Maajoukkueiden ammattimaisuus

  • 16 608
  • 33

Buffalo_1988

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tämän päivän veikkaajassa oli juttua U20 maajoukkueen ruokailuista ja haastateltavana joukkueenjohtaja Timo Jut... eikun siis Bäckman.

Ruuan loppuessa junnut oli käyneet hakemassa ruokaa paikallisesta ostoskeskuksesta ja pelien jälkeen käytiin Mcdonaldsissa, koska pelaajat olivat äänestäneet sen puolesta, jota Bäckman puolusteli "että nuorison kanssa täytyy vähän piristää mieltä." Jotenkin vaikuttaa siltä että asiat voisi hoitaa ainakin ruokailun suhteen paremmin.

Venäläisessä hotelissa ruokaa ei ollut kuulemma riittävästi.
 

magno

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, FC Barcelona
Tosiaan, vielä näyttää olevan iso ero ammattimaisuudessa esim. Pikku-Leijonien ja Kanadan välillä, jos Suomi kävi matsien jälkeen hakemassa ravinnon paikallisesta Mäkkäristä ja Kanadalla taas oli omat kokit mukana sen takia, että pelaajille saadaan tuttua ja juuri oikeanlaista ravintoa nassuun turnauksen aikana. Kuka tietää jonkun venäläisen pikaruokapaikan raaka-aineiden laadun ja ruoan ravintoarvot? Riski esimerkiksi ruokamyrkytykselle on aika iso.
 
Viimeksi muokattu:

Kulmapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Teukat, Jokerit, Flyers
Tosiaan, vielä näyttää olevan iso ero ammattimaisuudessa esim. Pikku-Leijonien ja Kanadan välillä, jos Suomi kävi matsien jälkeen hakemassa ravinnon paikallisesta Mäkkäristä ja Kanadalla taas oli omat kokit mukana sen takia, että pelaajille saadaan tuttua ja juuri oikeanlaista ravintoa nassuun turnauksen aikana. Kuka tietää jonkun venäläisen pikaruokapaikan raaka-aineiden laadun ja ruoan ravintoarvot? Riski esimerkiksi ruokamyrkytykselle on aika iso.

Kaikella kunnioituksella Bäckmania ja Rindellia kohtaan, mutta mielestäni Suomi alistui olosuhteille sekä paineille ja antoi vastustajille kilpailuedun kentän ulkopuolella. Syy tästä alistumisesta on mielestäni viestini alussa mainituilla tahoilla sekä kiekkoliitolla. KHL on pullollaan suomalaisia ammattipelaajia ja ammattivalmentajia, joilta olisi takuuvarmasti saanut vinkkiä, mitä kannattaa safkata ja mistä sitä saa.

Eikö tosiaan mitään järkevämpää safkaa keksitty matsin jälkeen kuin McDonalds. Eikö näihin ruokailuihin varautuminen ole jj:n vastuulla. Sitä vähän ihmettelen, että urheilijat haluavat syödä Mc:ssä, kun pitäisi saada ravintoa, mutta jos niin haluavat, niin luulisi jonkun (kuten Tomekin) takovan järkeä päähän. Tietysti olettaen, että joku vaihtoehto on olemassa. Jos pelaajilla vaihtoehtoina ovat Mäkkäri ja Teremok, niin ei kai sillä enää niin väliä ole..

Toinen asia, mikä liittyy tähän myöntymiseen on se harjoitusten seuraamisepisodi ennen Tsekkimatsia. Ensin he poistuvat hallista ilman pakkoa ja sen jälkeen kertovat mediassa kovaan ääneen kuinka Tsekki heitä vei. Peli oli henkisessä taistelussa tässä vaiheessa 5-0 Tsekille. Siinä oli ainakin yhden pelin onnistunutta valmistautumista kerrakseen. Kova kovaa vasten tässä.

Viime vuoden U18-kisoissa Tie Domin muroihin kustiin vastaavassa tilanteessa ja homma käsiteltiin, joten oli satavarmasti kaikilla tiedossa, että seuraaminen on sallittua. Vastauksena Tsekeille olisi koutsit voinut hakea katsomoon pelikamat niskaan, pyytää Laurikaisen tai Juvosen ottamaan ripulirannareita kiinni ja kertoa tsekeille, mitä voivat imeä. Myös voisi ilmoittaa vastaukseksi, että jokainen katsomoon ammuttu kiekko vastaa yhtä takatukkien vaihtoaitioon ammuttua kiekkoa alkulämmöissä. Kolmas vaihtoehto olisi kertoa, että jokaisesta katsomoon kohti ammutusta kiekosta tehdään rikosilmoitus sekä valmentajasta että kiekon ampuneesta pelaajasta paikallisella poliisiasemalla. Ja voisi muistuttaa tsekkejä, että videotallenne helpottanee asian käsittelyä.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tosiaan, vielä näyttää olevan iso ero ammattimaisuudessa esim. Pikku-Leijonien ja Kanadan välillä, jos Suomi kävi matsien jälkeen hakemassa ravinnon paikallisesta Mäkkäristä ja Kanadalla taas oli omat kokit mukana sen takia, että pelaajille saadaan tuttua ja juuri oikeanlaista ravintoa nassuun turnauksen aikana.

