Matkalla avaruuteen?

  • 194 777
  • 1 366
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Tähtien liikkeet toissinsa nähden tässä meitin linnunradassakin on muuttuneet esim ton 5 miljardinvuoden aikana. Auringolla oli ihan eri lähitähdet silloin kun on nyt. Tähdet kun vaeltaa linnunradan spiraalista toiseen tässä linnunradan keskustaa kiertäessään. Joten kun elämä maapallolla synty, oli naapurusto ihan erilainen kuin nyt. tää siis vaikuttaa oleellisesti esim panspermiateorioihin ja niiden selvittelyjen hankaluuteen...
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Pistetään laajalle alueelle vaikkapa viisi miljardia kuppia. Laitetaan jokaisen kupin alle herne paitsi yhden kupin, joka jää tyhjäksi. Se että löydät ekalla kerralla sen yhden kupin, jonka alla ei ole hernettä on yhtä todennäköistä kuin se että olemme ainoa älyllinen sivilisaatio universumissa. Näin kyllä itse sen näen, kun miettii paljonko tähtiä ja planeettoja universumiin mahtuu.

Välimatkat ja teknologia sen lopulta määrittää löydetäänkö me niitä toisia sivilisaatioita tai löytävätkö he meitä. Mietitään kuitenkin mitä ollaan pystytty havainnoimaan sata vuotta sitten ja mitä voidaan havainnoida nyt. Olisin yllättynyt mikäli meidän elinaikana ei pystyisi jo tyyliin havaitsemaan pierua yksittäisen planeetan pinnalta tuhansien valovuosien päästä.

Mielenkiintoista lukea mitä kaikki aiheesta miettii. Jatkakaa, mä ainakin luen mielellään :)
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Ensi vuonna puolestaan laukaistaan James Webb teleskooppi, joka taitaa myös kyetä hämmentäviin suorituksiin tuolla saralla.
Tätä minä ainakin odotan kovasti. Webb teleskooppihan piti alunperin laittaa matkaan jo vuonna 2018, mutta laukaisua on siirretty, ja nyt siis tosiaan ensi vuonna pitäisi viimeinkin olla valmista.

Webbihän telakoituu sitten aikanaan kuun "taakse", eli kuun ja Marsin väliin. Tämä tarkoittaa sitä, että toisin kuin Hubble, sinne ei voi tehdä huoltoreissuja. Kaiken pitää toimia ensi hetkestä lähtien täydellisesti. Ei siis ihme, että aikataulu on vähän jäljessä.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ja kuinka pitkän matkan päässä nuo meidän lähettämät merkit radioaalloitse enää erottuu taustakohinasta?
Eipä ole tietoa, mutta luulottelen, että ne merkit mitä annetaan sukellusveneille, kulkee todella pitkälle myös avaruudessa. Ne annetaan pitkällä allonpituudella ja voimaa on takana, jotta radioaalto saadaan tunkeutumaan syvälle mereen.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Voihan se olla, että meitä edistyksellisempi siviilisaatio on ollut olemassa esim. viisi miljardia vuotta sitten, ennen kuin aurinko oli edes syntynyt. Onnistuivat lähiplaneetat omasta "aurinkokunnastaan" asuttamaan, mutta ei sen enempää joten, kuten mekin, olivat loukussa omalla planeetallaan. Kun niiden airinko kuoli, kuoli siviilisaatiokin. On voinut miljardien vuosien aikana olla montakin vastaavaa tapausta. Jälkiä jättämättä katoavat.
Voihan se olla niinkin että 100 valovuoden päässä oli sivilisaatio, joka tuhoutui syystä tai toisesta 150 vuotta sitten. Tai että jossain on humanoidit juuri nyt nappaamassa kiviä esiin tehdäkseen niistä työkaluja.
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, suomalainen Jokerit, ei khl-joukkue
Voihan se olla niinkin että 100 valovuoden päässä oli sivilisaatio, joka tuhoutui syystä tai toisesta 150 vuotta sitten.
7
Näinpä. Eipä se ihmeitä vaadi, että sivilisaatio tuhoutuu. Ydinsota, joka ei ole ollut kaikkein kauimpaa haettua skenaario meilläkään. Supertulivuorenpurkaus voi viedä kehittyneenkin sivisisaation mennessään tai palauttaa sen takaisin keskiajalle. Ison asteroidin osuminen törmäyslinjalle planeetan kanssa. Näitähän sattuu ja pystyisimmekö mekään estämään asteroidin osumisen maahan, vaikka tiedon siitä saisimmekin hyvissä ajoin?
 

