Maajoukkue puolustajat&NHL-avut

[poliisikonstaapeli]

Suomen maajoukkueen puolustus oli Aravirran aikana jääkiekkohistorian huonoin!
Odotettiin aina että enhooel avut tulisivat, ja matka lähes satumaiseen maailmanmestaruuteen olisi jälleen avoinna.
Janne Niinimaa, Aki Berg, ja erityisesti OSSI "OZZY" VÄÄNÄNEN esittivät divisioonatason otteita.
Muistan erään tapauksen jossa pakkiparina olivat Lumme-Strömberg. Lumme kikkaili kiekon kanssa ja toi sen Suomen punaviivan yli, jonka jälkeen vastustajan kolme hyökkääjää pääsivät läpi, vastassa takuuvarma Strömberg. Kiekko oli jo lähes maalissa, mutta se saatiin pelastettua, vai saatiinko? Lopputuoksinnassa Myllyksen yrityksistä huolimatta, onnistui Suomen Mika Strömberg laittamaan kiekon omaan reppuun!
Toivon että ainakin Summanen olisi puolustajavalinnoissaan tarkempi kuin Aravirta

 

[rico]

Voisit vähän YRITTÄÄ perustella, ainakin miksi Niinimaata ei olisi pitänyt valita maajoukkueeseen lähes joka vuosi. Mielestäni Janne pelasi joka kisoissa todella hyvin.

Aika surkea ketjunavaus sinänsä. Muistele vaikka Norjan kisoja, ketä löytyi pakistosta. Karalahtea, Timosta.. Saksassa oli Sami Salo ja Petteri Nummelin, jotka olivat kumpikin kisojen parhaita pakkeja. Ruotsin kisoissa oli sitten enemmän pakkeja Euroopasta, Koivistoa, Tuulolaa ja niin pois päin, mukaan lukien sitten vakiomiehet Pohjois-Amerikasta: esim. Timonen ja Niinimaa. Mukana oli myöskin Jere, joka pommitti pari upeaa maalia. Kevään Tsekin kisoihin paluun maajoukkueeseen tekee todennäköisesti myös Karalahti, joten toivottua tulivoimaa saadaan lisää.

Mielestäni harvoin Suomi on puolustajiin kaatunut, mahdollisesti tänä keväänä Ruotsia vastaan. Mutta sekin oli kyllä koko joukkueen totaalinen sekoilu. Mielestäni Ara ei paljon paremmin olisi voinut puolustajavalintojaan tehdä. Enemmän pitäisi olla huolissaan hyökkääjistä. Kuka ratkaisee pelejä?

 

[Raymond Pearl]

Viime aikojen tiukkojen ja tärkeiden pelien koomailuissa ovat onnistuneet erityisen hyvin kaksikko Niinimaa ja Lydman. Molemmat ovat erinomaisia pelaajia, mutta eivät ole koskaan loistaneet turnauksissa. Turnauksissa yli tasonsa ovat yleensä pelanneet hieman nimettömämmät miehet, joilla suurten odotusten aiheuttamat paineet (?) eivät ole olleet rasitteena

Varsinkin Niinimaalla on taipumus saada jonkinlaisia mustia hetkiä otteluiden ratkaisuhetkillä (Nagano, MM2003). Virheet ovat olleet sellaista luokkaa, että jopa Arto Ruotanen kääntyisi haudassaan, jos olisi kuollut. Tosin molemmissa katastrofeissa ei maalivahtikaan ole kyennyt auttamaan edes perustorjunnoilla. Loukkaantumisesta toipuminen on huono selitys - ammattimiehen pitää tietää, koska on joukkueelle hyödyksi ja antaa tarvittaessa paikkansa jollekin muulle.

Lydman on puolestaan onnistunut läheltä seuraamaan vastustajan tekemiä voittomaaleja jo useammissa kisoissa - varsinkin loppuotteluissa. Useimmiten kaverina on ollut A-J Niemi. Korjatkaa, jos muistan väärin.

Muista NHL-avuista Lumme, Berg, Väänänen ja Timonen ovat onnistuneet satunnaisesti. Salo ja Numminen ovat tuoneet lähes aina rauhallisuutta alakertaan. Karalahti ei moneen vuoteen ole enää pysynyt tiukoissa peleissä miestensä mukana ja on ylimielisyydellään ollut lähinnä uhka vain omassa päässä.

Tässä valossa pidän try-out:n käyttöä täysin oikeana ratkaisuna Niinimaa mukaan lukien, koska vain ne ansaitsevat paikkansa, joilla peli kulkee turnauksen alkaessa. Alkusyksyn onnistumisilla ei ole loppujen lopuksi mitään merkitystä. Ennemmin soisin paikan turnaukseen nuorelle lupaukselle kuin loukkaantumisten väsyttämälle veteraanille.

 

[vanha herra]

Viestin lähetti rico
miksi Niinimaata ei olisi pitänyt valita maajoukkueeseen lähes joka vuosi. Mielestäni Janne pelasi joka kisoissa todella hyvin.

Itse olen ollut joissakin kisoissa katselemassa missä kyseinen herra on pelannut, ja se on kauheata katseltavaa. Kyllähän Niinimaa on hyvä puolustaja, kuuluu NY. Islandersin luottomiehiin, muttei kyllä ole kertaakaan mm:ssä onnistunut.

Ara teki aika usein valintansa pakkien (eritoten A-J Niemi ja Ossi Väänänen) osalta päin helvettiä, Nummelinia lukuunottamatta. Toivottavasti en enää ikinä näe Sonja Lumpeen oman pään peliä.

 

[Pauli]

Sori turha ketjun avaus, tämä on vielä vähän harjoittelua. Mutta itse asiaan. NHL puolustajien ja eurooppalaisten puolustajien ero ei ole välttämättä niin suuri, ja kun mestaruudet on euroopan sarjoissa jaettu ja NHL runkosarja päättynyt kannattaa mielestäni puolustajat ja samoin koko joukkue valita kokonaan, jotta he voisivat olla joukkue kun kisat alkaa. Peliaikaa saavat puolustajat NHL:stä ovat mielestäni vahvistuksia, vilttimiehet eivät.

 

[McPolde]

Mielestäni Niinimaa on isossa kaukalossa liian hidas/verkkainen liikkeissään. Samalla tavalla kuin Jyrki Lumme.
NHL-kaukalossa Niinimaa ei pysty pelaamaan itseään niin usein ulos tilanteista. Lieventävänä asianhaarana, mies on ollut usein jostain paikasta sökönä MM-kisoissa. Itsekritiikkiä kaivattaisiin, älkää saatana lähtekö loukkaantuneina/puolikuntoisina kisoihin.
Samalla tavalla joka kausi tulee SM-liigaankin ulkomaanapuja täysin paskassa kunnossa, onko järkee vai ei?

 

[Jaymond Flurrie]

Tosiasiahan on kuitenkin se että ilman NHL-apuja Suomi on maailman paras kiekkomaa. Ai mitenkä niin? No eikös ainoat kisat ilman NHL-apuja ollut 1995, joissa kultaa voitti Suomi.

Edit: Niin siis vuonna 1995, mut ei sen jälkeen oo pelattukaan, eli älkää ottako liian tosissanne!