Koska kentällä ei tapahdu mitään, niin ehdin tässä muistelemaan erästä Lapin jänkäjoonasta, joka oli aikoinaan koko talven kestävässä savotassa ns. umpiskutsissa. Savotta alkoi syyskuussa ja loppui huhtikuussa ja majoituspaikkana oli kämppä, jossa ei muita juuri näkynyt. Niinpä kaikki jänkäjoonaat olivat varsin innokkaita Rovaniemen ja muiden keskusten ns. maksullisten leidien palvelujen käyttäjiä heti kun sieltä pois pääsivät.
No, eräälle tällaiselle jänkäjoonakselle ilmestyi hyvä haltija joskus maaliskuun lopussa kämpän hämäriin ja lupasi 3 toivomusta, ihan mitä vaan.
Joonas mietti nanosekunnin ja sanoi: "Ensiksikin niin paljon naisia, erirotuisia, -näköisiä ja -kokoisia, että eivät VARMASTI lopu kesken." Haltija sanoi, että hoituu ja hups! Kämppä oli täynnä ihania lumoojattaria. Haltija kysyi toista toivomusta. Joonas mietti kaksi nanosekuntia ja sanoi: "Niin paljon viinaa, erilaisia sortteja kirkkaista olueen ja siltä väliltä, että eivät VARMASTI lopu kesken" Haltija heilautti taikasauvaa ja hups! Maailman paras baarikaappi ilmestyi kämppään. Haltija sanoi, että sitten vielä se kolmas toivomus.
Jänkäjoonas oli pitkään hiljaa, eikä sanonut mitään. Haltija sanoi, että alkaa olla vähän kiire, koetas keksiä jotain. Viimein Joonas avasi sanaisen arkkunsa noin tunnin pohdittuaan: "Tuota...jos vielä vähän lisää sitä viinaa.."
Yhtä yksinkertaisia ovat myös tuomariston tarpeet, noin niinkuin pikku vinkkinä. Oivahan sen on oivaltanutkin.