Morgoth

Jäsen
Välimatkat ja teknologia sen lopulta määrittää löydetäänkö me niitä toisia sivilisaatioita tai löytävätkö he meitä.

Sattumalla luulisi olevan iso osansa, että millaiseen sivilisaation mahdollisesti törmäisimme ensimmäisenä ja se voisi olla erittäin kohtalokasta. Riippuen olisiko siellä vastassa Pohjois-Koreaa, avaruuden yhdistetty seitsemäs valtakunta jota johtaisivat MaoHitlerIdiAminStalin valtakunta vai täydellinen Suomea muistuttava sivilisaatio.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Sivilisaatioiden väli on 17.000 valovuotta radio rokin uutisoinnin mukaan. Avaruusmatkailussa tarvitsee siis kyetä monituhat kertaisiin valonnopeuksiin!
Ei tarvitse. Youtubesta hakuun space travel speed of light tjsp. Matkustajan aika ei käy niin pitkäksi, mutta turha odottaa, että aurinkokuntaa enää on, jos meinaat tulla takaisin. Jossain videossa kuvattiin prosessi miten matkustaa johonkin aurinkokuntaan, muistaakseni 7 valovuoden päähän. Kyllä se käy aluksella mikä pystyy työntämään 1G:n kiihtyvyydellä. Puolet matkasta kiihdytetään, toinen puolikas jarrutetaan. Ei siinä matkustajalla mennyt kun joku 20 vuotta. Massa toki meni tuhansia vuosia.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Kyllä se käy aluksella mikä pystyy työntämään 1G:n kiihtyvyydellä. Puolet matkasta kiihdytetään, toinen puolikas jarrutetaan. Ei siinä matkustajalla mennyt kun joku 20 vuotta.
Niin, simppeliähän tuo on - paitsi että pitäisi varata mukaan polttoainetta tekemään 1G thrustia 20v ajan (kyllä se jarrutuskin vie yhtä paljon löpöä). Miten ajattelit tämän ongelman ratkaista? Kuinka isolla aluksella meinasit lähteä liikkeelle, ja miten meinasit sen tankata?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Tuohan on jo "ratkaistu" Orion projektissa... ydinpommeja räjäyteltäs valtavan aluksen pohjalevyn alla...
Periaatehan toimii, sitä normaalein räjähtein 50 -luvulla testattiinkin...
Tuttu konsepti, mutta silti niitä pommeja tarvittaisiin ns. perkeleesti että saadaan se jatkuva yhden "geen" kiihtyvyys. Eikä ne ihan höyhenkevyitä ole, mikä taas lisää vaadittavaa työntövoimaa.

Ei ole näköpiirissä vähään aikaan mitään tekniikkaa, millä päästäisiin seitsemän valovuoden päähän kahdessakymmenessä vuodessa. Tai edes viidessä kymmenessä.