Toisaalta aikuisten maajoukkueiden puolella tilanne on siltä osin päinvastainen, että kanukit pyörivät kisojen aikana yökerhoissa ja suomalaiset puolestaan ovat suhteellisen säntillisesti, ainakin Pietarin MM-kisojen jälkeisenä aikana. Eli siltä osin pitäisin Leijonia ammattimaisempana porukkana kuin nikkareita, siis aikuisten puolella.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Tyydyn lyhyesti toteamaan, että johan on skandaali ja farssi, jos ei nuorille pelaajille mitään muuta ruokaa keksitä kuin euron kanat.
 

Zaara

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toisaalta aikuisten maajoukkueiden puolella tilanne on siltä osin päinvastainen, että kanukit pyörivät kisojen aikana yökerhoissa ja suomalaiset puolestaan ovat suhteellisen säntillisesti, ainakin Pietarin MM-kisojen jälkeisenä aikana. Eli siltä osin pitäisin Leijonia ammattimaisempana porukkana kuin nikkareita, siis aikuisten puolella.

Jep. Ainakin viimeset vuodet miesten maajoukkue on vaikuttanut todella ammattimaiselta kisojen aikana, verrattuna näihin kanukkeihin ja muihin. Ja esim. viime keväänähän Kanadan kapteenina toimi NHL-ammattilaisena pidetty Ryan Getzlaf... Suomen joukkueessa ei ole tuon Pietarin jälkeen taidettu nähdä mitään ihmeellisiä ylilyöntejä kisojen aikana.

Tuo Pikkuleijonien Mäkkärissä ja Subissa ravaaminen (yhteensä Veikkaajan mukaan 3 kertaa turnauksen aikana) aiheuttaa kyllä aikamoista myötähäpeää. Pojille ei tainnut olla hotellilla tarpeeksi ruokaa, mutta tällöin sitä olisi pitänyt hankkia sitten jostain muualta kuin Mäkkäristä. Ymmärrän, että nuoret kaipasi lohturuokaa, mutta kyllä valmennusjoukoilla pitää olla sen verran auktoriteettia, ettei kaikessa anneta periksi junnuille. Ei suurin osa perusperteistäkään vedä pikaruokaa viikon aikana noin montaa kertaa.
 

VH87

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kyllähän se nyt on nähty, että Kalelle EHT-höntsän kautta saatava raha on tärkeämpää, kuin suomalaisen kiekon kehittäminen. Veikkaajassa ollut juttu missä käytiin läpi tuota hyvä veli-verkostoa kertoi kaiken. Hienosti ovat äijät toki asiat hoitaneet, jos mietitään omaa etua, mutta eihän tuo Suomen kiekkoa palvele millään tavalla.

Sm-liiga on kasvattajasarja, josta on tavoitteena nousta NHL:ään tai kirkkaimpiin valoihin, ja vuoden mielenkiintoisimpaan ja potentiaalisimpaan turnaukseen lähdetään puuhastelemaan huoltojoukoista alkaen. Kiva-Harri koutsaamaan siinä sivussa, kun ei muutakaan työtä ole. Että sillee...
 

magno

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, FC Barcelona
Kyllähän se nyt on nähty, että Kalelle EHT-höntsän kautta saatava raha on tärkeämpää, kuin suomalaisen kiekon kehittäminen. Veikkaajassa ollut juttu missä käytiin läpi tuota hyvä veli-verkostoa kertoi kaiken. Hienosti ovat äijät toki asiat hoitaneet, jos mietitään omaa etua, mutta eihän tuo Suomen kiekkoa palvele millään tavalla.

Vähän ehkä offtopicia, mutta saako tästä pienen tiivistelmän tai koko jutun skannatuksi nettiin tms. Mennyt iteltä ohi Veikkaajan juttu, jossa ilmeisesti oli myös asiaa liiton edustussaunasta?
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Jep. Ainakin viimeset vuodet miesten maajoukkue on vaikuttanut todella ammattimaiselta kisojen aikana, verrattuna näihin kanukkeihin ja muihin.

Toisaalta tässä on huomioitava MM-skabojen merkitys vaikkapa juuri Kanadassa. Vaikka sitä ei ehkä ääneen sanotakaan, niin jo kieltäytymisistä voisi päätellä jotain. Jos maassa vain SC merkitsee jotain, niin kauden tärkeimmistä peleistä karsiutuneiden pelaajien turnaus europelaajien kanssa lienee vähän sama kuin hupiin yhdistetty lomareissu Eurooppaan.

Jos tuota vertaa vaikkapa Suomen junnujoukkueeseen, niin ero on aivan huikea. Tuo ei ole mikään luuserien lomareissu, vaan käytännössä maan kaikkien ikäluokkansa parhaiden pelaajien joukkue. Joukkue, joka esiintyy muun muassa NHL- ja KHL-uria ajatellen helvetin suurelle määrälle skoutteja ja muita vaikuttajia. Mitä parhain paikka repiä se pieni ja ratkaiseva ero oman ikäluokan kavereihin, jotka taistelevat kanssasi samoista paikoista NHL-joukkueissa.

