Moro
AIK: junioreilla liikkeellä
AIK tuli Suomeen vahvasti junioripitoisella yhdistelmällä, sillä erittäin moni joukkueen pelaajaa on syntynyt 1980-luvulla. Osa runkopelaajista oli siis jäänyt Tukholmaan, joten AIK:sta ei oikein kuvaa saanut, sillä nyt näytillä ollut ryhmä ei ole sama AIK, joka pelaa Ruotsin liigaa. Parasta peliä AIK:sta esittivät Toni Sihvonen ja hyökkääjälle oudolla numerolla 1 pelannut Thomas Sjögren. AIK:n joukkue on kaikkea muuta kuin valmis. Hankintoja tulee varmasti jokaiselle osa-alueelle. Itseäni hirvitti eniten AIK:n puolustus, joka teki helpon virheen toisensa perään. Ainoastaan Tapparan haluttomuus piestä junioreita piti numerot niinkin tasaisena kuin 1-3.
Pelicans: myönteisen valmis
Pelicans oli näkemistäni joukkueista oikeastaan parhaiten valmis syyskuussa alkavaan liigaan. Joukkue tietää erinomaisen hyvin sen, kuinka pitää tällä miehityksellä pärjätäkseen pelata. Pelicans on hyvä sekoitus luisteluvoimaa ja taktista osaamista. Maalivahtipeli oli hyvin uomissaan ja Pasi Kuivalainen on edelleen vireessä. Pelikaanien pakisto osaa liikuuttaa kiekkoa ja avata peliä ja kun ainakin ylivoimakuviot (ne molemmat versiot) olivat kohdallaan, Pelicans saattaa olla ainakin alkuvaiheessa yksi sarjan yllättäjistä. Parhaiten erottuivat puolustaja Jan Latvala ja hyökkääjä Mikko Peltola, mutta kyllä Pelicanseista puhuttaessa pitää sanoa se, että kyse on nimenomaan joukkueesta, jossa jokainen tietää ja hoitaa paikkansa. Paha vastus kelle tahansa.
Jokerit: tulossa 2 uutta kanadalaista
Jokerit voitti lopulta kauden ensimmäisen harjoitusottelunsa kolmannen erän tahtomaalilla. Muuten joukkue jätti itsestään sekavan ja jotenkin häsläävän kuvan: taitoa riittää varsinkin hyökkäyksessä, mutta miten se voidaan lopulta hyödyntää... Jokereiden uusi kapteeni Ville Peltonen on todella selkeä vahvistus, mutta mm. Frank Banham ja ennen kaikkea Antti Aalto etsivät vielä paikkaansa.
Jokereille tämä oli muista joukkueista poiketen kauden ensimmäinen peli, joten kovin isoja arvioita (puolustusta lukuunottamatta) ei oikein uskalla vielä tehdä. Ylivoimapeli oli samanlaista tehottoman näköistä pörräämistä edestakaisin kuin viime kaudellakin - joskin sillä pelillä löytyi sittemmin viime kaudella tehojakin, taisi olla tehokkaimpia koko liigassa.
Mutta se mikä kävi kiistatta ilmi, oli Jokereiden pakiston ja maalivahtiosaston riittämättömyys SM-liigaan. Toki kyse oli vain ensimmäisestä harjoituspelistä, mutta silti: nuorehko Tuomas Luotonen yritti kiitettävästi, mutta ei oikein vakuuttanut. Kanadalainen Alex Brooks oli siinä ja siinä (pitäisin kyllä kaverin), Koivisto hienoinen pettymys ja Alanko ehkä hiukan yllättäen ongelmissa luistelevoimassa... Vieläkin pahemmin petti maalivahti Markus Helanen koko ensimmäisen erän torjunnoillaan (ensimmäinen maalia kohti ammuttu laukaus sisään, samoin kolmas). Toinen ja kolmas erä meni paremmin, mutta kun juniori pelasi ensimmäistä otteluaan Jokereiden maalinsuulla, niin jatkoa ei taida juuri olla luvassa liigapeleissä.
Jokereiden puutteet on kuitenkin tiedostettu ja joukkuetta vahvistetaan vielä kahdella uudella kanadalaisella, jotka pelaavat Jokereissa jo liigan alkaessa kuukauden päästä...
Tappara (vs. AIK, voitto 3-1)
Tappara esitti kokonaisuutena turnauksen parasta kiekkoa AIK:ta vastaan, vaikka pelasinkin puolivauhdilla ja tehden oikeastaan vain välttämättömimmän. Tapparasta voi sanoa kuten Pelicanseistakin: joukkue on yllättävän valmis. Tapparaa saa tosin hienovirittää vielä pelikaaneja enemmän, mutta kyllä joukkueen taitotaso on jo tässä vaiheessa pelottavan vahva. Tappara olisi tosimielin pelatessaan tehnyt 6-8 maalia AIK:ta vastaan. Joukkueessa on nopeutta, voimaa ja taitoa ja näistä on saatu oikeinlainen keitos. Lisäksi Tapparan suunnanmuutokset toimivat eikä ylivoimapelikään jättänyt huonoa kuvaa.
Voisi melkein sanoa niin, että sama se on kuka siellä Tapparan maalilla seisoo, ei näin hyvä joukkue maalivahtiinsa kaadu. Draper muuten ei ollut Mikkelissä lainkaan.
Puolustajista Mikko Luoma, Pasi Puistola ja Pekka Saravo olivat kehittyneet viime kaudesta, Grönvall ja Kangasniemi näyttivät olevan ainakin samalla tasolla. Hyökkääjistä Esa Pirnes väläytti vauhtiaan, mutta itseeni teki suuren vaikutuksen myös mm. Arto Kuki ja jopa vanhaherra Barkov. Tappara aloittaa kauden luultavasti erittäin hyvin ja joukkuetta on jatkossa varmasti paha kenenkään voittaa. ...
AIK: junioreilla liikkeellä
AIK tuli Suomeen vahvasti junioripitoisella yhdistelmällä, sillä erittäin moni joukkueen pelaajaa on syntynyt 1980-luvulla. Osa runkopelaajista oli siis jäänyt Tukholmaan, joten AIK:sta ei oikein kuvaa saanut, sillä nyt näytillä ollut ryhmä ei ole sama AIK, joka pelaa Ruotsin liigaa. Parasta peliä AIK:sta esittivät Toni Sihvonen ja hyökkääjälle oudolla numerolla 1 pelannut Thomas Sjögren. AIK:n joukkue on kaikkea muuta kuin valmis. Hankintoja tulee varmasti jokaiselle osa-alueelle. Itseäni hirvitti eniten AIK:n puolustus, joka teki helpon virheen toisensa perään. Ainoastaan Tapparan haluttomuus piestä junioreita piti numerot niinkin tasaisena kuin 1-3.
Pelicans: myönteisen valmis
Pelicans oli näkemistäni joukkueista oikeastaan parhaiten valmis syyskuussa alkavaan liigaan. Joukkue tietää erinomaisen hyvin sen, kuinka pitää tällä miehityksellä pärjätäkseen pelata. Pelicans on hyvä sekoitus luisteluvoimaa ja taktista osaamista. Maalivahtipeli oli hyvin uomissaan ja Pasi Kuivalainen on edelleen vireessä. Pelikaanien pakisto osaa liikuuttaa kiekkoa ja avata peliä ja kun ainakin ylivoimakuviot (ne molemmat versiot) olivat kohdallaan, Pelicans saattaa olla ainakin alkuvaiheessa yksi sarjan yllättäjistä. Parhaiten erottuivat puolustaja Jan Latvala ja hyökkääjä Mikko Peltola, mutta kyllä Pelicanseista puhuttaessa pitää sanoa se, että kyse on nimenomaan joukkueesta, jossa jokainen tietää ja hoitaa paikkansa. Paha vastus kelle tahansa.
Jokerit: tulossa 2 uutta kanadalaista
Jokerit voitti lopulta kauden ensimmäisen harjoitusottelunsa kolmannen erän tahtomaalilla. Muuten joukkue jätti itsestään sekavan ja jotenkin häsläävän kuvan: taitoa riittää varsinkin hyökkäyksessä, mutta miten se voidaan lopulta hyödyntää... Jokereiden uusi kapteeni Ville Peltonen on todella selkeä vahvistus, mutta mm. Frank Banham ja ennen kaikkea Antti Aalto etsivät vielä paikkaansa.
Jokereille tämä oli muista joukkueista poiketen kauden ensimmäinen peli, joten kovin isoja arvioita (puolustusta lukuunottamatta) ei oikein uskalla vielä tehdä. Ylivoimapeli oli samanlaista tehottoman näköistä pörräämistä edestakaisin kuin viime kaudellakin - joskin sillä pelillä löytyi sittemmin viime kaudella tehojakin, taisi olla tehokkaimpia koko liigassa.
Mutta se mikä kävi kiistatta ilmi, oli Jokereiden pakiston ja maalivahtiosaston riittämättömyys SM-liigaan. Toki kyse oli vain ensimmäisestä harjoituspelistä, mutta silti: nuorehko Tuomas Luotonen yritti kiitettävästi, mutta ei oikein vakuuttanut. Kanadalainen Alex Brooks oli siinä ja siinä (pitäisin kyllä kaverin), Koivisto hienoinen pettymys ja Alanko ehkä hiukan yllättäen ongelmissa luistelevoimassa... Vieläkin pahemmin petti maalivahti Markus Helanen koko ensimmäisen erän torjunnoillaan (ensimmäinen maalia kohti ammuttu laukaus sisään, samoin kolmas). Toinen ja kolmas erä meni paremmin, mutta kun juniori pelasi ensimmäistä otteluaan Jokereiden maalinsuulla, niin jatkoa ei taida juuri olla luvassa liigapeleissä.
Jokereiden puutteet on kuitenkin tiedostettu ja joukkuetta vahvistetaan vielä kahdella uudella kanadalaisella, jotka pelaavat Jokereissa jo liigan alkaessa kuukauden päästä...
Tappara (vs. AIK, voitto 3-1)
Tappara esitti kokonaisuutena turnauksen parasta kiekkoa AIK:ta vastaan, vaikka pelasinkin puolivauhdilla ja tehden oikeastaan vain välttämättömimmän. Tapparasta voi sanoa kuten Pelicanseistakin: joukkue on yllättävän valmis. Tapparaa saa tosin hienovirittää vielä pelikaaneja enemmän, mutta kyllä joukkueen taitotaso on jo tässä vaiheessa pelottavan vahva. Tappara olisi tosimielin pelatessaan tehnyt 6-8 maalia AIK:ta vastaan. Joukkueessa on nopeutta, voimaa ja taitoa ja näistä on saatu oikeinlainen keitos. Lisäksi Tapparan suunnanmuutokset toimivat eikä ylivoimapelikään jättänyt huonoa kuvaa.
Voisi melkein sanoa niin, että sama se on kuka siellä Tapparan maalilla seisoo, ei näin hyvä joukkue maalivahtiinsa kaadu. Draper muuten ei ollut Mikkelissä lainkaan.
Puolustajista Mikko Luoma, Pasi Puistola ja Pekka Saravo olivat kehittyneet viime kaudesta, Grönvall ja Kangasniemi näyttivät olevan ainakin samalla tasolla. Hyökkääjistä Esa Pirnes väläytti vauhtiaan, mutta itseeni teki suuren vaikutuksen myös mm. Arto Kuki ja jopa vanhaherra Barkov. Tappara aloittaa kauden luultavasti erittäin hyvin ja joukkuetta on jatkossa varmasti paha kenenkään voittaa. ...