Lukion oppimäärä

[MPN]

Eräs ongelma on se, että opittuja taitoja ei haluta soveltaa aktiivisesti. Esimerkiksi moni diplomi-insinööri osaa kyllä laskea jotain mitä käsketään, mutta hänelle ei tule mieleenkään hakea aktiivisesti kohteita, joissa voisi hyödyntää taitojaan. Eli ei osata keksiä uusia sovellusalueita ja sitä kautta uusia innovaatioita. Miksi?

Suurin osa Suomen koulutuksesta (peruskoulu, lukio ja ammattikorkeakoulut sekä yliopistot/teknilliset korkeakoulut jne) perustuu pitkälti asioiden ulkoa opetteluun. Pärjätään hyvin PISA-testeissä jnejne, mutta soveltaminen jää puuttumaan helposti. Tiedän näitä seitsemän Laudaturin oppilaita ja muita "straight A-students" jotka pystyvät opiskelemaan koulukirjan ulkoa ja pärjäämään kokeissa. Mutta kun tulee kinkkisempi ongelma, kuten huoneen listasta pilkistää naulan pään ja ei ole vasaraa saatavilla, niin menee sormi suuhun. Ei tule mielenkään esim. jakoavaimella vähän kolauttaa sitä piiloon. Jos edes tietää mikä jakoavain on.

Lahjakkaimmat eivät erotu koulusta niin hyvin kuin nämä ahkerimmat joiden aivojen tilalla on muistitikku. Ehkä sekin on lahjakkuutta jonkin mielestä. Tälläiset henkilöt soveltuvat hyvin tekemään yksinkertaisia asioita työelämään ja näitä tarvitaan. Missään nimessä R&D-osastolle näitä ei saisi päästää eikä näiltä henkilöiltä kannata odottaa "keksintöjä".

Jossain oli tutkimus että vähän laiska työntekijä on kannattavampi kuin erittäin ahkera, laiska saattaa keksiä keinon miten jostain työstä pääsee puolet vähemmällä ja jos/kun käytäntö yleistyy myös ahkerat työntekijät säästävät aikaa ja koko prosessi tehostuu. Kumpaakin tarvitaan tottakai.

Onko siis mikään ihme että nämä Suomen parhaiden yliopistojen valmistuneiden joukosta 10% kärjestä, 90% saattaa olla täysi lapasia työelämässä?

Lisäksi koko oppilas/opiskelija-katraan tasapäistäminen verottaa helpommin näitä lahjakkaita kuin ahkeria henkilöitä. Mutta me pärjätään PISA-testeissä!

 

[MPN]

Kyllä minä tunnen montakin äidinkielenään suomenkieltä puhuvaa kaveria jotka opiskelevat Hankenilla. Tottahan se on, että Hankenille on helpompi päästä kuin esimerkiksi Aallolle, mutta ei siellä rajoiteta mitenkään sitä että ottaisivat vain ruotsinkielisiä sisään.

Kärjistetysti yksi kysymys:
Haluatko lääkärin joka pääsi omien taitojensa takia sisään opiskelemaan vai lääkärin jolla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä sisään normaaliin yliopistoon, mutta puhuu ruotsia niin taitavasti että pääsi "kielikiintiön" turvin sisään?

Eli mieluummin lahjakas lääkäri vai lääkärin joka osaa ruotsia?

 

[kamrat]

Pärjätään hyvin PISA-testeissä jnejne, mutta soveltaminen jää puuttumaan helposti.

Kommentiltasi vie pohjan se, että et ilmeisesti ole tutustunut PISA-tehtäviin. Jos niitä jotenkin voisi luonnehtia, ovat ne ennenkaikkea soveltavia. Mitään yksityiskohtaista "ulkoaosaamista" tällaisessa kaikissa kulttuuripiireissä käytettävissä tehtävissä ei ole mahdollista kysyä. Vai miten toimisi "Luettele 7 veljestä" Kiinassa?

Sinänsä PISA-tulokset ovat kiva juttu. Mieluumminhan sitä on kärjessä, oli kisa mikä tahansa. Mutta tästä menestyksestä vedetään kyllä mitä ihmeellisempiä johtopäätöksiä. Useimmiten ei olla käsitetty, millainen koko PISA on.

 

[Kirjoittelija]

Kommentiltasi vie pohjan se, että et ilmeisesti ole tutustunut PISA-tehtäviin. Jos niitä jotenkin voisi luonnehtia, ovat ne ennenkaikkea soveltavia. Mitään yksityiskohtaista "ulkoaosaamista" tällaisessa kaikissa kulttuuripiireissä käytettävissä tehtävissä ei ole mahdollista kysyä.

