Matkustan ympäri maailman

[Bruno]

Kun on aikaa pohtia, niin pohdinpa nyt tällaista. Maailman ympäri matkustaminen olisi perin mukavaa, mutta tällä hetkellä puuttuu kymppitonnin matkabudjetista aika paljon.
Kumpaan suuntaan sinä lähtisit matkustamaan maailman ympäri? Lähtisitkö Suomesta länteen vai itään? Vaikuttaako valintaan aikaeron kohtaaminen? Matkustaisitko kaikki välit lentäen vai menisitkö esimerkiksi junalla Venäjän läpi tai automatkaillen läpi Yhdysvaltojen?
Jostain syystä vaikuttaa siltä, että maailman ympäri matkustavat lähtevät matkalleen lähes järjestäen itään.
Oma reittini kulkisi myös itään. Ensin junalla Venäjän läpi Pekingiin. Pekingistä esimerkiksi Hong Kongiin, sieltä Australian kautta Uuteen-Seelantiin. Hawaijin kautta Yhdysvaltojen länsirannikolle, josta junalla tai autolla mantereen läpi. Itärannikon kaupungista takaisin Eurooppaan ja jostain Euroopan kaupungista takaisin Helsinkiin.

 

[banaaninviljelijä]

Lännen kautta, koska lännessä on kaikki kalliimpaa ja alkumatkalla on tuohta todennäköisesti paremmin käytettävissä.

 

[Uleåborgir]

Lännen kautta, koska aikaisempia kellonaikoja vastaan uiminen olisi rasittavampaa kuin myöhäisempiä.

 

[Freddie Freeloader]

Minkä tähen tässäkin pitää ottaa heti esiin sellainen kylmän sodanaikainen vastakkainasettelu, onhan noita muitakin ilmansuuntia tarjolla, joihin lähteä kauhomaan, jos mielii maapallon kiertää.

 

[Turha Kaukalo]

Peesasin että lännen kautta. Entä jos menisi jotenkin siksakkia? Tai ylhäältä alas elikkä alhaalta ylös. Afrikkaan ensin ja sieltä Etelä-Amerikkaan, nousu kohti pohjoista, Jaappaniin, Tyynenmeren saaria loikkien Australiaan ja sitten takaisin Aasiaan, josta Bosporille. Myös Antarktis olisi hieno paikka. Napojen kautta kiertäis Maapallon. Kävis Antarktiksella ja Grönlannissa, sitten kotiin. Joku eteläisen Atlantin saaten kolmanneksi, maailman syrjäisin paikka. Matkan huippukohtana diskoilu inuiittien kanssa Thulessa.

 

[Bruno]

Minkä tähen tässäkin pitää ottaa heti esiin sellainen kylmän sodanaikainen vastakkainasettelu, onhan noita muitakin ilmansuuntia tarjolla, joihin lähteä kauhomaan, jos mielii maapallon kiertää.

Onhan noita, mutta harvempi varmaan lähtee pohjoisen tai etelän kautta kiertämään. Laitoin vain nuo kaksi, koska lasken väli-ilmansuunnat kuitenkin "itään" tai "länteen" päin matkustukseksi.
Toinen pointti oli juuri aikaero. Eli kumpaan suuntaan mieluummin matkustat, aikaa vastaan vai sitä "karkuun".

 

[Freddie Freeloader]

Onhan noita, mutta harvempi varmaan lähtee pohjoisen tai etelän kautta kiertämään. Laitoin vain nuo kaksi, koska lasken väli-ilmansuunnat kuitenkin "itään" tai "länteen" päin matkustukseksi.
Toinen pointti oli juuri aikaero. Eli kumpaan suuntaan mieluummin matkustat, aikaa vastaan vai sitä "karkuun".

Jet lagihan on siitä mielenkiintoinen, että siinä voi ikäänkuin valita, otatko etukäteen vähän isomman kankkusen ennen juomista ja pienemmän sen jälkeen, vaiko päinvastoin. Kyllähän se lännestä itään yleensä rankaisee enemmän.

Tosin jos maailmanympärimatkalle lähtisin, oli suunta mikä hyvänsä, niin tekisin sen maitse ja meritse, jolloin aikaeron vaikutus jäisi melko lailla merkityksettömäksi.

