Lisäaineita ruoassa!

[Yläpesä]

Hämmästyin, kun yleensä niin ajantasaiselta JA-foorumilta ei löytynytkään ennestään lisäaineaiheista ketjua. No, korjataan asia.

Yleisen tiedostuksen myötä Yläpesäläänkin on viime ajat ostettu eri valmistajien leikkeleet nimenomaan natriumglutamaatittomana versiona. Aiheuttaahan tuo arominvahventeena käytettävä suola tunnetusti erinäisiä pahoinvointivaivoja kuten migreeniä, kuvotusta ja nivelkipuja. Austaliassa otettiin 2002 käyttöön jopa laki joka velvoittaa myös ravintolat ilmoittamaan ruokalistoillaan aineen käytön. Espoon kaupunki lopetti natriumglutamaatin käytön kouluruuassa syyslukukauden 2009 alusta. Itse en ollut kiinnittänyt kyllä asiaan mitään huomiota, ruoka on aina maistunut hyvin ja kiinalaisateriankin jälkeen olo on ollut yleensä tyytyväisen raukea.

Sattumalta sitten tuli nähtyä dokumentti lisäaineista, jossa tehtiin myös ihan asiallinen sokkokoe tavallisilla ihmisillä ja sellaisilla jotka ovat kertoneet saavansa em. kaltaisia oireita natriumglutamaatista. Testi paljasti hyvin karulla tavalla, että nämä "allergiset" saivat oireita pelkän kuvittelun perusteella eivätkä reagoineet lainkaan itse aineeseen. Pienellä kirjallisuustutkinnalla on pakko päätyä ihan samaan johtopäätökseen. E621:a kuten monia muitakin lisäaineita löytyy sitä paitsi luonnostakin ihan itsestään. Tomaatit, sienet, liha, runsasproteiiniset elintarvikkeet ja maitovalmisteet ovat luontaisesti E621-pommeja. Puolukassa on peräti viittä lisäainetta ihan metsästä poimittuna: happoja (E 200, E 210), hyytelöimisainetta (E 440), väriaineita (E 160a, E 163).

Huvittavinta lienee se, että kun E621:n käyttöä on aiheettomien pelkojen vuoksi rajoitettu, on teollisuus alkanut sen sijaan käyttää hiivauutetta. Hiivauutteen määrää ei tarvitse ilmoittaa tuotteessa. Hiivauute on käytännössä natriumglutamaattia.

Meille palasi jääkaappiin E621-kinkkuleikkeet.

 

[Tarinankertoja]

Jos nämä asiat kiinnostavat vähäkään, on lukulautaselle otettava Mats-Eric Nilssonin kirjat "Petos Lautsella", "Aitoa ruokaa" ja varsinkin "Vaara vaanii kattilassa"

Jos siis haluaa tietää miksi mitäkin lisäainetta käytetään ja mitenkä elintarviketeollisuus toimii ym. ruuantuotannon asioita mm. ekologisena pidetyn soijan tuotanotprosessista.

ensimmäinen vihje pakkauselosteessa siitä, että kaikki ei ole ihan kuten pitäsi, on sana "aromi". Armeja ei tartte luetella, niistä ei pidetä E aineiden tapaan kirjaa ja ennenkaikkea.. miksi aromia on lisätty? Koska sitä oikeaa ruoka-ainetta, josta maku tulisi on niin vähän, että se ei maistu (mutta voidaan siten käyttää "mustikka" nimeä vaikka siä ois vaan yksi marja ja maku tulee kemiallisesta aromista).

Tiedeättekö, että tuorepuristettu appelsiinimehun "tuorepuristettu" tarkoittaa, että ne on puristettu tuoreeltaan n. vuosi sitten ja tämän jälkeen pakastettu kuljetusta ja varastointia varten kunnes 11kk myöhemmin on mehupurkki täynnä "tuoretta" mehua kuluttajalla.. tämmösiä nimeämishuijauksia on ruokakauppa täynnä.