Jollekin Getzlafille on aivan sama miten väkiluvultaan 8 kertaa New York Cityä pienemässä kaupungissa järjestetyssä "vapaaehtoisessa" turnauksessa menee. Ei vaikuta palkkaan, ei vaikuta rooliin NHL:ssä eikä käytännössä vaikuta muuhun kuin parin eurooppalaisen mielipiteeseen. Hänellä on paikka NHL:ssä ja hänen uransa rakentuu NHL:ssä annettavien näyttöjen varaan. Jos hän käy Euroopassa vetämässä jurrit ja painamassa paikallista missiä ollessaan poissa varsinaisen työnantajansa leivistä, niin mitä työnantaja siihen? Toteaa, että juhlinta olisi parempi suorittaa vaikkapa Selänteen ranchilla tai vaikka Havaijilla?

Sen sijaan junnukisoissa onnistuminen voi vakuuttaa tulevan NHL-koutsin, nostattaa varausta pari pykälää tai jos ei muuta, niin avata sen mulkun liigakoutsin silmät. Lulisi, että tuossa olisi tarpeeksi motivoivia seikkoja jättää KAIKKI epäammattimainen toiminta sivuun. Tuskin Barkovin varausnumero olisi ainakaan heikentynyt, jos mies olisi johdattanut Suomen finaaliin. Tai tuskin Armiankaan asema olisi Buffalossa sama, jos mies olisi upottanut Kanadan finaalin jatkoajalla. Olisi voinut jäädä nimi tulevan koutsin mieleen.
 

Zaara

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toisaalta tässä on huomioitava MM-skabojen merkitys vaikkapa juuri Kanadassa. Vaikka sitä ei ehkä ääneen sanotakaan, niin jo kieltäytymisistä voisi päätellä jotain. Jos maassa vain SC merkitsee jotain, niin kauden tärkeimmistä peleistä karsiutuneiden pelaajien turnaus europelaajien kanssa lienee vähän sama kuin hupiin yhdistetty lomareissu Eurooppaan.

Jollekin Getzlafille on aivan sama miten väkiluvultaan 8 kertaa New York Cityä pienemässä kaupungissa järjestetyssä "vapaaehtoisessa" turnauksessa menee. Ei vaikuta palkkaan, ei vaikuta rooliin NHL:ssä eikä käytännössä vaikuta muuhun kuin parin eurooppalaisen mielipiteeseen. Hänellä on paikka NHL:ssä ja hänen uransa rakentuu NHL:ssä annettavien näyttöjen varaan. Jos hän käy Euroopassa vetämässä jurrit ja painamassa paikallista missiä ollessaan poissa varsinaisen työnantajansa leivistä, niin mitä työnantaja siihen? Toteaa, että juhlinta olisi parempi suorittaa vaikkapa Selänteen ranchilla tai vaikka Havaijilla?

Mä en kiellä, etteikö kirjoituksesi pitäisi täysin paikkaansa, mutta mun henkilökohtainen kanta on, että hommat on hoidettava kunnialla. Ihan sama, vaikka olisi omasta/kansallisen liiton mielestä höntsäturnaus, ammattimaisuus pitää säilyttää, varsinkin jos pitäisi olla huippuammattilaisesta kyse. Ja oman maan edustaminen kun on noille pohjoisamerikkalaisille muka vielä niin suuri kunnia, mutta sitten tänne tullessaan tekevät itsestään täysiä pellejä. Kunnioitus tuollaisia kohtaan on mulla täysi nolla.
 

VH87

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mä en kiellä, etteikö kirjoituksesi pitäisi täysin paikkaansa, mutta mun henkilökohtainen kanta on, että hommat on hoidettava kunnialla. Ihan sama, vaikka olisi omasta/kansallisen liiton mielestä höntsäturnaus, ammattimaisuus pitää säilyttää, varsinkin jos pitäisi olla huippuammattilaisesta kyse. Ja oman maan edustaminen kun on noille pohjoisamerikkalaisille muka vielä niin suuri kunnia, mutta sitten tänne tullessaan tekevät itsestään täysiä pellejä. Kunnioitus tuollaisia kohtaan on mulla täysi nolla.

Mä en tajua sitä, miksi MM-skabat pitää edes järjestää joka vuosi. Neljän vuoden välein kuten olympialaiset ja silloin kaikki parhaat pelaajat änäristäkin mukaan. Ironista että tuolla ratkaistaan maailmanmestari, kun ei ole parhaita ukkojakaan mukana.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Eiköhän kaiken ammattimaisesta toiminnasta kerro jo se "hakuprosessi" miten valmennus valitaan. Eli Kummola istuu saunassa ja miettii että "oisko tänä vuonna sitten Raipen vuoro". Sen jälkeen sitten asia onkin päätetty. Mitään todellista jääkiekkojohtajaa, siis joka jääkiekosta jotain tietäisi, ei meillä valitettavasti ole. Kummola on varmasti hyvä kaveri toimimaan kabineteissa, mutta jääkiekosta kaverin tietotaito on kuitenkin hyvin pinnallista. Tämän takia ymmärretään hyvin miksi joku U-20 maajoukkue rämpii, miksi aikuisten valmentaja voi valmentaa päätoimisesti KHL:ssä ja sivutoimisesti maajoukkueessa, jne.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Eiköhän miesten maajoukkueenkin kohdalla ammattimaisuudesta kerro aika paljon myös se, että nyt keväällä vietetään Timo "Timo "Juti" Jutilan" Jutilan kymmenvuotismerkkipäivää Suomen A-maajoukkueen joukkueenjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä.

