Ilveksen lipputulot odotetusti selkeästi paremmat kuin naapurilla. Koska Tampereen ykkönen. Näin se vaan menee.
Eipä ole ennen yksi viesti aiheuttanut niin suurta myötähäpeää kuin tämä.
Ilveksen lipputulot odotetusti selkeästi paremmat kuin naapurilla. Koska Tampereen ykkönen. Näin se vaan menee.
Mouhijärvellä on tilaa, jos häpeää oman seuran kannattamista.Eipä ole ennen yksi viesti aiheuttanut niin suurta myötähäpeää kuin tämä.
Tuskin kukaan häpeää omaa seuraansa. Eivät vain omaa samanlaisia värilaseja. Paitsi eräs Ankkalinnalainen.Mouhijärvellä on tilaa, jos häpeää oman seuran kannattamista.
Täyttä asiaa kirjoitat! Ilmaislippujen kohteena näen ainoastaan nuoremmat ikäluokat (koululaiset, opiskelijat) ja heillekin vain riittävän harvoin toteutettuna. Pahoinvointialueen henkilöstön ”palkitseminen” menee markkinointitoimena, mutta tuskin tuottaa pidemmälläkään aikavälillä.Faktojahan tässä on enemmänkin peräänkuulutettu denialismin sijaan.
Otetaan esimerkkinä tammikuun JYP- ja Jukurit -ottelut, joihin oli Pirkanmaan Hyvinvointialueen henkilöstölle jaossa lippuja vieraspäätyyn ja -kulmiin sekä noin puolikkaaseen yläkertaan (karkeasti arvioiden 5000 paikkaa ottelua kohden).
Kohderyhmän koko on noin 21 000 henkeä, keski-ikä noin 48 vuotta ja näistä noin 2/3 naisia ja 1/3 miehiä. Hyvinvointialue vastaa julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista. Liput olivat tarjolla HVA:n intranetin linkin kautta tai kirjaamalla Lippupisteen sivuilla kampanjakoodin "PIRHA" (eli myös kuka tahansa on voinut käydä tällä koodilla lunastamassa lippuja). Lippuja sai ymmärtääkseni ottaa useammankin.
Kyseisen kampanjan JYP-ottelun yleisömäärä oli 6586 ja Jukurit-ottelun 6705. Kummatkin olivat arkipelejä. PirHalle tarjottujen katsomopaikkojen täyttöaste näytti katsomokartan perusteella suhteellisen heikolta. Heitetään tähän silmämääräisenä arviona katsomokartan pohjalta, että yläkatsomossa oli noin 1500 katsojaa.
Ilman kampanjaa ei yläkertaa olisi tarvinnut avata ollenkaan, koska myytyjen lippujen määrä jäi sille tasolle, että pelkkä alakatsomo olisi riittänyt. Yläkerran satunnaiskatsojat eivät juuri tunnelmaa lisää eli myös aineeton lisäarvo on vähäinen.
Yläkerran avaamisesta syntyy kuluina mm.
- käytävien, katsomoiden ja WC-tilojen siivouskulut ja jätehuolto (oletus: kiinteä sopimushinta palveluntuottajalta koko yläkerran osalta, katsomolohkoille erillishinta)
- järjestyksenvalvontakulut (noin 10 katsomolohkoa auki, yksi järjestyksenvalvoja lohkoa kohti)
- myyntipisteiden henkilöstökulut (pop-up -fanituotemyynti ja muut myyntipisteet, noin 10 myyjää)
- ravintolapisteiden henkilöstökulut (NoHo vastannee täysin)
- NYSSE-kulut (leimatun lipun mukaan, 2,20 €/lippu)
Alakatsomon osalta ei välttämättä synny merkittäviä lisäkuluja, kun se on kuitenkin jo muutenkin "runkomiehityksellä". Lippupiste ottanee ilmaislipuistakin jonkin palvelumaksun.
Paljonko siis yksittäisen ilmaislippulaisen pitää jättää rahaa eri myyntipisteille, että seuralle syntyy tästä kampanjasta plussaa? Se on tässä keskeinen kysymys.
Markkinointimielessäkin tällainen on vähän niin ja näin. Aikuisen työssäkäyvän henkilön pysyvän kulutustottumuksen muutos siten, että tästä tulisi palaava asiakas, on vaikeaa. Usein urheilutapahtumien lippuja varaavat ne, jotka jo muutenkin käyvät peleissä. Samahan näkyy mm. tyhy-liikunnassa - ne käyttävät mahdollisuuden, jotka jo muutenkin liikkuvat eli etua on vaikea kohdentaa liikkumattoman elämäntavan omaaviin henkilöihin.
