Major League Baseball 2005

[Noose]

Uusi vuosi, uusi viestiketju.

Paljon on taas ehtinyt treidirintamalla tapahtua sitten viime kerran, eikä mikään ole ennallaan ainakaan Oaklandissa. Siihen palailen myöhemmin syvällisemmin, mutta tässä pinnallinen treidikatsaus talven tähän mennessä nimekkäimmistä siirtyjistä. Myöhemmin sitten tarinaa free agent frenzysta, joka on käynyt jälleen kerran ylikuumana.

Randy Johnson (Arizona Diamondbacks) => New York Yankees

Kiistatta viime vuosien yksi liigan parhaita ja luotettavimpia syöttäjiä. The Big Unit on ollut Steinbrennerin päiväuni jo monta vuotta ja nyt pitkän kaupankäynnin jälkeen Johnson löysi tiensä Bronxiin, eikä 41-vuotias redneck varmasti Yankee Stadiumia pelkää, kuten monet muut syöttäjät tekevät.

Johnson tulee olemaan Yankees-syöttörotaation selkäranka, eikä paatuneinkaan Yankee-vihaaja juuri voi Johnsonille epäonnistumista povata. Johnson kirjoitti myös nimensä kahden vuoden jatkosopimukseen, joka takaa miehelle $32M kahden kauden ajalta. Johnsonin sopimus vie Yankeesin budjetin jälleen päälle 200 miljoonan, mikä ei yllätä ketään.

Vaihdossa Diamondbacksiin lähtivät nuori laatusyöttäjä Javier Vazquez, catching prospect Dioner Navarro sekä toinen prospekti, jonka nimeä en nyt tähän hätään muista. Tuttuun tapaan myös raha vaihtoi omistajaa, ja tällä kertaa Steinbrenner avasi rahapussiaan seitsemän miljoonan dollarin arvosta D'backsin suuntaan.

Tim Hudson (Oakland Athletics) => Atlanta Braves

Oakland A'sin GM Billy Beane teki raskaan päätöksen ja rikkoi monta vuotta liigaa dominoineen The Big Threen, ja ensimmäinen lähtijä oli Hudson. Hudsonilla lähtee viimeinen vuosi sopimustaan, eikä A'silla ollut varaa pitää Hudsonia, jonka treidiarvo juuri tänä talvena oli pilvissä.

Hudson oli viime kaudella Big Threen luotettavin osa ja selvästi paras syöttäjä, eikä Braves tule pettymään Hudsonin esityksiin. Hudson muuttaa nyt liigaa AL:sta NL:aan, mutta se ei tule Hudsonin menoa pysäyttämään. Vielä kun Hudson pääsee loistavan syöttövalmentaja Leo Mazzonen opastukseen, on Hudson yksi vahvimpia Cy Young ehdokkaita tulevalla kaudella. Atlantan ongelma on kuitenkin saada Hudson allekirjoittamaan jatkosopimus, ennen kuin mies pääsee vapaa-agenttimarkkinoille. Siihen tarvitaan jo kahdeksan numeroinen luku, eikä Time Warnerin kukkaron nyörit välttämättä aukene riittävästi jo valmiiksi tappiota tuottavalle organisaatiolle. Hudsonin tasoinen syöttäjä nykymarkkinoilla tulee maksamaan n. 13-15 miljoonaa kaudessa, mikäli kaveri syöttää tulevan kauden putkeen. Seuraavalla kaudella Hudson tienaa naurettavat $6.75M.

Vaihdossa Bravesista A's sai tukun prospekteja. Vasuri Dan Meyer on huippulupaava syöttäjä, joka saanee paikan jo ensi kauden syöttörotaatiosta. Yksi kausi farmissa voisi kuitenkin vielä tehdä Meyerille hyvää. Toinen prospekti kaupassa oli outfielder Charles Thomas, jonka tuomista Oaklandiin en aivan ymmärrä - mutta enpä ole aina ymmärtänyt muitakaan Beanen kauppoja, ja silti jannu on päässyt näyttämän pitkää nenää. Kolmantena pelaajana A's sai kovakätisen reliever Juan Cruzin, joka on syöttänyt jo muutaman kauden liigassa vaihtelevalla menestyksellä. Jos A's saa Cruzin syöttökontrollin kuriin (pallo pysyy strikezonella), on Cruzilla ainesta todella hyväksi relieveriksi, ja jopa startteriksi.

Mark Mulder (Oakland Athletics) => St.Louis Cardinals

Todella puun takaa tullut treidi. Mulderin ulostamisesta ei puhuttu missään ennen kuin treidiuutinen oli ulkona. The Big Threen keskimmäinen jäsen syötti pahasti alakanttiin viime kauden lopun ja oli syytä olettaa, ettei Mulderia oltaisi oltu kauppaamassa pitkälle ulottuvan sopimuksen ja suht heikon kauppa-arvon takia. Väärin luultu.

Cardinals oli uuden syöttöässän perässä, jota World Seriesiin päässyt joukkue todella kaipasi loppumatseissa Boston Red Soxin kovaa arsenaalia vastaan. Sox meni nauraen läpi Cardsin syöttäjistä, jotka näyttivät todella huonoilta Soxin isojen miesten käsittelyssä.

Mulder tuo Cardsiin yhden viime vuosien parhaista vasureista, eikä mies tuo ainoastaan laadukasta syöttämistä. Mulder syöttää takuuvarmasti 200+ vuoroa kaudessa ja on siis todellinen "horse", joka syöttää useamman kokonaisen ottelun kaudessa. Ilmeisesti kuitenkaan Cardsia ei pelota Mulderin poskelleen mennyt kauden loppu, joka periaatteessa maksoi A'sille pudotuspelipaikan.

Vaihdossa A's sai Cardsista jälleen kerran tukun prospekteja. Danny Haren astuu samantien A'sin syöttöviisikkoon, mutta suurtekoja Harenilta ei vielä kannata odottaa. Haren syötti loppukaudesta Cardsin riveissä ja melko lupaavasti. Kaupan avain oli kuitenkin vasta 19-vuotias catcher-lupaus Daric Barton, josta odotetaan loistavaa voimalyöjää A'sin lyöntijärjestyksen ytimeen tulevina vuosina. Barton on kuitenkin vielä noin vuoden tai kahden päässä isoimmasta liigasta, joten Bartonin kehityksen toivotaan jatkuvan samaan tahtiin farmisarjoissa. Kolmantena palana palapelissä oli reliever Kiko Calero, joka on osoittanut olevansa pätevä 7-8 vuoron kaveri ennen closer Jason Isringhausenia. A'sissa Calero saattaa paikata monivuotisen luottomiehen Chad Bradfordin, joka saattaa vaihtaa maisemaa vielä ennen kauden alkua.

Mulderin kauppa varmisti sen, että A's on nyt rebuild-vaiheessa, eikä joukkueen odoteta tosissaan kamppailevan pudotuspelipaikasta kovassa AL Westissa.

 

[Lapanen]

Randy Bronxiin on asiallinen veto, etenkin jos takatukka pysyy miehen osalta vain muistona ja menneisyytenä. Bomberseissa pelaajien tyylikäs ilmiasu on aina ollut tärkeää, liigan viileimpiä peliasuja myöten.

Yksi Johnsoni ei kuitenkaan kesää tee, enkä oikein vieläkään jaksa olla kovin luottavainen sen suhteen, että Yankeeseihin osataan ja maltetaan kasata riittävän laaja ja monipuolinen pitcher-kaarti. Aina vain ja ainoastaan mestaruutta tavoittelevilla rahajoukkueilla ei ole juurikaan varaa (mikä paradoksi) pitää pitkän tähtäimen suunnitelmaa kovin suuressa osassa strategiassaan. Toki sitäkin täytyy yrittää harrastaa, mutta kun samaan aikaan pitää kuitenkin tavoitella vain ja ainoastaan sitä mestaruutta, on yhtälö äärimmäisen hankala. On se kovaa olla rikas, snif.

Itse olisin toivonut mieluummin että Pedro under the mangotree, olisi tehnyt diilin Bronxiin mahd nopealla aikataululla. Mielestäni Johnson ja mangopuumies eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Päin vastoin Pedro voisi rauhassa keskittyä pelaamiseen ja kulmiensa hiomiseen Legenda-Randyn vierellä ja jopa osittain varjossa.

Niimpä.

 

[Noose]

Paljon risuja, vähän ruusuja

Paljon on ehtinyt tapahtua myös vapaiden agenttien rintamalla, vaikka suurin nimi eli outfielder Carlos Beltran ei olekaan vielä puumerkannut sopivimman tarjoajan paperia. Beltranista tulee off-seasonin eniten palkattu pelaaja ja tulee saamaan yli $100M diilin, joka kattaa 6-7 vuotta. Beltranilla sattuu olemaan superagentti Scott Boras, joka on tänäkin talvena määrännyt markkinoita ja pitänyt omistajia pilkkanaan saamalla nämä tarjoamaan huikeita summia hieman yli keskitason pelaajista.

Kaiken kaikkiaan markkinat ovat elpyneet muutaman vuoden hiljaiselosta ja taas on palattu tuttuun ja turvalliseen ylipalkkaamiseen. Todella moni tänä vuonna nimensä pahviin kirjoittaneista ovat todella hyviä diilejä pelaajille, joten osasta näistä sopimuksista halutaan eroon parin vuoden kuluttua.

SS Edgar Renteria (St.Louis Cardinals) => Boston Red Sox, $40M/4 vuotta

Red Sox päästi mestarijoukkueestaan shortstop Orlando Cabreran muille maille, vaikka Cabrera pelasikin varsin kelvollisesti siirryttäään Montreal Exposista ennen siirtotakarajaa Soxiin.