Hienoa, että leijonapaidat jatkavat oranssitakkien jalanjäljissä:

Wiki kirjoitti:
Jutila lopetti urheilijauransa 1999. Jälkikäteen hän on pitänyt onnekkaana sitä, että pääsi nopeasti kiekkokommentaattoriksi MTV3:n Hockey Night -ohjelmaan. Se auttoi häntä sopeutumaan uran jälkeiseen elämään eikä hän kokenut entisille huippu-urheilijoille yleistä tyhjyyden tunnetta.

Kaveria ei jätetä! Tyhjyyden tunne on karkotettu, he's finally full!, niinku Jari sanoo.

Tältä pohjalta meidän on siis hyvä rakentaa niin saunoja, kuin tulevaisuuttakin! Suomen maajoukkue on paras maajoukkue meille suomalaisille!

Jollekin Getzlafille on aivan sama miten väkiluvultaan 8 kertaa New York Cityä pienemässä kaupungissa järjestetyssä "vapaaehtoisessa" turnauksessa menee. Ei vaikuta palkkaan, ei vaikuta rooliin NHL:ssä eikä käytännössä vaikuta muuhun kuin parin eurooppalaisen mielipiteeseen.

Muutoin toki kuten kirjoititkin, mutta esimerkiksi olympiavalintoihin näillä mömmöm-kisoilla, ja niihin osallistumisella ylipäätään, on käsittääkseni merkitystä myös vaahteralipun alla.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mä en tajua sitä, miksi MM-skabat pitää edes järjestää joka vuosi..

Jos et muka oikeasti tajua, niin siksi, että IIHF ylipäänsä pysyy pystyssä. Heidän tärkein tulonlähteensä ja ovat mielestäni useaan kertaan ilmoittaneet laskeneensa, että kisojen pitäminen joka vuosi on kannattavaa liiketoimintaa.

Ja toki myös omasta mielestäni kisat voisi järjestää vain joka toinen vuosi tms.

Silti naurettavaa jonkun Getzlafin käytös viime keväänä, vaikka olisi kuinka höntsää. Tai ei ehkä naurettavaa, mutta epäammattimaista kyllä.

Kannattaa muistaa, että on olemassa myös niitä ammattilaisia, jotka eivät tällaisia kohuja aiheuta.
 

VH87

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jos et muka oikeasti tajua, niin siksi, että IIHF ylipäänsä pysyy pystyssä. Heidän tärkein tulonlähteensä ja ovat mielestäni useaan kertaan ilmoittaneet laskeneensa, että kisojen pitäminen joka vuosi on kannattavaa liiketoimintaa.

Näinhän se on. Toisaalta jos skabat olisivat vaikka joka toinen vuosi kera parhaiden pelaajien, voisi iihf kääriä siitä vielä paremmat tuotot.

Voi silti olla, että tämä haihattelu on vain tällaisen hc-fanin idealismia. Pertti Perusjätkä varmasti on tyytyväinen itse keväiseen tapahtumaan ja hauskanpitoon.
 

morukara

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Jos tuota vertaa vaikkapa Suomen junnujoukkueeseen, niin ero on aivan huikea. Tuo ei ole mikään luuserien lomareissu, vaan käytännössä maan kaikkien ikäluokkansa parhaiden pelaajien joukkue. Joukkue, joka esiintyy muun muassa NHL- ja KHL-uria ajatellen helvetin suurelle määrälle skoutteja ja muita vaikuttajia. Mitä parhain paikka repiä se pieni ja ratkaiseva ero oman ikäluokan kavereihin, jotka taistelevat kanssasi samoista paikoista NHL-joukkueissa.

...

Sen sijaan junnukisoissa onnistuminen voi vakuuttaa tulevan NHL-koutsin, nostattaa varausta pari pykälää tai jos ei muuta, niin avata sen mulkun liigakoutsin silmät. Lulisi, että tuossa olisi tarpeeksi motivoivia seikkoja jättää KAIKKI epäammattimainen toiminta sivuun. Tuskin Barkovin varausnumero olisi ainakaan heikentynyt, jos mies olisi johdattanut Suomen finaaliin. Tai tuskin Armiankaan asema olisi Buffalossa sama, jos mies olisi upottanut Kanadan finaalin jatkoajalla. Olisi voinut jäädä nimi tulevan koutsin mieleen.
Noiden junnukisojen merkitystä pelaajan NHL-uran kannalta liioitellaan. Muutaman pelin mittainen turnaus on liian pieni otanta että siitä voisi jotain päätellä. Kyllä ne tärkeimmät näytöt annetaan seuratasolla, jossa varsinainen työ ja kehittyminenkin tapahtuu. Jos Barkov olisi tehnyt Ufassa 15+15 pistettä niin mitä sitten? Joo, varausnumero olisi voinut nousta pari pykälää, mutta mitä sillä on merkitystä? Kuka on lunastanut NHL-paikan vanhoilla näytöillä (=varausnumero)? Ei ainakaan herrat Niinimäki ja Tukonen. Kuka huippulupaus edes haluaa joutua liigan huonoimpiin joukkueisiin, joihin todennäköisesti joutuu jos varataan ensimmäisten joukossa?