Kyseenalaistan siis bisneslogiikkaa tässä toimintamallissa, kunnes joku osoittaa muilla kuin hypoteeseilla palvelun tarjoamisen ilmaiseksi tuovan rahaa muuta kautta kassaan niin paljon, että se kattaa kulut. Jos katsomoiden täyttäminen ilmaislippulaisilla on hyvää bisnestä, niin miksi CHL-peleihin ei tehdä vastaavia kampanjoita, vaan siirretään otteluita pienempien järjestämiskustannusten Hakametsään?
Alakoululaisille tai pienemmille lapsille suunnatut kampanjat on eri asia. Niissä on mahdollista saada aikaan lisää maksavia katsojia vanhempien kautta. Voi myös olla, että näiden kautta syntyy tapa viettää laatuaikaa peleissä isän ja pojan kesken. Ehkäpä mukaan tarttuu myös huivia tms. Niitäkään ei voi kuitenkaan olla määräänsä enempää tai tapakulttuuriksi muodostuu käydä vain halpuutetuissa tapahtumissa. Hyväntekeväisyys on asia erikseen.
Se täytyy vielä todeta, että kaikenlaista pitää uskaltaa kokeilla. Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu.
Edit. Kampanjoiden rahoitus sponsorien toimesta on luonnollisesti laskutoimitukseen vaikuttava tekijä, mutta tässä tuskin puhutaan isoista summista, koska firmojahan ei aina edes mainita.
Täyttä asiaa kirjoitat! Ilmaislippujen kohteena näen ainoastaan nuoremmat ikäluokat (koululaiset, opiskelijat) ja heillekin vain riittävän harvoin toteutettuna. Pahoinvointialueen henkilöstön ”palkitseminen” menee markkinointitoimena, mutta tuskin tuottaa pidemmälläkään aikavälillä.
Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää, onko Lukon RTK-menestystarinaa pyritty muilla pienemmillä liigapaikkakunnilla toistamaan. Helppohan se toki on sanoa, että "perusta menestyvä yritys", mutta etteikö jo esim. hyvin osinkoa maksaviin pörssiosakkeisiin, tai kiinteistöbisnekseen olisi joka seuran kannattanut investoida, silloin kun rahaa on ollut.
Aivan varmasti on yritetty ja monta kertaa. Yritysmaailmassa onnistuminen on vain kovin vaikeaa. Se että pystyttää RTK:n kokoisen menestyvän yritysen vaatii paljon. Siihen tarvitaan sekä taitoa että tuuria että aikaa. Ja varmasti myös alkupääomaa.Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää, onko Lukon RTK-menestystarinaa pyritty muilla pienemmillä liigapaikkakunnilla toistamaan. Helppohan se toki on sanoa, että "perusta menestyvä yritys", mutta etteikö jo esim. hyvin osinkoa maksaviin pörssiosakkeisiin, tai kiinteistöbisnekseen olisi joka seuran kannattanut investoida, silloin kun rahaa on ollut.
Faktojahan tässä on enemmänkin peräänkuulutettu denialismin sijaan.
Otetaan esimerkkinä tammikuun JYP- ja Jukurit -ottelut, joihin oli Pirkanmaan Hyvinvointialueen henkilöstölle jaossa lippuja vieraspäätyyn ja -kulmiin sekä noin puolikkaaseen yläkertaan (karkeasti arvioiden 5000 paikkaa ottelua kohden).
Kohderyhmän koko on noin 21 000 henkeä, keski-ikä noin 48 vuotta ja näistä noin 2/3 naisia ja 1/3 miehiä. Hyvinvointialue vastaa julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista. Liput olivat tarjolla HVA:n intranetin linkin kautta tai kirjaamalla Lippupisteen sivuilla kampanjakoodin "PIRHA" (eli myös kuka tahansa on voinut käydä tällä koodilla lunastamassa lippuja). Lippuja sai ymmärtääkseni ottaa useammankin.
Kyseisen kampanjan JYP-ottelun yleisömäärä oli 6586 ja Jukurit-ottelun 6705. Kummatkin olivat arkipelejä. PirHalle tarjottujen katsomopaikkojen täyttöaste näytti katsomokartan perusteella suhteellisen heikolta. Heitetään tähän silmämääräisenä arviona katsomokartan pohjalta, että yläkatsomossa oli noin 1500 katsojaa.
lman kampanjaa ei yläkertaa olisi tarvinnut avata ollenkaan, koska myytyjen lippujen määrä jäi sille tasolle, että pelkkä alakatsomo olisi riittänyt. Yläkerran satunnaiskatsojat eivät juuri tunnelmaa lisää eli myös aineeton lisäarvo on vähäinen.
Yläkerran avaamisesta syntyy kuluina mm.