Renteria ei ole suuri parannus Cabreraan verrattuna, sillä Cabrera on varsin pätevä kaveri pelipaikallaan. Renterialla on kuitenkin Cabreraa enemmän näyttöä ja on jo monta vuotta kuulunut lajin parhaisiin sortteihin, vaikka hänestä ei aivan samassa lauseessa voikaan puhua Alex Rodriguezin kanssa.. toisaalta, kenestäpä voisi. Ainiin, mutta A-Rodhan on nykyään 3rd baseman suuren ja ylhäisen Derek Jeterin takia, joten eiköhän Renteria ole top-3 kamaa pelipaikallaan.

SS Orlando Cabrera (Boston Red Sox) => Anaheim Angels, $32M/4 vuotta

Tämän diilin varjossa Renteria näyttää varsin hyvältä diililtä, sillä Renteria on helposti sen $2M/vuosi luotettavampi kaveri mitä Cabrera, joka nousi suuriin parrasvaloihin vasta Red Soxiin siirryttyään. Cabrera oli muutaman vuoden yksi niistä ainoista pelaajista Vlad Guerreron ja Jose Vidron ohella, jotka vetivät sen pienen yleisömäärän Montrealin Olympic Stadiumille.

Angelsin omistajan Arte Morenon kukkaro on kuitenkin melko avokätinen ja sen koki Cabrera, jonka signaamista näin isoon sopimukseen Angels saattaa katua parin vuoden päästä. Cabrera hyötyi selvästi elpyvistä markkinoista, eikä Cabreran diili ollut läheskään yksi off-seasonin naurettavimmista. Cabrerasta tulee tärkeä pelaaja Angelsille, mutta tuskin kuitenkaan aivan rahansa arvoinen.

Cabrera on kuitenkin selvä upgrade David Ecksteiniin verrattuna, joka teki diilin St.Louisiin, kun he menettivät Renterian. St.Louis sen sijaan heikkenee selvästi SS:lla, kun Eckstein korvaa Renterian.

3B Troy Glaus (Anaheim Angels) => Arizona Diamondbacks, $45M/4 vuotta

Ex-pelaaja-agentti Jeff Moorad tuli D'backsin GM:ksi ja laittoi heti tuulemaan. Talven kiistatta järjettömin, typerin ja naurettavin diili. Vasta 28-vuotias Glaus muistetaan parhaiten 2002 vuoden World Seriesista, jossa mies kantoi joukkueensa mestaruuteen ja valittiin World Seriesin MVP:ksi.

Kuitenkin koko uransa ajan Glaus on ollut todella loukkaantumisherkkä kaveri ja viime kaudella mies pelasi vain 58:ssä ottelussa. Glaus on tehokas voimalyöjä, mutta ei kuitenkaan lyö kaksisella keskiarvolla ja terveystilanne on todella iso kysymysmerkki lähes jatkuvasti. 11.25 miljoonaa dollaria kaudessa on todella kova summa maksaa kaverille, jonka voi olettaa olevan DL:lla miltei tämän tästä.

Kaiken lisäksi Angelsin vaihtuminen D'backsiin tarkoittaa myös liigan vaihtumista, eikä Glaus voi olla NL:ssa DH:na. Hänen on pelattava kentällä, joten loukkaantumisherkkyys korostuu entisestään.

RHP Russ Ortiz (Atlanta Braves) => Arizona Diamondbacks, $33M/4 vuotta

Luuleekohan se Moorad oikeasti, että se vielä saa prosentteja pelaajien palkoista kun saa nimen paperiin? Silti vähän vaikuttaa, kun ensimmäisinä töinä kaveri ylipalkkaa selvästi ensin Glausin ja pian sen jälkeen Russ Ortizin, joka on kaukana 1-2 paikan startterista. Eikä tällaisia summia kannata maksaa kuin todellisesta ässästä.

Ortiz on mid-rotation starter, jonka taso vaihtelee hurjasti. Toisena päivänä on täysin unhittable, kun taas viiden päivän päästä sälli kävelyttää kaikki ja on bullpen-kamaa 1 1/3 vuoron jälkeen. Ortizin viime kauden ERA oli 4.13, mikä on hyvin kaukana hyvästä syystä signata mies $8M/kausi diiliin.

Uran ERA on kuitenkin tasan 4, joten onhan tuossa sentään vähän toivoa ja Ortiz käy melko hyvän tason työhevosesta, joka syöttää sen 200 vuoroa kaudessa. Treidin arvoa heikentää vielä sekin, että nyt Ortizin pitää selvitä ilman guruvalmentaja Leo Mazzonen siipiä.

RHP Kris Benson => New York Mets, $22.5/3 vuotta

Metsin todellinen kasvojenpelastusyritys jäi pannukakuksi, kun Kris Benson sai kiristettyä itselleen 22.5 miljoonan tilin kolmesta kaudesta. Benson hankittiin Metsiin kesken viime kauden, kun joukkue yritti pelastaa sen mitä pelastettavissa oli ja mennä pudotuspeleihin vaikka väkisin siirtorajan kynnyksellä. Taas kerran Mets teki yhden surkean treidin, jonka päätteeksi koko farssi kruunattiin koko markkinat uudelleen säätäneeseen sopimukseen.

Benson ei todellakaan ole tämän rahan arvoinen, joskin on tässä enemmän järkeä kuin Ortizin diilissä. Benson on kamppaillut loukkaantumisten kanssa ja nyt mies vaikuttaisi terveeltä, mutta silti on terveysriski ja ehkä 3-4 startteriksi luokiteltava kaveri. Jos Bensonista toivoo (kuten hinnan mukaan pitäisi) aisaparia uudelle ykkösässä Pedro Martinezille, kannattaa miettiä hetki uudelleen.

Odotin tosissani, että Omar Minayan siirryttyä Exposin GM:n pestistä Metsiin, myös Metsin touhuun tulisi hieman tolkkua. Eipä tullut ei, kuten seuraavakin pestaus osoittaa.

RHP Pedro Martinez (Boston Red Sox) => New York Mets, $53M/4 vuotta

Jos Benson oli todella pahasti ylipalkattu, voi Pedroa pitää suoranaisena ryöstönä Bensoniin verrattaessa. Onneksi ei kuitenkaan verrata Bensoniin ja tyrmätään tämäkin diili, sillä eihän idiotismilla ole New Yorkissa rajoja vieläkään, vaikka melko selväpäisen GM:n Metsiin pitikin tulla.

Minaya jatkoi syöttäjien kiinnittämistä ja sai lopulta houkuteltua Martinezin, jolle tarjottiin peräti neljä sopimusvuotta takuuna. Boston vastasi kolmella taatulla vuodella, joten Mets voitti kilpatarjonnan vuoden korotuksellaan.

Pedro on nyt Metsin syöttörotaation ykköslippulaiva, jonka uran 2.71 ERA:aan ei kukaan pysty vastaamaan. Ongelma on, että nykypäivän Pedro on hyvin kaukana siitä illasta toiseen dominoineesta syöttäjästä, joka piti vastustajan lyöjiä pilkkanaan ja parhaana kautenaan piti ERA:n jopa alle kahden. Viime kaudella Pedro syötti 3.9:n ERA:lla ja 217 vuoroa, joten kyllähän hänestä sai rahalle vastinetta.

Vielä ensi ja sitä seuraavalla kaudella Pedro selvästi vahvistaa Metsia palkkaan verrattuna, mutta sen jälkeen voi olla hiljaisempaa. Pedro ei ole niitä maailman terveimpiä syöttäjiä ja myös kaverin persoonallisuus on ajoittain hieman ongelmallinen, joten neljän vuoden sitoumus on todella pitkä aika katsella Pedroa nurkissa. Tosin kyllähän Martinezilla on media-arvoa huomattavasti, ja Yankeesin tullessa Shea Stadiumille Pedroa vastaan, tulee mediahype olemaan melkoinen. Kuitenkin Mets tulee katumaan tätäkin diiliä parin vuoden kuluttua, vaikka Pedro onkin joka vuosi terveenä ollessaan mahdollinen Cy Young kandidaatti.

RHP Matt Clement (Chicago Cubs) => Boston Red Sox, $25.5/3 vuotta

Lempiaiheeni, eli ylipalkatut mid-rotation startterit jatkuu. Red Sox menetti mestarijoukkueestaan Pedron lisäksi myös sinkerballer Derek Lowen, joka ei ole vielä itselleen osoitetta löytänyt, mutta selvää on ettei mies jatka Bostonissa.

Clement on syöttänyt yhden oikeasti hyvän kauden, joka oli viime kausi - ja näin mies on suorittanut ajoituksensa täydellisesti ja nykymarkkinalla sai lottovoiton Bostonista. Clement on hyvä 3-4 startteri mihin jengiin tahansa, mutta Bostonin Fenway Park voi tulla Clementille ongelmaksi ja paineita toki myös riittää. Fenway on selvästi enemmän lyöjiä suosivampi paikka pelata kuin Cubsin Wrigley Field, joten Clement saa tosissaan tehdä töitä, että saisi pidettyä sen 3.68 ERAnsa vielä tulevalla kaudella.

Sitä tuskin tapahtuu ja Sox katuu tätä hankintaa viimeistään ensi talvena, jollain Sox yrittää päästä ylipalkatusta Clementistä eroon.

