Mihin kaikki värikkäät persoonat ja lupaavat pelaajat ovat hävinneet Mestiksestä?
Tuskin on minkään tahon etu, että lahjakkaat nuoret pelaavat hajaminuutteja liigaseurojen neloskentissä tai tahkoavat junnusarjoja, sensijaan että saisivat arvokasta pelikokemusta miesten peleistä Mestiksestä.
Katsellaanpa vertailumielessä divariseurojen kokoonpanoja vajaan kymmenen vuoden takaa, eli kaudelta 92-93:
FoPS - omia miehiä
Mika Laaksonen: Pari kautta Lukossa pienellä peliajalla, kolme divarikautta isossa roolissa, jonka jälkeen runkopakiksi KalPaan ja SM-Liigaan.
Timo Willman: Malttoi pelata divarissa neljä kautta ennen kuin lähti kokeilemaan SM-liigan tasoa.
Niklas Hede: Paljon peliaikaa ja tehopisteitä divarissa. Sen jälkeen HPK:n ja HIFK:in vakiokalustoa ja ammattilaisuutta ulkomailla.
Mika Helkearo: Mr.I Divisioona. Muutama kausi liigassa, ja vähän useampi divarissa... Oli aina kiva seurata "legendan" peliä. Oli varmastikin myös kokemuksensa ansiosta tärkeä pelaaja joukkueelle, ja vaikutti nuorten pelaajien kehittymiseen.
Mihail Korshunov: Hyvä vahvistus FoPS:in kovassa ykköskentässä, jonka pyöritystä joutui usein katsomaan pelonsekaisin tuntein.
Antti Laaksonen: Pelaisiko NHL:ssä tai maajoukkueessa mikäli olisi istunut SM-liigan vaihtopenkillä divarivuotensa?
Mika Kannisto: Parin divarikauden jälkeen tilastot kaunistuivat myös liigassa.
JoKP - junnuja ja pelimiehiä
Jonas Hemming: Persoona, josta omat pitivät ja muut eivät niinkään. Taitava pelimies oli myös lähestulkoon aina pistepörssin kärkisijoilla.
Mikko Koivunoro: A-junnu. Divarin valmistamana pelaajana Kiekko-Espooseen 23-vuotiaana.
Lubomir Kolnik: Kova tsekki. Tosin taisi tehdä kovan palkkansa takia joukkueelle pitemmän päälle enemmän hallaa kuin hyvää.
Jarkko Savijoki: Jo liigassa hyvin pelannut hyökkääjä pelasi vahvan kauden Joensuussa. Nykyään HPK:n luottomiehiä.
Junkkarit - värikkäitä persoonia
Jan Jasko, Kari Jalonen, Tony Arima, Tapio Levo: Kokeneita, parhaat vuotensa tosin jo pelanneita pelaajia kaikki. Tekivät kuitenkin kovia pistemääriä. Ja kun esim. Arima oli kentällä, tiesi jotain aina tapahtuvan. Kolmikolla Jalonen, Arima ja Levo yli 1500 SM-liigaottelua. Pelillisen panoksen lisäksi lisäsivät varmastikin katsojamääriä, niin kotona kuin vieraissakin.
Karhu-Kissat - farmiseura
Sinuhe Wallinheimo: Sai peliaikaa divarista, kun HIFK:ista sitä ei löytynyt. Jo parin vuoden päästä AHL-mestari.
Roland Carlsson, Markku Hurme, Marko Ojanen: Divarivuoden / -vuosien jälkeen olivat HIFK:in runkopelaajia monen kauden ajan. Saivat Karhu-Kissoissa hyvää kokemusta miesten peleistä, vaikka olisivat voineet pelata A-junnujenkin pelejä.
Niko Halttunen: Sai niinikää kokemuksensa miesten peleistä, ja oli lähes valmis liigapelaaja siirtyessään Jokereihin.
Mikael Kotkaniemi: Seuraavalla kaudella vakiomies Ässissä.
Tommi Hämäläinen: Tuleva HPK-pakki.
Kiekko-67 - farmiseura
Jani Hurme ja Fredrik Norrena: Kakkos- ja kolmosveskareina! Pelasivat tosin enemmäkseen A-junnujen sarjaa.
Timo Nummelin: Neljällä vuosikymmenellä pelannut legenda toi halliin varmastikin omanlisänsä, niin tunnelman kuin yleisömääränkin suhteen. Olihan se nähtävä että kuinka se viulu soi...
Kimmo Eronen, Mikko Sokka, Mika Koivunen: Kehittyivät rauhassa divarissa TPS:n perusmiehiksi.
Tom Koivisto: Ei saanut kunnolla peliaikaa TPS:ssä joten pelasi lähinnä divaria, kunnes pääsi HPK:n ykköspakiksi.
Petteri Nummelin: Kokeili liigavauhtia, mutta pelasi kauden pääosin divarissa. Seuraavana vuonna liigan parhaan puolustajan palkinto ja paikka maajoukkueessa. Ei taida Mestiksestä löytyä tulevia maajoukkuekippareita?
Kai Nurminen: Aiempina vuosina hurjia tehoja divarissa takonut Kaitsu oli suurimman osan kaudesta TPS:n ryhmässä, mutta muutama peli K-67:ssakin. Seuraavina vuosina Suomen parhaita hyökkääjiä.
Harri Sillgren: K-67 kauden jälkeen TPS:n runkomiehiä, ja sen jälkeen avainpelaajana monessa pienemmässä liigajoukkueessa.
Niko Mikkola: Divarin kehittämänä isossa osassa Jortikan TPS:ssä.
KooKoo - käsittämättömän kovaniminen joukkue, tosin ei ainakaan auttanut talousongelmissa
Jarmo Myllys: OK. Tätä ei tapahtuisi nykyään; jos esim. Kiprusoff päättäisi palata Suomeen elokuussa, ottaisi tämän avosylin vastaan lähes mikä tahansa liigajoukkueista. Varmastikin yksi kaikkien aikojen isoimpia nimiä divarihistoriassa. Lisäsi yleisömääriä usealla sadalla (ainakin kotona) ja toi seuraan extraa myös sponsorirahoina ja näkyvyytenä.
Sergei Karpov: Dominoivin ulkomaalaispelaaja divarissa kautta aikojen. Yleisö, media ja itse joukkueet tarvitsevat tälläisiä pelaajia.
Anssi Melametsä: Jäähdytteli divarissa, 78 A-maaottelua ja NHL:ssäkin pelanneena oli varmastikin hyvä henkinen johtaja nuoremmille.
Mikko Laaksonen: Kone. Katsojien suosikki tehtaili pisteitä KooKoossa monen kauden ajan.
Ari Saarinen, Jari Neuvonen, Sami Leinonen, Jouko Viljakainen, Vesa Lahtinen: n.1000 SM-liigaottelun ketjullinen.
Jarno Kultanen: Pääsi kokeilemaan divarin tasoa. Seuraavalla kaudella KooKoon ykköspakkeja, sitten vastuuta KalPassa ja HIFK:ssa, nyt Bostonin peruspakkeja.
Kärpät - omia junnuja isoissa rooleissa
Pekka Arbelius: SM-liigan ja maajoukkueen yksi tehokkaimmista pakeista kautta aikojen ei varmastikaan tehnyt ainakaan hallaa mm. Niinimaan kehitykselle.
Harri Aho: Jo liigaa pelannut Aho sai kantaa vastuuta Kärpissä.
Iiro Itämies: Valmistui "liigamolariksi" pelaamalla divaria Oulussa.
Juha Huikari, Ari Tuppurainen: Kärpissä liigaa pelanneita kokeneita pelimiehiä. Joukkueen perusrunkoa.