Sitten kun NHL on pelaajalle ajankohtainen niin pelipaikan saanti riippuu pelaajan hetken kyvyistä. 20-vuotias huippupelaaja revitään NHL:ään vaikka tätä ei olisi koskaan missään varattu. 20-vuotias keskinkertaisuus ei pääse NHL:ään vaikka tämä olisikin aikoinaan ekalla kierroksella varattu. Draftin ideana on se että seurat saavat yksinoikeuden neuvotella pelaajan kanssa sopimuksesta. Systeemillä tasapäistetään joukkueita että liiga olisi tasaisempi. Siellä ei jaeta lappuja joilla voi lunastaa liigasta pelipaikan. Huippulupauksen kannalta olisi parempi jos saisi mennä pelaamaan sinne minne itse haluaa. Minä näen varaussysteemistä olevan pelaajille enemmän haittaa kuin hyötyä. Miksi siitä olisikaan pelaajalle hyötyä kun se on liigan/omistajien eikä pelaajayhdistyksen keksintö.
 

Deanwick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyväskylä, Seattle ja kansainvälinen kiekko
Näinhän se on. Toisaalta jos skabat olisivat vaikka joka toinen vuosi kera parhaiden pelaajien, voisi iihf kääriä siitä vielä paremmat tuotot.

Voi silti olla, että tämä haihattelu on vain tällaisen hc-fanin idealismia. Pertti Perusjätkä varmasti on tyytyväinen itse keväiseen tapahtumaan ja hauskanpitoon.

Urheilullinen peruste noille jokavuotisille löytyy sitten noista divarisarjoista ja IIHF:n pyrkimyksistä kasvattaa lätkää lajina laajemmalla alueella, näin muistelisin lukeneeni. Varmasti totta tuokin, mutta tälläkin skenaariolla joka toinen vuosi karsintaturnaukset, joka toinen vuosi MM-kisat saattaisi toimia paremmin. Tai sitten ei, mistäs tuota tietää.

Olympialaiset nyt kuitenkin ovat joka neljäs vuosi ja karsintasysteemi pyörii, joten IIHF:llä ei sinänsä ole paineita muuttaa nykyistä systeemiä väljemmäksi. Divisioonauudistus oli erinomainen veto tasoeroja ajatellen, joten näillä mennään varmaan vielä ainakin jokunen vuosi. Niin kauan kuin nuo turnaukset kiinnostavat perusperttien lisäksi porukkaa alempien korien kiekkomaissa, niin homma kannattaa. Ykkösdivarin kisat ovat vetäneet täysiä halleja esimerkiksi Sloveniassa ja Unkarissa, joten tokihan sieltäkin massia halutaan kiskoa niin paljon kuin irtoaa.
 

morukara

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Urheilullinen peruste noille jokavuotisille löytyy sitten noista divarisarjoista ja IIHF:n pyrkimyksistä kasvattaa lätkää lajina laajemmalla alueella, näin muistelisin lukeneeni. Varmasti totta tuokin, mutta tälläkin skenaariolla joka toinen vuosi karsintaturnaukset, joka toinen vuosi MM-kisat saattaisi toimia paremmin. Tai sitten ei, mistäs tuota tietää.
Nykyinen systeemi on siinä mielessä hyvä, että uusilla/pienillä kiekkomailla on vuosittain mahdollisuus päästä nousemaan divarista toiseen ja haaveilla paikasta MM-kisoissa. Vaikka MM-kisat voivatkin vaikuttaa rahastukselta, niin IIHF tarvitsee sitä rahaa, eikä sitä puissakaan kasva. Rahoilla rahoitetaan "divariturnauksia", sitä menee kansallisille lajiliitoille toiminnan kehittämiseen jne. Tarkoituksena on kasvattaa kansainvälistä kiekkoperhettä ja se on hyvä tavoite.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Noiden junnukisojen merkitystä pelaajan NHL-uran kannalta liioitellaan. Muutaman pelin mittainen turnaus on liian pieni otanta että siitä voisi jotain päätellä. Kyllä ne tärkeimmät näytöt annetaan seuratasolla, jossa varsinainen työ ja kehittyminenkin tapahtuu.

Niin sanotusti suuret linjat vedetään aivan varmasti seuratasolla. Ei huonosti sujuneiden junnukisojen takia "varma ykköskierroksen varaus" tipu reilusti. Sen sijaan yksittäiset pelaajat voivat nousta hämärästä viimeisten kierrosten riskivarauksiksi tai yksittäisten tasavahvojen pelaajien välillä edge voi muodostua esimerkiksi kyvyllä onnistua ns. kovassa paikassa. Muutamia nobrainereita (mm. Crosby) lukuunottamatta ykköskierroksen varauksilla on sen verran pienet marginaalit, että olisi naiivia ajatella ettei junnukisoilla olisi merkitystä. Ehkä sitä yleisesti liioitellaan, mutta täysin merkityksettömiä nuo kisat eivät ole.