RHP Jaret Wright (Atlanta Braves) => New York Yankees, $21M/3 vuotta

RHP Carl Pavano (Florida Marlins) => New York Yankees, $40M/4 vuotta

Kumpaankin signauksiin käyvät lähes samat sanat, joten niputetaanpa nämä nyt näin yhteen. Kummatkin ovat tuomittuja epäonnistumaan New Yorkissa.Molemmilla yhteisinä nimittäjinä on mid-rotation ylipalkkaus, yksi oikeasti hyvä kausi lähimenneisyydessä ja korkea uran ERA palkkaansa nähden.

Wrightin ja Pavanon palkkaamiset naurattivat tätä anti-Yankeeta niin makeasti, että sitä naurua kesti aina Randy Johnson-treidiin asti. Jos lähdetään Wrightista liikkeelle, niin onhan se nyt aika naurettavaa että kaverille maksetaan seitsemän miljoonaa kaudesta, vaikka sällillä on 5.09 career ERA ja yksi hyvä kausi ylhäällä + todella vanhat pudotuspelisankaruudet.

Wright sai viime kaudella pelinsä kulkemaan Leo Mazzonen alaisuudessa ja nyt Mel Stottlemyrella on tekemistä saada pidettyä Wright samalla radalla, eikä tätä tulla näkemään. Wrightista tulee jälleen yksi Bronxin ylipalkattu floppi.

En osaa päättää kumpi on typerämpi signaus, Wright vaiko Pavano. Pavano sai myös yhden hyvän kauden (ja toki useamman vuoden nousevan käyrän) perusteella $10M per kausi seuraavan neljän kauden ajan ja kaverin vedätys free agent markkinoilla oli vertaansa vailla, sillä Pavano kävi viihtymässä Yankeesin lisäksi myös Baltimoressa, Detroitissa ja Bostonissa, mutta tuttuun tapaan Yankees pinosi eniten dollareita ja vuosia kasaan. Steinbrennerin pussissahan yksi $40M ei hirveästi tunnu, vaikka kyse olisi minkälaisesta long shotista.

Pavano on parhaimmillaan (lue: viime kaudella Floridassa) hyvä 1-2 startteri, mutta tuosta ei ole vielä näyttöä kuin yhden kauden ajalta. New Yorkissa paineetkin ovat täysin eri luokkaa kuin Floridassa. Mikäli Pavano kuitenkin omien odotusten vastaisesti syöttää edes lähellä sitä tasoa, jota hän viime kaudella oli Floridassa, on hän luotettava kaveri heittää uuniin vaikka pudotuspeleissä.

Todennäköisyydet lienevät kuitenkin siinä, että Pavano sekä Wright aloittavat kautensa heikosti ja sitten aletaan kyselemään George Steinbrennerin kärsivällisyyttä. Ja se lankahan ei totutusti kovin pitkä ole.

3B Adrian Beltre (Los Angeles Dodgers) => Seattle Mariners, $64M/5 vuotta

Vasta 25-vuotias Adrian Beltre on todistanut olevansa kovan luokan voimalyöjä, ja sen kokoinen on tilikin. Muutama vuosi Beltren tuloa ehdittiin odotella ja lopulta toissa kaudella mies alkoi lunastaa lupauksia. Viime kausi oli todellinen läpimurtokausi, kun mies löi huikeat 48 homerunia, löi sisään 121 juoksua ja kaiken lisäksi löi vielä korkealla .334:n keskiarvolla.

Beltren numeroiden arvoa vielä korostaa erittäin paljoa syöttäjiä suosiva Dodger Stadium, joka suosii todella rankasti syöttäjiä ja näin myös laskee lyöjien tilastoja. Dodger Stadium ei kuitenkaan Beltren menoa haitannut ja vaikka Dodgers yritti pitää Beltren, löi Mariners riittävästi taalaa pinoon ja sai todellisen RBI-koneen, jonka parhaat vuodet pitäisi olla vielä edessä päin.

Viiden vuoden kontrahti on tällä kertaa hyvä myös seuralle, sillä nyt M's saa pidettyä Beltren hänen todennäköisesti parhaiden vuosiensa aikana ja miehestä tulee todella tärkeä osa M'sin lyöntijärjestystä. Kaiken lisäksi ulkopelissä Beltre on liigan parhaimmistoa.

Beltre on talven yksi parhaista signauksista hinta-/laatusuhdetta silmällä pitäen. Beltre olisi varmasti käynyt myös Yankeesille, mutta joku Rodriguez-niminen kaveri pelaa tällä hetkellä New Yorkissa kolmosella.

OF J.D.Drew (Atlanta Braves) => Los Angeles Dodgers, $55M/5 vuotta

Syystä tai toisesta LA:n GM Paul DePodesta kitsasteli Beltren kanssa ja lähti Beltren menetettyään tarjoamaan J.D. Drew'lle viiden vuoden pahvia 11 miljoonan vuosiliksalla. Tyhmähän ei edelleenkäään ole se kuka pyytää...

Drew pelasi kanuunakauden Atlantassa ja se palkittiin tänä talvena monien muiden tavoin mammuttisopimuksella. Drew'lla on takanaan niin paha loukkaantumishistoria, että itse olisin maksanut hieman reilun puolet tästä summasta Drew'lle, ja mielellään kolme vuotta lyhyemmällä sopimuksella.

Viime kausi oli Drew'n ensimmäinen ehjä kausi, jonka aikana mies löi 31 kunnaria, 93 RBI ja .305 keskiarvon. Drew lyö joka puolelle ja kovaa, mutta siltikin on vaikea ymmärtää, miksi Dodgers päästi Beltren menemään ja selvästi ylipalkkasi Drew'n, jolla ottajia piisasi hyvän kauden jälkeen. Drew on terveenä ollessaan kyllä pätevä ulkokentän kaveri ja tulee olemaan yksi Dodgersin tärkeimpiä lyöjiä, mutta onko siinä silti mitään järkeä, kun kaverin voi olettaa istuvan DL:lla juuri niin paljon kuin lääkäri määrää... eli tässä tapauksessa hyvin suurella todennäköisyydellä liikaa.

Jos kuitenkin käy hyvin ja Drew pysyy terveiden kirjoissa, pystyy hän paikkaamaan Steve Finleyn jättämän aukon ulkokentälle ja tekemään vielä hieman ekstraa siihen päälle.

2B Jeff Kent (Houston Astros) => Los Angeles Dodgers, $17M/2 vuotta

36-vuotiaan Jeff Kentin ura alkaa vedellä jo viimeisiä vuosiaan, mutta tahdissa se ei vielä suuremmin ole näkynyt. Edelleen Kent on kovan luokan voimalyöjä, jonka odotetaan paikkaavan ainakin osa Beltren jättämää aukkoa. Kent tulee lyömään Dodgersin lyöntijärjestyksen ytimessä yhdessä J.D. Drew'n ja Shawn Greenin (mikäli jää Dodgersiin) kanssa, mutta muutoin Dodgersin lyöntiarsenaali ei tälläkään kaudella ruusuiselta näytä.

Kent kuitenkin on luotettava kaveri lyömään sen 100 RBI, eikä hän edes ole kovin ylipalkattu $8.5M/vuosi tilillään. Tämä oli suht hyvä diili molemmille osapuolille, mutta edelleen kummastuttaa miksei Dodgers pystynyt vastaamaan M'sin tarjoukseen Beltrestä.

OF Steve Finley (Los Angeles Dodgers) => Anaheim Angels, $14M/2 vuotta

Jo 39-vuotias Finley haki kahden vuoden diiliä ja sai sen Anaheimista, joka sai tarpeekseen tuittuilleesta Jose Guillenista. Finleyn yhden vuoden kalliin diilin olisi voinut perustella vielä helposti, mutta toinen vuosi sopimuksessa on hyvin todennäköisesti liikaa. Sillä kaudella Finley on jo 40-vuotias, mikä alkaa olla jo siinä ja siinä onko ulkopelaajan mahdollisuuksia pysyä samalla tasolla.

Kuitenkin tulevalla kaudella Finley tulee olemaan melko selvä parannus Guilleniin verrattuna, vaikka hänkin oli epäilyistä huolimatta pätevä pestissään. Finley löi viime kaudella 36 homerunia ja lähes 100 RBI:ta, joten Finley tarjoaa hyvää tukea Vlad Guerrerolle ja muulle orkesterille.

Viimeisiä kausiaan vetelevät vapaat agentit varmasti kiittävät luojaansa omistajista joilla on liikaa rahaa, sillä Angelsin Arte Morenokaan ei ole niitä maailman tarkimpia miehiä rahoistaan.

LHP Eric Milton (Philadelphia Phillies) => Cincinnati Reds, $25.5M/3 vuotta

On piristävää huomata myös Cincinnati vapaiden agenttien markkinoilla oikeasti saavan jonkun, mutta kyllähän nyt on taas isketty kirves kiveen niin pahasti ettei tosikaan.

Milton on tyypillinen fly ball pitcher, jonka suuri osa paloista tulee kopeista - ei maahan lyödyistä palloista. Ongelma on, että Cincinnatin Great American Ballpark on todella erilainen kuin Philliesin Citizens Bank Park, jossa ne pallot oikeasti pysyvät siellä koppialueella. Valitettavasti Great Americanilla osa niistä samoista palloista lentää ulos kentältä ja Milton tulee kärsimään tästä todella paljon.

Viime kaudellakaan Milton ei enää ihmeellisessä vedossa ollut ja kyllähän siinä pitää taivastella, kun 4.75:n ERA:n syöttäjälle annetaan yli kahdeksan miljoonaa kaudessa kolmen kauden ajan. Miltonin ERA nousee Cincinnatissa yli viiden ja näin mies siirtyy nippa nappa keskitason syöttäjästä selvästi alle keskitason syöttäjäksi.