E: Enkä nyt vaan malttanut olla, kun pääsi taas kerrankin kaksoismerkityksillä pelehtimään.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Molempi parempi. On tuossa se, että länteen lentäessä voi kulkea "auringon mukana". Esimerkiksi Amerikan puolelle saavuttaessa paikallinen kellonaika ei ole paljoakaan enempää kuin mitä Suomen aika oli Seutulasta lähtiessä. Ikään kuin päivä saa jatkoaikaa. Toiseen suuntaan lennettäessä tietysti toisin päin.

Johtuneeko tähän ikään lennetyistä kilometreistä vai iän tuomasta mukavuudenhalusta, lentäminen ei oikein enää nappaa. Ainakaan turistiluokan ahtaudessa. Jos on bisneslippu tai bisnekseen saa järkättyä upgraden, niin kymmentuntisenkin matkan jaksaa joten kuten siedettävästi. Firmat eivät vaan tänä päivänä oikein suosi bisneksessä lentämistä. Perkele kun turistiluokassa olisi vaakasuunnassa edes 3-4 tuumaa lisää tilaa penkkien välissä, niin ihmiset mahtuisivat joten kuten istumaan.

 

[Freddie Freeloader]

Lentäminen on helkkarin hienoa silloin, kun itse olet puikoissa, mutta lentämällä matkustaminen on vuosi vuodelta tukalampaa, ja sille ei liene parannusta näköpiirissä. Ainakaan, ennen kuin saamme pulssimoottorit käyttöön.

 

[Midnight Rambler]

En tiedä, itse en koskaan suostuisi lähtemään moiselle kierrokselle.

 

[kiwipilot]

Itäänpäin olen kerran tuon tehnyt, ja jos lähtisin uudestaan, niin ehdottomasti länteen, ihan vain helpomman aikaeron takia. Toki itäänpäin lennettäessä plussaa on se, että pitkät siivut ovat pääasiassa yölentoja jolloin arvokasta matkallaoloaikaa ei tarvitse tuhlata lentokoneessa hereillä istumiseen.

Ja reittinähän olisi US coast to coast autoillen, Hawaiji, Rarotonga, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Japani.

 

[pettter]

Johtuneeko tähän ikään lennetyistä kilometreistä vai iän tuomasta mukavuudenhalusta, lentäminen ei oikein enää nappaa. Ainakaan turistiluokan ahtaudessa. Jos on bisneslippu tai bisnekseen saa järkättyä upgraden, niin kymmentuntisenkin matkan jaksaa joten kuten siedettävästi. Firmat eivät vaan tänä päivänä oikein suosi bisneksessä lentämistä. Perkele kun turistiluokassa olisi vaakasuunnassa edes 3-4 tuumaa lisää tilaa penkkien välissä, niin ihmiset mahtuisivat joten kuten istumaan.

Kannattaa olla tällainen 150 cm sulka päässä, korkokengissä ja pippeli pystyssä. Tosin on siellä silloinkin ahdasta, varsinkin kauheassa krapulassa. Mutta sitä siis mä olen joskus miettinyt, että esim. joku VW Golf on mulle sama kuin vaikkapa Passat jollekin hujopille sumopainijalle.

Mutta joo. Maapallolla on paljon sellaisia paikkoja, missä haluaisin käydä, mutta en tiedä saisinko niistä maailmanympärysmatkaa. Esimerkiksi Australia tai Uusi-Seelanti ei mua niin hirveästi kiinnosta, kuten ei erityisemmin USA:kaan.

 

[Musta Nuoli]

Idästä länteen. Brunon reitti vaikutti sopivimmalta kulkusuunnalta. Tosin jos saisi maailmanympärysturneen suunnitella vailla turhia ajallisia, rahallisia tai matkustustapoihin liittyviä rajoitteita, niin matkustaisin ennemmin siksakkia ja myös etelä-pohjoinen -akselilla.

Esimerkiksi ensin voisi matkustaa Suomesta vähän alaspäin eli etelämpään ja sieltä sitten itään, en välttämättä tekisi idän reissua Venäjän läpi. Matkustaisin myös laivoilla ja junilla tiettyjä etappeja. Idän pikajunalla vaikkapa.