Kirjat saa kirjastosta, vaan eivät paljoa kaupssakaan maksa. Suosittelen..

 

[Tarinankertoja]

Meille palasi jääkaappiin E621-kinkkuleikkeet.

Kinkkuleike... eli lihat jauhetaan mössöksi ja puristetaan veden kanssa korkeapainepuristimessa lihaklöntiksi, josta veistellään kinkunsiivuja.

Oikeasta kinkusta EI saa pyöreitä tai neljön mallisia siivuja, vaan kaikki nämä ovat möyhennetystä lihasta kokoonpuristetuista pötköistä tehtyä. Ne myös kadottavat makunsa prosessissa, joten niihin on pakko listä aromivahvennetta, jotta ne maistuvat edes joltain...

Vielä kovempi huijaus on savustetut kinkkutuotteet, joita siis ei savusteta, vaan savun maku tulee armomista. Aitoja savustettuja kinkkuja suomessa ei taida markettimyynnistä juurikaan saada, ellei Tapolan jotain oikeata kinkkua (joka ei siis ole pyörä tai neljön mallinen siivu)

 

[pettter]

Joo kotona mä syön melko pitkälti lisäaineetonta ruokaa. Parikin kertaa olen kaupassa kaivanut kännykän taskusta ja katsonut netistä millainen jokin lisäaine on. Sekin tietenkin vähän hämää kun ei tiedä miten ne ovat siinä tuotteen kyljessä ilmoitettu.

Tosin yleensä mä syön ulkona vähintäänkin joka toinen päivä, enkä silloin pahemmin noista lisäaineista jaksa välittää. Vähän hassultahan tämä joo kuulostaa, mutta on se vaan niin kiva käydä vetämässä vaikkapa mäkkisafkat naamariin, niin siitä en viitsi tinkiä.

 

[Yläpesä]

Kinkkuleike... eli lihat jauhetaan mössöksi ja puristetaan veden kanssa korkeapainepuristimessa lihaklöntiksi, josta veistellään kinkunsiivuja.

Menee hieman ohi otsikon mutta en oikein jaksa ymmärtää tätä nimikeallergiaakaan. Jos leikkeessä on aitokinkun ohella vähemmän tärkeitä ruhonosia ja ehkä viljatuotteitakin niin mitäs sitten? Pelastuisiko maailma merkinnällä kinkkumakkaraleike?

Mössöksi ne aineet menee joka tapauksessa melko pian nielaisun jälkeen.

 

[Tarinankertoja]

Mössöksi ne aineet menee joka tapauksessa melko pian nielaisun jälkeen.

heh, eli sää laitat ruoka-ainekset kotona tehosekoittimeen ja juot siitä? Samanlaiseksi mössöksihän se ruoka menee parin purasun jälkeen...



Ja tämähän on asian ytimessä. Miksi mitäkin lisäainetta käytettään. Teollisuus puhuu yleensä säilyvyydestä, mutta tosiasiassa vain 2% lisäaineista on lisätty säilyvyyttä parantamaan. Suurin osa on makuun ja suutuntumaan, sekä teollisen prosessin nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi lisättyä mössöä. Esim leivistä tehdään ilmavia paineilmalla ja parilla lisäaineella, ei näet tartte tuhlata aikaa taikinan nostatukseen jne.


Ruokaa jos ajattelee vain polttoaineena, niin toki, energia, hivenaine ja vitamiinimäärinä.. who cares miltä ne maistuu…

Mutta mulle Ruoka on nautinto, hyvä ruoka. Vesilihamössöleikkele maistuu tasan siinä olevilta mausteilta, suolalta ja E621:ltä. Jos haluan kinkkua, haluan oikeata kinkkua, joka maistuu lihalle, ei suolavedelle.

Sama koskee kaikkia tuotteita, haluan niitä oikeita ruoka-aineita, en keinotekosta mössöä, jonka ainoa tarkoitus on maksimoida elintarviketeollisuuden voitot. JA tämä on koko lisäainejärjestelmän ydin.