- käytävien, katsomoiden ja WC-tilojen siivouskulut ja jätehuolto (oletus: kiinteä sopimushinta palveluntuottajalta koko yläkerran osalta, katsomolohkoille erillishinta)
- järjestyksenvalvontakulut (noin 10 katsomolohkoa auki, yksi järjestyksenvalvoja lohkoa kohti)
- myyntipisteiden henkilöstökulut (pop-up -fanituotemyynti ja muut myyntipisteet, noin 10 myyjää)
- ravintolapisteiden henkilöstökulut (NoHo vastannee täysin)
- NYSSE-kulut (leimatun lipun mukaan, 2,20 €/lippu)
Alakatsomon osalta ei välttämättä synny merkittäviä lisäkuluja, kun se on kuitenkin jo muutenkin "runkomiehityksellä". Lippupiste ottanee ilmaislipuistakin jonkin palvelumaksun.
Paljonko siis yksittäisen ilmaislippulaisen pitää jättää rahaa eri myyntipisteille, että seuralle syntyy tästä kampanjasta plussaa? Se on tässä keskeinen kysymys.
Markkinointimielessäkin tällainen on vähän niin ja näin. Aikuisen työssäkäyvän henkilön pysyvän kulutustottumuksen muutos siten, että tästä tulisi palaava asiakas, on vaikeaa. Usein urheilutapahtumien lippuja varaavat ne, jotka jo muutenkin käyvät peleissä. Samahan näkyy mm. tyhy-liikunnassa - ne käyttävät mahdollisuuden, jotka jo muutenkin liikkuvat eli etua on vaikea kohdentaa liikkumattoman elämäntavan omaaviin henkilöihin.
Kyseenalaistan siis bisneslogiikkaa tässä toimintamallissa, kunnes joku osoittaa muilla kuin hypoteeseilla palvelun tarjoamisen ilmaiseksi tuovan rahaa muuta kautta kassaan niin paljon, että se kattaa kulut. Jos katsomoiden täyttäminen ilmaislippulaisilla on hyvää bisnestä, niin miksi CHL-peleihin ei tehdä vastaavia kampanjoita, vaan siirretään otteluita pienempien järjestämiskustannusten Hakametsään?
Alakoululaisille tai pienemmille lapsille suunnatut kampanjat on eri asia. Niissä on mahdollista saada aikaan lisää maksavia katsojia vanhempien kautta. Voi myös olla, että näiden kautta syntyy tapa viettää laatuaikaa peleissä isän ja pojan kesken. Ehkäpä mukaan tarttuu myös huivia tms. Niitäkään ei voi kuitenkaan olla määräänsä enempää tai tapakulttuuriksi muodostuu käydä vain halpuutetuissa tapahtumissa. Hyväntekeväisyys on asia erikseen.
Se täytyy vielä todeta, että kaikenlaista pitää uskaltaa kokeilla. Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu.
Edit. Kampanjoiden rahoitus sponsorien toimesta on luonnollisesti laskutoimitukseen vaikuttava tekijä, mutta tässä tuskin puhutaan isoista summista, koska firmojahan ei aina edes mainita
Hyvältähän Ilveksen taloustilanne edelleen näyttää,plussalla kirkon puolella oltiin ja koko konsernin tappiot oli tiedossa kun futis-Ilvekseen ja uuteen Tammelan stadioniin upotettiin 1,5 miljoonaa. Kieltämättä itsekin summaa hätkähdin mutta europeleistä myötä saatiin 900 000€ + kahden pelin lipputulot joissa katsojia oli yhteensä 15 000. Eli ensi vuoden koko konsernin tulis on jo todennäköisesti plussalla. Hyvä Ilves sekä kiekko että futis
RTK loi suuruutensa TVO:n ydinvoimaloiden kautta niiden rakentamis- ja alkuaikoina.Aivan varmasti on yritetty ja monta kertaa. Yritysmaailmassa onnistuminen on vain kovin vaikeaa. Se että pystyttää RTK:n kokoisen menestyvän yritysen vaatii paljon. Siihen tarvitaan sekä taitoa että tuuria että aikaa. Ja varmasti myös alkupääomaa.
RTK on perustettu yli 50 vuotta sitten. Silloin tilanne oli aika erilainen. Jääkiekossa pyörivät rahat oli pieniä verrattuna nykyiseen ja alussa RTK toimi kuten moni lasten urheilujoukkue, eli pelaajat tekivät huoltokeikkoja ja siitä maksettiin seuralle RTK:n kautta. Siitä homma on sitten kasvanut ja nyt tilanne on mikä on.
Eli ei Raumallakaan ajateltu että pistetääs tästä pystyyn tommonen valtakunnallinen 140 miljoonan liikevaihtoa pyörittävä kiinteistöpalveluyritys niin saadaan vähän konserniavustusta. Se on ollut pitkä ja kivinen tie josta Lukko nyt saa nauttia.
Varsinkin siinä kohdin, kun menevät yhteiseen pottiin. Saisi hyvässä lykyssä vähän ropoja takaisin Areenan kustannuksiin.Se pitää todeta vielä, että olin väärässä arvostellessani Pelicansin ratkaisua hinnoitella pudotuspeliotteluiden hinnat korkealle. Näin pitäisi seurojen toimiakin, koska liput menevät kuitenkin hyvin kaupaksi.
Se pitää todeta vielä, että olin väärässä arvostellessani Pelicansin ratkaisua hinnoitella pudotuspeliotteluiden hinnat korkealle. Näin pitäisi seurojen toimiakin, koska liput menevät kuitenkin hyvin kaupaksi.
Jos hc-fani haluaa edullisia lippuja, ostaa playoff-kausarin. Muilta on hyvä ottaa rahat pois kuljeksimasta.
Eiköhän se osin johtunut hallin pienuudesta. Harmi kun Tappara ei tehnyt samaa. Parvelle 80 euroa, paikka kun paikka ja alakatsomoon 150 euroa rivit 1-10. Siitä rivit 11-23 250 euroa kappale...
Veikkaan et Paskamyrsky olisi ollut infernaalinen. Se olisi ollut todella törkeää. GRANDR KATASTROF
Alkuun tulisi varmasti paskamyrsky ja väitteet sitä, että paikat menevät "onnisille". Tähän voisi kuitenkin ennakkoon varautua niin, että kertoo lipunhinnat pudotuspelikausareita myydessä tai rakentaa siihen jotain muuta pakettia.
"Pudotuspeliottelut hinnoitellaan korkealle, jotta ottelun järjestämiskustannukset kyetään kattamaan. Kannustamme siksi hankkimaan edullisen pudotuspelikausikortin tai eri vaiheita koskevan lippuyhdistelmän. Mahdollisesti käyttämättä jääneet ottelulippujen hinnat on mahdollista käyttää fanituotteisiin tai seuraavan kauden lippuihin tai kausikorttiin."
Olisihan se aika karua, että poffikortti olisi jopa kalliimpi kuin runkosarjan?
En aivan hoksaa mitä ajat takaa, Mutta eikö tällaiset asiat hoidu Liigan kautta? Liigan nettisivujen oikeassa alalaidassa on listattu 20 yhteistyökumppania, jotka käsittääkseni tuovat rahaa sarjalle, jonka siis omistavat seurat.Tuli mieleen, että eikö joukkueiden kannattaisi tehdä myös yhteisiä projekteja joista voitot jaettaisiin kaikkien kesken? Nyt ainoa tuollainen on televisio-oikeuksien myynti..
Se uusiutui automaattisesti.
Jos halusi perua, piti erikseen perua...
Vähän hassu käytäntö?
Eiköhän tätä tulla joskus kokeilemaan ja mikäli molemmat taistelevat kärkisijoista niin luulisi käyvän hieman paremmin kaupaksi ainakin osasto/Niilon pojat akselilla.Ilveksen osalta on vielä mahdollista toteuttaa kiakko+jalkapallo yhteiskausari, saas nähdä... TPS kokeili tätä jossain vaiheessa, mutta hinnoittelu oli todella alhainen ja vaikka se lanseerattiin isosti, se ilmeisesti ei käynyt kovinkaan hyvin kaupaksi.
Jos jaksaisit tuota taulukkoa päivittää aina sitä mukaa, kun tulosjulkistuksia tulee, niin olisi hienoa :)
Seura LiiketulosKonsernin tulos LisäinfoHIFK - 913kHPK - 447kIlves Jukurit JYP KalPa + 189kK-Espoo - 297kMestis KooKoo Kärpät Lukko - 1,96mil + 3,17milVuosi 2023 Pelicans SaiPa Sport - 531kTappara - 227k - 448kTPS Ässät - 403k
Tuossa ne tulokset, mitä tähän hätään löysin. Jos jossain on virhe tai joku julkaistu tulos puuttuu, niin hihkaiskaa.
Seura | Liiketulos | Konsernin tulos | Lisäinfo |
HIFK | | - 913k | |
HPK | - 447k | ||
Ilves | + 16k | - 1mil | |
Jukurit | |||
JYP | |||
KalPa | + 189k | ||
K-Espoo | - 297k | Mestis | |
KooKoo | |||
Kärpät | |||
Lukko | - 1,96mil | + 3,17mil | Vuosi 2023 |
Pelicans | |||
SaiPa | |||
Sport | - 531k | ||
Tappara | - 227k | - 448k | |
TPS | |||
Ässät | - 403k | |