1B Richie Sexson (Arizona Diamondbacks) => Seattle Mariners, $50M/4 vuotta

M's yrittää ostaa tietään menestykseen Beltren ja Richie Sexsonin avulla, mutta valitettavasti Sexson on toivoton ylipalkkaus ja ei lähelläkään yhtä hyvä diili millä joukkue sai Beltren.

Sexson on parhaimmillaan loistava voimalyöjä, joka oli monivuotinen Milwaukee Brewersin yksinäinen susi impotentissa lyöjäkaartissa. Ennen viime kautta Sexson treidattiin Arizonaan ja D'backs maksoi Sexsonista todella kovan hinnan, mm. Lyle Overbayn. Arizona yritti pelastaa kasvojaan saamalla Sexson jäämään, mutta kauden loputtua oli jo lähes selvää että Sexson vaihtaa maisemaa.

D'backsille em. treidi oli todella katastrofaalinen, sillä suurten pelaajamenetysten lisäksi Sexson pelasi viime kaudella ainoastaan 23 ottelua, kun heti alkukaudesta Sexson loukkasi olkapäänsä ja hänen kautensa oli sitä myötä selvä. Vaikka nyt Sexson lienee kunnossa, olkapäävammoilla valitettavasti on tapana uusiutua, joten sitä taustaa vasten neljän vuoden helvetin kallis diili ei kuulosta kovinkaan lupaavalta.

 

[JLand]

Viestin lähetti Lapanen
Itse olisin toivonut mieluummin että Pedro under the mangotree, olisi tehnyt diilin Bronxiin mahd nopealla aikataululla. Mielestäni Johnson ja mangopuumies eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Päin vastoin Pedro voisi rauhassa keskittyä pelaamiseen ja kulmiensa hiomiseen Legenda-Randyn vierellä ja jopa osittain varjossa.

Eiköhän se nähty taas tänä talvena, että Pedron ego oli toista mieltä. Kommentit Schillingista ja Red Soxin organisaatiosta olivat sen verran kovia, että Pedro ei olisi millään sopinut Bronxiin ainakaan tuossa skenaariossa.

Pedrohan mainitsi Bostonista lähtönsä yhdeksi syyksi sen, että hän ei halunnut olla numero 2 Schillingin takana. Yankeesissa Pedron olisi pitänyt olla vain "one of the guys", mutta Queensissa sitä pelkoa ei ole vaan hän pääsee sanelemaan säännöt joukkueessa. Pedro saa muun muassa oman luxury boxin ja oman toimiston Shea Stadiumilla + hirveät bonukset, joita Yankees ei koskaan anna kenellekään. Loppujen lopuksi Pedro Martinez välittää vain itsestään.

Minayan piti muuttaa kaikki parempaan suuntaan ja Willie Randolph oli hyvä alku, mutta näyttää siltä, että sama "country club"-ilmapiiri saa jatkua edelleen. Sääli, sillä New York baseball on parhaimmillaan silloin kun molemmat joukkueet pärjäävät.

Mitä Unitin hankkimiseen tulee niin olihan tämä odotettavissa. Itse olisin halunnut pitää kiinni Vazquezista, mutta toisaalta nyt Yankeesilla on taas kunnollinen Ace, jollaista viime kaudella ei ollut Clemensin lähdön jälkeen. Mussina on edelleen hyvä, mutta sopii paljon paremmin vähän pienempään rooliin ja tarvitsee vierelleen kaverin, joka vie häneltä paineita pois.

Olisin lisäksi ottanut mielelläni vastaan Eric Miltonin tai pienellä varauksella myös tulisieluisen Odalis Perezin, mutta tärkeintä on nyt se, että joukkueessa on ainakin yksi luotettava vasenkätinen. Etenkin Yankee Stadiumilla dominoiva vasenkätinen on "must", kuten Andy vuosien varrella osoitti. The Curse jatkuisi todennäköisesti vieläkin, jos sinä kohtalokkaana lokakuun iltana Stadiumin syöttökummulla olisi seisonut The Big Unit Kevin Brownin tai Vazquezin sijaan.

Wright & Pavano ovat tietysti kumpikin isoja kysymysmerkkejä, kuten kaikki nuorena Bronxiin tulevat pelaajat. Wrightilta en odota oikeastaan yhtään mitään. Viime kauden numerot Bravesissa antavat kaverista vähän liian hyvän kuvan.

Pavano tulee tänne lähes samanlaisessa tilanteessa kuin Vazquez viime vuonna tai Jeff Weaver aikoinaan (tai eihän siitä niin kauan aikaa ole, se vain tuntuu siltä). Nuori kaveri, joka on nostanut osakkeitaan yhdellä hyvällä kaudella. Erona tosin on se, että Pavano on todistanut pystyvänsä voittamaan myös lokakuussa toisin kuin Vazquez, jolla ei ollut post-season-kokemusta lainkaan. We'll see, potentiaalia Pavanolta löytyy, mutta lopulta henkinen kovuus on se mikä ratkaisee silloin, kun pelaaja laittaa ylleen legendaariset "pinstripes".

Yksi "vaatimukseni" tälle kaudelle oli, että syöttöpuolelle on hankittava nuorempia käsiä, joten se ainakin on toteutunut Pavanon & Wrightin muodossa. George tietysti ajattelee vain yhtä kautta kerrallaan, joten on ihan sama mitä fanit toivovat. Ja eiköhän Ben Sheets ole vielä kesällä saatavana Brewersistä, jos Wrightin käsi putoaa toukokuussa ;)

Beltran tosiaan on vielä vapaana eikä kukaan tiedä mitä Steinbrenner tekee. Tähän mennessä Yankees ei ole antanut mitään merkkejä siitä, että se olisi halukas tarjoamaan Beltranille Borasin vaatimaa rahasummaa, mutta kaikki voi olla loppujen lopuksi pelkkää huijausta, jolla Yanks haluaa varmistaa sen, että se ei joudu tarjouskilpailuun esimerkiksi Metsin kanssa.

Lisäksi ensi talvena esimerkiksi Johnny Damon & Andruw Jones ovat vapaita agentteja ja kun Berniellä on vielä vuosi sopimustaan jäljellä niin jopa The Boss voisi ajatella säästävänsä rahaa antamalla Bernien pelata tämän kauden ja sitten hankkimalla vähän halvemmalla uuden center fielderin kauden jälkeen.

Metsille Beltranin hankkiminen olisi loistava veto, sillä se pystyisi markkinoimaan Beltrania joukkueen supertähtenä ja tulevaisuuden toivona yhdessä Reyesin ja Wrightin kanssa. Bronxissa Beltran jäisi Jeterin, A-Rodin, Johnsonin etc. varjoon.

Toisaalta MLB:n monimutkainen "60/40 rule" voi olla pelästyttänyt Steinbrenneria niin, että hänen on pakko jättää Beltran pois kuvioista. En nyt muista tarkalleen miten sääntö määräytyy, mutta koska Yankeesilla on niin paljon kalliita monivuotisia sopimuksia, Bud Selig voisi huhun mukaan estää Yankeesia tarjoamasta Beltranille yli 90 miljoonan dollarin sopimusta.

Oaklandissa Beane teki sen mitä odotettiinkin ja vaikka treidit voivatkin vaikuttaa yksipuolisilta ryöstöiltä, niin vuodet ovat osoittaneet, että tämän miehen päätöksiä ei kannata kyseenalaistaa. Eiköhän Beane tiedä mitä tekee.

Kaikki ovat varmasti lukeneet baseballin steroidi-skandaalista, jossa esille nousivat Jason Giambi ja Barry Bonds. Giambi myönsi käyttäneensä vähän kaikkea mahdollista ja niinpä Yankees haluaisi päästä miehestä mahdollisimman nopeasti eroon, mutta se on erittäin vaikeaa Giambin kalliin sopimuksen vuoksi. Bonds puolestaan sanoi, ettei tiennyt käyttäneensä steroideja, mitä tuskin uskoo kukaan.

Luvassa on taas yksi intensiivinen ja mielenkiintoinen baseball-kausi, joka alkaa huhtikuun alussa Yankee Stadiumilla ottelulla Yankees vs. Red Sox. Ja viikon kuluttua siitä Yankees matkustaa Fenway Parkille, missä Sox nostaa World Series-viirin Fenwayn yläpuolelle verivihollistensa katsellessa sivusta...

Oh yeah, welcome back Tino! Tämä Martinez kelpaa enemmän kuin hyvin.

 

[JLand]

PLAY BALL!

No niin, huomenna se alkaa. Tulin Jamaicalta takaisin kylmään New Yorkiin, mutta vitutusta ehtii kestää vain pari päivää, sillä kesän merkit ovat jo ilmassa. Senhän tietää siitä kun uusi baseball-kausi käynnistyy.

Tuossa jo Noose kertoikin tärkeimpiä treidejä etc, joten ei niistä sen enempää.

Kuten viime lokakuussa huomasitte niin pohjois-Amerikkalainen urheilu muuttui täysin sillä hetkellä kun Keith Foulke heitti pallon Doug Mientkzkzkckzkzkiewitzille ja Boston Red Sox voitti World Seriesin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1918. Samalla hävisi myös urheilumaailman ehkä legendaarisin myytti, The Curse Of The Bambino.