Nilssonin jalanjäljissä haluan Aitoa Ruokaa.

 

[mikse]

Mä lopetin muistaakseni Jatkoajan päänsärkyketjun innoittama naglun käytön pari kolme vuotta sitten ja siinä samassa kuukauden-puolentoista välein toistuneet migreenit vaihtuivat kerran pari vuodessa taajuudelle. Sen jälkeen asioita tutkiessa jäi myös mainittu hiivauute kokonaan ja pari muuta ainetta on ns tarkkailussa.

Tuo "Aitoa ruokaa" löytyy lahjaksi saatuna kirjahyllystä. Kyllähän kirjassa varmasti perää on, mutta väittäisin myös, että melkein asiasta kuin asiasta saisi kirjoitettua puoleen tai toiseen omiin tarkoitusperiin sopivan opuksen.

Missään tapauksessa en silti aio palata noihin lisäaineisiin tai valmismarinoituihin tuotteisiin tms, kun ei niiden poisjättämisestä mitään haittaa ole ollut. Tai eipä valehdella, pari kertaa olen mökillä jättänyt grillimakkaran syömättä, kun pakettia ei ole enää näkynyt mailla halmeilla. Useimmiten jätän sen kyllä muutenkin kokonaan syömättä.

 

[Yläpesä]

heh, eli sää laitat ruoka-ainekset kotona tehosekoittimeen ja juot siitä? Samanlaiseksi mössöksihän se ruoka menee parin purasun jälkeen...

Tätäkin voisi joskus kokeilla ihan piruuttaan jonkun täytetyn voileivän kohdalla. Eikös raakaruokafiilistelijät tee juuri tällaisia pirtelöitä?

Ja tämähän on asian ytimessä. Miksi mitäkin lisäainetta käytettään. Teollisuus puhuu yleensä säilyvyydestä, mutta tosiasiassa vain 2% lisäaineista on lisätty säilyvyyttä parantamaan. Suurin osa on makuun ja suutuntumaan, sekä teollisen prosessin nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi lisättyä mössöä. Esim leivistä tehdään ilmavia paineilmalla ja parilla lisäaineella, ei näet tartte tuhlata aikaa taikinan nostatukseen jne.

OK. Oli syy tai tarkoitus mikä hyvänsä niin minua kiinnostaa lähinnä se, mitä oikeasti tiedetään lisäaineista ja mitä käytetään erinäisten psykosomaattisten oireiden lietsomiseen tietyissä herkkähipiäisissä piireissä (a la sähköyliherkkyys tai fibromyalgia). Ruoka-ainekeskustelu on varmasti paikallaan mutta omassa mielessäni niin massiivinen sekamelska johon olennaisesti liittyy moderni kaupunkikeskeinen kahdeksasta neljään -elämäntapa etten kykene hahmottamaan kovin olennaisia muutoksia siihen. Voisi väittää että meille tarjotaan kinkkuleikettä ja metrimunaa koska rakastamme megamarketteja moottoritien varrella.

Mutta mulle Ruoka on nautinto, hyvä ruoka. Vesilihamössöleikkele maistuu tasan siinä olevilta mausteilta, suolalta ja E621:ltä. Jos haluan kinkkua, haluan oikeata kinkkua, joka maistuu lihalle, ei suolavedelle.

Toki, niin minäkin haluaisin ja todennäköisesti ostaisinkin, jos lompakko olisi pohjaton ja Siwan, Citymarketin sijaan lähimmän 5km säteellä olisikin jokin herkkupuoti tai edes Stokkan ruokaosasto. Mutkueioo. Kumpaakaan.

Juhlaruoka ja viikonlopun gurmee toki erikseen ja kesällä mielellään ajattelee asioita enemmän nautinnon kautta, mutta tammikuun arki-illat mennään kätevyyden ekonomialla. Jos lisäaineet mahdollistavat sen JA ovat tutkitusti huolettomia käyttää niin aina paree.