Pikaisen googletuksen perusteella näyttäisi olevan kyllä varsinaista soveltamisen riemujuhlaa:
http://ktl.jyu.fi/img/portal/19290/R403_HAMPAIDEN_HARJAAMINEN.pdf?cs=1291104595
http://ktl.jyu.fi/img/portal/12691/M145CubesUnit.pdf?cs=1221726534

Jos oikeasti se, että osaa vastata tällaisiin kysymyksiin oikein, tekee 15-16-kesäisestä teinistä taidokkaan tietojensa soveltajan, niin huhhuh. Toki Kataisen Jyrkiltä tuo noppatehtävä olisi luultavasti jäänyt ratkomatta, mutta vallan mainiosti hän on silti elämässä pärjäillyt, joten ei noita tehtäviä niin kauhean vakavasti kannata ottaa.

Ja onhan se niinkin, että nuo matikan tehtävät ovat lapselle helpompia hahmottaa, jos ne linkittyvät riittävän vahvasti hänen elämänpiiriinsä. Tämän osoitti hienosti maailman paras tv-sarja The Wire:
The Wire - Maths in the book and on the street - YouTube

 

[sampio]

Jos oikeasti se, että osaa vastata tällaisiin kysymyksiin oikein, tekee 15-16-kesäisestä teinistä taidokkaan tietojensa soveltajan, niin huhhuh.

Nuo ovat samoja kaikille osallistujille maasta riippumatta. Ne mittaava kaikkia tasapuolisesti, joten en oikein ymmärrä, kuinka tästäkin saadaan joku suomalaisuuden mollaamisen keino.
---

Turha vinkua suomalaislasten opiskelusta ulkoaopettelemalla, koska pitää ne perustiedot aineesta riippumatta hallita. Jos ne osaa ulkoa, on helpompi soveltaa. Vähän sama, kun joskus itse funtsin, että reseptit ovat ruoanlaitossa turhia, koska luovuus on mun juttuni. Vaan aika vaikea on luoda, jos ei hallitse tiettyjä perustekniikoita. Tai se, että ilmiöiden käsittely historiassa kuin kronologinen eteneminen. On varmasti joo, mutta kuinkas käsittelet erilaisia ilmiöitä, ellet tajua viitekehystä.

 

[MPN]

Nuo ovat samoja kaikille osallistujille maasta riippumatta. Ne mittaava kaikkia tasapuolisesti, joten en oikein ymmärrä, kuinka tästäkin saadaan joku suomalaisuuden mollaamisen keino.
---

Turha vinkua suomalaislasten opiskelusta ulkoaopettelemalla, koska pitää ne perustiedot aineesta riippumatta hallita. Jos ne osaa ulkoa, on helpompi soveltaa. Vähän sama, kun joskus itse funtsin, että reseptit ovat ruoanlaitossa turhia, koska luovuus on mun juttuni. Vaan aika vaikea on luoda, jos ei hallitse tiettyjä perustekniikoita. Tai se, että ilmiöiden käsittely historiassa kuin kronologinen eteneminen. On varmasti joo, mutta kuinkas käsittelet erilaisia ilmiöitä, ellet tajua viitekehystä.

Tuo perustiedot ei ole sama asia kuin ulkoaopettelu, varsinkin kun koetta varten päntätään jotain ulkoa ja kokeen jälkeen asia unohdetaan. Pitääkö sinun osata ruuanlaitossa reseptit ulkoa? Miksi sinun pitää osata vaikkapa Suomen presidenttien oikea järjestys ja vuodet jolloin olivat presidentteinä? Helvetin helppo kokeita tarkistaa ja oppilaita verrata tälläisillä kysymyksillä.

Toinen esimerkki, täälläkin mainittu derivaatta. Tiedän tyypin joka kirjoitti pitkästä matikasta Laudaturin ja saa laskut usein oikein, mutta ei tiennyt mihin derivaattaa käytettiin vaan että miten sitä käytetään.

Perusasioiden hallintaan ei kuulu esim. ruuanlaitossa opetella 50 kasvista ulkoa tai koska peruna tuli Suomeen.