Toki, kuten totesit, lopulta sopimushetken tilanne on se ratkaisevin paikka. Itse kuitenkin väitän, että varsinkin ykköskierroksella myös varausnumerolla on merkitystä. Aivan kärkipään varausvuorot ovat miljoonien arvoisia kaikkinensa, joten niiden käyttöäkin mietitään pitkään. Kun lopulta varausvuoro on käytetty, niin seuran intresseissä on repiä kaikki mahdollinen siitä irti. Käytännössä tuo tarkoittaa vähemmän kivikkoista tietä sopimukseen ja näytönpaikkaan kuin vaikkapa kakkoskierroksen varaus: arvollisesti nuo vuorot ovat vähäpätöisempiä ja siten seurajohdon paine jopa riskin uhalla peluuttaa varattua pelaajaa on pienempi.

Muutoin toki kuten kirjoititkin, mutta esimerkiksi olympiavalintoihin näillä mömmöm-kisoilla, ja niihin osallistumisella ylipäätään, on käsittääkseni merkitystä myös vaahteralipun alla.

Puheiden osalta kyllä. Tosin viime kisojen aikana oli vielä vähemmän tietoa NHL-pelaajien mahdollisuudesta osallistua olympialaisiin kuin nyt. Nythän sentään varmasti tiedetään, että asiasta tullaan neuvottelemaan. Samoin puheet tuppaavat olemaan puheita ja jos pelaajan näytöt ovat tarpeeksi hyvät, onko 3 vuotta aiemmin tapahtuneella niin suurta merkitystä? Käsittääkseni kuitenkin tuo Getzlafin sekoilu oli Suomessa suurempi uutinen kuin Kanadassa jo sen takia, että maassa ei MM-kisat ole kovassa huudossa ja lajin tärkeimmästä palkinnosta pelattiin samaan aikaan.

mutta mun henkilökohtainen kanta on, että hommat on hoidettava kunnialla.

Toki, itse olen samaa mieltä ja pidänkin Getzlafin toimintaa epäammattimaisena. Sen sijaan ymmärrän sen, miksi mies toimi niin kuin toimi. Ymmärrän, mutta en hyväksy. Jos itse koutsaisin, saisi pelaaja lähtökohdista ja ennakkoasenteista huolimatta vähintään määräaikaisen "pelikiellon" tuollaisen takia. Ihmisenä tosin ymmärrän sen, että erilaisiin tilanteisiin tulee vain suhtauduttua erilaisella motivaatiolla.
 

morukara

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Toki, kuten totesit, lopulta sopimushetken tilanne on se ratkaisevin paikka. Itse kuitenkin väitän, että varsinkin ykköskierroksella myös varausnumerolla on merkitystä. Aivan kärkipään varausvuorot ovat miljoonien arvoisia kaikkinensa, joten niiden käyttöäkin mietitään pitkään. Kun lopulta varausvuoro on käytetty, niin seuran intresseissä on repiä kaikki mahdollinen siitä irti. Käytännössä tuo tarkoittaa vähemmän kivikkoista tietä sopimukseen ja näytönpaikkaan kuin vaikkapa kakkoskierroksen varaus: arvollisesti nuo vuorot ovat vähäpätöisempiä ja siten seurajohdon paine jopa riskin uhalla peluuttaa varattua pelaajaa on pienempi.
En nyt aivan ymmärrä miksi varaukset olisivat miljoonien arvoisia. Toki ne ovat seuralle tärkeitä ja niitä voidaan käyttää maksuvälineenä pelaajakaupoissa, mutta eivät ne mitään maksa (jos niistä ei ole maksanut pelaajakauppojen yhteydessä). Vaikka niistä olisikin maksanut niin seuralle on sama saako se leivottua sen top-6 pelaajan ykköskierroksen varauksesta vai ysikierroksen varauksesta. Jos pelaaja ei ole NHL-tasoinen niin ei se siitä kummemmaksi muutu vaikka sille antaisikin näytönpaikkoja.

Ei draftinumero kerro mitään muuta kuin että millä tasolla scoutit ovat nähneet ko. pelaajan olleen varaushetkellä, eli raakileena. Scoutit näkevät sen hetken tilanteen mutta eivät ole ennustajia, eli eivät tiedä miten pelaaja kehittyy jatkossa. Ei seurajohto peluuta ketään NHL:ssä siksi että tämä on varattu ykköskierroksella. Jos pelaaja on rajatapaus, eli oikeasti taistelee pelipaikasta, niin silloin tietysti näytönpaikkoja saa siinä kuin muutkin samantasoiset pelaajat.
 

PJx

Jäsen
En nyt aivan ymmärrä miksi varaukset olisivat miljoonien arvoisia. Toki ne ovat seuralle tärkeitä ja niitä voidaan käyttää maksuvälineenä pelaajakaupoissa, mutta eivät ne mitään maksa (jos niistä ei ole maksanut pelaajakauppojen yhteydessä). Vaikka niistä olisikin maksanut niin seuralle on sama saako se leivottua sen top-6 pelaajan ykköskierroksen varauksesta vai ysikierroksen varauksesta.

Tässä olet mielestäni asian ytimessä. Väittäisin, että kaikki varausoikeudet ainakin jo kierrokselle 3 ovat organisaatioille pikemminkin rasite kuin arvon lisä. No onhan sillä toki vanhoja kiekkomiehiä työllistävä vaikutus... Top-3 varausoikeuksilla (ja miksei top-10 varauksillakin) on aikuisten oikeasti arvoa. Niillä saadaan jotain sen tapaista, mitä on tilattu.

Jos onnistuneena varauksena pidetään varausta, joka pystyy keräämään urallaan eläkerajan mukaiset 160 peliä, niin:
1. Kierroksen varauksista 2/3 yltää tähän
2. Kierroksen varauksista 1/3 yltää tähän
Ja tätä rataa osumatodennäköisyys kehittyy...

Tästä näkökulmasta, alemmilla varauksilla ei ole oikeasti kerrassaan mitään todellista reaaliarvoa. Jos järjestelmän haluttaisiin oikeasti toimivan tasausjärjestelmänä, niin kovin montaa varausvuoroa ei kannattaisi draftissa olla. Kahdelle kierrokselle luultavasti riittäisi "hyvää tavaraa" "ylivuotiset" mukaan lukien. Toki se edellyttäisi, ettei varaamattomia pelaajia voitaisi "kiinnittää" seuraan ilman selkeitä velvoitteita (antamatta peliaikaa?).
 

Number 11

Jäsen
En nyt aivan ymmärrä miksi varaukset olisivat miljoonien arvoisia. Vaikka niistä olisikin maksanut niin seuralle on sama saako se leivottua sen top-6 pelaajan ykköskierroksen varauksesta vai ysikierroksen varauksesta. Jos pelaaja ei ole NHL-tasoinen niin ei se siitä kummemmaksi muutu vaikka sille antaisikin näytönpaikkoja.

Ei seurajohto peluuta ketään NHL:ssä siksi että tämä on varattu ykköskierroksella. Jos pelaaja on rajatapaus, eli oikeasti taistelee pelipaikasta, niin silloin tietysti näytönpaikkoja saa siinä kuin muutkin samantasoiset pelaajat.

Lyhensin vähän lainausta poistamalla epäolennaisia kohtia välistä.

Eihän joku ykköskierroksen 20. varausnumero olekaan miljoonien arvoinen ja muutenkin jonkun varausnumeron arvon arvioiminen rahassa on vähän hankalaa. Mutta onhan se ihan historian perusteella jo selvää, että nämä kärkivaraukset ovat seuroille äärimmäisen arvokkaita ja niillä saa erittäin suurella todennäköisyydellä varattua tulevan lähelle "franchise"-tasoa olevan pelaajan.

Vuoden 2000 draftista lähtien varatut kaksi ensimmäistä pelaajaa: Dany Heatley, Rick DiPietro, Ilya Kovalchuk, Jason Spezza, Rick Nash, Kari Lehtonen, Marc-Andre Fleury, Eric Staal, Alexander Ovechkin, Evgeni Malkin, Sidney Crosby, Bobby Ryan, Erik Johnson, Jordan Staal, Patrick Kane, James van Riemsdyk, Steven Stamkos, Drew Doughty, John Tavares, Victor Hedman, Taylor Hall, Tyler Seguin.

Kahden viimeisimmän varauskesän pelaajia en tuohon ottanut, mutta esim. puolentoista vuoden takaisesta draftista kaksi ensimmäistä eli Nugent-Hopkins ja Landeskog pelasivat erittäin lupaavat tulokaskaudet. Onhan tuossakin joukossa pelaajia, jotka eivät mitään absoluuttisia tähtiä ole. Erinomaisia NHL-pelaajia joka tapauksessa ja kaikilla heistä cap hit on siellä yli kolmessa miljoonassa (poislukien nuo tuoreimmat tulokassopimuksella pelaavat). Ihan perusteltua puhua niistä varausvuoroista miljoonien arvoisena, joilla nuo pelaajat ovat riveihin saatu.

Välillä kuulee puhuttavan tuota samaa paskaa, että "ihan sama meneekö kolmantena vai sijalla 20" kun muka joka tapauksessa pelipaikka pitää ansaita. Homma menee juuri kuten sekolust omassa viestissään mainitsi. Näytönpaikan saa helpommin kun varausnumero on pienempi. Mitä lähempänä kärkeä pelaaja menee, sitä kovempi yritys seuralla on antaa pelaajan lunastaa potentiaalinsa. Joku Lauri Tukonenkin sai kokeilla NHL:ssä kahdella kaudella. Eipä noita mahdollisuuksia välttämättä olisi tullut, mikäli kyseessä olisi ollut kuudennen kierroksen varaus. Ykkösvaraus tulee saamaan näytönpaikan NHL:ssä vaikka varauksensa jälkeen pelailisi miten huonosti tahansa. Mikael Granlundkin vedettiin Houstonin kokoonpanosta pois heti kun NHL:n alkaminen alkoi näyttää todennäköiseltä. Sen sijaan selvästi valmiimpia NHL-pelaajia kuten vaikkapa Jason Zucker (2nd rounder) jätettiin farmiin.