On vaikea selittää mitä se mestaruus merkitsi etenkin Bostonissa. Ne ihmiset ovat nimittäin kärsineet niin kauan ja joutuneet todistamaan niin monta sydäntäsärkevää tapausta, joissa Red Sox on hävinnyt ratkaisevia otteluita, että oli ehkä aikakin lopettaa ne kärsimykset. Ja se mestaruus tuli vielä uskomattomalla tavalla kun Sox nousi 0-3-tappioasemasta American Leaguen Championship Seriesissa 4-3-voittoon juuri Yankeesia vastaan. Sitä ei olisi voinut tehdä enää yhtään dramaattisemmin -- sellaista näkee vain elokuvissa.

However, nyt kaikki alkaa taas alusta (paitsi "1918!") kun The Big Unit heittää huomenna kauden ensimmäisen syötön Johnny Damonille Yankee Stadiumilla. Vastakkain ovat tottakai Yankees ja Red Sox, jälleen kerran. Eli uusi kausi aloitetaan Stadiumilla siitä mihin se viime kaudella täällä loppui. The Greatest Rivalry On Earth saa jälleen uuden luvun uusilla juonenkäänteillä.

Sitten about viikon päästä joukkueet kohtaavat Bostonissa kun Red Sox saa mestaruussormuksensa ja World Series banner nousee Fenway Parkin lipputankoon. It's gonna be surreal. Joukkueiden välinen tilanne onkin Red Soxin voiton myötä kuumempi kuin koskaan ennen ja se näkyi jo spring trainingilla kun Soxin pelaajat haukkuivat A-Rodia Game 6:n tapahtumien vuoksi. Moni sanookin, että vasta nyt tätä voi kutsua rivalryksi kun enää ei ole varmaa, että lopussa Yankees aina voittaa.

Oman juttunsa tähän kauteen ja etenkin huomiseen peliin tuo se, että Red Soxin paidassa syöttää Yankees-fanien rakastama vasenkätinen veteraani David Wells. Kun Yankees ei halunnut Wellsia enää takaisin niin Boomer meni Bostoniin ja syöttää huomenna numerolla 3. Samalla numerolla, jolla tunnetaan myös eräs Babe Ruth...

But enough...spring trainingin kuumin puheenaihe on ollut ne vitun steroidit, joista puhuminen saa mut jo sairaaksi. Asia meni jo niin pitkälle että congressi päätti puuttua siihen ja kutsui pelaajia todistamaan etc. On hyvä, että asiaan puututaan, mutta koko episodi on vienyt liikaa tilaa itse peliltä. Sama juttu NHL:n työsulun kanssa -- everyone's talking circles.

Come on, play ball already!

Ja koska kukaan muu kuin Noose ei näitä kuitenkaan jaksa lukea niin kirjoitan ne ihan vittuilllakseni sillä aikaa kun junior nukkuu :)...katsotaan vaikka jokainen divisioona kerrallaan...

NL East
1. Atlanta Braves
- On ihan sama mitä Atlantassa tapahtuu, mutta Braves onnistuu aina voittamaan divisioonan. Yliarvostetun JD Drewn lähtö tuskin näkyy pahemmin hyökkäyksessä, jos Jordan ja Mondesi lyövät edes jotenkin. Syöttöpuolelle Braves hankki Tim Hudsonin Oaklandista, erittäin hyvän closerin Danny Klobin Milwaukeesta ja John Smoltz palaa jälleen rotaatioon. Nuoresta vasenkätisestä Horacio Ramirezista kuullaan vielä, sillä Bravesin pitching coach Leo Mezzone on guru.

2. Florida Marlins
- Bravesin pahin haastaja. Carlos Delgado, Miguel Cabrera ja Mike Lowell paukuttavat juoksuja kovaa tahtia. Josh Beckett yrittää palata syksyn 2003 loistoonsa ja saa tukea AJ Burnettilta & Dontrelle Willisilta. Guillermo Mota on closerin roolissa vielä kysymysmerkki. NL:n wild card.

3. New York Mets
- Los Mets. Minaya laittoi rahaa palamaan hankkimalla Pedron sekä Beltranin. Kaksi miestä ei kuitenkaan näin lyhyessä ajassa ehdi nostaa vielä Metsia kauhean ylös, koska Pedron jälkeen syöttöosasto on haavoittuva. mutta parempaan päin Queensissa ollaan menossa. Nuoret Jose Reyes (jos pysyy terveenä, mitä epäilen) ja David Wright ovat seuraamisen arvoisia. Mike Piazzan last hurrah?

4. Philadelphia Phillies
- Omasta mielestäni National Leaguen yliarvostetuin joukkue. Larry Bowan pois potkiminen oli oikea ratkaisu, mutta se ei pahemmin auta joukkuetta kentällä. Jim Thome lyö 40-45 home runia, mutta muuten on aika hiljaista. Jon Lieber on hyvä, mutta ei "ace" menestystä tavoittelevassa joukkueessa. Closer Billy Wagner on rautaa.

5. Washington Nationals (entinen Montreal Expos)
- Livan Hernandez syöttää miljoona inningiä. Esteban Loaiza? Please. Hyökkäyksen pitäisi toimia ihan ok, jos vaan kaikki pysyvät terveinä -- Nick Johnson on jo ensi viikolla rikki.

NL Central
1. St. Louis Cardinals
- 2-3-4-5: Walker-Pujols-Rolen-Edmunds. O-u-c-h. Mark Mulder hankittiin Oaklandista ykköseksi. Pahimmat vastustajat heikentyivät, Cards vahvistui Mulderin myötä.

2. Houston Astros
- Beltran ja Kent lähtivät, tilalle tuli 44-vuotias John Franco. Lisäksi Lance Berkman on rikki ja Andy Pettitten kyynärpään kunto on arvoitus. Clemens heinäkuussa takaisin Bronxiin?

3. Chicago Cubs
- Prior ja Wood ovat olleet koko kevään enemmän tai vähemmän loukkaantuneina ja Maddux on taas vuoden vanhempi. Sosan ja Aloun tehoja on vaikea paikata. Latroy Hawkins closerina -> disaster.

4. Cincinnati Reds
- Adam Dunn paukuttaa juoksuja ja Amerikka jännittää pysyvätkö Ken Griffey juniorin nivuset tällä kertaa kunnossa. Eric Milton joutuu syöttämään fly-ball syöttäjien painajaiskummulla Great American Ballparkilla. Not good. Closer Danny Graves on Dunnin ja Griffeyn ohella joukkueen ainoita valopilkkuja.

5. Milwaukee Brewers
- Ben Sheets syöttää tulta. Täydellisesti onnistuessaan Brewers voi voittaa ensimmäisen kerran 12 vuoteen yli puolet otteluistaan ja nousta vaikka neljänneksi/kolmanneksi, jos Cubsin syöttäjiltä putoaa kädet.

6. Pittsburgh Pirates
- Boring. Nuoret kaverit kuten Jason Bay (NL Rookie 2004) jatkavat kehitystään, mutta muuten joukkue on paska lukuunottamatta nuorta vasenkätistä Oliver Perezia, joka muistuttaa pelottavalla tavalla nuorta Mariano Riveraa.

NL West
1. San Diego Padres
- Padres taisteli jo viime vuonna Westin voitosta ja nyt se siinä onnistuu. Se tosin edellyttää sitä, että Ryan Klesko alkaa lyödä no. 3 lyöjälle kuuluvalla tavalla ja Nevin & Giles pysyvät terveinä. PETCO Park on syöttäjän paratiisii ja se näkyy taas Jake Peavyn numeroissa, vaikka mies osaa kyllä syöttää ihan kunnolla. Trevor Hoffman vanhenee arvokkaasti ja osaa edelleen hommansa.

2. San Francisco Giants
- Liigan historian vanhin joukkue joutuu pelaamaan ainakin ensimmäisen kuukauden ilman polvileikkauksesta toipuvaa Bondsia, joka on uhannut tosin jopa lopettaa uransa. Schmidtin takana on syöttöpuolella liian iso väli. Benitezin sekoilut tiukoissa paikoissa tuntevat kaikki ja se ei lupaa hyvää, jos pennan race menee ihan viimeisiin peleihin, kuten on todennäköistä.

3. Los Angeles Dodgers
- Gagne on jo DL:lla. Beltre, Green ja Finley lähtivät lähtivät -- tilalle tulivat Drew sekä Kent, ei riitä. Syöttöpuoli on liian keskinkertainen ja Milton Bradley voi seota koska tahansa. Catcher Jason Phillips on ehkä maailman hitain urheilija.

4. Arizona Diamondbacks
- D'Backs pisti vähän rahaa palamaan organisaatiossa tehtyjen muutosten jälkeen. Troy Glaus ja Shawn Green tuovat tulivoimaa hyökkäykseen. Javier Vazquezin odotan onnistuvan hyvin paineettomassa tilassa, mutta muu syöttöosasto on liian huono, että Dbacks pystyisi haastamaan Padresia tai Giantsia.

5. Colorado Rockies
- Yawn. Coloradossa odotetaan vain, että koska farmisysteemin helmet ovat valmiita. Rockies tulee saamaan selkäänsä pahasti. Byung-Huyn Kim hankittiin Bostonista maailman pahimmalle ballparkille syöttäjän kannalta. Todd Helton tekee sen minkä voi pitääkseen Rockiesin mainetta yllä.

