Ikävänkantaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Tasavallan presidentin järjestämällä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla on Suomessa pitkät perinteet: juhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1919, joskin vain 150 hengen kahvitilaisuutena, jota emännöi presidentti Ståhlbergin Aino-tytär. Itsenäisyyspäivän vastaanotto on sittemmin kuulunut suomalaiseen juhlatraditioon hyvinkin kiinteästi; 93 vuoden aikana juhlat on jätetty pitämättä vain 15 kertaa.
Varsinkin sotavuosien jälkeen juhlat puolsivat paikkaansa konkreettisena arvostuksen ja kiitoksen osoituksena veteraanisukupolville. Ajoittain keskusteluun on kuitenkin alkanut nousta kysymys nykymuotoisen itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton merkityksestä ja tarpeellisuudesta, ja asia tulee merkittävällä tavalla ajankohtaiseksi ensi vuonna, kun Presidentinlinnan remontti alkaa. Vuoden 2013 juhlavastaanoton järjestämiseksi joudutaan etsimään vähintään evakkopaikka, jollaiseksi on ehdotettu mm. Finlandia-taloa - ellei juhlia sitten päätetä perua kokonaan.
Linnan juhlat voidaan edelleen nähdä kansallisen yhtenäisyyden juhlallisena osoituksena ja suurta yleisöä kiinnostavana tapahtumana, mistä kielii esimerkiksi yli kahden miljoonan tv-katsojan vuosittainen joukko sekä suunnaton palstatila läpi mediakentän. Lisäksi juhlilla on kiistämätön seremoniallinen merkitys. Toisaalta Linnan juhlien kokonaiskustannukset ylittänevät tänä vuonna neljännesmiljoonan euron rajan viimevuotiseen tapaan, joten mistään halvasta lystistä ei ole kyse. Voidaan myös kysyä, onko pramea julkinen juhliminen korrektia nykyisessä taloustilanteessa, Brysselin vallan alati vahvistuessa suhteessa Suomen kansalliseen itsemääräämisoikeuteen ja esimerkiksi Mannerheim-ristin ritarien miesluvun ollessa enää yksi.
Mitä mieltä olet, tuleeko tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton järjestämistä jatkaa vuodesta 2013 eteenpäin, ja jos, missä muodossa?
Varsinkin sotavuosien jälkeen juhlat puolsivat paikkaansa konkreettisena arvostuksen ja kiitoksen osoituksena veteraanisukupolville. Ajoittain keskusteluun on kuitenkin alkanut nousta kysymys nykymuotoisen itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton merkityksestä ja tarpeellisuudesta, ja asia tulee merkittävällä tavalla ajankohtaiseksi ensi vuonna, kun Presidentinlinnan remontti alkaa. Vuoden 2013 juhlavastaanoton järjestämiseksi joudutaan etsimään vähintään evakkopaikka, jollaiseksi on ehdotettu mm. Finlandia-taloa - ellei juhlia sitten päätetä perua kokonaan.
Linnan juhlat voidaan edelleen nähdä kansallisen yhtenäisyyden juhlallisena osoituksena ja suurta yleisöä kiinnostavana tapahtumana, mistä kielii esimerkiksi yli kahden miljoonan tv-katsojan vuosittainen joukko sekä suunnaton palstatila läpi mediakentän. Lisäksi juhlilla on kiistämätön seremoniallinen merkitys. Toisaalta Linnan juhlien kokonaiskustannukset ylittänevät tänä vuonna neljännesmiljoonan euron rajan viimevuotiseen tapaan, joten mistään halvasta lystistä ei ole kyse. Voidaan myös kysyä, onko pramea julkinen juhliminen korrektia nykyisessä taloustilanteessa, Brysselin vallan alati vahvistuessa suhteessa Suomen kansalliseen itsemääräämisoikeuteen ja esimerkiksi Mannerheim-ristin ritarien miesluvun ollessa enää yksi.
Mitä mieltä olet, tuleeko tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton järjestämistä jatkaa vuodesta 2013 eteenpäin, ja jos, missä muodossa?