Lentokoneessa matkustaminen on lyhyillä matkoilla ok ja paras metodi, Euroopan sisällä 1-4h lennot ovat ok. Pidemmille etapeille pitäisi keksiä jotain muuta. Joko lyhyempiä lentoja ja välietappeja tai sitten sen verran luksuslento, ettei tarvitsisi kärvistellä ahtaissa penkeissä puolta vuorokautta.

Australiaan ja Uuteen-Seelantiin menisin ehdottomasti. Äidin isoisä operoi Australian suunnalla hiljattain eli 1912, ja hänen kulkemansa reitti kiinnostaisi. Uudessa-Seelannissa olisi tietystikin Sormusten Herran maisemia.

Afrikan mantereesta kiinnostaisivat vain rajoitetut kohteet. Lähinnä tietyt eläimet safareilla sekä Egyptin pyramidit.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Lännen kautta koska mielestäni aikaero taittuu helpommin nuin päin. Aina kun menee Aasiaan niin pallo sekasin pari päivää. Sama juttu kun tulee Jenkeistä pois päin. Onko muilla samanlaisia ongelmia?

 

[sampio]

Saapi kai sitä siksakkia hiukan tehdä? Minä lähtisin Baltian, V-Venäjän ja Ukrainan kautta Moskovaan, siitä Kazakstaniin, uudelleen Venäjälle Siperiaan, josta Mongolian kautta Kiinaan. Sieltä sitten Korean kautta Japaniin, Japanista Australiaan ja sieltä Uuteen-Seelantiin. Havaiji olisi seuraava kohde ja sieltä sitten Alaskaan. Länsirannikkoa alas Kaliforniaan, sieltä Texasiin ja keskilännen kautta suurille järville josta Kanadan puolelle ja lopuksi New Yorkiin. Sieltä E-Amerikkaan Brasiliasta Andien kautta Argentiinaan koukaten ja lento Afrikkaan vaikkapa jonnekin Ghanan kieppeille. Länsirannikkoa ylös, Gibraltarilta Euroopan puolelle ja siitä sitten kotia kohti.

 

[Bruno]

Ei kai tässä sen enempää sääntöjä ollut. Suppea valikoima äänestyksessä, mutta ainakin lähtökohtaisesti itselleni tulisi mieleen kiertää maailma joko idän tai lännen suuntaisesti. Tietenkin siksakkia mennen, vaikka lähtemällä Helsingistä viivasuoraan vetämään palloa ympäri saattaisi päästä sellaisiin paikkoihin, joihin ei ikinä olisi uskonut joutuneensa.
Ei ole karttapalloa nyt saatavilla, mutta tyhmä kysymys on mielessä silti. Jos lähtee Suomesta lentämään etelään ja ylittää Antarktiksen Etelä-Afrikan kohdalta, niin missä päin maailmaa tulee pois Antarktikselta?

 

[kiwipilot]

Jos lähtee Suomesta lentämään etelään ja ylittää Antarktiksen Etelä-Afrikan kohdalta, niin missä päin maailmaa tulee pois Antarktikselta?

Näyttäisi olevan linjan Uusi-Seelanti - Etelä-Amerikan eteläkärki puolenvälin tienoilla.

 

[Mr.Fox]

Ei ole karttapalloa nyt saatavilla, mutta tyhmä kysymys on mielessä silti. Jos lähtee Suomesta lentämään etelään ja ylittää Antarktiksen Etelä-Afrikan kohdalta, niin missä päin maailmaa tulee pois Antarktikselta?

Näyttäisi olevan linjan Uusi-Seelanti - Etelä-Amerikan eteläkärki puolenvälin tienoilla.

Muistaakseni jos Suomesta lähtee suoraan etelään (tai pohjoiseen) ja kiertää maapallon, niin toisella puolen maapalloa linjalle osuu mm. Havaijin pääsaari ja Alaskan läntiset osat suurin piirtein niillä kohdin, missä se saarirykelmä (Alaskan "Key West" - Aleutit?) alkaa. Vastaavasti itä-länsi-suunnassa liikuttaessa samoille leveyspiireille Suomen kanssa kolahtaa mm. Grönlanti, Kanadan arktiset saaret, Alaska sekä pohjois-Siperia. Tämä antanee pientä osviittaa siitä, minkälainen Golf-virran vaikutus on Skandinaviassa.

Toinen hemmetin hyvä nyrkkisääntö maapallon peilikuvan muistamiseen: Kaksi saapasmaata - Italia ja Uusi Seelanti - sijaitsevat lähes täydellisesti toisiaan vastapäätä (muistaakseni Espanja sijaitsee täydellisesti). Mielenkiintoinen tieto on myös se, kuinka paljon maapallon mantereet ja maapinta-ala on keskittynyt pohjoiselle pallonpuoliskolle. Etelä-Amerikan eteläkärjen eteläpuolellahan (Tulimaa yms.) ei ole käytännössä muuta maata kuin Antarktis. Jos saman kääntäisi pohjoiselle pallonpuoliskolle, niin käytännössä pohjois-Saksan/Tanskan pohjoispuolella ei pitäisi olla mitään muuta kuin merta ja helvetin iso jäätikkö. Amerikassa tämä tarkoittaa kaikkea HOMESin (Suuret järvet) pohjoispuolelta ja Aasiassa Mongolian pohjoisrajalta pohjoiseen.

 

[ms.qvist]

Jos lähtisin matkaamaan maailmaa (lue maapalloa) ympäri, lähtisin idänsuuntaan kiertämään. Olen pari kertaa matkustanut Yhdysvaltoihin ja ainakin minulle menomatkan jälkeen aikaerosta toipuminen on vienyt ainakin sen pari päivää ja olen tuntenut itseni melkoisen väsyneeksi ensimmäisen päivän pituuden venymisen myötä. Sen sijaan Eurooppaan lennettäessä aikaerosta toipuminen on käynyt todella kivuttomasti, etenkin kun kummallakin lennolla olen lähtenyt illalla sikäläistä aikaa matkaan ja Eurooppaan on sitten saavuttu aamun tunteina täkäläistä (esim. Iso-Britannia) aikaa ja tällöin olen käytännössä nukkunut suuren osan matkasta, joten tavallaan olen herännyt hyvin nukutun yön jälkeen saapuessani Eurooppaan.

Mutta jos siis lähtisin maailmanympärys matkalle niin pyrkisin lentämään mahdollisimman vähän, oikeastaan vain ja ainoastaan ylittämällä pari merta jollei ole mahdollista matkustaa laivalla. Lähtisin alkuun junalla Helsingistä Pietarin kautta Moskovaan, josta lähtisin junalla kohti itää ja siellä valitsisin reitin, joka kulkee Mongolian kautta Kiinaan ja Pekingiin. Pekingistä poikkeaisin Shanghaihin ja sieltä sitten joko laivalla tai lentäen Japaniin.

Japanissa miettisin sitten, että teenkö lenkin etelän kautta ja sitten vasta Yhdysvaltoihin vai lentääkö Hawaijille ja sieltä sitten Pohjois-Amerin mantereelle Yhdysvaltoihin. Jos teen lenkin etelään niin mahdollinen piipahdus tehdään ainakin Singaporessa ja sieltä hyppien Hawaijille, josta lentäen vaikkapa Kaliforniaan. Kaliforniassa tuumaillaan seuraavan kerran, että minne mennään ja mitä reittiä - jos suoraa niin tuolloin mantereen poikki autoillen tai junalla tai ihan miten vaan mutta ei lentämällä New Yorkiin. Mikäli teen toisen lenkin etelään niin sitten Mexico Cityyn, Meksikoon ja sieltä kenties vieläkin etelämmäs jollain kulkupelillä (kenties lentäminen on ainoa järkevä ja suht' turvallinen vaihtoehto) ja lopulta päämääränä olisi Brasilia, josta sitten joutuisin lentämään Afrikan mantereelle. Sieltä jotain reittiä Eurooppaan ja lopulta Keski-Euroopan halki junalla tai autolla Itämeren rannalle, josta laivalla takaisin Helsinkiin.

vlad.