----------

AL East
1. New York Yankees
- 200 miljoonan budjetti. 4 vuotta ilman mestaruutta on liian pitkä aika, joten on aika palauttaa järjestys takaisin maailmaan. Randy Johnson on se todellinen "ace", jota viime kaudella ei koskaan ollut. Moose on Moose. Pavano ja Wright ovat kysymysmerkkejä ja Brownin selkä on taas paskana, mutta nyt olen oikeastaan paljon luottavaisempi kuin viime vuonna tähän samaan aikaan. A-Rod on vapautuneempi, Sheffieldin olkapää on kunnossa ja Matsui tulee tekemään hirveää tuhoa. Bullpen ei ole ihan sitä mitä olisin toivonut, mutta toivottavasti Torre ymmärtää käyttää Marianoa ja Gordonia tällä kaudella kohtuudella ennen pudotuspelejä.

2. Boston Red Sox
- Hurja taistelu Yankeesin kanssa American Leaguen voitosta on taas mitä todennäköisimmin edessä ensi lokakuussa. AL:n Wild Card pitäisi olla joko Yankeesille tai Sawxille suht helppo juttu. Pedro lähti, joten Bostonissa jännitetään pystyykö kumikäsi Boomer Wells vastaamaan haasteeseen sillä aikaa kun Schilling on loukkaantuneena sivussa. Soxin mahdolliset ongelmat tulevat olemaan Yankeesin tapaan syöttöpuolella, sillä Matt Clement on yliarvostettu, Schilling siis loukkaantuneena ja Wade Millerin kättä liimataan takaisin paikalleen eikä mies ole valmis ennen kesäkuuta. Nyt kun 86 vuoden odotus on ohi niin miten joukkue siihen reagoi? No more 1918, no more Bucky "bleepin" Dent, no more Aaron "effin" Boore...

3. Baltimore Orioles
- Sammy Sosa hankittiin Cubsista vahvistamaan lyöntisosastoa ja muutenkin Orioles pystyy kyllä tekemään juoksuja Sosan, Mora, Tejadan, Lopezin etc. johdolla, mutta syöttöosasto onkin sitten jo liian huono kun Sidney Ponsonkin tappeli itsensä vankilaan ennen spring trairingia.

4. Toronto Blue Jays
- Delgado lähti, joten Jaysin hyökkäys heikkeni aika lailla. Viime vuoden viides tila oli kuitenkin työtapaturma, sillä eivätköhän Vernon Wells, Orlando Hudson ja Eric Hinske pidä huolen siitä, että Jays tekee tarpeeksi juoksuja ja Roy Halladay (2003 AL Cy Young) sekä Ted Lilly (vielä tosin loukkaantuneena) syöttöpuolella huolen siitä että Devil Rays pysyy takana.

5. Tampa Bay Devil Rays
- Sweet Lou repii varmaan kohta kaikki hiuksensa, koska Devil Raysin johtoporras ei suostu laittamaan lisää rahaa peliin. Iloisia hetkin tuskin on pahemmin luvassa. Carl Crawfordin menoa on tosin mahtava katsella ja Scott Kazmir tulee osoittamaan Metsille miksi hänet olisi kannattanut pitää Queensissa.

AL Central
1. Minnesota Twins
- Onnistuessaan mahdollisuudet ihan mestaruuteen asti. Johan Santana (2004 AL Cy Young) ja Brad Radke ovat mahtava 1-2 bunch eikä muukaan syöttöpuoli ole mikään huono kun closer Joe Nathankin on yksi lajin parhaista tehtävässään. Hyökkäyksestä ja kentältä Twinsilta löytyy lähes kaikkea: nopeutta, lyöntivoimaa, uhrautuvaa peliä ja kaiken lisäksi vielä loistava manageri Ron Gardenhire. Catcher Joe Mauer tulee ryöstämään otsikoita.

2. Cleveland Indians
- Jo viime kausi osoitti, että Indiansilla on yllätysmahdollisuus, mutta se jää kyllä ennakkoon katsottuna vähän Twinsin taakse. Travis Hafner lyö ihan mitä tahansa mistä tahansa ja catcher Victor Martinezista tulee vielä iso tähti. Erot Twinsiin syntyvät lähinnä syöttöpuolella, sillä C.C Sabathia on loukkaantunut eikä muutenkaan ole kunnollinen ykkössyöttäjä. Millwoodille siirto American Leagueen voi osoittautua huonoksi päätökseksi. Bullpen tulee todennäköisesti olemaan Triben suurin ongelma.

3. Chicago White Sox
- Buerhle on loukkaantunut, joten Freddy Garcia joutuu ottamaan alussa ison roolin yhdessä Contrerasin ja legendaarisen El Duquen kanssa. Hyökkäys menetti Ordonezin ja Leen -- lisäksi The Big Hurt on...well, hurt. Niinpä Konerko joutuu tekemään liikaa yksin.

4. Detroit Tigers
- Omistaja Mike Ilitch heitti rahaa vähän joka puolelle ja hankki muun muassa polvensa viime kaudella rikkoneen Ordonezin hyökkäykseen ja Percivalin closeriksi. Syöttörotaatio on liian heikko, sillä Bondermanilla ja Marothilla on vaikea pärjätä.

5. Kansas City Royals
- Majorsien huonoin joukkue? On sääli, että sympaattinen manageri kuten Tony Pena joutuu kärsimään Royalsin kanssa. Royalsissa ei nimittäin ole mitään muuta iloa kuin Mike Sweeneyn home runit.

AL West
1. Los Angeles Angels (siis Anaheim Angels)
- AL MVP Vladimir Guerrero johdattaa jälleen Angelsin divisioonan voittoon ja nyt Vlad tulee saamaan tuke muun muassa Steve Finleylta, joka on iästään huolimatta yllättävän hyvässä kunnossa. Colonin (5.01 ERA viime kaudella) ja Washburnin (4.64) on tosin nostettava tasoaan viime kaudesta. Valonnopeudella syöttävä Francisco Rodriguez aka K-Rod ottaa closerin roolin.

2. Texas Rangers
- Rangers taistelee kovaa Angelsin kanssa divisioonan voitosta, mutta joukkueen syöttökoneisto ei taida riittää vaikka Young, Blalock, Soriano ja Teixeira tekisivät tuhat juoksua. Joukkue luottaa edelleen Kenny Rogersiin ja Chan Ho Parkiin. Ryan Drese on nouseva nuori lupaus. Manageri Buck Schowalter tulee varmasti painostamaan organisaation päättäjiä hankkimaan lisää syöttövoimaa kesällä (Ben Sheets? Tai ehkä itse Roger Clemens?)

3. Oakland A's
- Mulder ja Hudson lähtivät ja vaikka A's sai molemmissa treidessä tilalle lupaavia kavereita niin syöttöpuolen kokemattomuus taitaa kuitenkin kostautua. Ziton täytyy nostaa profiiliaan epäonnistuneen viime kauden jälkeen. Tosin Kendallin tulo auttaa nuoria kavereita varmasti paljon. 2005 pidetään välivuotena (toki yli .500), mutta 2006 A's on taas takaisin playoffseissa.

4. Seattle Mariners
- M's ei ehkä häviä taas 99 peliä kuten viime kaudella, mutta jää kyllä neljänneksi noilla syöttäjillä. Jamie Moyer ei taida heittää enää edes 80 mph ja miehen joka kolmas syöttö päätyy ulos ballparkilta, mutta silti Mariners odottaa Moyerin syöttävän taas normaalit 30-33 ottelua. Ichiro = Freak. Beltre ja Sexson tuovat hyökkäykseen lisää voimaa, mutta ainakin Beltren power numbers tulevat putoamaan Safeco Fieldilla.

 

[Grand-Pierre]

Re: PLAY BALL!

Viestin lähetti JLand
Ja koska kukaan muu kuin Noose ei näitä kuitenkaan jaksa lukea niin kirjoitan ne ihan vittuilllakseni sillä aikaa kun junior nukkuu :)...katsotaan vaikka jokainen divisioona kerrallaan...

Kyllä itse ainakin luen suurella mielenkiinnolla, joten jatkakaa vaan samaan malliin.

 

[Erling]

Juu tässä viime kaudella innostuin minäkin, enkä vähiten JLandin ja Noosen ansiosta.
Mielenkiintoiselta vaikuttaa.

 

[mikse]

Kyllä näitä luetaan. Stna voisitte joku guru selventää mulle vähän noita "perusasioita," eli esim pelipaikkojen lontoonkieliset nimet on ihan hepreaa.

Joka jengissä siis näyttää olevan about viisi syöttäjää, jotka siis syöttää vuoroja vähän niiden tärkeyden mukaan, right..?

 

[Roku]

Tätä lajia olen seurannut jonkin verran minäkin netin välityksellä, enemmän tuota Japanin liigaa kylläkin kuin MLB:tä mutta ihan ummikko olen minäkin sen suhteen mitä nuo lyhenteet sun muut tarkoittavat.

Jotta nyt sitten seuraakin päivän puupää: mitä tuo syöttäjien tilastoissa tärkeässä osassa oleva ERA oikein tarkoittaa? Joku keskiarvo se on, sen tiedän mutta minkä keskiarvo, ja miten se lasketaan? Esimerkkinä vaikkapa Chicago Soxin Shingo Takatsun tilasto viime kauden peleistä: ERA 2.31.

Mukava näitä juttuja on lueskella, joten jatkakaa vaan kirjoittelua.

 

[Noose]

Viestin lähetti Roku
Jotta nyt sitten seuraakin päivän puupää: mitä tuo syöttäjien tilastoissa tärkeässä osassa oleva ERA oikein tarkoittaa?

Earned run average/9 innings. Eli päästettyjä juoksuja, jotka eivät ole tulleet kenttäpelaajien virheiden seurauksena.

Muistaakseni aiempien kausien MLB-ketjuista löytyy peruslyhenteet jne.

 

[ruoto]

Onkos jostain netin syövereistä löydettävissä kokonaisia otteluita vaikka torrenttina/ live lähetyksiä esim. cool streaminin kautta?
Nimim: en ole ikinä nähnyt yhtään ottelua

 

[Noose]

Tsekkaa ruoto www.mlb.tv, siellä on sample, joka on muistaakseni kokonainen ottelu.

 

[JLand]

Viestin lähetti mikse
Joka jengissä siis näyttää olevan about viisi syöttäjää, jotka siis syöttää vuoroja vähän niiden tärkeyden mukaan, right..?

Syöttäjiä on jokaisessa jengissä yhteensä yleensä joko 11 tai 12. Aloittavia syöttäjiä on ne 5 ja he syöttävät aina jokainen vuorollaan eri päivinä. Runkosarjassa järjestyksellä ei ole oikeastaan mitään väliä kunhan vain ensimmäiseen peliin pistetään se kovin nimi. Joskus sitten esimerkiksi jonkun syöttäjän vuoro voidaan jättää väliin välipäivien vuoksi ja palata takaisin siihen parhaaseen syöttäjään.

Esimerkiksi Yankeesin syöttöjärjestys on seuraava kuvitteellisena viikkona:

Maanantai: välipäivä
Tiistai: Randy Johnson
Keskiviikko: Carl Pavano
Torstai: Mike Mussina
Perjantai: Jaret Wright
Lauantai: Kevin Brown
Sunnuntai: Randy Johnson

etc....

Aloittavien syöttäjien tavoitteena on syöttää vähintään 6 vuoroa, mieluiten 7 tai mahdollisesti 8 tai koko ottelu, jos oikein hyvin menee. Noiden kuuden tai seitsemän vuoron jälkeen sitten syöttävät relief-syöttäjät, joilla jokaisella on oma tehtävänsä.

Vasenkätisiä lyöjiä vastaan laitetaan ottelun lopulla tiukassa paikassa yleensä vasenkätinen relief-syöttäjä tai sellainen oikeakätinen reliever, jolla on menestystä vasenkätisiä lyöjiä vastaan etc etc. Kahdeksannen vuoron syöttää set-up-mies ja yhdeksännen closer. Tämä tietysti edellyttää sitä, että peli on tiukassa tilanteessa (esimerkiksi 5-3). Jos toinen johtaa 11-2 seitsemän vuoron jälkeen niin silloin set-up man ja closer saavat levätä ja vähemmän käytetyt relieverit käyvät heittämässä ne 2 merkityksetöntä vuoroa.

Ero aloittavalla syöttäjällä ja relieverilla on siis se, että aloittavat syöttäjät syöttävät joka viides päivä, mutta relieverin on oltava valmis syöttämään joka päivä, mikä on henkisesti paljon vaikeampaa (see: Byung-Huyn Kim vuoden 2001 World Seriesissa tai Tom Gordon viime vuonna).

Playoffseissa managerit toivovat, että etenkin League Championship Seriesissa he saavat parhaan syöttäjänsä syöttämään kolmannen ottelun, joka on best-of-7 sarjassa yleensä se tärkein, koska silloin tämä syöttäjä syöttäisi myös mahdollisen ratkaisevan seitsemännen ottelun.

Anyway, huomenna ei kyllä mitään aikomusta mennä töihin ja tiistaina sekä keskiviikkona täytyy lähteä jo kello 11 kun pelitkin alkavat yhdeltä. Toivottavasti illalla ei sada, vaikka pahalta näyttää tällä hetkellä...

 

[kanttorit]

IHANAA...

Kausi on alkanut uudella mantereella ja seuranta voi siis alkaa. JLand ja Noosen raportteja odotellessa mukava odottaa SuomiBB alkua. Oma jengi ei saanut kehuja, Dodgers, kuitenkin odotan venymistä kauden aikana. Kiitoksia jo etukäteen tulevista analyyseistä koko kauden aikana.

 

[Miquel]

Kiitokset Nooselle ja JLandille ansiokkaista analyyseistä!

Jlandilta (ja miksei muiltakin) olisin tiedustellut lippujen saatavuudesta Yankeesin matseihin. Matka suuntautuu isoon omenaan toukokuun alkupuolella ja olisi mielenkiintoista käydä matsissa fiilistelemässä. Onko tavallisiin runkosarjamatseihin aina lippuja saatavilla pelipäivänä vai kannattaako hankkia etukäteen? Halvimmat liput (pl. bleachers) näyttäisivät olevan 20 taalan kieppeillä, olimme suunnitelleet noita, kun kaikki seurueessa eivät ole kuitenkaan mitään suuria urheilun ystäviä, eivätkä halua hirveitä kokemuksesta maksaa. Vaihtoehtoiset vastustajat meillä ovat Oakland ja Seattle, eli eivät varmaankaan mitään suurimpia yleisömagneetteja ole. Onko lippujen saatavuudessa eroa viikonloppumatsien ja arki-iltojen välillä?

Muitakin vinkkejä suositeltavista katsomoista tms. huomioitavista asioista otetaan kiitollisuudella vastaan!

 

[scholl]

Nyt kun änäriäkään ei ole kehissä niin kyllä saisi Suomessakin näkyä MLB:tä. On taas venähtänyt jonkin aikaa siitä, kun USA:ssa kävin ja itse asiassa viime kauden puolivälin jälkeen ei sen takia ole nähnyt yhtään peliä. Olisi ihan hauskaa viihdettä ja kun miettii pelejen alkamisaikaa niin osa niistä tulisi täälläkin ihan hyvään katseluaikaan. Canal Plus Sportilla luulisi olevan tilaa vähän baseballillekin.

 

[JLand]

Viestin lähetti Miquel
Kiitokset Nooselle ja JLandille ansiokkaista analyyseistä!

Jlandilta (ja miksei muiltakin) olisin tiedustellut lippujen saatavuudesta Yankeesin matseihin. Matka suuntautuu isoon omenaan toukokuun alkupuolella ja olisi mielenkiintoista käydä matsissa fiilistelemässä. Onko tavallisiin runkosarjamatseihin aina lippuja saatavilla pelipäivänä vai kannattaako hankkia etukäteen? Halvimmat liput (pl. bleachers) näyttäisivät olevan 20 taalan kieppeillä, olimme suunnitelleet noita, kun kaikki seurueessa eivät ole kuitenkaan mitään suuria urheilun ystäviä, eivätkä halua hirveitä kokemuksesta maksaa. Vaihtoehtoiset vastustajat meillä ovat Oakland ja Seattle, eli eivät varmaankaan mitään suurimpia yleisömagneetteja ole. Onko lippujen saatavuudessa eroa viikonloppumatsien ja arki-iltojen välillä?

Muitakin vinkkejä suositeltavista katsomoista tms. huomioitavista asioista otetaan kiitollisuudella vastaan!

Noihin Mariners-peleihin pitäisi saada lippuja ihan lippuluukulta ennen ottelua. Oaklandia vastaan pelataan näköjään perjantai-lauantai-sunnuntai ja A's on vetänyt viime vuosina todella hyvin yleisöä Stadiumille. Ja kun Yankees on vielä myynyt etukäteen yli 3 miljoonaa lippua tälle kaudelle niin voi olla, että tuona viikonloppuna Stadium täyttyy.

Suosittelisin siis esimerkiksi maanantain Mariners-ottelua kello 7 pm. Red Sox ja Mets-otteluihin lippujen saaminen taitaa olla enää mahdotonta. Mutta siksi on kausikortti :)

Nuo 20 taalan liput ovat ihan kelvollisille paikoille, koska kyllä sieltä ylempääkin näkee tarpeeksi hyvin. Bleachersillekin voi tietysti mennä, jos haluaa kohdata kuuluisat Bleacher Creatures, mutta siellä on aivan omat säännöt ja tavat, joita The Creatures vahtivat :)

Jos ja kun peliin tulee niin Stadiumille kannattaa tulla ajoissa ja vierailla esimerkiksi Monument Parkissa katsomassa Babe Ruthin, Mickey Mantlen, Joe DiMaggion, Lou Gehrigin etc. monumentit. Toinen asia, josta New Yorkissa on aina tapana muistuttaa turisteja on se, että vaikka Yankees johtaisi 7-3 kahdeksan vuoroparin jälkeen ja suuri osa yleisöstä alkaa poistua niin ei kannata lähteä mukana, sillä on aina mahdollista, että Mariano Rivera tulee sisään. Ilmapiiri Stadiumilla muuttuu nimittäin täysin kun Enter Sandman alkaa soida ja pieni laiha hahmo -- The Panamanian Mythology -- kävelee bullpenista kentälle.

****

Järjestys palasi siis eilen ainakin toistaiseksi Rivalryyn kun Yankees koulutti Soxia 9-2. Unit ei ollut parhaimmillaan, mutta teki ihan tarpeeksi ja näytti jopa tunteitaan ensimmäisessä vuoroparissa kun Manny katseli 96 mph heateria.

Entinen Yankees-fanien folk hero Boomer Wells sai kuulla kunniansa Stadiumin yleisöltä ja poistui lopulta jo viidennessä vuorossa epävarman esityksen jälkeen annettuaan Yanksille 10 lyöntiä ja 4 juoksua. All was not Wells.

Ottelun sankariksi nousi lopulta Hideki Matsui (3-for-5, 1 HR, 3 RBI) joka ryösti ensin Kevin Millarilta 2-run home runin ja pamautti sitten itse samanlaisen vieden Yankeesin 8-1-johtoon. Potentiaalinen AL MVP, jos Ichiro ei lyö .400...

Tunnelma Stadiumilla oli aika surreal, koska kukaan ei oikein tiennyt mitä pitäisi huutaa. 1918 ei enää kelpaa ja viimeksi kun istuin paikallani niin katselin Soxin juhlivan American Leaguen mestaruutta Bronxin pyhällä maalla. Lisäksi oli niin helvetin kylmä, että ääni jäätyi ennen kuin se ehti edes ulos suusta. Jopa Jessica Alballe olisi tullut kylmä. Wellsille tarkoitettu "asshole" huuto alkoi jossain vaiheessa, mutta poliisit lopettivat senkin heti.

Voiton lisäksi hienonta eilisessä oli ilman muuta Tinon paluu kotiin. Tino ryösti Damonilta ainakin doublen loistavalla heittäytymisellä and it felt like 1998 again.

1 ottelu takana, 161 vielä edessä. Huomenna jatketaan kun Yankeesin Carl Pavano ja Red Soxin Matt Clement kohtaavat toisensa. Keskiviikkona ovat vuorossa sitten Moose ja Wakefield(?).

****

Pedron debyytti Metsin paidassa alkaa näillä hetkillä. Yleensä Pedro nousee esille tällaisissa otteluissa enkä yhtään ihmettelisi, jos näemme tänään vintage Pedroa vuodelta 1999.

 

[Miquel]

Suurkiitokset JLandille lippuinfosta. Onneksi lippujen hankkiminen onnistuu netin kautta täältä härmästäkin, joten jos Oakland-matseihin mielimme, niin täytyy hankkia etukäteen.

 

[Noose]

Viestin lähetti Miquel
Suurkiitokset JLandille lippuinfosta. Onneksi lippujen hankkiminen onnistuu netin kautta täältä härmästäkin, joten jos Oakland-matseihin mielimme, niin täytyy hankkia etukäteen.

Sinuna menisin katsomaan M's sarjaa, jos haluat parempaa tunnelmaa.

Tunnelma latistuu Yankee Stadiumillakin, kun A's luuttuaa sarjan 3-0 ja Yankees saa yhteensä kahdesta viiteen hittiä per ottelu.

 

[mendieta]

Varasin liput tuohon 9.5 pelattavaan Seattle-peliin. Nyt vain pitäisi vähän ottaa itse pelistä selvää, että ei mene seuraaminen pelkäksi oluen litkimiseksi.

Jos joku muu tulee samaan matsiin niin pidetään Jatkoaika-miitti.

 

[Lapanen]

Kylläpä oli heppoisen oloista Bombersien sarja Orioleissoneita vastaan, siis lähinnä Yankeesien osalta.

No, kausi on vasta alussa ja moni kuten 'postman' ex-takatukka Johnsonkin lämpiää kyllä pikkuhiljaa.

Baltimorella, kuten Yankeeseillakin taitaa olla hieman miettimistä closerien kanssa.

Ruben Sierra on vahvasti haastamassa Derekiä 'The coolest man of MLB' -skabassa.

Toivottavasti noin monen vahvan persoonan läsnäolo Bronxissa ei vaikuta negatiivisesti kauden etenemiseen.

No, ei voi valittaa. Huomenna Yankees Fenwaylla ja ylihuomenna Jokerit Raksilassa. Eipä tarvitse miettiä vapaa-ajan harrastuksia.

 

[JLand]

Viestin lähetti Lapanen
Kylläpä oli heppoisen oloista Bombersien sarja Orioleissoneita vastaan, siis lähinnä Yankeesien osalta.

No, kausi on vasta alussa ja moni kuten 'postman' ex-takatukka Johnsonkin lämpiää kyllä pikkuhiljaa.

Baltimorella, kuten Yankeeseillakin taitaa olla hieman miettimistä closerien kanssa.

Jep, oli kyllä tylsä ja haluton sarja ainakin Yanksin osalta. Onneksi jätin eilen pelin väliin. Wright oli huono, Johnson ei ollut parhaimmillaan, mutta Mantle & co. päättivät vähän auttaa ja eilen Pavano sai pallosta päähänsä eikä Sturtze pystynyt pelastamaan joukkuetta -- tosin Yanksilla ei saanut missään vaiheessa kunnon otetta Lopeziin, jolta tuntui onnistuvan kaikki.

A-Rod ja Sheffield saisivat alkaa myös lyödä, sillä nyt Jeet ja Matsui ovat ainoat, jotka tuntuvat olevan kuumina.

En ole niin huolissani Marianosta -- vielä. Neljä epäonnistumista peräkkäin Soxia vastaan tuo ilmaan kysymyksiä, mutta media on tehnyt näistä kahdesta viimeisimmästä vähän liian ison numeron. Kausi on vasta alussa ja Marianolla on ennenkin ollut vaikeuksia heti alussa, mutta kun vastassa on Sox niin kaikki on dramaattisempaa. Ja jos A-Rod ei olisi munannut double playta niin tästäkään ei puhuttaisi. Ja ne Marianolle buuanneet idiootit saavat mun puolestani siirtyä Shealle katsomaan Looperia.

Toki täytyy myös jakaa tunnustusta Soxille, sillä se tietää mitä Marianoa vastaan pitää tehdä ja kun Yanks & Sox ovat kohdanneet toisensa 52 kertaa viimeisen kahden vuoden aikana niin Mariano ja se cutter ovat tulleet tutuiksi. Esimerkiksi Varitekin home runista näki aika hyvin, että Soxin pelaajat ovat oppineet "huijaamaan" silloin kun tietävät cutterin tulevan. Sammy Sosalla ei toisaalta ollut mitään mahdollisuuksia lauantaina...

Jossain vaiheessa (todennäköisesti ensi kauden jälkeen) Marianonkin aika kuitenkin loppuu ja Yankeesin on hänet lopulta korvattava. Näkisin mielelläni seuraavana closerina jonkun vasenkätisen kuten Wagner tai Dotel, koska Marianon kaltaista oikeakätistä on mahdoton löytää ja Yankeesilla ei ollut kunnollista vasenkätistä closeria tai relieveria Stantonin ensimmäisen kierroksen jälkeen. Kuten viime viikollakin nähtiin niin Yankeesilla ei ole vieläkään ketään tekemään Ortizista vaarattoman. Etenkin Yankee Stadiumilla tehokas vasenkätinen syöttäjä olisi "must".

****

Joku oli ilmeisesti tullut eilen Deloreanilla Atlantaan, sillä Pedro ja John Smoltz esittivät todellisen pitching duelin, circa 1998, jonka Pedro lopulta voitti 2-hitterillaan kun Mets teki 5 juoksua kahdeksannessa vuorossa. Ensimmäiset seitsemän vuoroa Metsin lyöjillä ei ollut mitään mahdollisuuksia kun Smoltz antoi palaa (15 K), mutta sitten Reyes, Beltran ja Wright ratkaisivat pelin. Pedro oli....well, vintage Pedro. Siirtyminen National Leagueen oli todellakin miehelle paras vaihtoehto. Muutenkin syöttäjät ovat olleet yhtä kuumina kuin Jessica Alba läpi majorsien alkukierroksilla.

Tänään tosiaan nostetaan historiallinen World Series banner Fenwaylle ensimmäisen kerran 86 vuoteen ja Red Sox saa mestaruussormuksensa...ugh. Meteli Fenwaylla tulee olemaan varmasti korvia huumaavaa kun Yankees tulee kentälle ja 36 000 bostonilaista pääsevät kuittailemaan kaikkien aikojen takaa-ajosta. Giambi ja A-Rod tulevat kuulemaan kunniansa.

 

[Rapukäsi]

Tämä ei nyt mitenkään liity MLB:hen, mutta baseballiin kylläkin. Ketjua lukiessani tuli mieleen, että vieläköhän Suomessa pelataan baseballia, tätä kotoisen pesiksen pikkuserkkua. Aikoinaan tuli pelattua pari kolme kertaa hallitsevaa Suomen mestarijoukkuetta vastaan ja joka kerralla tuloksena murskavoitto. Jos vielä pelataan Suomen mestaruudesta, niin onko taso parantunut lainkaan. Kävin myös muutaman kerran baseball harjoituksissa ja muutamaa Japanissa lajiin tutustunutta heppua lukuunottamatta pelaajien taso ei ollut kovin kaksinen. Omat kokemukseni ovat siis 90-luvun puolenvälin paikkeilta. Laji sinänsä tuntui ihan mukavalta, varsinkin silloin, kun sai palloon kunnon osuman ja katseli kun pallo leijaili takakentällä yli vastustajan ulkopelaajien.

 

[Txjokeri]

Baseball Suomessa

Viestin lähetti Rapukäsi
Ketjua lukiessani tuli mieleen, että vieläköhän Suomessa pelataan baseballia, tätä kotoisen pesiksen pikkuserkkua.

http://www.baseball.fi

Aloitetaan Tampereen turnauksella ihan parin viikon sisään.

 

[scholl]

Red Sox - Yankees 8-1.
Vähän vähemmän otteluita seuranneena voisi kysyä sitä, että mistä yleensä johtuu se, jos about tasaisten joukkueiden keskinäinen ottelu voi olla murskavoitto tai -tappio? Onko se lähinnä vain siitä kiinni, että toisella sattui syöttäjille erinomainen ilta ja toisen joukkueen syöttäjät olivat surkeita? Vai voiko sisäpelillä saada sen aikaan? Eli jos joku on niin liekeissä että vaikeista syötöistä huolimatta tempasee pari HR:ää ja kenttä rullaa molemmilla kerroilla sisään.