 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Jossain dokkarissa oli laskettu, että maasta avaruuteen nousuun ois tarvittu 3000 ydinlatausta :-D

Mutta nykyään tietty tollanen koottas kiertoradalla ihan kemiallisten raketyien "voimin". Joo.. ei realismia...


sensijaan Breakthrough Starshot projekti voi hyvällä säkällä tuoda meille kuvia lähitähdeltä (Proxima Centauri) ja sen planeetoista viä meidän elinaikana (tosin kiirusta ois pidettävä, jotta mää ehdin näkeen)
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Niin, simppeliähän tuo on - paitsi että pitäisi varata mukaan polttoainetta tekemään 1G thrustia 20v ajan (kyllä se jarrutuskin vie yhtä paljon löpöä). Miten ajattelit tämän ongelman ratkaista? Kuinka isolla aluksella meinasit lähteä liikkeelle, ja miten meinasit sen tankata?
Ei tarvitse keksiä kuin sähköä nielevä keinotekoinen painovoima. Sitten napaisuus käännetään ja saadaan työntövoima! Jonka suuntaa pitää tietysti pystyä hallitsemaan.

Olemme parin innovaation päässä kätevästä avaruuden moottorista....

Myönnetään, propelihattu otti kierroksia.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Avaruusmatkailun yksi haaste lisää on miten voi kiihdyttää nopeasti, kun tuo 1G ei näytä olevan lähimainkaan järkevä.
 

MadSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Habs
sensijaan Breakthrough Starshot projekti voi hyvällä säkällä tuoda meille kuvia lähitähdeltä (Proxima Centauri) ja sen planeetoista viä meidän elinaikana (tosin kiirusta ois pidettävä, jotta mää ehdin näkeen)

Miksi lähettää jotain nanokameroita avaruuteen säälittävällä nopeudella, kun voisimme ottaa kuvat täältä käsin, tarkempina, eikä vain lähimmän aurinkokunnan planeetoista. Teknologiakin on jo olemassa. IMO vasta sitten kannattaa lähteä matkaan kun kehitämme propulsion joka työntää meidät lähemmäksi valonnopeutta. Otetaan alienista dickpiccejä sillä välin.

 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Teknologiakin on jo olemassa.

No ei ole tossa esitetyssä tavassa. Gravitaatiolinssejähän toki hyödyntää Hubblekin monasti, mutta jotta voitaisiin käyttää esim Aurinko gravitaatiolinssinä, on siinä aikas isoja teknisiä haasteita. Teoriassa joo, käytännön sovellusta saa kyllä odottaa.

Teleskoopin/Mittalaiteen tarttis tuijottaa suoraan aurinkoon, eli auringon oma säteily täytys pystyä jotenkin blokkaamaan. Ei ihan helppoa edes näkyvän valon alueella, saati auringon purkausten tuottamien säteilypurskeiden kanssa. Ei se ihan tavallinen kotikaukoputken coronagraphi ole.

gravitaatiolinssin vääristämä Einsteinin rengas on viä sitten saatava korjatuksi kuvaksi takana olevasta kohteesta. Joo, tietsikalla hoituu, mutta kun se tarttis sitä korjaamisen dataa, eli paljon näytteitä siitä kohteesta ja mielellään jotain vertailudataa esim lähiplaneetasta, josta on ”normaaliakin” kuvaa, jota taas saadaan harvakseltaan kun pyörimme vähän edi tahdissa ton arskan ympärillä.

Ja sit se rakettiteknologia, jolla lennätettäs tää laite ja se aurinkoblokkeri johonkin Jupiterin radan taakse…

Hieno projekti mutta teknisesti aika kaukana toteutuksesta.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Teleskoopin/Mittalaiteen tarttis tuijottaa suoraan aurinkoon, eli auringon oma säteily täytys pystyä jotenkin blokkaamaan. Ei ihan helppoa edes näkyvän valon alueella, saati auringon purkausten tuottamien säteilypurskeiden kanssa. Ei se ihan tavallinen kotikaukoputken coronagraphi ole.

