Numeeriset arvot on laskettu kausilta 2011-2012 – 2018-2019. Laskuissa ei ole huomioitu jatkoaikaa eikä voittomaalikisaa, koska niillä on marginaalinen vaikutus lopputulokseen. Laskujen pohjana ovat voittoprosentit kahden desimaalin tarkkuudella. Analyysissä on käsitelty pääasiassa kotipelejä, sillä vieraspelien mukaan ottaminen vesittäisi vähäisetkin erot, jotka nyt löysin. Datassa, mutta ei analyyseissä, on mukana myös Bluesin ja Jokereiden pelaamat pelit.
-------------------------
2.12 pistettä per vuosi hyötyi Jukurit siitä, että se sai pelata 13 kertaa kotona levänneenä, edellispäivänä pelannutta joukkuetta vastaan. Sarjataulukossa siitä ei iloa ollut.
1.30 pistettä per vuosi hyötyi Ässät samasta syystä pelattuaan 40 peliä. Ei iloa sarjasijoitukseen.
Yhdeksän muuta joukkuetta hyötyivät alle yhden pisteen per kausi (0.03 – 0.87).
HIFK, Sport, Tappara ja TPS kärsivät siitä, että ”joutuivat” pelaamaan levänneenä, edellispäivänä pelannutta joukkuetta vastaan. Ero on toki pieni, 0.22 – 0.34 pistettä vuosittain.
Vieraissa pelaaminen levänneenä, edellispäivänä pelannutta vastaan, ei tuota millekään joukkueelle suurempaa iloa. Kahdeksan joukkuetta on sentään plussan puolella lukemin 0.11 – 0.40 pistettä per vuosi. Jukurit tässäkin isoimmalla lukemalla. Loput seitsemän joukkuetta ”kärsivät” lepäämisestään 0.04 – 0.32 pistettä per vuosi.
Havaintoja per joukkue, on tietysti aika vähän, vaikka kyseessä onkin 8 vuoden tilasto. Kaikkiaan ”lepoetupelejä” on 8 kauden aikana ollut 594 kpl, joista 414 kotipelin lepoetua ja 180 vieraspelin lepoetua. Peleistä siis noin 17 % on sellaisia, joissa jommallakummalla on lepoetu.
Kaikista peleistä, joissa ei ole ollut lepoetua kummallakaan joukkueella, kotivoittoon päättyy 44.5 %, tasapeliin 23.3 % (jatkoaika tai vl-kisa 51 % kotivoitto ja 49 % kotitappio) ja kotitappioon 32.2 %.
Kotijoukkueen tullessa levolta vastaavat prosentit ovat 53.1, 20.8 ja 26.1. Jatkoajat menevät vierailijalle 55 %:sti. Jos kotijoukkueilla ei olisi ollut lepoetua, ne olisivat saalistaneet 414 * 0,445 = 184 kotivoittoa 220 sijaan. Lepoedulla kotona on siis 220-184 = 36 * 3pistettä = 108 / 8 kaudella = 14 pisteen hyöty per kausi. Kun liigassa jaetaan vuosittain 435*3 (420*4 + 450*4) = 1305 pistettä, niin pisteistä menee lepoedun piikkiin 1,07 %.
Kun kyseessä on vierasjoukkueen lepoetu, niin erot ovat lähinnä marginaaliset. En laita tähän muuta kuin voittoprosentit: kotivoitto 41.7, tasuri 25.0 ja kotitappio 33.3. Jos lepoetua ei olisi ollut, niin kotijoukkue olisi voittanut 75 pelin sijaan 80. Jatkoajat menevät tässä kotijoukkueelle 53 %:sti.
Toivotaan, että spekulointi lepoeduista loppuu tähän, mutta eihän se tietenkään lopu. Mielipide on aina parempi kuin fakta .
-------------------------
2.12 pistettä per vuosi hyötyi Jukurit siitä, että se sai pelata 13 kertaa kotona levänneenä, edellispäivänä pelannutta joukkuetta vastaan. Sarjataulukossa siitä ei iloa ollut.
1.30 pistettä per vuosi hyötyi Ässät samasta syystä pelattuaan 40 peliä. Ei iloa sarjasijoitukseen.
Yhdeksän muuta joukkuetta hyötyivät alle yhden pisteen per kausi (0.03 – 0.87).
HIFK, Sport, Tappara ja TPS kärsivät siitä, että ”joutuivat” pelaamaan levänneenä, edellispäivänä pelannutta joukkuetta vastaan. Ero on toki pieni, 0.22 – 0.34 pistettä vuosittain.
Vieraissa pelaaminen levänneenä, edellispäivänä pelannutta vastaan, ei tuota millekään joukkueelle suurempaa iloa. Kahdeksan joukkuetta on sentään plussan puolella lukemin 0.11 – 0.40 pistettä per vuosi. Jukurit tässäkin isoimmalla lukemalla. Loput seitsemän joukkuetta ”kärsivät” lepäämisestään 0.04 – 0.32 pistettä per vuosi.
Havaintoja per joukkue, on tietysti aika vähän, vaikka kyseessä onkin 8 vuoden tilasto. Kaikkiaan ”lepoetupelejä” on 8 kauden aikana ollut 594 kpl, joista 414 kotipelin lepoetua ja 180 vieraspelin lepoetua. Peleistä siis noin 17 % on sellaisia, joissa jommallakummalla on lepoetu.
Kaikista peleistä, joissa ei ole ollut lepoetua kummallakaan joukkueella, kotivoittoon päättyy 44.5 %, tasapeliin 23.3 % (jatkoaika tai vl-kisa 51 % kotivoitto ja 49 % kotitappio) ja kotitappioon 32.2 %.
Kotijoukkueen tullessa levolta vastaavat prosentit ovat 53.1, 20.8 ja 26.1. Jatkoajat menevät vierailijalle 55 %:sti. Jos kotijoukkueilla ei olisi ollut lepoetua, ne olisivat saalistaneet 414 * 0,445 = 184 kotivoittoa 220 sijaan. Lepoedulla kotona on siis 220-184 = 36 * 3pistettä = 108 / 8 kaudella = 14 pisteen hyöty per kausi. Kun liigassa jaetaan vuosittain 435*3 (420*4 + 450*4) = 1305 pistettä, niin pisteistä menee lepoedun piikkiin 1,07 %.
Kun kyseessä on vierasjoukkueen lepoetu, niin erot ovat lähinnä marginaaliset. En laita tähän muuta kuin voittoprosentit: kotivoitto 41.7, tasuri 25.0 ja kotitappio 33.3. Jos lepoetua ei olisi ollut, niin kotijoukkue olisi voittanut 75 pelin sijaan 80. Jatkoajat menevät tässä kotijoukkueelle 53 %:sti.
Toivotaan, että spekulointi lepoeduista loppuu tähän, mutta eihän se tietenkään lopu. Mielipide on aina parempi kuin fakta .