Jos pelaaja ei ole NHL-tasoinen, niin ei se näytönpaikoilla siitä kummemmaksi muutu. Siinä morukara on oikeassa. Moni pelaaja ei vaan välttämättä saa niitä näytönpaikkoja vaikka olisikin mahdollisuudet osaamisen puolesta olla NHL-pelaaja. Tässä varausnumero auttaa huomattavasti. Ei tästä jaksa sen enempää vääntää. Joku Teuvo Teräväinenkin olisi selvästi paremmassa asemassa NHL:ää ajatellen, mikäli olisi mennyt sillä kolmannella vuorolla Montrealiin joidenkin villeimpien unelmien mukaan Chicagon 19. pickin sijaan. Voihan toki sinne NHL:ään toki päästä ja nousta tähdeksi vaikka ilman varaustakin. Eli tietenkään varausnumero tai sen puuttuminen ei täysin mitään poissulje.

PJx omassa viestissään on kohtuullisen oikeassa. En tosin alempien kierrosten varausvuoroja rasitteena sentään pidä. Hyvällä scouttauksella pystyy sieltäkin löytämään todennäköisempiä onnistujia kuin toiset ja saamaan etua muihin seuroihin nähden.
 

PJx

Jäsen
En tosin alempien kierrosten varausvuoroja rasitteena sentään pidä. Hyvällä scouttauksella pystyy sieltäkin löytämään todennäköisempiä onnistujia kuin toiset ja saamaan etua muihin seuroihin nähden.
Kun varauskierroksia on nykyään tarjontaan nähden liikaa, joudutaan seuraamaan ziljoonaa pelaajaa ja sehän ei ole ilmaista. Jos varauskierroksia olisi vain pari, niin se massa, josta varaukset voisi seuloa, olisi melkoisesti pienempi. Samalla olisi helpompi tehdä hyvää työtä. Lisäksi vähemmän ilmiselvä tapauksia olisi mahdollista seurata kauemman, jolloin osumatodennäköisyys paranisi.

Toinen asia, mikä järkeistyisi, olisi varattujen pelaajien "urasuunnittelu". Tässäkin vapautuisi resursseja parempaan käyttöön.

Väittäisin, että "arpomalla" sopivista pooleista isot varausnumerot osuisivat yhtä hyvin kohdalle kuin nykysysteemillä varaamalla. Kun on selvää, ettei ne pelaajat varauksia vähentämällä vähenisi markkinoilta, niin isossa kuvassa systeemi ei tuota lisäarvoa, kustannuksia kylläkin.

Rasite muodostuu siis nykysysteemin työllistävästä vaikutuksesta. Sen aiheuttamat kustannukset ovat turhan suuria suhteessa muutamaan voittavaan arpaan, jotka saattaisivat osua käsiin vähemmälläkin vaivalla.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Väittäisin, että kaikki varausoikeudet ainakin jo kierrokselle 3 ovat organisaatioille pikemminkin rasite kuin arvon lisä.

Aivan omituinen väite. Ei se varaaminen toisen kierroksen jälkeen seuralle mitään maksa, kun skoutteja joutuisi kuitenkin pitämään palkkalistoilla niiden kahden ensimmäisen kierroksen lupauksia arvioimassa.

Itse asiassa jälkimmäiset kierrokset ovat nimenomaan seuran etu, sillä aina joku näistä myöhäiskierroksen varauksista kehittyy odotettua paremmin ja näiden viidennen kierrosten löytöjen kanssa tehdyt entry level-sopimukset ovat halvempia kuin kärkipään varausten kanssa tehdyt sopimukset.

Hyviä vertailtavia ovat esim. vuoden 2007 draftissa kolmosena otettu Kyle Turris ja Dallasin viidennen kierroksen löytö Jamie Benn. Dallas sai suht alhaisella varausvuorolla tosi hyvän pelimiehen ja alhaisen varausvuoron takia performance bonukset olivat vain murto-osa siitä, mitä esim. Turris olisi saanut vastaavilla esityksillä.
 

PJx

Jäsen
Aivan omituinen väite. Ei se varaaminen toisen kierroksen jälkeen seuralle mitään maksa, kun skoutteja joutuisi kuitenkin pitämään palkkalistoilla niiden kahden ensimmäisen kierroksen lupauksia arvioimassa.
Niin no, ihan itse tätä väitettä ei ole tarvinnut keksiä. Päinvastoin, aika paljon lievensin noita jyrkimpien vakavasti otettavien lähteiden linjauksia (osan onnistumisprosentti on alemmilla kierroksilla arvonnan odotusarvoa huonompi, kvG-haulla näitä artikkeleita löytyy).

Pelaajatarkkailusta olen ollut ymmärtäväni (toki kärjistäen), että kerralla mennään katsomaan "noin" yhden kaverin edesottamuksia ja muista tehdään "hajahavaintoja". Näiden perusteella voidaan sitten ottaa uusi kaveri työn alle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös