Joskus hieman mietityttää, että seurataanko Lukon pelejä vain ja ainoastaan voittojen/ menestyksen vuoksi? Kun muistelee omia nuoruusvuosia niin tilanne oli sellainen, että Lukon voitto oli kuin "taivaan mannaa", ja tappiot olivat normaalia ruokaa. Jos, joskus (eli ei juuri koskaan) Lukko sattui jotenkin voittamaan kaksi peliä peräkkäin, niin tapaus oli tällöin harvinainen kuin olisi saanut sekä Joulu- että syntymäpäivälahjat samanaikaisesti. Joukkuetta kannatettiin Aina ylpeydellä, oli tilanne mikä tahansa. Ja varmasti kukaan ei alkanut uhriutumaan Lukon menestymättömyyden vuoksi. Se olisi koettu todella noloksi. Mutta ymmärrän toki, että ajat ja tavat muuttuvat.
Tepsi on täysin mahdollista voittaa jopa molemmissa peleissä. Ja itse asiassa uskon Lukon pelaavan Tepsiä vastaan paljon paremmin kuin edellistä vastustajaa vastaan.
Nyky-yhteiskunnan meininki perustuu paljolti pikavoitto ajatteluun. Ollaan siis sieltä omastakin nuoruudestani tultu aikamoinen matka tähän päivään. Aikanaan riitti paljon hitaampi tahti oikeastaan asiassa kuin asiassa. Nykyään haetaan rauhallisiinkin hetkiin toimintaa ja hyvänolon tunnetta esim. älylaitteista ja aivot eivät pääse lepäämään. Yritetään tehdä monta asiaa samaan aikaan, jota itse kutsun "multi paskingiksi."
- Tämä saattaa aiheuttaa sen, ettei kärsivällisyyttä enää olekaan ja siitä tulevat tietyt lieveilmiöt. Pahimmillaan eletään kahta eri maailmaa rinnakkain, jolloin virtuaali-, ja todellinen maailma kamppailevat keskenään yksilön päässä. Todellisuudentaju hämärtyy ja realiteetit alkaa olla hakusessa.
Joskus pelipäivää odotti ihan eri tavalla ja se oli jo itsessään vähän kuin juhlapäivä. Tuli soiteltua lapsena Ramonan peliveikkaukseenkin. Linjat olivat aina ihan tukossa. "Veivipuhelimella" sai tarkoin ajoittaa soiton, jotta pääsi läpi. Piti kuunnella tarkasti samalla radiota, milloin edellinen soittaja on lopettamassa puheluaan.
Pidempiä voittoputkia alkoi omassa nuoruudessani tulla oikeastaan vasta 90-luvun puolella, jolloin Lukolla oli heti TPS:n ja Jokereiden jälkeen se kolmanneksi kovin nippu. Kunnes Bosmanin perkele astui kuvaan.
Kyllä voitosta vieläkin hyvänolon tunnetta saa. Ja myös siitä, jos joukkue on osoittanut taistelevansa, vaikka häviäisikin.
Tänään toivottavasti Lukko voittaa. Ja huomenna myös!