Petri Kokko: Pelasi nuorten pelejä, joten liiga ja Ilves oli liian kova hyppy seuraavana vuonna. Divarivuoden jälkeen vakiopaikka liigassa.
Vesa Ponto: Kahden kärppä-kauden jälkeen JYP:in luottomies monen vuoden ajan.
Sakari Palsola: Hyvästä divarikaudesta huolimatta ei pärjännyt (tai saanut kunnollista näyttöpaikkaa) seuraavalla kaudella liigassa. Divaripelejä lisää, ja miehestä tuli peruspelaaja liigaan.
Jouni Loponen: Muutama kausi Kärppien ykköskentässä, siirto Jyväskylään ja sieltä aina yhdeksi parhaimmista SM-liigan kiekollisista pakeista.
Sami Mettovaara: Kehittyi maltilla divarissa, ja lähti liigaan vasta 24-vuotiaana. Valmis maalintekijä lähes heti.
Janne Niinimaa: Sai arvokasta kokemusta, ja lunasti seuraavalla kaudella heti paikkansa Jokereiden kovasta puolustuskalustosta. Paras suomalaispakki tällä hetkellä?
SaiPa - omia pelimiehiä
Ari Suutari: Kalju gangsteri, joka (ainakin Kouvolassa) sai aina huutmyrskyn ja jonkinsortin tappelun aikaiseksi. Persoona omien mieleen, mutta tarpeellinen myös muiden joukkueiden faneille.
Petri Peronmaa, Ossi Lairi, Matti Nevalainen, Ari Santanen: Kokeneita perus-saipalaisia. "Oman kylän poikia" joita yleisö mielellään katselee.
Riku Kallioniemi: Joukkueen peruspakkeja, vieläkin.
V-P Nutikka: Ensin runsaasti vastuuta SaiPassa, vasta sitten kokeilemaan liigaa.
Antti Aalto: Divarista liigaan (ja takaisin) ja sitten jopa taalaliigaan.
Tuto - kokemusta vaikka muille jakaa
Risto Siltanen: Kahdeksan NHL-kauden veteraani on ehdottomasti Myllyksen ohella divarihistorian kovimpia nimiä. Katsojamäärissä varmastikin jonkin verran Siltas-lisää.
Igor Liba ja Peter Slanina: Värikkäitä ja kokeneita Tsekkejä(?).
Jouko Myrrä: Divarin monivuotinen pistehai. Hampaaton persoona, jollainen on Mestiksessä lähestulkoon kadonnut luonnonvara.
Harri Niukkanen: Kokenut kehäkettu. Hyvänä pukukoppipelaajana arvokas mille tahansa joukkueista.
VHT - sekoitus kokemusta ja nuoruutta
Sami Helenius: Paikka Jokereissa ei auennut, joten divaria VHT:ssä. Lissä kokemusta seuraavalla kaudella Reippaassa, ja sitten kiertelemään muailmaa. Ei olisi varmastikaan kehittynyt yhtä kovaksi pelkillä nuorten peleillä.
V-P Kinnunen, Marko Rönkkö: Kummallakin yli 200 liigapeliä pääkaupunkiseudun joukkueissa. Pystiyvät varmastikin rauhoittamaan nuoren joukkueen peliä.
Tarkasteellaanpa sitten tämän kauden kokoonpanoja:
Jukurit - Jussi Reiskanen (mv): saattaa hyvällä lykyllä vielä päästä liigaan, tosin pienempään seuraan, ja sielläkin korkeintaan tasavahvaan maalivahtiparivaljakkoon. Kim Vähänen (p): jonkin verran liigaa pelanneena harvinaisuus Mestiksessä. Mikko Liukkonen (h) ja Miikka Männikkö (h): näyttöjä pitäisi pikkuhiljaa alkaa antamaan, mikäli tavoitteena on liigapelaajan paikka.
TuTo - ainoa joka nimilistasta erottuu on Ruggero Rossi De Mio (h), hänkin lähinnä nimellään.
Sport - Marko Härkönen (mv): liigakokemusta kakkosveskarina.
KooKoo - Carl Grahn (mv): Kingsin varaama Grahn oli viime kaudella kaukana jopa Mestis-tasosta. Timo Nurmberg (h): sanokaa mitä sanotte. Joka tapauksessa yksi harvoista persoonallisuuksista tämän kauden Mestiksessä.
Kiekko-Vantaa - Jokereiden lupauksia, joista ainakin Petja Pietiläiseltä (h) odotetaan paljon. Toinen mielenkiintoinen pelaaja on isokokoinen Jorma Makkonen (h).
KalPa - Veli-Pekka Pekkarinen (p): yli 30-v. ja jo liiga-aikana KalPassa pelanneena harvinainen tapaus Mestiksessä. Tuomas Nissinen (mv) ja Jussi Timonen (p): lupauksia joilta odotetaan paljon, Timoselta jo nimensäkin johdosta.
Diskos - nobody
KJT - Mika Nyman (mv): isokokoinen veskari, jolla edellytykset liigatasolle.
Hermes - Ari Vapola (mv): lupaus, josta taitanee jäädäkin pelkkä lupaus.
FPS - Matti Raunio (h) ja Jarkko Aaltonen (h): kokeneita pelaajia, parhaimmillaan keskinkertaista liigatasoa.
Jää-Kotkat - Tomi Nyman (mv): isokokoinen maalivahti, josta HIFK odottaa vielä pelimiestä itselleen.
Ahmat - nobody
Kommentoikaahan juttua, ja kertokaa joukkueittenne lupauksista ja persoonista. Tämän listan perusteella ei nimittäin Mestis-kausi järin ruusuiselta näytä, "aika entinen ei kai koskaan palaa"...
Aika näyttää malttavatko nämäkin harvat lupaukset kehittyä divarissa, vai hautautuvatko he liigan villtiketjuihin.
Tuskin on minkään tahon etu, että lahjakkaat nuoret pelaavat hajaminuutteja liigaseurojen neloskentissä tai tahkoavat junnusarjoja, sensijaan että saisivat arvokasta pelikokemusta miesten peleistä Mestiksestä.
Katsellaanpa vertailumielessä divariseurojen kokoonpanoja vajaan kymmenen vuoden takaa, eli kaudelta 92-93:
FoPS - omia miehiä
Mika Laaksonen: Pari kautta Lukossa pienellä peliajalla, kolme divarikautta isossa roolissa, jonka jälkeen runkopakiksi KalPaan ja SM-Liigaan.
Timo Willman: Malttoi pelata divarissa neljä kautta ennen kuin lähti kokeilemaan SM-liigan tasoa.
Niklas Hede: Paljon peliaikaa ja tehopisteitä divarissa. Sen jälkeen HPK:n ja HIFK:in vakiokalustoa ja ammattilaisuutta ulkomailla.
Mika Helkearo: Mr.I Divisioona. Muutama kausi liigassa, ja vähän useampi divarissa... Oli aina kiva seurata "legendan" peliä. Oli varmastikin myös kokemuksensa ansiosta tärkeä pelaaja joukkueelle, ja vaikutti nuorten pelaajien kehittymiseen.
Mihail Korshunov: Hyvä vahvistus FoPS:in kovassa ykköskentässä, jonka pyöritystä joutui usein katsomaan pelonsekaisin tuntein.
Antti Laaksonen: Pelaisiko NHL:ssä tai maajoukkueessa mikäli olisi istunut SM-liigan vaihtopenkillä divarivuotensa?
Mika Kannisto: Parin divarikauden jälkeen tilastot kaunistuivat myös liigassa.
JoKP - junnuja ja pelimiehiä
Jonas Hemming: Persoona, josta omat pitivät ja muut eivät niinkään. Taitava pelimies oli myös lähestulkoon aina pistepörssin kärkisijoilla.
Mikko Koivunoro: A-junnu. Divarin valmistamana pelaajana Kiekko-Espooseen 23-vuotiaana.
Lubomir Kolnik: Kova tsekki. Tosin taisi tehdä kovan palkkansa takia joukkueelle pitemmän päälle enemmän hallaa kuin hyvää.
Jarkko Savijoki: Jo liigassa hyvin pelannut hyökkääjä pelasi vahvan kauden Joensuussa. Nykyään HPK:n luottomiehiä.
Junkkarit - värikkäitä persoonia
Jan Jasko, Kari Jalonen, Tony Arima, Tapio Levo: Kokeneita, parhaat vuotensa tosin jo pelanneita pelaajia kaikki. Tekivät kuitenkin kovia pistemääriä. Ja kun esim. Arima oli kentällä, tiesi jotain aina tapahtuvan. Kolmikolla Jalonen, Arima ja Levo yli 1500 SM-liigaottelua. Pelillisen panoksen lisäksi lisäsivät varmastikin katsojamääriä, niin kotona kuin vieraissakin.
Karhu-Kissat - farmiseura
Sinuhe Wallinheimo: Sai peliaikaa divarista, kun HIFK:ista sitä ei löytynyt. Jo parin vuoden päästä AHL-mestari.
Roland Carlsson, Markku Hurme, Marko Ojanen: Divarivuoden / -vuosien jälkeen olivat HIFK:in runkopelaajia monen kauden ajan. Saivat Karhu-Kissoissa hyvää kokemusta miesten peleistä, vaikka olisivat voineet pelata A-junnujenkin pelejä.
Niko Halttunen: Sai niinikää kokemuksensa miesten peleistä, ja oli lähes valmis liigapelaaja siirtyessään Jokereihin.
Mikael Kotkaniemi: Seuraavalla kaudella vakiomies Ässissä.
Tommi Hämäläinen: Tuleva HPK-pakki.
Kiekko-67 - farmiseura
Jani Hurme ja Fredrik Norrena: Kakkos- ja kolmosveskareina! Pelasivat tosin enemmäkseen A-junnujen sarjaa.
Timo Nummelin: Neljällä vuosikymmenellä pelannut legenda toi halliin varmastikin omanlisänsä, niin tunnelman kuin yleisömääränkin suhteen. Olihan se nähtävä että kuinka se viulu soi...
Kimmo Eronen, Mikko Sokka, Mika Koivunen: Kehittyivät rauhassa divarissa TPS:n perusmiehiksi.
Tom Koivisto: Ei saanut kunnolla peliaikaa TPS:ssä joten pelasi lähinnä divaria, kunnes pääsi HPK:n ykköspakiksi.
Petteri Nummelin: Kokeili liigavauhtia, mutta pelasi kauden pääosin divarissa. Seuraavana vuonna liigan parhaan puolustajan palkinto ja paikka maajoukkueessa. Ei taida Mestiksestä löytyä tulevia maajoukkuekippareita?
Kai Nurminen: Aiempina vuosina hurjia tehoja divarissa takonut Kaitsu oli suurimman osan kaudesta TPS:n ryhmässä, mutta muutama peli K-67:ssakin. Seuraavina vuosina Suomen parhaita hyökkääjiä.
Harri Sillgren: K-67 kauden jälkeen TPS:n runkomiehiä, ja sen jälkeen avainpelaajana monessa pienemmässä liigajoukkueessa.
Niko Mikkola: Divarin kehittämänä isossa osassa Jortikan TPS:ssä.
KooKoo - käsittämättömän kovaniminen joukkue, tosin ei ainakaan auttanut talousongelmissa
Jarmo Myllys: OK. Tätä ei tapahtuisi nykyään; jos esim. Kiprusoff päättäisi palata Suomeen elokuussa, ottaisi tämän avosylin vastaan lähes mikä tahansa liigajoukkueista. Varmastikin yksi kaikkien aikojen isoimpia nimiä divarihistoriassa. Lisäsi yleisömääriä usealla sadalla (ainakin kotona) ja toi seuraan extraa myös sponsorirahoina ja näkyvyytenä.
Sergei Karpov: Dominoivin ulkomaalaispelaaja divarissa kautta aikojen. Yleisö, media ja itse joukkueet tarvitsevat tälläisiä pelaajia.
Anssi Melametsä: Jäähdytteli divarissa, 78 A-maaottelua ja NHL:ssäkin pelanneena oli varmastikin hyvä henkinen johtaja nuoremmille.
Mikko Laaksonen: Kone. Katsojien suosikki tehtaili pisteitä KooKoossa monen kauden ajan.
Ari Saarinen, Jari Neuvonen, Sami Leinonen, Jouko Viljakainen, Vesa Lahtinen: n.1000 SM-liigaottelun ketjullinen.
Jarno Kultanen: Pääsi kokeilemaan divarin tasoa. Seuraavalla kaudella KooKoon ykköspakkeja, sitten vastuuta KalPassa ja HIFK:ssa, nyt Bostonin peruspakkeja.
Kärpät - omia junnuja isoissa rooleissa
Pekka Arbelius: SM-liigan ja maajoukkueen yksi tehokkaimmista pakeista kautta aikojen ei varmastikaan tehnyt ainakaan hallaa mm. Niinimaan kehitykselle.
Harri Aho: Jo liigaa pelannut Aho sai kantaa vastuuta Kärpissä.
Iiro Itämies: Valmistui "liigamolariksi" pelaamalla divaria Oulussa.
Juha Huikari, Ari Tuppurainen: Kärpissä liigaa pelanneita kokeneita pelimiehiä. Joukkueen perusrunkoa.
Petri Kokko: Pelasi nuorten pelejä, joten liiga ja Ilves oli liian kova hyppy seuraavana vuonna. Divarivuoden jälkeen vakiopaikka liigassa.
Vesa Ponto: Kahden kärppä-kauden jälkeen JYP:in luottomies monen vuoden ajan.
Sakari Palsola: Hyvästä divarikaudesta huolimatta ei pärjännyt (tai saanut kunnollista näyttöpaikkaa) seuraavalla kaudella liigassa. Divaripelejä lisää, ja miehestä tuli peruspelaaja liigaan.
Jouni Loponen: Muutama kausi Kärppien ykköskentässä, siirto Jyväskylään ja sieltä aina yhdeksi parhaimmista SM-liigan kiekollisista pakeista.
Sami Mettovaara: Kehittyi maltilla divarissa, ja lähti liigaan vasta 24-vuotiaana. Valmis maalintekijä lähes heti.
Janne Niinimaa: Sai arvokasta kokemusta, ja lunasti seuraavalla kaudella heti paikkansa Jokereiden kovasta puolustuskalustosta. Paras suomalaispakki tällä hetkellä?
SaiPa - omia pelimiehiä
Ari Suutari: Kalju gangsteri, joka (ainakin Kouvolassa) sai aina huutmyrskyn ja jonkinsortin tappelun aikaiseksi. Persoona omien mieleen, mutta tarpeellinen myös muiden joukkueiden faneille.
Petri Peronmaa, Ossi Lairi, Matti Nevalainen, Ari Santanen: Kokeneita perus-saipalaisia. "Oman kylän poikia" joita yleisö mielellään katselee.
Riku Kallioniemi: Joukkueen peruspakkeja, vieläkin.
V-P Nutikka: Ensin runsaasti vastuuta SaiPassa, vasta sitten kokeilemaan liigaa.
Antti Aalto: Divarista liigaan (ja takaisin) ja sitten jopa taalaliigaan.
Tuto - kokemusta vaikka muille jakaa
Risto Siltanen: Kahdeksan NHL-kauden veteraani on ehdottomasti Myllyksen ohella divarihistorian kovimpia nimiä. Katsojamäärissä varmastikin jonkin verran Siltas-lisää.
Igor Liba ja Peter Slanina: Värikkäitä ja kokeneita Tsekkejä(?).
Jouko Myrrä: Divarin monivuotinen pistehai. Hampaaton persoona, jollainen on Mestiksessä lähestulkoon kadonnut luonnonvara.
Harri Niukkanen: Kokenut kehäkettu. Hyvänä pukukoppipelaajana arvokas mille tahansa joukkueista.
VHT - sekoitus kokemusta ja nuoruutta
Sami Helenius: Paikka Jokereissa ei auennut, joten divaria VHT:ssä. Lissä kokemusta seuraavalla kaudella Reippaassa, ja sitten kiertelemään muailmaa. Ei olisi varmastikaan kehittynyt yhtä kovaksi pelkillä nuorten peleillä.
V-P Kinnunen, Marko Rönkkö: Kummallakin yli 200 liigapeliä pääkaupunkiseudun joukkueissa. Pystiyvät varmastikin rauhoittamaan nuoren joukkueen peliä.
Tarkasteellaanpa sitten tämän kauden kokoonpanoja:
Jukurit - Jussi Reiskanen (mv): saattaa hyvällä lykyllä vielä päästä liigaan, tosin pienempään seuraan, ja sielläkin korkeintaan tasavahvaan maalivahtiparivaljakkoon. Kim Vähänen (p): jonkin verran liigaa pelanneena harvinaisuus Mestiksessä. Mikko Liukkonen (h) ja Miikka Männikkö (h): näyttöjä pitäisi pikkuhiljaa alkaa antamaan, mikäli tavoitteena on liigapelaajan paikka.
TuTo - ainoa joka nimilistasta erottuu on Ruggero Rossi De Mio (h), hänkin lähinnä nimellään.
Sport - Marko Härkönen (mv): liigakokemusta kakkosveskarina.
KooKoo - Carl Grahn (mv): Kingsin varaama Grahn oli viime kaudella kaukana jopa Mestis-tasosta. Timo Nurmberg (h): sanokaa mitä sanotte. Joka tapauksessa yksi harvoista persoonallisuuksista tämän kauden Mestiksessä.
Kiekko-Vantaa - Jokereiden lupauksia, joista ainakin Petja Pietiläiseltä (h) odotetaan paljon. Toinen mielenkiintoinen pelaaja on isokokoinen Jorma Makkonen (h).
KalPa - Veli-Pekka Pekkarinen (p): yli 30-v. ja jo liiga-aikana KalPassa pelanneena harvinainen tapaus Mestiksessä. Tuomas Nissinen (mv) ja Jussi Timonen (p): lupauksia joilta odotetaan paljon, Timoselta jo nimensäkin johdosta.
Diskos - nobody
KJT - Mika Nyman (mv): isokokoinen veskari, jolla edellytykset liigatasolle.
Hermes - Ari Vapola (mv): lupaus, josta taitanee jäädäkin pelkkä lupaus.
FPS - Matti Raunio (h) ja Jarkko Aaltonen (h): kokeneita pelaajia, parhaimmillaan keskinkertaista liigatasoa.
Jää-Kotkat - Tomi Nyman (mv): isokokoinen maalivahti, josta HIFK odottaa vielä pelimiestä itselleen.
Ahmat - nobody
Kommentoikaahan juttua, ja kertokaa joukkueittenne lupauksista ja persoonista. Tämän listan perusteella ei nimittäin Mestis-kausi järin ruusuiselta näytä, "aika entinen ei kai koskaan palaa"...
Aika näyttää malttavatko nämäkin harvat lupaukset kehittyä divarissa, vai hautautuvatko he liigan villtiketjuihin.