Sinun mielestäsi siis kun opiskellaan kappale kirjasta ulkoa ja laitetaan kokeeseen samallalailla (ulkomuistista) tekee ihmisestä fiksun? Sitten ihmetellään miksei uusia innovaatioita synny Suomessa, kun se on meidän lähes ainoa kilpailuvalttimme (R&D-yksiköt esimerkkinä).

Sellainen tarkennus edellisiin viesteihin että tarkoitin turhaa knoppitietoa opetellaan ulkoa. Jos asioita sovelletaan olisi hyvä osata jotain ulkoa, pääpiirteittäin, josta voi olla hyötyä tulevaisuudessa kuin knoppitietoa että koska "akselivallat tekivät terässopimuksen" josta voi olla hyötyä ainoastaan "haluatko miljonääriksi"-ohjelmassa.

Tämän toin esille vähän huonosti ja taisit sen takia vetää herneen nenään. Toivottavasti vähän selvittää asiaa jotta puhutaan samasta asiasta :hymiö:

 

[sampio]

Tuo perustiedot ei ole sama asia kuin ulkoaopettelu, varsinkin kun koetta varten päntätään jotain ulkoa ja kokeen jälkeen asia unohdetaan.

Perustiedotkin pitää oppia ulkoa. Joku oppii laajemman paketin, joku toinen vähän suppeamman, mutta ulkoa ne tiedot kuitenkin on opittu. Sitten ajan kanssa ja yleensä varttuessaan niihin osaa upottaa erilaisia ilmiöitä ja tajuaa asioiden suhteita. Mutta vaikea tätä jälkimmäistä on koskaan hallita, ellei ole oppinut jotain ulkoa. En minä tarkoita, että pelkkä ulkoaopettelu olisi avain mihinkään, varsinkaan jos se sille tasolle jää, mutta kyllä tiedon hallintaan liittyy myös asioiden ulkoaoppiminen.

Pitääkö sinun osata ruuanlaitossa reseptit ulkoa? Miksi sinun pitää osata vaikkapa Suomen presidenttien oikea järjestys ja vuodet jolloin olivat presidentteinä?

Joitain ensimmäistä kertaa valmistamiaan ruokia täytyy tehdä ohjekirjan mukaan, siis juuri niin kuin on kirjoitettu. Soveltaminen tulee sitten, kun osaa tekniikan, joka on täytynyt "opetella ulkoa".

Sinun mielestäsi siis kun opiskellaan kappale kirjasta ulkoa ja laitetaan kokeeseen samallalailla (ulkomuistista) tekee ihmisestä fiksun?

Nyt laitoit sanat suuhuni, en minä ole missään tuollaista väittänyt. Osa noista ulkoa opeteltavista jutuista on luuranko tiedon rakentumiselle, osa taas puhdasta yleissivistystä. Ja kyllä kokeista aika hyvin huomaa, kuka on luetellut vain ulkoa asioita ja kuka ymmärtää syy- ja seuraussuhteita. Opettajan duuni on myös laatia sellaisia kysymyksiä, joihin ei pelkät listaukset riitä, tai ainakin rokottaa niistä tarkastaessaan.

 

[Jeffrey]

Kärjistetysti yksi kysymys:
Haluatko lääkärin joka pääsi omien taitojensa takia sisään opiskelemaan vai lääkärin jolla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä sisään normaaliin yliopistoon, mutta puhuu ruotsia niin taitavasti että pääsi "kielikiintiön" turvin sisään?

Eli mieluummin lahjakas lääkäri vai lääkärin joka osaa ruotsia?

Nyt täytyy kuitenkin muistaa se, että vaikka Hankenille pääsee helpommin kuin Aallolle. Niin esimerkiksi Lappeenrantaan pääsee vieläkin helpommin. Ja ihan suomenkieliselle linjalle.

Ja täytyy kiittää herran isää siitä, että nuo nyt kouluun pääsevät eivät ole lääkäreitä.

Ihan samallalalilla yliopistoihin pääsee erilaisia ihmisiä helpommin kuin toiset. Toiset osaavat keskittyä paremmin, toisilla on loistava muisti, toiset ovat kirjaviisaita eivätkä ymmärrä todellisuuden menosta mitään. Itse en näe kielijuttuja niin hirveän erilaisena näihin asioihin verrattuna.

Ja täytyy muistaa myös se, että Hankenille ja suomenkielisiin kouluihin pääsyvaatimuksien kuilu on kasvanut vasta viimeisen parin vuoden aikana. Kun suomenkielisille pennuille on tullut hirveä tarve päästä yliopistoon lukemaan ties mitä.

Ja vaikka sinne kouluun olisi kuinka helppo päästä niin kyllä sieltä pois pääseminen on silti se vaikeampi osuus. Joskin toisessa paikassa asuvat pääsevät helpommin pois kuin esimerkiksi Aallolta. Kuinka syrjivää syrjintää Aaltolaisia kohtaan!

 

[Peter Pocklington]

Ja vaikka sinne kouluun olisi kuinka helppo päästä niin kyllä sieltä pois pääseminen on silti se vaikeampi osuus. Joskin toisessa paikassa asuvat pääsevät helpommin pois kuin esimerkiksi Aallolta. Kuinka syrjivää syrjintää Aaltolaisia kohtaan!

Agreed.

Itse valmistuin TKK:lta, mutta dipan tein toisen paikkakunnan yliopiston työllistämänä. Tässä toisessa yliopistossa tenttien läpipääsyrajoja laskettiin, "jottei samat naamat näy enää ensi vuonna", suora lainaus proffan suusta. Tällaista en kyllä Otaniemessä kokenut, aina vaadittiin 50% pisteistä. Muutenkin usko koko yliopistoon meni, kun sikäläisiä vertaisiani piti välillä opastaa kädestä pitäen aivan perusfysiikan asioissa. Sanomattakin lienee selvää, että kyseiset heput olivat suoritaneet perusmatikat- ja fysikat jollain 3:n keskiarvoilla sikäläisten standardien mukaan.

 

[Kirjoittelija]

Agreed.

Itse valmistuin TKK:lta, mutta dipan tein toisen paikkakunnan yliopiston työllistämänä...Muutenkin usko koko yliopistoon meni, kun sikäläisiä vertaisiani piti välillä opastaa kädestä pitäen aivan perusfysiikan asioissa. Sanomattakin lienee selvää, että kyseiset heput olivat suoritaneet perusmatikat- ja fysikat jollain 3:n keskiarvoilla sikäläisten standardien mukaan.

Aiai. Keskusta ei varmasti hyväksy tällaisia puheita, joissa syrjäseutujen kouluja vähätellään. Sen sijaan kokoomuksesta löytyy saman kaltaisia äänenpainoja kuin sinulta:
Kokoomuspoliitikko lakkauttaisi Lapin yliopiston | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Lynx canadensis]

Innovaatioita ja luovuutta pitäisi saada, mutta kuitenkin parhaassa oppimisiässä olevien nuorten tulevaisuutta vaikeutetaan virkamiesten määräämillä oppisisällöillä ja usealle jää kolmesta vuodesta käteen lähinnä kännipelleilyt.

Puolet oppimäärästä on täyttä diipadaapaa, joka menee kellä tahansa tynnyrin ulkopuolella kasvaneella kassien neppailuksi ja ristinollaksi. Kieliä sentään on mahdollisuus opiskella, mutta niitäkin luonnontieteiden ja matematiikan kustannuksella.

Julkinen koulutusjärjestelmä on helvetin tyhmä ajatus. Pyhä lehmä?

 

[MPN]

Julkinen koulutusjärjestelmä on helvetin tyhmä ajatus. Pyhä lehmä?

Tarkoitatko julkisella siis sitä että se on ilmainen (tietenkin kirjat pitää maksaa itse yms) vai sitä että virkamiehet päättävät mitä opiskellaan?

 

[Lynx canadensis]

Tarkoitatko julkisella siis sitä että se on ilmainen (tietenkin kirjat pitää maksaa itse yms) vai sitä että virkamiehet päättävät mitä opiskellaan?

Sekä että, koska näiden yhteisvaikutus muodostaa Suomeen käytännössä katsoen julkisen koulutusmonopolin.

Ennen kaikkea ongelma on kuitenkin virkamiesten määräysvallassa. Suomessa on tietysti "yksityisiä" kouluja, jotka tosin saavat valtiolta tukiaisia ja noudattavat samaa lakiin kirjattua opetussuunnitelmaa. Ei siis voida puhua kilpailusta tai vapaista markkinoista. Joten koulutuksen erkaantuminen työelämän vaatimuksista ei siinä mielessä pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään.

Koulu on toisekseen maksuton, muttei ilmainen. Keskiluokalla ei ole verojen jälkeen varaa kustantaa lapsilleen parempaa koulutuspalvelua, vaikka sellaisten muodostumiselle edellytykset luotaisiinkin.

Eikä sekään kovin huonosti ole sanottu, että koulutus on tulonsiirto köyhiltä rikkaille.

 

[sampio]

Lynxin ihannesysteemi vallitsee jo rapakon toisella puolella ja vaikuttaisi yhteiskunnan tasa-arvoisuuden puolesta toimivan verrattoman hyvin, joten ei muuta kuin sinne.

 

[ukkometso]

Kieliä sentään on mahdollisuus opiskella, mutta niitäkin luonnontieteiden ja matematiikan kustannuksella.

Julkinen koulutusjärjestelmä on helvetin tyhmä ajatus. Pyhä lehmä?

Mitä nyt taas? Suomen koulutusjärjestelmä takaa jokaiselle lapselle ja nuorelle pitkän jatkumon opintiellä. Mitä pahaa siinä on?

Eikä mitään lajia opiskella toisen kustannuksella. ( kielet vs matikka) Jopa salibandya harrastetaan liikuntatunneilla, se nyt onkin hukkaan heittoa, koska yhteiskunta ei maksa puuhelmiä.

Miksi haluaisit Suomeen maksullisen koulujärjestelmän, vai tykkäätkö vaan sillai kouluasuista?

 

[Lynx canadensis]

Lynxin ihannesysteemi vallitsee jo rapakon toisella puolella ja vaikuttaisi yhteiskunnan tasa-arvoisuuden puolesta toimivan verrattoman hyvin, joten ei muuta kuin sinne.

Nyky-Yhdysvaltoihin viittaaminen vapaan markkinatalouden malliesimerkkinä on yhtä osuvaa kuin Neuvostoliittoon viittaaminen ihmisoikeusasioiden edelläkävijänä.

Miksi haluaisit Suomeen maksullisen koulujärjestelmän, vai tykkäätkö vaan sillai kouluasuista?

Haluaisin koulun, joka kykenee uudistumaan vastaamaan työelämän vaatimuksia. Voitaisiin toteuttaa vaikka koulutussetelin muodossa, missä yksityiset ja julkiset toimijat kilpailevat keskenään - valitkoot vanhemmat oppimistuloksien perusteella mieluisamman.

Valtion koulutusmonopoli ei ole perusteltua maassa, jossa ei pahemmin ole lapsensa tynnyrissä kasvattavia konservatiivisia uskonlahkoja, joille valtion indoktrinointileiri olisi erittäin perusteltua.

 

[sampio]

Nyky-Yhdysvaltoihin viittaaminen vapaan markkinatalouden malliesimerkkinä on yhtä osuvaa kuin Neuvostoliittoon viittaaminen ihmisoikeusasioiden edelläkävijänä.

Pitäisi enää tietää, missä vaiheessa Neuvostoliitto on ollut ihmisoikeusasioiden edelläkävijä. Jenkeissä kuitenkin näkyy epätasa-arvoisen koulutussysteemin sato.

 

[ludvig]

Haluaisin koulun, joka kykenee uudistumaan vastaamaan työelämän vaatimuksia.

Semmoinenhan on ainakin teoriassa, kutsutaan nimellä ammattikoulu. Eikö amis ole perusperiaatteiltaan juuri työelämän tarpeisiin valmistava koulu ja joka on myös lukion jonkunlainen kilpailija? Eri asia toki, että onko tässä miten lopulta onnistuttu, eli vastaako esim. kuinka hyvin työelämän tarpeita.

 

[ludvig]

Tarkoitatko julkisella ... vai sitä että virkamiehet päättävät mitä opiskellaan?

Oikeastaan asiasta eivät päätä juurikaan virkamiehet, vaan OPH:n puoluekortilla valittu johtaja, joka taas käy neuvotteluita OKM:n puoluekortin perusteella valitun johtajan kanssa ja jotka taas saavat suuntalinjat ministeriltä / poliitikolta. Eli jos jotain konkreettisia asioita uudistetaan, niin niistä useimmiten päättävät loppukädessä poliitikko / poliitikot.

 

[Kirjoittelija]

Mitä nyt taas? Suomen koulutusjärjestelmä takaa jokaiselle lapselle ja nuorelle pitkän jatkumon opintiellä. Mitä pahaa siinä on?

Siinä on sellainen paha juttu, että koulunkäynti ei ole kaikkien juttu. Siksi osalle nuorista pitäisi taata mieluummin lyhyt jatkumo opintiellä. Esim. lukioon ei pitäisi ottaa sellaisia tyyppejä, jotka eivät selvästikään ole lukuihmisiä. Nykyään opettajat kuitenkin suorastaan patistavat sinne sellaisiakin, joilla lahjat viittaavat selvästi rimapojan ammattiin.

Tähän pitäisi saada muutos, vai oletko eri mieltä?

 

[sampio]

Nykyään opettajat kuitenkin suorastaan patistavat sinne sellaisiakin, joilla lahjat viittaavat selvästi rimapojan ammattiin.

Nyt kun vielä esität jonkinmoiset lähteet tälle väitteellesi. Opo on tässä aika isossa roolissa, mutta kyllä sitä painetta ihan kotijoukoista eniten annetaan. Tai kaveripiiristä.

 

[ludvig]

Siinä on sellainen paha juttu, että koulunkäynti ei ole kaikkien juttu.

Tähän pitäisi saada muutos, vai oletko eri mieltä?

Tekisi mieli sanoa tähän ja sanonkin, että alaikäisen vanhemmilla on suurin vastuu. Vanhemmilla on mahdollisuus ja oikeastaan velvollisuus ottaa asioista selvää, kun kerran ovat perheenjatketta tehneet.

 

[Kirjoittelija]

Nyt kun vielä esität jonkinmoiset lähteet tälle väitteellesi. Opo on tässä aika isossa roolissa, mutta kyllä sitä painetta ihan kotijoukoista eniten annetaan. Tai kaveripiiristä.

Omakohtaisesta kokemuksesta puhun. Ainakin kielten ja matikan opettajat suosittelivat lukiota voimakkaasti. Kaveripiirissä ei lukioon menijöitä juuri ollut, joten siellä ennemminkin kyseltiin, että onko siinä mitään järkeä.

Vanhemmilla on mahdollisuus ja oikeastaan velvollisuus ottaa asioista selvää, kun kerran ovat perheenjatketta tehneet.

Aika kohtuutonta vaatia kouluttamattomilta vanhemmilta, että nämä huomaisivat lapsensa kyvyttömyyden lukuhommiin, kun opettajat läiskivät todistukseen ysiä ja kymppiä.

 

[sampio]

Aika kohtuutonta vaatia kouluttamattomilta vanhemmilta, että nämä huomaisivat lapsensa kyvyttömyyden lukuhommiin, kun opettajat läiskivät todistukseen ysiä ja kymppiä.

En oikein käsitä sun vikinääsi ketjusta toiseen lukemattomuudestasi ja pienistä tuloistasi, kun samaan aikaan kirjoittelet saaneesi kymppejä ja ysejä, kirjoittaneesi vaikka mitä vitun laudatureita sekä olevasi pienituloinen neljän tonnin tuloilla. Kirjoitteletko samasta sängystä Käyttäjänimettömän kanssa?

 

[Kirjoittelija]

En oikein käsitä sun vikinääsi ketjusta toiseen lukemattomuudestasi ja pienistä tuloistasi, kun samaan aikaan kirjoittelet saaneesi kymppejä ja ysejä, kirjoittaneesi vaikka mitä vitun laudatureita sekä olevasi pienituloinen neljän tonnin tuloilla.

En tiedä mistä ihmeestä tuon neljä tonnia repäisit, sillä se on railakkaasti yläkanttiin. Kuitenkin kohtalaisen tulotason voisi saavuttaa paljon nuorempana, jos ei haaskaisi aikaansa koulunpenkissä. Esim. minun duuneistani selviämiseen riittäisi ihan hyvin ala-asteen oppimäärä, joten olisin voinut aloittaa ne vaikka 15-kesäisenä.

Teillä opettajilla (ja toki monilla muillakin ihmisillä) on usein sellainen ongelma, että kuvittelette esim. laudaturien olevan automaattisesti merkki potentiaalista siisteihin sisätöihin. Minusta hyvä opettaja olisi sellainen, joka osaisi katsoa arvosanojen taakse ja arvioida lasta kokonaisuutena.

Toki voihan se olla niinkin, että opettaja kyllä ymmärtää hyvästä perheestä tulevan kasin oppilaan olevan korkeakoulun näkökulmasta paljon rutiköyhää ysin oppilasta lupaavampi yksilö, mutta itsekkäät motiivit ajavat lapsen edun ohi; open statseissä näyttää hyvältä se, jos hänen oppilaansa saavat kiitettäviä arvosanoja, joten hän rohkaisee muksuja hankkimaan niitä, vaikka oppilaan itsensä kannalta niistä olisi todennäköisesti enemmän hyötyä kuin haittaa.