa Oikea Pelitapa (sic)".
En nyt ymmärrä mitä tarkoitat tällä "Ainoa Oikea Pelita" jutulla, siis mitä tälläisellä termistöllä on tekemistä minkään kanssa. Kuka on väittänyt että olisi itseisarvo, riippumatta olosuhteista, tehdä viivelähtöjä? katsotko jotenkin että Jalosella ei ole muita perusteita viivelähtöjen peluuttamiseen kuin se että se olisi "Ainoa Oikea Pelita"?

Jalonen on selvästi sanonut että pelaajan kuuluu lukea tilanne ja jos on niin että kannattaa lähteä nopeasti pystyy niin silloin saa lähteä, ei mitään kieltoa ole, joten kyllä jos/kun vastustaja on huonosti organisoitunut niin kuuluukin lähteä pystyy.

Tuosta olen kyllä jossain määrin eri mieltä etteikö trappia vastaan kannata pelata viivelähtöjä. Kyllä kuitenkin yksi tapa millä trap puretaan on päätykiekko ja päätykiekon voi ihan hyvin pelata viivelähdön seurauksena tulevasta rintamahyökkäyksestä josta päästään päätyyn karvaamaan kiekko hyvällä kenttätasapainolla. Tai voi kokeilla toisen joukkueen kärsivällisyyttä sillä että kiekotellaankin omassa päässä ja yritetään saada toinen nostamaan karvaustaa, hieman kuten Flyers Tampaa vastaan.

Jos trappia vastaan hyökätään vain nopeasti ja hyökkäyksillä jotka ovat esimerkiksi alivoimaisia niin ei niistäkään välttämättä hirvittävästi iloa ole.

Ville Pokka blogissaan ( Linkki löytyy KFC:n fanisivujen keskustelupalstalta ) kertaa U20 maaottelutauon leiritystä ja Vaasan turnausta. Kuulemma suurin ero SM-liigan ja nuorten maajoukkueessa on, että nuorissa mennään vaan nopeasti ylös!
Ei kuulosta hyvältä suhteessa Meidän Peliin, no pitää kuitenkin odottaa kisoihin, mutta onko nyt niin käymässä tai jo käynyt että liitossa on unohdettu Meidän Peli ja Jalonen on ainoa lipunkantaja.
 
Viimeksi muokattu:

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
En nyt ymmärrä mitä tarkoitat tällä "Ainoa Oikea Pelita" jutulla, siis mitä tälläisellä termistöllä on tekemistä minkään kanssa. Jalonen on selvästi sanonut että pelaajan kuuluu lukea tilanne ja jos on niin että kannattaa lähteä nopeasti pystyy niin silloin saa lähteä, ei mitään kieltoa ole, joten kyllä jos/kun vastustaja on huonosti organisoitunut niin kuuluukin lähteä pystyy.
Ei tietenkään ole tekemistä, reaalimaailmassa. Mutta jo se, että tälläiseen E-junnutason itsestäänselvyyteen tarvitaan edes jollain nettipalstalla oikein Jukka Jalosen tai kenen tahansa "lupa", vastaa laillaan jo kysymykseen. Ei millään pahalla.

Tuosta olen kyllä jossain määrin eri mieltä etteikö trappia vastaan kannata pelata viivelähtöjä. Kyllä kuitenkin yksi tapa millä trap puretaan on päätykiekko ja päätykiekon voi ihan hyvin pelata viivelähdön seurauksena tulevasta rintamahyökkäyksestä josta päästään päätyyn karvaamaan kiekko hyvällä kenttätasapainolla. Tai voi kokeilla toisen joukkueen kärsivällisyyttä sillä että kiekotellaankin omassa päässä ja yritetään saada toinen nostamaan karvaustaa.
Edelleen: totta kai se voi toimia ja usein toimiikin. Kunhan mennään sen hetkisen tilanteen mukaan. Totta helkkarissa Suomen olisi pitänyt mennä heittämällä jonkun Tanskankin pelaajiston ohi tuolla lailla, mutta jokainen peli vaan on erilainen. Edelleen: järjenkäyttö sallittu (vaikka joskus sekään ei auta:).

Ei kuulosta hyvältä suhteessa Meidän Peliin, no pitää kuitenkin odottaa kisoihin, mutta onko nyt niin käymässä tai jo käynyt että liitossa on unohdettu Meidän Peli ja Jalonen on ainoa lipunkantaja.
Mitä nuoremmista puhutaan, sitä enemmän sen raamin sisällä tulee sallia iän mukaista soveltamista, virheitä ja säätämistä (ja niitähän tulee, tosielämässä). Eikö edellisestä katastrofista, jossa 18-, 12- tai pahimmillaan 7-vuotiaita yritettiin peluuttaa tasan samoin kuin aikuista ammattilaista, tosiaan opittu mitään??
Tämä nykyraami on tietty lähtökohtaisesti hemmetisti parempi kuin kiekon syytäminen päätyyn ja loputtomat 2-2-väännöt pikkulapsille, jotka eivät osaa vielä edes kunnolla luistella (kiekonkäsittelystä, kentän ja pelin hahmottamisesta ja muista pikkujutuista puhumattakaan), mutta perse edellä puuhun mennään silti, jos kuvitellaan voitavan ohittaa jonkun mystisen raamatun nimissä elintärkeät kehitysvaiheet (taas!). Ei se sillä parane, että vaihdetaan sokea usko toiseen äärilaitaan.
Veikkaus: jos näin käy, 5-15 vuoden päästä itketään raakojen peruspakkien ja duunarien tai edes jotakuinkin normaalin kahdensuunnan pelaamisen osaavien perään, kun maajoukkueet ovat täynnä kiiskisiä (ei mitään miestä vastaan sinänsä:) ja syytellään taas hysteerisinä milloin ketäkin. Raami on hyvä olla, mutta se on nimenomaan raami. Ei raamattu.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Ei tietenkään ole tekemistä, reaalimaailmassa. Mutta jo se, että tälläiseen E-junnutason itsestäänselvyyteen tarvitaan edes jollain nettipalstalla oikein Jukka Jalosen tai kenen tahansa "lupa", vastaa laillaan jo kysymykseen. Ei millään pahalla.

Mitä tarkoitat? Mistä E-junnutason itsestäänselvyydestä puhut?

Tilannehan on se että jotkut joukkueet pelaavat koko ajan pystyyn, eli heillä ei ole päävälmentajan "lupaa" pelata esimerkiksi viivelähtöjä. Kyllä se lähtökohta kuitenkin on että päävalmentaja antaa ne luvat sinne jäälle miten pelataan tai hänelle on valta olla peluuttamatta sellaisia pelaajia jotka eivät näitä lupia noudata. Ei se mikään itsestäänselvyys ole että pelataan tavalla x, jos päävalmentaja haluaa että pelataan tavalla y niin silloin pelataan niin eikä tavalla x.

Mitä nuoremmista puhutaan, sitä enemmän sen raamin sisällä tulee sallia iän mukaista soveltamista, virheitä ja säätämistä (ja niitähän tulee, tosielämässä). Eikö edellisestä katastrofista, jossa 18-, 12- tai pahimmillaan 7-vuotiaita yritettiin peluuttaa tasan samoin kuin aikuista ammattilaista, tosiaan opittu mitään??
En nyt ihan täysin pysy mukana näissä jutuissa, mutta jos ajatellaan Meidän Peliä niin siinähän ei ole mielestäni kyse ihan pikkulasten valmentamisesta, jos nyt ajatellaan lähinnä pelitapaa. Rautakorpi on puhunut että kaikki maajoukkueet pelaisivat samalla tavalla, ihan pikkulapsillehan maajoukkueita ei ole. Toinen juttu on sitten että koulutetaan esimerkiksi SM-liigan valmentajia. Toki en pysty mitenkään varmuudella sanomaan että onko Rautakorven idea ollut myös pikkulapsilla peluuttaa Jaloslaista pelikirjaa.


Veikkaus: jos näin käy, 5-15 vuoden päästä itketään raakojen peruspakkien ja duunarien tai edes jotakuinkin normaalin kahdensuunnan pelaamisen osaavien perään, kun maajoukkueet ovat täynnä kiiskisiä (ei mitään miestä vastaan sinänsä:) ja syytellään taas hysteerisinä milloin ketäkin. Raami on hyvä olla, mutta se on nimenomaan raami. Ei raamattu.
En tiedä mistä puhut? Tulkitsetko jotenkin että Meidän Pelissä ei ole kahdensuunnan pelaajia, tai duunareita, tai peruspekkeja. Ei tälläiset pelaajat ole millään tavalla kiellettyjä Meidän Pelissä.

Mitä viittaus raamattuun tarkoittaa? Pelikirja on pelikira jonka mukaan pelataan, kyllä se on raamattu siinä mielessä että sen mukaan pelata, harva menestyvä joukkue pelaa mielivaltaisesti. Tietenkin jos sen raamatun sisältö on kuraa niin silloin ollaan ongelmissa, mutta olellisinta onkin pelikirjan sisältö eikä sen statusarvo.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, NHL:n ja KHL:n suomalaiset, Jokerit
Mitä nuoremmista puhutaan, sitä enemmän sen raamin sisällä tulee sallia iän mukaista soveltamista, virheitä ja säätämistä (ja niitähän tulee, tosielämässä). Eikö edellisestä katastrofista, jossa 18-, 12- tai pahimmillaan 7-vuotiaita yritettiin peluuttaa tasan samoin kuin aikuista ammattilaista, tosiaan opittu mitään??
Mutta nyt puhutaankin U20 joukkueesta ja Raipen pelitavasta. Todistetusti U20 joukkueelta voi ja saa odottaa pääpiirteittäin samankaltaista "Meidän Peliä" kuin A-maajoukkueelta. Itse asiassa olen sitä mieltä, että U20 kuuluisi pelata samalla lailla kuin Jalosen joukkue. Ei niillä nuoremmilla välttämättä niin väliä, sillä tuskin A-maajoukkueeseen koskaan tullaan nostamaan alle 18v pelaajaa.
 
Grunge, Alice In Chains, Led Zeppelin, Guns n Roses ja Chris Cornell forever!
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy