Tuskin kukaan siitä potkuihin päättyneestä kaudesta nautti. Sitä edeltävät kaksi kautta taas olivat aivan poikkeuksellisen hyvää futista Unitedilta. On todellista vääristelyä sanoa, että ne olivat pelkkää vastahyökkäämistä, saati että kyse olisi ollut vain vastustajan mukaan pelaamisesta. Nuo kaksi kautta olivat sitä parasta Unitedia sitten Fergusonin, ja tällä tarkoitan kahden perättäisen kauden keskimääräistä tasoa pelaamisessa. Ne myös toivat perättäiset CL-paikat.Tämä nyt sinällään vähän erikoista koska OGS:n ongelmat alkoivat juuri siitä, kun hän alkoi luopua siitä vastahyökkäyspallosta ja pelkästään vastustajan mukaan pelaamisesta.
Ten Hagin United tosiaan sijoittui Valioliigassa toiseksi, pääsi Eurooppa-liigan finaaliin, teki 74 maalia Valioliigassa jne... Siis oikeasti, mitäh? Tämä on juuri tuota mihin viittasin: pokaalit saavat fanit unohtamaan kokonaisuudet ja muistamaan, no, vain ne pokaalit. Ja jos kyse on CL- tai PL-pytystä, niin se on tavallaan ihan ok, mutta nämä muut... olisiko OGS:n aika kahdelta kokonaiselta kaudelta oikeasti millään lailla erilainen kokonaisuus jos DDG olisi torjunut edes yhden rankkarin siinä finaalissa?Ten Hag saavutti yhdessä kaudessa enemmän kuin Ole koko pestinsä aikana.
Tuossa väitteessä ei ole mitään järkeä.
Kuten sanottu, painotan hyviä esityksiä pidemmällä aikavälillä. Yksi hyvä vuosi + pokaali ja yksi surkea vuosi ei ole yhtä hyvä kuin kaksi hyvää vuotta ilman pokaaleja, ei sitten millään.Pistekeskiarvossa OGS häviää ten Hagille sekä Mourinholle, joten tuo väite että on ollut paras manageri post Ferguson ei kyllä vaan pidä paikkaansa.
Lisäksi on sanottava, että pistekeskiarvo (tai mikään muukaan perustilasto) ei varsinaisesti ole se paras mittari peliesityksistä - etenkään jos siihen lasketaan cup-pelit mukaan, koska niiden periaate on aivan erilainen kuin liigassa. Tuollaiset tilastot esittävät tuloksia, eivät pelaamista. Mutta edes tuollaisenaan tällaiset tilastot eivät ole aivan noin yksiselitteisiä. Valioliigan osalta OGS:llä oli parempi pistekeskiarvo kuin ten Hagilla tähän mennessä. Ja jos katsotaan vaikka sellaista tilastoa, kuin tappioprosentti, niin OGS (ja varsinkin Mourinho) on aivan heittämällä ten Hagia edellä.
Jos nyt jotain tällaisia ei-edistyneitä tilastoja katsellaan siitä näkökulmasta, miten joukkue on pelannut, niin ehkä kuvaavinta olisi katsoa kokonaisten kausien tuloksia. Silloin:
OGS:
Pisteitä per peli 1,84
Voitto% 51,3
Tappio% 18,4
Maaliero +59
Mourinho:
Pisteitä per peli 1,97
Voitto% 56,6
Tappio% 15,8
Maaliero +65
EtH:
Pisteitä per peli 1,79
Voitto% 54,2
Tappio% 29,2
Maaliero +16
Pisteitä per peli 1,84
Voitto% 51,3
Tappio% 18,4
Maaliero +59
Mourinho:
Pisteitä per peli 1,97
Voitto% 56,6
Tappio% 15,8
Maaliero +65
EtH:
Pisteitä per peli 1,79
Voitto% 54,2
Tappio% 29,2
Maaliero +16
Tällaisten perusteella voitaisiin todeta Mourinho ilmiselvästi parhaaksi, mutta tämä olisi aivan liian pinnallista tilastoanalyysiä. Turha mennä tässä sen syvemmälle, koska aihe on niin monipolvinen, mutta todelliseen analyysiin pitäisi ottaa todella paljon enemmän muuttujia.
Lisäksi pitäisi huomioida jalkapalloanalyysin keinot. Näitäkin on vaikka kuinka, ja yhtenä voidaan mainita, että 17/18 kaudella De Gean modernin jalkapallohistorian yksi sekopäisimmistä maalivahdin pelaamista kausista tuotti Unitedille 19 ylimääräistä pistettä ja viime kaudella vain Kane teki enemmän voittomaaleja kuin Rashford. OGS:n kausilla edes Bruno ei ollut yksin vastuussa yhtä suuresta ylisuorittamisesta (Unitedin pelillisen suorittamisen odottama riitti OGS:n kausilla top4-paikkaan, kun taas 17/18 ja 22/23 xPTS osoitti kuudetta sijaa juurikin mainituista syistä).