Olin ymmärtävinäni, että mitään koronagrafia ei tarvita. Kamera pitää vaan viedä tarpeeksi kauaksi (ehkä yli 2000 AU:ta tai 300 miljardia kilometriä) jotta Einsteinin rengas on auringon kehän ulkopuolella.

gravitaatiolinssin vääristämä Einsteinin rengas on viä sitten saatava korjatuksi kuvaksi takana olevasta kohteesta. Joo, tietsikalla hoituu, mutta kun se tarttis sitä korjaamisen dataa, eli paljon näytteitä siitä kohteesta ja mielellään jotain vertailudataa esim lähiplaneetasta, josta on ”normaaliakin” kuvaa, jota taas saadaan harvakseltaan kun pyörimme vähän edi tahdissa ton arskan ympärillä.
Ongelmana kai on se, että kohteen seuraamiseksi (eksoplaneetta kulkee oman aurinkonsa ympäri) teleskoopin pitää liikkua suurella nopeudella tarkkaa rataa pitkin, joka ei ole ehkä mahdollista. En oikein ymmärrä mihin noita vertailudatoja tarvitaan ja mikä ongelma tulee siitä, että lähiplaneettoja saadaan kuvattua harvakseltaan. Ehkä yrität sanoa saman asian kuin minä, mutta vain eri tavalla.

Ja sit se rakettiteknologia, jolla lennätettäs tää laite ja se aurinkoblokkeri johonkin Jupiterin radan taakse…
Vähän kauemmaksi kuin pikkasen Jupiterin radan taakse (Jupiterin etäisyys meistä on jotain 600 miljoonaa kilometriä tai enemmän, riippuen missä ratavaiheessa olemme). Siis ehkä 500 kertaisesti Jupiterin etäisyydelle. Tämä on jo moninkertaisesti se etäisyys, missä Voyagerit ovat nykyään, taivallettuaan kymmeniä vuosia...
 

Morgoth

Jäsen
Vähän kauemmaksi kuin pikkasen Jupiterin radan taakse (Jupiterin etäisyys meistä on jotain 600 miljoonaa kilometriä tai enemmän, riippuen missä ratavaiheessa olemme). Siis ehkä 500 kertaisesti Jupiterin etäisyydelle. Tämä on jo moninkertaisesti se etäisyys, missä Voyagerit ovat nykyään, taivallettuaan kymmeniä vuosia...

Eli jonnekin 300 miljardin kilometrin päähän? Voyagerit taitavat tällä hetkellä olla noin 20 miljardin kilometrin päässä.

Ainakin oma maanpäällinen valleukseni on loppu ennen kuin tuo on todellisuutta, joten näkemättä jää ne kuvat ainakin, vaikka raketti ammuttaisiin jo huomenna matkaan.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Eli jonnekin 300 miljardin kilometrin päähän? Voyagerit taitavat tällä hetkellä olla noin 20 miljardin kilometrin päässä.
Niin juuri.

Ainakin oma maanpäällinen valleukseni on loppu ennen kuin tuo on todellisuutta, joten näkemättä jää ne kuvat ainakin, vaikka raketti ammuttaisiin jo huomenna matkaan.
Jollei nyt yhtäkkiä tapahdu joku läpimurto rakettiteknologiassa. Tai jotain muuta järisyttävää...ainahan sitä voi toivoa ja uskoa. Niin minäkin olen koko elämäni ajan tehnyt. Heikolta näyttää, mutta mm. Esko Valtaoja luo uskoa parempaan.
 

Morgoth

Jäsen
Jollei nyt yhtäkkiä tapahdu joku läpimurto rakettiteknologiassa. Tai jotain muuta järisyttävää...ainahan sitä voi toivoa ja uskoa. Niin minäkin olen koko elämäni ajan tehnyt. Heikolta näyttää, mutta mm. Esko Valtaoja luo uskoa parempaan.

Pitää olla myös realisti. Mikäli ihmisen Marssissa näen olen jo erittäin tyytyväinen. Puhuttakaan, että se Mars vielä jotenkin saataisiin asutettua isommin. Enemmän oma toivo on, että teoreettisella puolella maailmankaikkeuden saloista keksitään jotain uutta ja tulevat sukupolvet vahvistakoot ne käytännössä jollakin kokeilla tai avaruusmatkoilla.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Pitää olla myös realisti. Mikäli ihmisen Marssissa näen olen jo erittäin tyytyväinen.
Pienenä poikana ennen kouluikäni saavuttamista käytiin jo Kuussa useamman kerran, joten ajattelin, että kun kasvan isoksi, niin mennään vähintään toisiin tähtiin...niinhän on USA:kin saanut miehitettyjä lentoja jo...ai niin, viimeisen melkein kymmenen vuoden ajalla ei saatukaan edes yhtäkään ihmistä ilmakehän ulkopuolelle USA:n toimesta, kunnes sitten pari viikkoa sitten mentiin taas jollain Apollo-ohjelman tavalla muutaman sadan kilometrin korkeuteen...turhauttavaa on ollut.

Enemmän oma toivo on, että teoreettisella puolella maailmankaikkeuden saloista keksitään jotain uutta ja tulevat sukupolvet vahvistakoot ne käytännössä jollakin kokeilla tai avaruusmatkoilla.
Miksei me saada sitä tehdä?

Mutta joo, vähän koko ajanhan maailmankaikkeuden saloja selitetään tavalla ja toisella, mutta kukapa pääsee tosiaan paikan päälle katsomaan, miten asiat todellisuudessa ovat, ensimmäisenä? Vai pääseekö kukaan?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Olin ymmärtävinäni, että mitään koronagrafia ei tarvita. Kamera pitää vaan viedä tarpeeksi kauaksi (ehkä yli 2000 AU:ta tai 300 miljardia kilometriä) jotta Einsteinin rengas on auringon kehän ulkopuolella.

No muistelin joskus 2017 tms ollutta hanketta/artikkelia, jossa olisi lähetettyy kaksi alusta. Toinen ois toiminu coronagraphina ja toinen ois ollut se teleskooppi ja nämä ois lähetetty Jupiterin kiertoradan taa. Tässä ongelma oli tietokonealgoritmien kehitys, koska Einsteinen rengas olisi niin lähellä auringon koronaa, joten lähiplaneettakuvausta olisi tarvittu korjaamaan ilmeneviä virhelaskelmia. Mutta siis olisi ollut toteutettavissa nykyteknologioin (haastellinen toki) toisin kun joku 2000AU projekti
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
.... Miten ajattelit tämän ongelman ratkaista? Kuinka isolla aluksella meinasit lähteä liikkeelle, ja miten meinasit sen tankata?
No, luultavasti känissä ainakin. Aluksen pitää olla suuri, koska baari, bilispöydät, keilaradat, tissibaari jne. elämän välttämättömyydet pitää olla matkassa. Sairaala, hammaslääkäri ja proteesinrakentaja ynnä muuta mitä tarvitaan toistuvasti maassakin, pitää myöskin mahduttaa mukaan, sekä kaikki safkan tuotanto ja sen sellainen.

Tuon työntövoiman kanssa palaan asiaan myöhemmin, kunhan suunnitelma on valmis. I'm working on it!
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
No muistelin joskus 2017 tms ollutta hanketta/artikkelia, jossa olisi lähetettyy kaksi alusta. Toinen ois toiminu coronagraphina ja toinen ois ollut se teleskooppi ja nämä ois lähetetty Jupiterin kiertoradan taa. Tässä ongelma oli tietokonealgoritmien kehitys, koska Einsteinen rengas olisi niin lähellä auringon koronaa, joten lähiplaneettakuvausta olisi tarvittu korjaamaan ilmeneviä virhelaskelmia. Mutta siis olisi ollut toteutettavissa nykyteknologioin (haastellinen toki) toisin kun joku 2000AU projekti
Mielenkiintoista. Jos vielä löydät ko. artikkelin, niin voisitko lähettää sen minulle YV:nä tai postata linkin ketjuun? Kiitos.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös