Los Angeles Kings 2021–2022

  • 48 158
  • 193

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Kahden Las Vegas-matsin - ekasta 3-1 voitto, toisesta 4-0 tappio - jälkeen tehtiin miehistössä isompi siirtorumba. Tai oikeastaan siirteleminen alkoi jo ennen "Frozen Fury"ä, kun junnut Martin Chromiak ja Francesco Pinelli lähetettin takaisin junioriseuroihinsa OHL:ään. Sanalla testattavana ollut Cade McNelly palasi ilman sopimusta WHL:ään. Sen sijaan tulokasleirillä edukseen esiintyneen Chromiakin kanssa tehtiin peruslaatuinen rookiesoppari.

Superlupaus Shame Wrightin laiturina pelaavalta slovakilta odotetaan n. 100 pisteen kautta junnuissa sekä vahvaa esitystä Slovakian pelipaidassa nuorten MM-kisoissa. Todennäköisesti tämän vuoden nuorten kisoissa Losin edustus on taas vahva, sillä luulisi sinne ainakin Chromiakin, Samuel Heleniuksen, Kasper Simontaipaleen, Brock Faberin ja Kiril Kirsanovin selviävän maidensa edustusmiehistöön. Brandt Clarken terveystilanne on epäselvä - mononukleoosista eli pusutaudista selviäminen voi kestää useita kuukausia - ja Pinelli mahtuminen Kanadan miehistöön vaatisi todella kovaa alkukautta OHL:ssä. OHL:n harjoitusottelut Pinelli aloitti kyllä vauhdilla tekemällä ekassa matsissa kolme pistettä (1+2). Muita mahdollisia WJC-pelaajia ovat Helge Grans ja Aatu Jämsen, mutta kausi näyttää miten heidän kisamiehistöön valintansa kanssa käy.

Siirtorumba alkoi kuuden pelaajan laitamisella siirtolistalle. Hyökkääjät Brayden Burke, Martin Frk ja TJ Tynan, puolustajat Kale Clague ja Jacob Moverare ja maalivahti Garret Sparks aloittanevat kautensa Ontariossa, jollei jokin muu seura nappaa heitä siirtolistalta. Huhujen mukaan Anaheim olisi mahdollisesti ottamassa Frkin, mikä olisi Ontarion kannalta ikävä uutinen. Frk on kuitenkin AHL-tasolla kova tekijä. Tosin itseäni enemmän harmittaisi, jos Reignin viime kauden paras pakki Moverare siirtyisi muualla. Sen sijaan kehityksessään paikoillaan polkevalle Claguelle siirto ja uuden mahdollisuuden saaminen jossakin toisessa organisaatiossa olisi hyvä juttu.

Muita Ontarioon määrättyjä AHL-veteraaneja oli tappelija Jacob Doty, peruslaiturit Adam Johnson ja Brett Kemp, todella isokokoinen sentterilaituri Nikita Pavlychev, viime kaudellakin Ontariossa luutinut kokenut pakki Cameron Gaunce ja todennäköisesti pian ECHL:ään matkaansa jatkava maalivahti John Lethemon.

Mielenkiintoisin ryhmä oli farmiin komennetut nuoret. Hyökkääjälupauksista Reignin harjoitusleirille siirtyivät Jaret Anderson-Dolan, Aidan Dudas, Samuel Fagemo, Arthur Kaliyev, Rasmus Kupari, Tyler Madden, Johan Sodergran, Alex Turcotte. Nuorista pakeista käsky alas kävi seuraaville; Sean Durzi, Helge Grans, Markus Phillips, Jordan Spence. Sparksin kilpailijoiksi tolppien väliin määrättiin Jacob Ingham, Matt Villalta ja Lukas Parik.

Rumban seurauksena ainoa ylhäälle jäänyt nuoriso-osaston edustaja on käytännössä Quinton Byfield. Paperilla myös Akil Thomas on ylhäällä, mutta se johtuu siitä, että häntä ei loukkaantuneena voida vielä siirtää alas.

JOS yhtäkään kuudesta siirtolistalaisesta ei napata toiseen organisaatioon, niin paperilla Reign tulee olemaan hyvä. Ehkä yhtä-kahta isompaa fyysistä pakkia ja yhtä keskisarjalaista laituria kokoonpano huutaa, mutta taitotasoltaan ryhmä on AHL-mittarilla todella kova. Varsinkin jos Byfield lähetetään muutaman NHL-pelin jälkeen pelaamaan isoja minuutteja AHL:ään ja Thomas palaa viime kautista ehjempänä Ontarioon, niin valmentaja Wroblevskillä on haastava tehtävä löytää kaikille lupauksille sopiva rooli ja riittävästi peliaikaa.

Reignin harjoitusleiri alkaa tänään, mutta harjoitusmatseista en löytänyt pikaisella haualla tietoa. Ontarion kausi alkaa vajaan parin päästä 16.10 - 17.10. kotiotteluilla San Diegoa (Anaheim) ja Abbotsfordia (Vancouver) vastaan.

edit.

Mayor's Manorilla näkyi olevan tietoa harjoituspeleistä. Kaksi matsia, molemmat Anaheimin farmia San Diegoa vastaan (kotona 7.10. ja vieraissa 11.10.).

Lisäksi Ontarion leirille on kutsuttu try-outteja: pakit Frank Hora (188 cm / 95 kg), norjalainen Christian Kasastul (178 cm / 90 kg), Bobby Russell (183 cm / 85 kg) ja hyökkääjä Dallas Gerads (178 cm / 88 kg). Ilmeisesti ECHL-kavereita, jotta saadaan paremmat harjoitushöntsyt aikaan. Samalla tavalla kuin ylhäällä, niin farmissakin tuntuu olevan ylijäämää. Kunhan noi waiver-kuviot selviävät, niin ketjuja ja pakkipareja pystyy alkaa hahmottelemaan.
 
Viimeksi muokattu:

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Siirtolistalle laitetut pelaajat eivät kelvanneet muille organisaatioille ja ovat olleet mukana Ontarion ensimmäisissä harjoituksissa. Kings Insider ja Mayor's Manor viestivät, että myös "alas" lähetettyjä pelaajia tullaan käyttämään jäljellä olevissa harjoitusotteluissa (Arizona, 2 x Anaheim).

Yksi näistä NHL: ja AHL:n välimaastossa pomppivista pelaajista on Rasmus Kupari. Hoven kirjoittelee, että "Kupari was the interesting name in our discussions today. Even with the Kings assigning him to Ontario, he isn’t out of the running from what we’re being told. They really like the idea of him playing on the wing and trying to figure out if there’s a place for him to stick right now."

Olishan se ihan mielenkiintoista nähdä, miten Kupari pärjää laiturina NHL:ssä. Silloin sentterinä kyllä pitäisi olla joku suoraviivainen laukoja, sillä Kupari on luonteeltaan syöttäjä. Peliätekevänä laiturina hänelle voisi aueta paikka kolmos/nelosketjussa, mutta fakta on, että alaketjuissa puolustusvelvollisuuksien hoitaminen on kuitenkin kaiken A ja O. Rightin kätisyys on kyllä Kuparille ehdottomasti etu, koska Losin potentiaaliset alaketjujen miehet ovat lähes yksinomaan leftin pelaajia.

"Insidereiden" mielestä kolme ensimmäistä ketjua olisi:

Arvidsson – Kopitar – Brown
Tkachev – Danault – Iafallo
Kempe – Vilardi – Andersson

Nelosketju + poppariosasto koostuisi sitten heistä (kaikki siis pelaavat vasen käsi alhaalla):

Lemieux
Moore
Athanasiou
Wagner
Lizotte
Grundstrom
Byfield

Athanasiou on yhä loukkaantuneena (ylävartalovamma) eikä todennäköisesti ole vielä kauden alkaessa pelikuntoinen. Valmentaja McLellan tuntuu pitävän Vladimir Tkachevista ja ilmeisesti venäläinen tulee aloittamaan kauden ylhäällä ja kakkosketjussa/kakkosylivoimassa. Vilardi ja Lias Andersson ovat pelanneet hyvin yhteen harjoitusotteluissa ja siksi heitä tultaneen kokeilemaan yhdessä myös varsinaisen kauden alkaessa.

Pari kaveria tuosta joukosta joutuu vielä siirtymään muualle. Luontevinta olisi lähettää Byfield pelaamaan isoja minuutteja Ontarioon. Se on sitten makuasia, kuka lopuista heivataan muualle ja kuka pidetään ylhäällä. Itse laittaisin Lizotten siirtolistan kautta AHL:ään ja Mooren nelosen keskelle. Grundströmiä, Wagneria ja Athanasioiuta voisi kierrättää laidoilla sopivalla rotaatiolla. Jos halutaan nostaa Kupari NHL-kokoonpanoon, niin Wagner treidataan muualle ja neloseen Grundy/AA - Moore - Kupari.

Joten Ontarion hyökkäys näyttäisi suunnilleen tältä:

Turcotte - Byfield - Kaliyev
Madden - JAD - Fagemo
Johnson - Tynan - Frk
Södergran - Pavlychev/Sutter/Lizotte - Doty/Dudas/Kemp/Burke

Ontarion ensimmäisessä ketjussa oli seuran kärkilupaukset, jotka pelasivat välillä jo viime kaudella yhdessä. Kakkosketjussa toisen kierroksen varaukset, jossa Anderson-Dolan tekee likaisempaa työtä ja pikkunäppärä Madden ja laukoja Fagemo yrittävät tehdä maaleja. Kolmosessa olisi rutinoidut AHL-veteraanit, jotka pystyvät tekemään tällä tasolla paljon maaleja. Luulen, että jos Tynan ja Frk saisivat pelata koko kauden yhdessä, niin he tekisivät samalla jääajalla enemmän pisteitä kuin Byfield ja Kaliyev. Neloseen jäisi rooliduunarit, joita voi kierrättää vastustajan pelityylin mukaan.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Laitetaan vielä pakisto.

Ylhäällä:

Anderson – Doughty
Bjornfot – Roy
Edler – Walker

Määttä

Wolanin
Strand

Määttä taitaa olla seiskapakki, joten Wolanin ja Strand yritetään lähettää siirtolistan kautta farmiin. Itse kyllä pelkään, että joku pakkipulasta kärsivä organisaatio voisi napata jomman kumman ko. kaksikosta. Mutta kun Claguekin läpäisi siirtolistan, niin mikseipä Strand/Wolaninkin.

Ontariossa:

Philips - Durzi
Gaunce - Spence
Moverare - Grans
Clague - Strand

Puolustajista on tosi vaikea sanoa hierarkiaa etukäteen. Jääajan jakaminen kaikkia tyydyttävällä tavalla on käytännössä mahdotonta niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessäkin. Melkein kaikkihan sitä ykkösylivoimaa haluaisivat pelata ja kerätä komeita pistesaldoja... .

Viime kauden peluutuksen perusteella Durzi on ykkös yv-pakki ja Moverarre ykkös av-pakki. Clague pitäisi periaatteessa olla kakkosyv:ssä viivamiehenä, mutta Spence voi loppukaudesta haastaa häntä (jos pysyy ehjänä). Ko. pareilla Moverare voisi toimia Gransin tutorina ja luotettava ja kokenut Gaunce turvaisi Spence selustaa.

[ edit. Wolanin unohtui. En tiedä mitä hänelle tekisi. Gaunce taitaa olla vielä tryoutilla, joten jos hänen kanssaan ei tehdä sopparia, niin Wolanin kakkoseen Spence kouluttajaksi? ]

Ontarion maalivahtikuvioista on mahdoton sanoa mitään. Sparks ilmeisesti palkattiin ykkösvahdiksi, koska Villalta pelasi viime kaudella niin epätasaisesti. Inghamin ja Parikin kehitykselle olisi tärkeä saada peliaikaa mahdollisimman paljon, mutta sitä ei taida löytyä muualta kuin ECHL:n Greenvillestä. Ja sieltäkin vaan toiselle heistä... .
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS
Arvidsson – Kopitar – Brown
Tkachev – Danault – Iafallo
Kempe – Vilardi – Andersson

Kyllähän tuossa alkaa olla hyvä balanssi. Ykkösen Kopitar - Brown kemia on todistettu jo, mutta nyt Arvidssonin pitäisi tuoda se kaivattu viimeistely, mitä Iafallo ei ihan kyennyt toimittamaan. Brownin tehot ovat pitkälti Anzen ansiota, joten se vähän huolettaa kuinka pahaksi riippakiveksi Dusty jää kauden aikana. Kakkonen on tosi mielenkiintoinen, koska käytännössä tuo aukko on ollut viime kausina ammottava. Danault ei ole luontainen pelinrakentaja, mutta mielestäni pätevä tai pätevämpi centteri kuin mitä organisaatiosta tällä hetkellä löytyy. Tkachev on kortti, johon oma katseeni kiinnittyy erityisen tarkasti alkukaudesta. Kolmonen on periaatteessa entinen kakkonen, joka on vihdoin asetettu sinne oikeaan paikkaan. Koko ketjulla on nyt tarve todistaa tasonsa, mutta toisaalta joukkue ei kaadu heidän mukanaan, kun edellä on laadukkaampia pelaajia.

Nelosen on pakko muotoutua Mooren ympärille. Moore on hyvä aloittaja ja pelasi itsensä viime kaudella ainakin minun suosikkeni joukkoon. Grundyn laittaisin kylkeen, mutta toisaalta ihan sama ketä nelosen rotaatiossa pelaa. Eivät he ratko pelejä, mutta liikkeellään syövät vastustajan mahdollisuuksia ja antavat huilausaikaa muille. Siksi sinne täytyy ajatella pelaajia jalat jalat edellä.

Mielenkiintoista nähdä miten AHL pelaajat pääsevät ylös näyttäytymään. Pääasia, että Ontariossa saadaan pelata pitkä kausi ja nuoret saavat pelata yhdessä. Unohtamatta tietenkään kokeneiden äijien esimerkkiä.

Puolustus ei paljoa viime kaudesta muutu, mutta Edler tuo jämäkkyyttä porukkaan. Suurin huoli on kuinka hyvin tuo kuusikko feat Määttä riittää.

Kyllä tässä jo alkaa fiilis nousemaan ja varsinkin odotukset siitä millainen Kings nähdään tällä kaudella. Viime kaudella alku oli tahmea, sen jälkeen se erikoinen voittoputki ja lopulta aika vaihtelevaa rämpimistä pelistä toiseen. Mielestäni realistista on tavoitella divisioonan neljättä paikkaa Knightsin, Oilersin ja Canucksin takaa. Lopussa sitten nähdään riittääkö Wild Cardin vs. Central, mutta ainakin siitä paikasta on pyrittävä taistelemaan loppuun asti.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Eipä taida Byfield aloittaa kauttaan ylhäällä. Tappio-ottelussa Arizonalle Byfieldille laitatilanteessa alavartalovamma (ilmeisesti polvi). Vamman vakavuudesta ei ole vielä selvyyttä, mutta aika pahastihan vasen jalka tuossa vääntyi.

Losin ainoan maali teki Vilardi ylivoimalla ja ykkösketju Arvidsson-Kopitar-Brown keräsi miinuksia. Vaikka kyseessä oli vain harjoitusottelu, niin 1- 4 tappio oli aika nolo. Vastassa oli kuitenkin yksi ensi kauden heikoimpia joukkueita ja Kingseillä pelasi ykkösmiehistö.

Arvidsson – Kopitar – Brown
Iafallo – Danault – Kempe
Tkachev – Vilardi – Andersson
Moore – Byfield – Wagner

Anderson – Doughty
Bjornfot – Roy
Edler – Walker

Quick

Ensi yönä vastassa vieraissa Anaheim ja kokoonpanossa nähdään varmasti muutoksia. Viikonloppuna Kings kohtaa viimeisessä harjoitusottelussa kotihallissaan Ducksit uudestaan. Joukkue on tehnyt kahdessa viimeisessä harjoitusottelussa yhteensä yhden maalin ja olisi varmasti helpompi aloittaa kausi, jos jommassa kummassa jäljellä olevassa ottelussa pelaajat saisivat maalihanansa auki.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Kopitar ja Danault sivuun, kokoonpanoa nuoremmaksi ja avot - maalihanat aukesi. 3-6 voitossa Anaheimista Kaliyeville hattutemppu, Turcottelle, Lemiuexille ja Wagnerille maali. Kuparille 15.09 jääaikaa, mutta ei tehoja.

Tkachev – Vilardi – Andersson
Moore – Lizotte – Wagner
Grundstrom – Turcotte – Kaliyev
Lemieux – Anderson-Dolan – Kupari

Bjornfot – Roy
Anderson – Walker
Wolanin – Strand

Petersen

Byfieldin loukkasi edellisessä ottelussa vasemman nilkkansa, eikä onneksi polveaan. Toipumisen tarkempaa aikataulua ei ole tiedossa, mutta ilmeisesti viikkoja menee. Vilardi, Kupari, Turcotte, Byfield, Clarke - Losin viime vuosien ykkösvarauksilla terveenä pysyminen on ollut todella haastavaa.

Vielä yksi harjoitusottelu ja sen jälkeen leirin mielenkiintoisin vaihe. Kuka nuoremmista pelaajista ja alaketjujen kavereista jäävät ylös ja mihin lähtevät pelaajat matkansa suuntaavat?
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Näillä ketjuilla aloitettiin viimeinen harjoitusottelu.

Arvidsson – Kopitar – Brown
Iafallo – Danault – Kempe
Tkachev – Vilardi – Andersson
Lemieux – Moore – Kaliyev

Anderson – Doughty
Bjornfot – Roy
Edler – Walker

Quick

Lias Andersson ehti pelata vajaat viisi minuuttia ennen kuin loukkantui. Vammasta tai sen vakavuudesta ei ole sen parempaa tietoa, mutta loukkaantuminen juuri ennen kauden aloitusta on nuoren ruotsalaisen kannalta paska nakki. Muiden NHL-paikasta kamppailevien nuorukaisten - Kupari, Wagner, Grundström, Kaliyev - kannalta taas kyseessä oli hyvä juttu. Aika näyttää millainen juttu Anderssonin loukkantuminen oli seuran ja valmentajan kannalta, mutta tuskin mitenkään merkittävä.

Peli päättyi Anaheimin hyväksi voittomaalikisan jälkeen 4-3. Varsinaisella peliajalla Losin maalintekijöinä Vilardi kahdesti ja Tkachev kertaalleen. Veteraanien ykkösketju jatkoi tehotonta harjoituskauttaan ja heidän kohdallaan sopii toivoa, että sanonta "huono kenraali tietää hyvää ensi-iltaa" pitää paikkansa.

Vaikka nuorissa onkin tulevaisuus, niin ilman 30+ -porukan tehoiluita Kingseillä ei ole mitään saumaa pudotuspeleihin. Kun noita kausiennakoita on lueskellut, niin niiden kirjoittajat sijoittavat LA Kingsin divisioonassa sijoille neljä - kuusi. Las Vegasia ja Edmontonia pidetään kärkihevosina ja kalifornialaisia häntäpään vartijoina (Kings yleensä parhaana). Vancouver, Calgary ja Seattle ovat sitten siinä välimaastossa. Playoffseihin uskotaan selviävän kolme Pacificista ja viisi Centralista.

Danaultin hankkimisen jälkeen pidin @Pakastin tavoin playoffspaikkaa Losille ihan realistisena tavoitteena, mutta harjoituskausi on kyllä hieman laskenut ennakko-odotuksia. Onko veteraanit sittenkin jo liian vanhoja ja väsyneitä? Ovatko parhaassa peli-iässä olevat sittenkään tarpeeksi hyviä? Jos - ja kun - loukkaantumisia sattuu, niin ovatko nuoret vielä valmiita ottamaan isompa roolia ja korvaamaan loukkaantuneita? Onko puolustus liian pehmeä ja onko siinä riittävästi syvyyttä? Onko maalivahtipeli sittenkään riittävällä tasolla - THN:n PoolGuidessa Petersenin veikattiin voittavan 15 matsia ja Quickin 20 ottelua.

Taitaa sittenkin olla parempi lähteä kauteen "pessimisti ei pety" -periaatteella ja veikata, että vaikka Kings parantaakin tällä kaudella, niin joukkue kerää sittenkin vain 82 pistettä ja jää selvästi pudotuspelirajasta. Edellisellä ehjällä kaudella (2018-19) tuolla pistemäärällä sijoituttiin liigassa sijalle 22 ja varaustilaisuudessa sillä vuorolla (#11) otettiin ruotsalaispakki Victor Söderström (seuraavina Matt Boldy, Spencer Knight, Cam York, Cole Caufield, Alex Newhook ja Peyton Krebs). Tankathonissa tuolla vuorolla majailee tällä hetkellä Joakim Kemell, joten jos positiivisesti ajattelee, niin pudotuspelien ulkopuolelle jääminen ei tunnu lainkaan huonolta skenaariolta!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Hoven päivittelee siirtojuttuja.


Eli Austinit Wagner ja Strand siirto(waiver)listalle. Jos mikään seura ei heitä nappaa, niin tie vienee Ontarioon.

JOS Wagner päätyy Ontarioon, niin yhdenlainen ympyrä sulkeutuu. Hän raivasi tiensä yllättäen Kings-kokoonpanoon kaudella 2018-19, vaikka oli pelaajana vielä ihan raakile. On päässyt kahden viime kauden aikana kokoonpanoon reilusssa sadassa NHL-ottelussa, niin ei ole pelaajana kehittynyt juuri lainkaan. Hemmetin nopea luistelija ja ihan asiallisen kokoinen, mutta peliäly keskiverron alapuolella ja viimeistelytaito selvästi keskiverron alapuolella... .

Olisi voinut olla Wagnerin kannalta parempi, että ennen NHL:ään ylösnostamista häntä olisi peluutettu AHL:ssä parisen kautta (120+ ottelua) ja opetettu pelaamaan monipuolisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Wagnerin räjähtävä luistelu ja suht hyvä ulottuvuus olisivat voisivat olla esim. alivoimalla hyödyllisiä avuja, mutta hänet olisi pitänyt opettaa av-pelaajaksi AHL:ssä. Ei NHL ole mikään nuoren pelaajan koulutuspaikka - ei ainakaan, kun kyseessä on neloskierroksen varausvuoro.

On ihan mielenkiintoista nähdä, miten Wagner reagoi siirtolistalle laittamiseen ja mahdolliseen Ontarion keikkaan. Hänellä on jäljellä vielä ensi kausikin yhden suunnan sopparista, joten jos jokin muu seura hänet nappaa, niin ko. seuralla pitää olla Wagnerille käyttöä vielä ensi kaudeksikin. Eihän 1,33 miljoonan taalan caphit NHLpelaajalle mitenkään huikea ole, mutta farmipelaajalle se on paljon.

Mahdollinen kokoonpano kauden avauksessa Las Vegasia vastaan:

Arvidsson – Kopitar – Brown
Kempe – Danault – Iafallo
Tkachev – Vilardi – Andersson
Moore – Lizotte – Kaliyev

Anderson – Doughty
Bjornfot – Roy
Edler – Walker

Petersen (Quick)

Poppareilla: Grundstrom, Lemieux, Wolanin

Sairastuvalla: Määttä, Athanasiou, Byfield, Thomas
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS
Vähän kyllä omatkin filikset "latistui" noista veteraaniosaston harjoituskauden otteista. Toivotaan, että tuo tehottomuus jää noihin peleihin ja jengi on valmis heti kauden alkaessa. Nuoriso-osaston tehoilut, varsinkin Vilardi ja Kaliyev, olivat positiivisia juttuja.

Onhan tuo alkava kausi pitkästä aikaa todella mielenkiintoinen Losin suunnalla. Pääasia, että pelaaminen on ottanut askeleita eteenpäin ja nuoret ottavat niitä tarvittavia steppejä. Satsaukset asettavat oman näyteikkunansa. Paljonko Arvidsson ja Tkachev pystyvät tuomaan tehoja pöytään? Mikä on Danaultin ja Edlerin rooli/panos? Kysymyksiä joihin janoan vastauksia. Tuo ensi kesän Draftin taso antaa oman laskuvarjonsa, jos missio playoff-paikka epäonnistuu.

The Athleticissa on juttu ylivoimaryhmityksistä. Losin osalta ne ovat muovautuneet harkkakaudella näin:

PP1 : Kopitar, Brown, Arvidsson, Tkachev, Doughty
PP2 : Vilardi, Kempe, Iafallo, Danault, Walker

Ykkönen vaikuttaa tulivoimaiselta Arvidssonin ja Tkachevin myötä, mutta nythän tuossa on aika selkeä pelinrakentaja oikealla siivellä ja neljä rightin lapaa odottamassa lättyä.

Kakkonen todennäköisesti pelaa ns. väärinpäin, koska Vilardi on tykännyt käyttää laidan puolelta lähtevää rannaria ja sama koskee Kempeä toisella puolella. Danaultin rooli on mysteeri, mutta ainakin hän pystyy kauhomaan tarvittavat aloitukset.
 

Hokipedia

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, LA Kings, Underdog
Ainoastaan siinä tapauksessa, että Blake&co vaihtaa monta pelaajaa yhteen pelaajaan tai useampi hyökkääjä loukkaantuu samanaikaisesti, Tkacheville syntyy tilaa kokoonpanoon. Ja loukkaantumissumassakin antaisin mieluummin tilaisuuden nuoriso-osastolle kuin venäläiselle vapaalle agentille.
Totta kai hän saa ensin näyttää ja voin perua puheitani, mutta vaikea nähdä avointa paikkaa tällä hetkellä, jos Tkachev ei kykene olemaan NHL-tasolla uusi Panarin (epäreilu vertaus) tai ylipäätään tehokas top 6 hyökkääjä. Bottom 6 tuskin on hänen ominaisuuksilleen mikään ihanne paikka ja niille paikoille Losista löytyy kyllä puurtajia tällä hetkellä liikaakin. Oma veikkaus on sama eli paluulennolla Venäjälle, mutta voi tuonne top 6 kirjoittaa himmeällä Tkacehvin nimen.
Ykkönen vaikuttaa tulivoimaiselta Arvidssonin ja Tkachevin myötä
Niin vain ne ajatusmaailmat muuttuvat ajan myötä. Hyvä, että Tkachev saa kunnon paikan näyttää, periaatteessa make or brake periaattella. Ontariossa tai alaketjuissa peluuttaminen ei palvele kenenkään etua - ei sillä, että Tkachev edes Ontarioon ilmoittautuisi kovin todennäkösesti hypoteettisessa tilanteessa.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS
No jopas oli kauden avaus! Vegas oli kyllä vastaantulijoiden kaistalla, kun Kingsin neljä ketjua rymisteli päätyyn. Ihailtavaa kamppailua päädyssä ja pitkiä maltillisia hyökkäyksiä. Ylivoima tehoili heti. Petersenille meni molemmat maalit ehkä hieman helposti, mutta voitto on voitto, joten antaa olla. Vegasin kiri taisi kyykähtää Stonen erikoiseen loukkaantumiseen.

Anze Kopitar on Kings historian tehokkain pelaaja kauden avauspelissä. Kapteeni on 410 tehopisteen vauhdissa, joten vapise Gretzky! No joo vitsit sikseen.

Uusista kasvoista:
Alexander Edler on mies paikallaan alakerrassa ja tuo varmuutta. Juuri sitä mitä kaivattiin. Hänen luisteluvauhtiaan ei oikein Vegas päässyt testaamaan, joten tuo esitys ei kertonut ihan koko totuutta. Katsotaan. Eniten mua hämmentää seuraamisessa nuo uudet pelinumerot. Björnforin #7 tuotti montaa kertaa hämmennystä ja Edlerin #2 lisää ajatuksia, että kuka tää kaveri on.

Vladimir Tkachev on kyllä sähäkkä näprääjä. Pieni kaveri haastaa rohkeasti, mutta en tiedä onko se aina järkevin peliä edistävä vaihtoehto. Tkachevin arvo voisi olla jäähynjen hankkiana kovinta valuuttaa. Hän myös sopii tuohon ykkösylivoimaan, koska syötöt napsuvat nätisti. Heti kättelyssä kaksi esityötä ylivomamaaleihin. Katsotaan mitä heppu saa vielä aikaiseksi, mutta on hänessä potentiaalia viihdyttäjäksi. Riskeillä on myös varjonsa.

Phillip Danault on juurikin sitä, mitä ennakoitiin. Loistava aloittaja, joka helpottaa Anzen taakkaa huomattavasti. Liekö kapteenin avausillan tehot suoraan hänen ansiota. Danault myös osaa pelata kiekolla ja asenne kaksikamppailuissa on rautaa. Avausmaali Kings-nutussa oli juurikin tuon kamppailun ansiota.

Victor Arvidsson on vikkelä kaveri, joka haistaa kyllä maalipaikat hienosti. Tänään ei vain osunut, mutta kyllä sen potentiaalin näkee. Ketsuppipullo auki ja hyvä tästä tulee. Kopitarin läsnäolo tuo helpotusta puolustuspeliin ja Brownin runnominen tilaa, joten aihiot hyvään kauteen ovat olemassa.

Muita huomioita: Lemieux otti yleisön haltuun heti tappelulla. Kolme ketjua (1, 2 ja 4) tuntuu olevan tasapainossa. Varsinkin kakkonen on hauska ketju, mutta ei varmaan kauhena tehokas tuosss muotissa. Toisaalta heidän roolinsa on puhdas oma pää ja pelin vienti ylös. Tulos tulee, jos on tullakseen. Kolmonen huolettaa, koska Vilardi pelaa ihan omaa peliään. Kaliyev jää ulkopuoliseksi, kun Vilardi aivotukset ovat välillä liian pitkiä ja outoja muiden luettavaksi. Plus Gabe ei edelleenkään osaa aloittaa.

Paljon posia, joista ei vielä suoraan yhden pelin perusteella voi isoja johtopäätöksiä tehdä, mutta olihan tuo hieno näytös. Sunnuntain vastaisena yönä Wild saapuu vieraaksi testaamaan, oliko Kingsin esitys yksittäinen suonenveto vai jatkuuko tämä pöhinä. Jos jatkuu, nii usko on hiljalleen palautettu.

Go Kings Go!!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Kauden toisesta ottelusta 2-3 tappio kurinalaisemmalle ja raskaammalle Wildille. Peli oli tasainen, mutta minusta Minnesota ansaitsi voittonsa. Losin puolustus oli välillä pahassa pulassa oman maalin edessä ja laidoilla Wildin isojen poikien kanssa ja vierailijoiden keskialueen sumppu oli Kings-hyökkääjille varsinkin toisessa erässä ylivoimainen rasti.

En kyllä ymmärrä päävalmentaja McLellanin peluuttamista, mutta kai viiden miljoona taalaa kaudessa tienaava ammattivalmentaja tietää mitä tekee. Ehkä tuolla Lizotten ja ylivoimaspesialisti Tkachevin peluuttamisessa on joku korkeampi ajatus, jota tällainen amatöörikatsoja ei oivalla. Jos minä saisin päättää, niin molemmat lentäisivät hiuksista v-ttuun tai vaihtoehtoisesti Venäjälle neppailemaan. Toivottavasti Lias Andersson ja Andereas Athanasiou palaavat mahdollisimman nopeasti sairastuvalta, niin saadaan jalkeille paras mahdollinen - tai ainakin parempi - kokoonpano. Eihän tuo kaksikko mitään sateentekijöitä ole, sen paremmin kuin Carl Grundström tai Brendan Lemiux, mutta onhan se mukavaa, että joukkueessa on edes vähän särmää ja arvaamattomuutta.

Ja JAD Ontariosta ylös nelosen keskelle ja Kalieyev takaisin Reign-paitaan hiomaan luistelua ja sähäkämpää tekemistä. Ja Vilardi laitaan, koska keskushyökkääjän pelatessaan hän on puolustusalueella joukueelle rasite.

Rasmus Kupari pelasi kauden ensimmäisen NHL-ottelunsa nelosketjun oikeassa laidassa. Ei se nyt ihan nappiin mennyt, mutta ei se mikään mahalaskukaan ollut. Tuossa Moore - Lizotte - Kupari -nelosketjussa on kyllä jalkoja ja taitoakin, mutta vääntöä ja voimaa uupuu. Eikä kemiakaan ole ainakaan vielä kohdallaan - pari kertaa otti päähän, kun Kupari oli ihan kelvollisessa vetopaikassa ja maila- ja syöttölinjakin oli vapaana, mutta syöttämisen sijaan Moore kuljetteli kiekkoa sinne sun tänne, kennes menetti sen.

Wild-ottelun ennakon perusteella Kuparista ollaan kouluttamassa "joelarmia"-tyyppistä alivoima-pelaajaa. Sellaiselle pelaajalle löytyis kyllä käyttöä sekä nyky- että tulevaisuuden kokoonpanossa.

“It’s not like he’s been away from us for a long time, he was with us in camp, played in exhibition games, I think he’s picked up where he left off,” McLellan said this morning. “I think he’s an NHL player right now and there’s only so many spots on the roster, so we wanted him to play a lot in the American League. With [players out], he’s back up and he’s just got to play his game. He’s a good skater, he has a tenacity in him all over the rink, he can hunt pucks down, we expect him to become a real good penalty killer and he can provide offense as well. He’s got a lot of tools that he provides the group.”


Jimmy Fox sanoi Wild-ottelun aikana Kuparista jotakin siihen tapaan, että nopeana luistelijan Kuparin pitäisi pelata/ajaa yks-yhtä tilanteissa maalille, vaikka varsinainen maalin tekeminen olisikin epätodennäköistä. Pakkohan sitä on olla Foxyn kanssa samaa mieltä, kun itse olen ajatellut ihan samalla tavalla siitä lähtien kun olen Kuparin pelejä AHL:ssä ja NHL:ssä katsellut.

edit.

Lisätään vielä se, että pakki Christian Wolanin laitettiin siirtolistalle ja Buffalo nappasi hänet. Ikävä juttu, koska Wolanin olisi ollut ihan käyttökelpoinen syvyyspakki vasemmalle sivustalle. Anderson, Björnfot, Edler, Määttä - näillä sitten mennään seuraavat kuukaudet.
 
Viimeksi muokattu:

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS
Sain itse juuri katsottua loppuu tuon Wild kamppailun. @heikkik kerkesi ensin, joten heitän vain muutamia huomioita.

Aika hemmetin pahoja virheitä, joista Wild rankaisi. Ykkösen / ykkösylivoiman tehojen varassa nyt menty kaksi peliä. Kakkonen on kiva ketju, mutta kyllä noiden jätkien täytyy alkaa osua tolppien välii. Halvempia duunariketjujakin on olemassa. Kolmonen on karmea shitshow. Ihan kuin yrittäisi rakentaa Lego-linnaa ja puolet osista on väärän kokoisia. Tkachevilla ei ole kyllä juurikaan annettavaa 5vs5 pelissä ja rassaa Vilardia huomattavasti. Kaliyev on vähän yksinäinen haahuilija, jonka vain odotetaan saavan niitä "ranteet lukkoon" paikkoja. Kupari oli nelosen paras lenkki mielestäni, koska nyt siinä touhussa alkaa olla yritys. Jalat käy ja kroppa on saanut voimaa. Röyhkeyttä kuulutan myös itse lisää ja tuollainen Joppe Armia ei olisi todellakaan pahitteeksi. Lizotte on kyllä aivan pihalla. Selkä kyyryssä mennään ilman mitään järkeä. Tuo 1-1 tasoitus oli aika hyvä esimerkki, kun katsoo missä Lizotte veto hetkellä liikkuu. Viime kaudella kuulutin hänet jo ulos, mutta käsky pitää näköjään toistaa.

Kokonaisuutena peli oli kyllä aika tuskaista roiskimista. Wild oli sijoittunut todella hyvin läpi kentän ja avaaminen oli Kingsille lähes mahdotonta. Peli rupesi rullaamaan, kun päätyyn päästiin, mutta se oli valtavan työn takana.

Posin kautta:
Quick pelasi hyvin. Maaleille ei voinu mitään, kun parhailta sektoreilta pääsee laittamaan kiekkoa uuniin.
Ykkösylivoima on ihanan rauhallinen. Tkachevin aseet pääsee parhaiten tai ainoastaan esiin tuolla paikalla. Veto saisi osua paremmin maalia kohti, koska vasuriin aukeaa hyvin tilaa. Vilardia voisi kokeilla tällä tontilla myös. Brownin työtä maalin edessä ei voi kuin ihailla. Nytkin hänellä oli tärkeä rooli, jotta Arvidsson pääsi rauhassa laittamaan kiekon uuniin.
Kopitar on enää 287 pisteen vauhdissa, mutta on hän taas monsteri-iskussa. Toivottavasti jaksaa vain koko pitkän kauden. Doughty on myös löytänyt heti tehonsa ja Mikeyn kanssa peli toimii.. välillä.

Seuraavana edessä kauden eka roadtrip Nashville -> Dallas -> 2 x St.Louis. Tästä kiertueesta saa vähän parempaa kuvaa millä tasolla Kings operoi vs. Länsi.

Edit. Näin jostain artikkelista, että Kings ei tehnyt viime kaudella yhtään maalia 6 vs 5 tilanteessa (eli ilman maalivahtia). Nytkään sitä maalia ei tullut, mutta tuo ylivoima antaa jo nyt uskoa, että kyseinen putki menee tällä kaudella poikki. Tämmöinen hauska seurattava sivuseikka siis.
 
Viimeksi muokattu:

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS
Kiertue alkoi sitten 1-2 tappiolla Nashvillessa. Jatkumoa Wild pelistä ja Kingsin nihkeästä pelaamisesta. Pelissä oli monta vaihetta, kun Losilaiset puskivat päätä läpi betoniseinän. Avauspelaamisessa on uskomattomia vaikeuksia ja tuo matala trap aiheuttaa itselle kummastusta, koska joukkueella olisi mielestäni varaa olla aggressiivisempi. Periaatteessa tuo peli olisi pitänyt tappaa toisessa erässä ekan maalin jälkee. Kings oli siinä vaiheessa parhaimmillaan ja ylivoimakin tarjottiin. Walkerin kömpelö jäähy erän lopussa käänsi momenttumin hetkeksi Predsille ja niin se voittokin karkasi.

Petersen oli hyvä läpi ottelun. Ekassa maalissa Björnfot hävisi Granlundille kamppailun maalin edessä ja kiekko valui Duchenelle täydelliseen paikkaan. Toisessa maalissa koko viisikko jäätyi totaalisesti viivakudin jälkeen ja Sissons sai miettiä pari sekuntia siirtoaan Jeannotin lapaan. Petersen torjui myös rankkarin ja pari huippupaikkaa. Ärsyttää hävitä, kun veska on hyvä.

Kaliyev oli heivattu sivuun ja Moore nostettu kolmoseen. Moore pelasi Vilardin kanssa hyvin yhteen, mutta Tkachev ei taaskaan oikein ymmärrä, mitä kentällä pitäisi tehdä. Oudointa on tuo Tkachevin puolustaminen. Hän periaatteessa luistelee kiekollisen kaverin selustassa hamaan tappiin saakka. Moore yritti ohjailla kaveria, mutta välillä tuli outoja tilanteita, joissa Vilardi ja Moore tuijottivat hölmistyneenä metrin päästä, kun venäläinen vain jatkaa ja jatkaa jahtaamista.

Grundström oli asetettu neloseen ja oli ihan pirteä. Kupari pelasi nyt paremmin ja pääsi jopa paikoille. Iafallon syötöstä olisi kyllä pitänyt rankaista, vaikka Saros nopeasti liikkuikin. Silti Kuparin esitykset kyllä lupaavat ihan hyvää Joppe Armia kloonausta ajatellen.

Ylivoima oli ensimmäistä kertaa aivan umpi surkea. Myös lopun peli ilman maalivahtia oli kauheata hätäilyä. Yksi veto viimeiseen kahteen minuuttiin.

Arvidsson oli aktiivinen, mutta hänellä oli ihan selkeästi extra latinki kohdatessaan entiset joukkuetoverit.

Jotenkin tuo pelitapa ärsyttää tällä hetkellä vai onko se vaan jokin henkinen lukko pelaajien niskassa, joka tekee pelaamisesta ihan ihmeellistä ripulointia. Tuo avauspelaaminen täytyy saada kuntoo ja oman pään merkkaus kurinalaisemmaksi. Nytkin Predsille tarjottiin ihan liikaa paikkoja ihan tyhjästä, kun nukahdettiin seuraamaan kiekkoa. Posia on se, että pelit ovat olleet tiukkoja maalimäärissä. On vaa nukahdettu väärissä paikoissa väärään aikaan.

Seuraavana Dallasiin ja heti seuraavan päivänä St.Louisiin. Ihmetellään sitten taas lisää.

GKG!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Nashville-pelistä ei nähnyt kuin koosteen, mutta enpä tainnut mitään sen kummempaa menettää. Kuparin ja Grundströmin otteita olisi ollut kiinnostavaa katsella - toivottavasti ovat kentällä Dallasia vastaan. Kupari (+ "nelosketju") sai positiivista kommenttia McLellanilta myös aamun harjoitusten jälkeen, joten luulisi ketjun olevan kokoonpanossa myös seuraavissa otteluissa.


Katselin läpi Ontarion tähänastiset ottelut. Ensimmäisestä pelistä voitto varsinaisella peliajalla (5-2), toisesta tappio voittomaalikisassa (2-3) ja kolmannesta voitto jatkoajalla (4-3). Joukkueen tehopelaajia ovat olleet kesällä sainattu T.J. Tynan (0+5) ja maalipyssy Martin Frk (3+0). Ainakin näiden kolmen pelin perusteella Tynanin hankinta oli nappiveto. Hän on erinomainen esimerkkipelaaja Reignin nuorille, pienehköille hyökkääjille (Madden, Turcotte, Fagemo, Dudas). Liukasliikkeinen Tynan on hyökkäyspäässä todella luova pelaaja, joka antaa tarkkoja ja oivaltavia (yllättäviä) syöttöjä. Eikä kuitenkaan fuskaa puolustuspäässä liikaa, vaan osallistuu peliin koko kaukalon pituudelta. Jos jonkun pelaajan, niin Alex Turcotten kannattaisi seurata Tynanin pelaamista tarkalla silmällä.

Pakeista Jacob Moverare on jatkanut siitä, mihin viime kaudella jäi eli on ollut Ontarion paras pakki. Sean Durzi ja Kale Clague saavat ylivoima-aikaa (Durzi ykkösessä, Clague kakkosen viivalla), mutta minusta ovat hommassaan viivamiehenä vain kelvollista tasoa. Puoluspäässä molemmat ovat parhaimmillaan keskikertaisia, Clague aivan liian usein suorastaan surkea. Jotakin Claguen kehittämisessä on mennyt pieleen, kun puolustuspelaaminen ei ole AHL-vuosien aikana juurikaan kehittynyt. Ihmeloikkia kehityksessä pitää tapahtua, jotta heistä tulisi NHL-tason pelimiehiä.

Suurempia toiveita kohdistan kahdessa ottelussa pelanneeseen Jordan Spenceen. Välihyökkääjä/rover -tyylinen kaveri ja aika riskaabeli omassa päässä, mutta ei pelkää pelata. Toinen nuori rightin pakki Helge Grans pelasi Spencen tilalla yhdessä ottelussa. Ruotsalainen on iso ja ikäisekseen vahvanoloinen ja liike on parempaa kuin esim. Austin Strandilla. Heikoin osa-alue Gransilla on syöttäminen. Hän hakee usein keskipitkiä tai pitkiä avaussyöttöjä ja useinmiten ne katkaistaan ja vastustaja pääsee edulliseen hyökkäysasemaan. Kerran hänen todella pitkä riskisyöttönsä Tynanille onnistui ja tämän jatkosyötöstä Turcotte pääsi tekemään kauden avausmaalinsa. Jos Gransille saadaan taottua päähän kovan, tarkan ja varman avausyötön tärkeys, niin ruotsalaisesta voi kehittyä käyttökelpoinen kahdensuunnan pakki.

Maalivahdeista Matt Villalta on pelannut kahdesti - molemmat voittoja - ja Jacob Ingham oli tolppien välissä rankkarikisassa hävityssä matsissa. Vaikkei Villatan torjuntaprosentti mitenkään ihmeellinen ole (90,6), niin minusta hän oli molemmissa otteluissa vähintään hyvä. Samoin Ingham oli ainoassa pelissään hyvä. Maalivahtien pitäisi kehittyäkseen saada paljon pelejä ja valmennusjohdolla on hankala paikka, kun peliaikaa pitäisi löytää myös Garrett Sparksille. Sparks on kuitenkin periaatteessa organisaation kolmosvahti Petersenin ja Quickin takana ja jos ko. kaksikosta jompikumpi loukkaantuu, niin hänet kutsutaan ylös tuuraajaksi.

edit.

Ontariossa on paljon pienikokoisia pelaajia ja jotta nuoret pelaajat saisivat pelata ilman tökkimistä, ärsyttämistä ja sääntöjen rajamailla olevia taklauksia, niin sekä hyökkäykseen että puolustukseen pitäisi hankkia yksi kovaotteisempi pelaaja. Jos Turcottea, Maddenia, Spenceä ja Fagemoa saa tulevissa otteluissa kolhia yhtä vapaasti kun tähän asti on saanut kolhia, niin ennemmin kuin myöhemmin joku heistä on sairastuvalla jokin luu murtuneena tai aivotärähdykseen saaneena.
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: nuck

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS
Olipahan melkoiset pelit Dallsissa ja St.Louisissa. Huolissaan täytyy kyllä olla. Peli on joka ilta sekavampaa ja McLellan ei nyt näytä löytävän oikeita lääkkeitä joukkueen pelin edistämiseksi. Paljon pitää tapahtua, jotta tää joukkue voi taistella pudotuspelipaikasta. Mahdotonta se ei ole, mutta ryhtiliikkeen on tapahduttava nopeasti.

Stars pelin kokoonpanomuutos oli Tkachevin siirto katsomoon ja Kaliyev siirtyi takaisin kolmoseen. Kings oli kyllä koko pelin aktiivinen ja sai rummutettua Holtbya, mutta tää on edelleen sitä samaa vanhaa tehotonta lätkää. Avainpelaajien viimeistely on luokatonta ja vedot tulevat heikoilta sektoreilta. Määrä ei korvaa laatua ja sen Stars opetti. Heiskanen on kyllä ihailtava pelaaja. Jos meillä olisi puoliksi yhtä hyvä pelaaja vasemmalla puolella, niin voisi Kingsin toiminta olla aivan uusissa uomissa.

Tuon pelin huolestuttavin asia oli Doughtyn loukkaantuminen. Palanen, jotta ei tällä hetkellä korvaa mikään. Alustavasti DD:n vamma ei ole vakava, mutta huilia on tiedossa silti. Lisää asiasta selviää, kun Kings palaa toisen Blues pelin jälkeen Losii.

Vilardin onnistuminen ylivoimalla oli tärkeä itseluottamuksen kannalta. Kausi ei ole lähtenyt kauhean hyvin liikkelle #13 osalta. Muutenhan tuo hyvä ylivoima on alkanut hiljalleen rapistua. DD:n puuttuminen ei asiaa ainakaan paranna.

Blues peliin muutos oli Olli Määtän liittyminen pelaavaan kokoonpanoon. Pelihän hävittiin aivan pystyyn erikoistilanteissa. En tiedä mitä ihmettä tuolle Kingsin alivoimalle on tapahtunut. Se on kuitenkin aikasemmin ollut iso selkäranka ja nyt se operoi 53% tehokkuudella. Ainoastaan Arizonassa pelataan huonompaa alivoimaa. Toki DD:n puuttuminen vaikutti Blues pelissä karusti, mutta ei tuo alivoima ole vakuuttanut missään vaiheessa muutenkaan. Surullisinta on tuo purkujen vaikeus sekä maalinedustan kaksinkamppailujen häviäminen.

Kings päästi myös yhden maalin ylivoimalla, joten tämä kruunasi tuon mahtavan erikoistilannepelaamisen.

Edler otti selkeän stepin johtajuudessa, kun DD puuttui, mutta Edler ei ole valitettavasti pelillisesti Doughty.

Toivon todellakin, että tuosta toisesta Blues pelistä jää positiivisempi ilme. Ketjut varmaan menevät uuteen uskoon, kun ei tunnu nyt millään muulla kuin ykkösketjulla natsaavan. Ja sekin ainut toimiva ketju voidaan pimentää. Danaultin ja Kempen perään huutelen tällä hetkellä eniten.

Toivottavasti saadaan Byfield nopeasti tuomaan luovuutta ja virtaa tuohon jengiin. Syksy on muuten pitkä ja harmaa...

GKG!
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS
Loppuihan tuo kiertue vihdoinkin. Saaliina yksi piste neljästä ottelusta, maaliero 6 - 15 ja kaksi kiekollisinta pakkia telakalle. Sean Walker sotkeutui Perronin jalkoihin ja näytti kyllä tuskaiselta poistuessaan jäältä.

Eka erä oltiin kyllä taas väärällä kaistalla ja tokassa hieman piristystä havaittavissa, mutta on se maalinteko vaikeea. Hussoa ei oikeastaan missään vaiheessa päästy testaamaan oikeasti. Blues pelasi fiksusti ja Kings heitteli nuhapumppuja logoon. Kolmas erä hävittiin Tarasenkon yksilötaitoon. Mikey Anderson on kyllä melkoinen bambi jäällä, anteeks nyt vaan. Periaatteessa jokaisesta pelistä löytyy tilanne, jossa #44 viedään aivan kahville. Nyt Tarasenko iski tulosruutumaalin komeasti Mikeyn keräillessä kolikoita jäältä. Tarasenko lisäsi johtoa läpiajosta... Mikey Andersonin huonon viivatoimituksen seurauksena. Karulla tavalla näkyy tuo pakiston ohkaisuus. Vaikka olen välillä ruoskinut Doughtya siitä, että hän jättää Andersonin pulaan, mutta nyt Mikey on aivan eksynyt ilman DD:tä. Toki nuo loukkaantumiset sekoittavat rytmiä valtavasti, mutta tuossa porukassa on karuja kuiluja osaamisessa.

Kupari pelaa mielestäni koko ajan paremmin. Aloittaminen on haastavaa, mutta hänellä on kykyjä haastaa taidoilla sekä kropalla. Ratkaisut ovat vielä hätäisiä, mutta niissä alkaa olla ideaa. Toivottavasti hän saa onnistumisia, koska paikkoja siunaantuu pienestä roolista huolimatta.

Kahden päivän huili edessä ja sitten ihmetellään ketä jätkiä on kasassa ja ketä ei. Kotiputki alkaa Jetsillä, mutta perään tulee Habs sekä Sabres, joiden kohdalla kurssin on käännyttävä väkisin. Kotiputken kaksi viimeistä kohtaamista ovat Bluesia ja Devilsia vastaan.

Kenttäpelaajista Kopitar, Brown, Arvidsson ja Doughty saavat puhtaat paperit kauden alusta, mutta muilla on varaa parantaa ja isolla osalla huomattavasti. Danault, Kempe, Tkachev, Vilardi ja Kaliyev ovat tehneet yhteensä kaksi maalia. Secondary scoringin on vastattava huutoon, koska ykkönen ei meitä kannattele yksinään. Kyllä tässä alkaa hieman Todd McLellanin suuntaan katseet kääntyä. Seuraavaksi Blaken ja Robitaillen norsunluutorniin, jos peli näyttää tuollaiselta selviytymiseltä illasta toiseen.

Vedetään pari päivää happea ja jatketaan sitten kotiluolassa.

GKG!
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS




Noni. Nyt sitten ohentui oikea puolikin pidemmäksi aikaa. Kyllähän tää huutaa treidiä väkisinkin, jos Doughty palaa vasta jouluna askiin. Kings pelaa tuolla aikavälillä 20-24 ottelua. Strand, Durzi, Clague ja kumppanit pääsevät varmaankin vuorollaan kokeilemaan onneaan tuolla Walkerin paikalla. Onhan tää iso katastrofi tähän kauden alkuun, joka muutenkin on ollut odotuksiin nähden huono.

Ketäs siellä Draftissa olikaan top 5...
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Noni. Nyt sitten ohentui oikea puolikin pidemmäksi aikaa. Kyllähän tää huutaa treidiä väkisinkin, jos Doughty palaa vasta jouluna askiin. Kings pelaa tuolla aikavälillä 20-24 ottelua. Strand, Durzi, Clague ja kumppanit pääsevät varmaankin vuorollaan kokeilemaan onneaan tuolla Walkerin paikalla. Onhan tää iso katastrofi tähän kauden alkuun, joka muutenkin on ollut odotuksiin nähden huono.

Treidiä vai myönnettäänkö, että tälläkin kaudella pudotuspelit menee ohi ja keskitytään kehittämään nuoria pelaajia parhaalla mahdollisella tavalla?

Losissa on kaksi pelaajaa - Kopitar ja Doughty - joiden pitempiaikaista poissaoloa joukkue ei kestä ja nyt puolustuksen kulmakivi on sivussa neljänneksen kaudesta. Kun vielä samaan syssyyn toinenkin ylivoimapakki loukkaantui, niin onhan tilanne suorastaan surkuhupaisa. Mielenkiintoista nähdä miten GM Blake toimii tilanteessa. Toivottavasti ei tee mitään paniikkiratkaisua (ostosta), vaan myöntää tilanteen ja suuntaa katseen ensi kauteen. Arvidssonin ja Danaultin hankinnasta huolimatta joukkue on yhä rakennusvaiheessa!

Kuparista olen samaa mieltä kuin @Pakastin. Jos viime kaudella Kupari osoitti olevansa hyvä AHL-tason pelaaja, niin nyt taso alkaa olla "NHL-pelaaja". Tehot vielä uupuu, mutta jos otteet jatkuvat nykyisellä tasolla, niin väkisinkin jossakin vaiheessa pisteitäkin alkaa tulla.

LA Insiderin jutun mukaan näillä ketjuilla/pareilla oli menty harjoituksissa.

Arvidsson – Kopitar – Brown
Iafallo – Danault – Kempe
Moore – Lizotte – Kaliyev
Grundstrom – Kupari – Vilardi
Tkachev – Andersson – Lemieux
Athanasiou (red)

Bjornfot – Anderson
Maatta – Roy
Edler – Strand
Clague


Petersen / Quick

Itse todellakin tykkäisin nähdä ketjun Grundström - Kupari - Vilardi seuraavassa kolmessa ottelussa. Jälkimmäisessä St- Louis-ottelussa Kupari ja Vilardi olivat minusta joukkueen pirteimmät hyökkääjät ja Grundy on hyvä ajelemaan maalille ja aiheuttamaan sekaannusta vastustajissa. Ja lisäksi ruotsalainen on yllättävän hyvä ja oivaltava syöttäjä. Ja aina parempi jos Vilardi todellakin vihdoinkin sijoitetaan laitaan, sillä kaverin jalat eivät vaan riitä sentteriksi.

Kahdesta ensimmäisestä ketjusta toivoisin, että nykypeluutuksella eksyneen oloinen Iafallo palautettaisiin Kopin vasempaan laitaan ja Arvidssonia kokeiltaisiin Danaultin oikeassa laidassa. Iafallon ja Danaultin välillä ei tunnu löytyvän minkäänlaista kemiaa ja ex-Habshan huutaa rinnalleen Arvidssonin kaltaista laukojaa.

Practice 10/27 - Line Combinations + Alex Edler and Kale Clague interviews - LA Kings Insider

Björnfot otti viime ottelussa hyökkäävämpää roolia ja se oli hyvä juttu se. Vielä kun hyökkääjät tajuaisivat käyttää ruotsalaispakin nousuja hyväkseen, niin se oli vielä parempi juttu.

Farmissa Ontario aloitti kauden viidellä kotipelillä ja tuloksena neljä voittoa ja yksi tappio voittomaalikisassa. Seuraavista seitsemästä ottelusta kuusi on vieraissa ja vain yksi kotona, joten sen satsin jälkeen tietää paljon paremmin onko Reign todellakin niin hyvä miltä se on ekoissa peleissä on näyttänyt.

Vaikka Doughtyn ja Walkerin loukkaantumiset olivat huonompi juttu, niin toisaalta niistä seuranneet Strandin ja Claguen ylösnostot merkitsevät lisää jääaikaa nuorisopakeille Jordan Spencelle ja Helge Gransille. On vaikea olla innostumatta tästä kaksikosta ja näen heissä enemmän NHL-potentiaalia kuin Claguessa, Strandissa tai Sean Durzissa. Tai Mikey Andersonissa.
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
@heikkik @Pakastin

Kovasti toivon, että Blake malttaa nyt mielensä eikä lähde hakemaan mitään paniikkipaikkoja. Nyt vaan rohkeasti nuorille ruutua ja kasvunpaikkoja, ja miksei myös Määtän Ollillekin. Tämä loukkaantumistilanne saattaa kuitenkin pelastaa Robin työpaikan, vaikka playoffiin ei mentäisikään. Ennemmin lähtisin pohtimaan hyökkäyspään keventämistä. Keitä mukana on, joilla ei nähdä pidemmän päälle käyttöä? Brownia en laske, koska ura loppunee ensi keväänä. AA? Kempe? Koska alhaalta puskee lupaavampaa kaveria tilalle.
 
Suosikkijoukkue
NHL, Liiga, Leijonat, U20,
Miltä Kuparin meno näyttänyt noin muuten kuin tehojen valossa? Ilmeisesti vakiinnuttamassa paikkaansa tosta kolmosen keskeltä?
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS
Miltä Kuparin meno näyttänyt noin muuten kuin tehojen valossa? Ilmeisesti vakiinnuttamassa paikkaansa tosta kolmosen keskeltä?

Koko ajan peli peliltä paremmalta. Kupari on kyllä ottanut neuvoista kopin ja suoraviivaistanut peliään maalia kohti. Taitoahan kaverilla on. Jalat käy ja kroppa on iso. Turha näprääminen on jätetty pois ja se päätön kulmiin ajo ilman ideaa jatkosta on unohdettu.

Kupari on myös onnistunut puolustusalueella ihan ok. Pääasia, että Rasmus laittaa itsensä likoon ja kamppailee laidoilla tosissaan. Virheitä sattuu tietenkin, mutta tilanteet Rasse pelaa loppuun. Nyt tuossa kolmosessa Mooren kanssa on selkeästi helpompi pelata keskustaa omissa ja Kaliyev taas tuo hyökkäyspäähän hyvän tutkaparin.

Mulle Kupari on ollu iso plussa ja selkeästi nousujohteisesti. Eihän tuo pistetahti tule jatkumaan muuten kuin yksittäisinä ryppäinä, mutta eipä kukaan odotakkaan jatkuvaa tehoilua. Tärkeitä onnistumisia kuitenkin, koska paikkoja on ollut. Ylivoimavastuutakin annettiin vihdoin ja 1+1 on aika kova statement, vaikka Habs olikin täysin kuutamolla tuon pelin ja syöttö tuli suorasta hyökkäyksestä.

Kupari on käytännössä vienyt sen Byfieldille pedatun paikan, joka annettiin Vilardille, joka taas ei kyennyt sitä aukkoa täyttämään. Hyvin mennyt siis.
 
Viimeksi muokattu:

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Miltä Kuparin meno näyttänyt noin muuten kuin tehojen valossa? Ilmeisesti vakiinnuttamassa paikkaansa tosta kolmosen keskeltä?

Olin just naputtelemassa vastausta, mutta @Pakastin vei sanat suustani. Ihan samalla mielellä eli

- meno peli peliltä parempaa. Koska onnistumisia on tullut (en tarkoita vain maaleja), niin uskaltaa osallistua peliin. Minusta viime kaudella NHL:n pelinopeus oli Kuparille vähän liikaa, mutta tällä kaudella peli on hidastunut - tai siis Kuparin peliluku nopeutunut - sille tasolle, että Kupari pystyy jo tekemään peliä eikä vain selviytymään siellä.

- olisi mielenkiintoista tietää miten paljon Kuparin voima-arvot ovat kesän aikana nousseet, koska fyysinen pelaaminen on kehittynyt silmiinpistävästi viime kauteen verrattuna. Vie taklauksia loppuun asti ja takakarvauksissa ei vain ujosti koputtele mailalla tai seuraa vierestä, vaan pelaa vastustajan pois kiekosta vartalokontaktilla tai vahvalla mailapelillä. Minusta Kuparin puolustuspelaaminen NHL:ssä on tällä hetkellä parempaa kuin se oli viime kaudella AHL:ssä. Ja parhauttahan on, että kiekollisena hän ajaa maalille eikä kurvaa kohti kaukalon nurkkaa.

- Montrealia vastaan Kupari pelasi ylivoimalla samalla paikalla kuin hän pelasi viime kaudella Ontariossa (viivalla oikealla puolella). Vaikka hän sielläkin veteli ranteella samantapaisia laukauksia kuin maaliin johtanut veto Montrealia vastaan, niin eivät ne olleet läheskään noin kovan näköisiä. Olen pitänyt Kuparin laukausta hänen heikkoutenaan - fyysisen pelaamisen puuttumisen lisäksi - mutta silläkin saralla taitaa punttisalilla tehty työ kantaa hedelmää.

- sitä onko Kupari kolmos- vai nelossentteri on paha sanoa. Samoja jääaikoja Lizotten kanssa, mutta Kuparilla yv-aikaa ja Lizottella av-aikaa

- kausi on pitkä ja viime kaudella Kuparin pelaamisen taso (AHL:ssä) hiipui kauden edetessä (mikä siis on tuollaiselle reilu parikymppiselle kaverille ihan tavallista). Kuparilla on kuitenkin loukkaantumisen ja koronaepidemian takia varsin vähän kokemusta ammattilaispelaamisesta Pohjois-Amerikassa. NHL:ssä 14 ottelua ja AHL:ssä kuutisenkymmentä matsia eli yhteensä ei edes yhtä täyttä kautta. Eikä yhtään kokemusta pitkistä vieraspelireissuista ja aikaeroista. Vaikeampia vaiheita varmasti vielä tulee, mutta siinä vaiheessa täytyy yrittää muistaa että kauden alkuvaiheessa Kupari ylitti odotukset ja näytti useammassakin ottelussa tosi pätevältä nuorelta NHL-pelurilta!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Tämä loukkaantumistilanne saattaa kuitenkin pelastaa Robin työpaikan, vaikka playoffiin ei mentäisikään. Ennemmin lähtisin pohtimaan hyökkäyspään keventämistä. Keitä mukana on, joilla ei nähdä pidemmän päälle käyttöä? Brownia en laske, koska ura loppunee ensi keväänä. AA? Kempe? Koska alhaalta puskee lupaavampaa kaveria tilalle.

Mietin ihan samaa. Blaken työpaikka saattaa olla turvassa, mutta jos kausi menee pahasti pieleen (jäädään selvästi playoffspaikasta ja ollaan NHL:n pohjalla yhdessä Arizonan, Chicagon ja Montrealin kanssa), niin saako McLellan jatkaa vielä sopimuksensa viimeiset vuodet? Onko hän sopiva ja hyvä valmentaja kehittämään nuoria kavereita?

Hyökkäyspään keventämisen ongelmana juuri tällä hetkellä on mahdollisesti myytävien pelaajien olematon treidiarvo. Kempen kausi ei ole alkanut kovinkaan hyvin ja AA ollut loukkaantuneena. Lizotte? Grundström? Vilardi? Lemiux? Andersson? Kaikki RFA-pelaajia ensi kesänä.

Vaikka se nuorten pelaajien kannalta olisikin v-mäistä, niin sairastuvan tyhjetessä lähettäisin waivervapaat Kaliyevin ja Kuparin Ontarioon ja Tkachevin KHL:än isompiin kaukaloihin. Byfieldin tervehtyessä oletan hänen aloittavan kauden muutamalla kuntoutuspelillä AHL:ssä.
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Mietin ihan samaa. Blaken työpaikka saattaa olla turvassa, mutta jos kausi menee pahasti pieleen (jäädään selvästi playoffspaikasta ja ollaan NHL:n pohjalla yhdessä Arizonan, Chicagon ja Montrealin kanssa), niin saako McLellan jatkaa vielä sopimuksensa viimeiset vuodet? Onko hän sopiva ja hyvä valmentaja kehittämään nuoria kavereita?

Hyökkäyspään keventämisen ongelmana juuri tällä hetkellä on mahdollisesti myytävien pelaajien olematon treidiarvo. Kempen kausi ei ole alkanut kovinkaan hyvin ja AA ollut loukkaantuneena. Lizotte? Grundström? Vilardi? Lemiux? Andersson? Kaikki RFA-pelaajia ensi kesänä.

Vaikka se nuorten pelaajien kannalta olisikin v-mäistä, niin sairastuvan tyhjetessä lähettäisin waivervapaat Kaliyevin ja Kuparin Ontarioon ja Tkachevin KHL:än isompiin kaukaloihin. Byfieldin tervehtyessä oletan hänen aloittavan kauden muutamalla kuntoutuspelillä AHL:ssä.

En ole valmentajapotkujen ystävä, mutta McLellan ei koskaan ole vaikuttanut muulta kuin varman päälle -valinnalta. Otetaan joku joka ei ole todennäköisesti katastrofi, ja Rob sekä Luc saavat lisäaikaa selvittää, mikä on laivan oikea kurssi. Vaikea uskoa, että nykyvalmennuksella ikinä Stanley Cupia nosteltaisiin, ja se kai tavoite on?

Alaslähettäminen on toki vaihtoehto, mutta siinä tapauksessa nämä nyt jo NHL-tasoiset kuparit ja kaliyevit syövät Ontariossa vastuuta hakevien peliaikaa. Tästä syystä lähtisin itse keventämään rosteria. Kohta käsillä ovat kuitenkin ne ajat, jolloin on valittava mihin hevosiin luotetaan. Vaihtoarvo on tässä tilanteessa jopa toisarvoinen, kunhan saadaan niille, joihin päätetään panostaa maksimaalisesti vastuullista peliaikaa.

Vilardista en luopuisi. Potentiaali on edelleen olemassa, vaihtoarvo minimaalinen ja loukkaantumisten vuoksi Gabe on käytännössä 2-3 vuotta ikäistään nuoremman pelaajan tilanteessa opettelemassa NHL-ammattilaisen elämää.

Tästä tulikin mieleeni, missä menee JAD? Ontarioon joutuminen tuli ainakin minulle yllätyksenä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös