Herätetäänpä ketju kuolleista - kyse ei enää siis trilogiasta vaan sen punapäisestä äpärästä, Mass Effect Andromedasta. Ennakkovaroituksena, tulen käsittelemään pelimekaniikoita ja juonta hyvin yleisellä tasolla. Jos koet spoilaantuvasi, älä lue. Kritiikki ei ole ollut mitenkään mairittelevaa kautta linjan ja kasvoanimaatioista on ihan aiheesta kohistu - kyllä, ne ovat rehellisyyden nimissä parhaimmillaankin välttäviä. Nyt asiaan tuli vähän "
vahvistusta" (linkki TechRaptorin artikkeliin, tässä vaiheessa huhutasolla mennään) ja se oli kuten moni arvelikin: 3D-mallit kasvoista on luotu kameralla ja face capturea käytetty pääosin suorilta ilman mitään käsityötä jälkikäteen. Reisillehän se menee ja isosti, mutta pelin isoimmat ongelmat ovat jossain aivan muualla.
Ensin silti muistin virkistämiseksi pieni historiikki, miksi ollaan nyt tässä tilanteessa. Alkuperäinen BioWare perustettiin 1995 Edmontonissa ja on siitä lähtien tehnyt useamman klassisen roolipelisarjan: KOTOR, Baldur's Gate, Mass Effect ja Dragon Age lienee monille tuttuja. Mutta hankalaa pysyä nykymaailmassa itsenäisenä, varsinkin jos ison budjetin pelejä tekee; Electronic Arts haali yhtiön omistukseensa ensimmäisen Mass Effectin julkaisun tienoilla vuonna 2007. BioWaresta haluttiin EA:n roolipelijaosto, sekä yksin- että moninpeleissä. Suunnitelma oli puoliksi onnistunut: SW:TOR ei oikein missään vaiheessa saanut tuulta alleen (sitä varten perustettiin BioWare Austin), mutta BioWaren yksinpelit ovat pääosin menestyneet hyvin niin kaupallisesti kuin kriittikkojen/fanien keskuudessa. Tämä tarkoittaa toki myös että hommaa riittää - keventääkseen BioWare Edmontonin työkuormaa perustettiin BioWare Montreal. Tämän funktio on ollut pääosin avustaa muita jaostoja tarvittaessa eri projektien kanssa. Vielä vähän aikaa sitten Mass Effect 3:n monipeli oli ainoa isompi kokonaisuus, josta olivat olleet yksin vastuussa.
Nykyään alkuperäisestä BioWaresta on hyvin vähän jäljellä - viimeiset perustajajäsenet jättivät peliteollisuuden vuonna 2012, Mass Effectin luoja Casey Hudson lähti vuonna 2014 ja Dragon Agen luoja David Gaider vuonna 2016. Ja päästudio Edmontonissa on viime vuodet keskittynyt salamyhkäiseen uuteen IP:hen, joten Montreal on pääosin (ilmeisesti Edmonton tuotiin mukaan loppuvaiheessa sammuttamaan tulipaloja, mutta silloin ei ollut enää paljoa tehtävissä) ollut Andromedan puikoissa. Wikipediasta poimittuna "BioWare's general manager, Aaryn Flynn, noted that many of the developers working on the project were fans of the original trilogy who came to BioWare specifically to work on a
Mass Effect game" - tämähän kuulostaa hyvältä, tuore (ja kokematon) porukka innokkaana tekemään uutta alkua pelisarjalle. What could possibly go wrong?
Mutta jottei nyt täysin haukkumiseksi mene, ei kyseessä ole siltikään mikään maailman hirvein peli. On niitä paljon huonompiakin. Itse antaisin arvosanaksi 6/10, mutta tämä ehkä siksi kuinka paljon pidin alkuperäisestä trilogiasta, ilman värilaseja 7/10 olisi ihan mahdollinen arvosana. Taistelu on paljon mukavampaa kuin aiemmin, jetpack lisää heti liikkuvuutta ettei tartte saman suojan takana kyykkiä koko aikaa. Kun alkaa tähdätä ilmassa niin hahmo jää siihen hoveroimaan hetkeksi paikalleen - sikäli älytöntä, mutta toisaalta sopii oikein hyvin. Ainoa miinus on että cover on automaattiversio, tykkään manuaalikyykystä enemmän, mutta muuten oikein toimivaa. Crafting/modding on mielenkiintoista, hyviä kombinaatioita saa aikaan,
jos jaksaa tapella tuon kanssa; käyttöliittymä on yleisesti todella perseestä, mutta jotenkin korostuneesti tuossa osiossa. Ja jos jätetään kasvot sikseen, niin Frostbite osaa edelleen tehdä ihan nättiä kuvaa. Ympäristöt ovat ensi alkuun vaikuttavan oloisia skaalassaan ja mielenkiintoisia muutenkin.
Positiiviset vaikutelmat alkaa tosin karista hyvin nopeasti. Jos peli pitäisi kuvata mekaanisesti, se olisi Dragon Age: Inquisition yhdistettynä Batmanin detective visioniin. Tuollainen halutaan ympätä nykyään lähes joka peliin, ja joskus se toimiikin; Witcher 3 tai Horizon esimerkiksi ihan onnistuneesti sekoittaa tuota peliin mukaan (joskin molemmat hyödyntävät tuota vähän liikaa). Tässäkin tapauksessa pelaajana joudut skannaamaan paljon asioita. Paaaaljon asioita. Ja perkele kun ei se ainakaan ohjaimella tunnu aina toimivan niin kuin pitäisi, helposti saattaa skannata jotain mitä on selän takana, mutta annas olla jos kursori on vähän vinossa niin ei suostu aktivoimaan. Ja tämä on sekä ylihyödynnetty että alihyödynnetty mekaniikka; toisaalta joutuu kyllä skannaamaan jatkuvaa syöttöä vastaantulevaa tavaraa, mutta toisaalta hyvin harva asia on skannattavissa. Olisi paljon mielenkiintoisempaa jos löytyisi ei-välttämättömiä asioita, joissa olisi vaikka vähän lorea luettavaksi. Nykyisellään tuo on vain pakkopullaa ja sitähän riittää.
Muuten peli noudattaa hyvinkin uskollisesti Inquisitionin kaavaa. Oikeastaan sillä erotuksella, että ensimmäiset ~8h jätetään pois, siirrytään suoraan Skyholdiin (eiku Citadel... eiku Nexus siis), sieltä sitten lähdetään suorittamaan tehtäviä eri puolille galaksia. Ja tehtävät ovat vielä enemmän fetchiä kuin Inquisitionissa ikinä. Tehtävät on jaoteltu neljään kategoriaan: päätehtävät, kumppanitehtävät, johonkin paikkaan sidotut tehtävät ja "lisätehtävät" ("additional tasks"). Viimeinen on juuri sitä miltä kuulostaa, grindiä ilman mitään päämäärää tai tavoitetta, jos nyt XP:tä tai rahaa ei lasketa. Löytyy mm. helmiä kuten "find all the drones" tai "collect plant samples". Niin jänniä nuo tehtävät että itse pyrin jättämään väliin, ei meinaa illalla uni tulla muuten. Mutta vika on siinä, ettei noissa muissakaan kategorioissa hirveästi eroa ole. Todella paljon sisältö on sitä, että mennään paikkaan X, sitten joko tapetaan jotain tai skannataan jotain. Tai jos oikein jännäksi menee, saattaa joutua vähän aikaa etsimään että mitäs nyt skannataan. Inquisition teki kyllä samaa (ilman skannausta), mutta silloin osasi odottaa edes että tulee jotain lorea luettavaksi tai että edes yritetään jotenkin laittaa vähän sisältöä/kontekstia mukaan tuohon.
Mistä päästäänkin suurimpaan syypäähän miksei tämä toimi, eli juoni/kirjoittajat. Jotenkin tulee sellainen mielikuva, että tekijät ovat bonganneet netistä artikkelin tyyliin "20 thing fans LOVE in Mass Effect", laittaneet nuo 20 asiaa paikalleen ja taputelleet toisiaan olalle hyvin tehdystä työstä. Mutta kun kyse ei ole siitä, mistä asioista ihmiset pitää Mass Effectissä, vaan siitä
miksi he pitävät niistä Mass Effectissä. Garrus ei ole hyvä tyyppi koska se on hassun näköinen avaruusolio, Garrus on hyvä tyyppi koska se on Garrus. Enkä nyt tarkoita että mitään väkinäistä crossoveria olisi pitänyt alkaa tekemään, vaan uusia hahmoja. Ihan oikeasti uusia. Nyt tuntuu että on vain otettu elementtejä vanhoista peleistä ja laitettu vähän uutta maalia päälle. Joissain tapauksissa todella laiskasti, "Kett" on ihan täysin eri juttu kuin "Geth" (oikeasti aika sama), Protheanien sijaan on toinen mystinen muinainen laji ja sitä rataa. Mahdollisuus oli siis päästä aloittamaan puhtaalta pöydältä, mutta sen sijaan tehtiin pikemminkin reboot.
Dialogi on niin ala-arvoista, että sitä on hankala uskoa todeksi. Kukaan ei oikeasti puhu noin, keskustelut tuntuu välillä loppuvan aivan seinään ja siinä on vain ihmisiä puhumassa sanoja. Henkilöhahmot sanojen taustalla jää todella hämäriksi. Pelin tekijät ilmeisesti poimivat fanien suosikeista sen, että ryhmäläiset puhuvat keskenään. Joten sama on täälläkin, mutta toteutus on todella myötähäpeää aiheuttava. Rivi tai pari saattaa spontaanisti tulla silloin tällöin, mutta perinteinen BioWaren "banter" loistaa poissaolollaan. Peli kyllä esittelee joitain dramaattisia tapahtumia, siis jotka kenties olisivat dramaattisia pelin henkilöille; mutta jos pelaajalla ei ole mitään sidettä hahmoon niin hankala siitä on välittääkään. Kaiken kaikkiaan tulee sellainen kuva, että nyt tuotannossa oleva käsikirjoitus oli tarkoitettu vain placeholderiksi, keskustelut piti myöhemmin täyttää oikealla tekstillä. Se olisi suht ainoa rationaalinen selitys tälle.
Kaiken tämän muun päälle, peli on ihan helvetin buginen. Ja ei pyöri sulavasti (ainakaan PS4 Pro:lla), draw distance on sikäli pitkä horisontin suhteen, mutta sisältö ilmaantuu todella myöhään, pop-in on aika häiritsevää. Ai niin, tottakai pelissä on paljon backtrackingia. Mainitsinko jo, että samat viholliset respawnaa samaan paikkaan, joka kerta, jos vain lähdet vähän sivumpaan? Ja alkuinnostuksen jälkeen ympäristöt ovat loppujen lopuksi aika tylsiä. Eri planeetat ovat sikäli oman näköisiään, mutta variaatiot sitten planeettojen sisällä on aika pieniä. Ja joka planeetalta löytyy saman näköisiä rakennuksia, tästä tulee sellainen vähän No Man's Sky-fiilis, ei positiivisesti.
Ja nyt kun alkoi noita negoja listata, niin SAM-tekoäly, ja elementtien louhinta Mako v2:lla, ja... löytyyhän noita. Ehkäpä en jaksa enää. Näin referaattina siis, sarjan pitkäaikaiselle fanille huikea pettymys. Pelinä itsessään sellainen "meh", ei täysi katastrofi mutta eipä hirveä menestyskään. Mutta sen sijaan että olisi lähdetty tekemään rohkeasti uutta ilman historian painolastia, tuloksena on laimea/tylsä pastissi. Jos tämä peli kysyisi "does this unit have a soul?", vastaus olisi valitettavan ehdottomasti "ei".