vastaantulija
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Määrätietoisesti HPK
Päivitettyä statistiikkaa löytyy pidemmältä ketjusta täältä
Lähdinpä tässä tutkimaan, kuinka iso merkitys sillä lopulta on, että joukkueet pelaavat aina välillä peräkkäisinä päivinä ilman lepoaikaa sellaista vastustajaa vastaan, joka on edellisen päivän huilannut. Kävin läpi viimeisen kolmen kauden runkosarjaottelut, joiden perusteella saadaan vähän pidemmältä aikaväliltä lukuja. Alla olevat laskelmat vaikuttaisivat siltä, että levolla on kyllä oikeasti selvä merkitys ja toisekseen myös sen, että ei nämä pitkässä juoksussa ihan tasan mene. Ainakaan nyt kolmen vuoden otoksella.
On varmaan mielenkiintoista spekuloida, että kuinkahan paljon joukkueet sitten itse jopa pyrkivät ”taktikoimaan” otteluohjelmaa itselleen suotuisammaksi, koska joukkueethan niitä muutoksia näihin pelipäiviin keskenään sopivat. Oman joukkueeni valmentaja Antti Pennanenkin usein puhuu pienistä ja ilmaisista asioista, mitkä pienemmällä budjetilla toimivan täytyy tehdä paremmin, jotta saa kilpailuetua hankittua vastustajiin. Lieneekö tämä sitten yksi niistä? Hyötysuhteen ykköspaikalta sattuu nimittäin löytymään liigan pienimmällä budjetilla operoiva Mikkelin Jukurit, mutta toisaalta kakkosena löytyy suurseura Kärpät. Enkä yritä tässä nyt mitään vastakkainasetteluja kiihdyttää, mutta jos nyt vaikka vertaa viime vuosien kahden suuren (Tappara ja Kärpät) sijoittumista tässä laskelmassa, niin ero näiden kahden välillä on aika iso. Jokainen joukkuehan toki hyväksyy itse tuon otteluohjelman, eli ei tässä sen puoleen kenelläkään mitään valittamista. Mielenkiintoista statistiikkaa vaan selailtavaksi.
Mennään siis asiaan. Liigassa on pelattu 1350 runkosarjan ottelua vuosina 2016-2019 ja näiden otteluiden joukossa on ollut:
Katsotaan ensin vertailuluvuiksi koti ja vierasvoittojen jakaantuminen ihan kaikissa otteluissa 2016-2019
Sitten katsotaan koti ja vierasvoittojen jakaantuminen 2016-2019 niissä otteluissa, missä toisella on ollut lepoetu
TAPAUS 1: Kotijoukkue levänneenä väsynyttä vastaan:
Entä meneekö nämä sitten pitkässä juoksussa tasan, eli kuinka monta kertaa eri joukkueet ovat pelanneet 2016-2019
HYÖTYSUHDE
JUKURIT +10 (23 – 13)
KÄRPÄT +9 (24 – 15)
ÄSSÄT +7 (19 – 12)
PELICANS +6 (23 – 17)
TPS +3 (19 – 16)
HPK +3 (16 – 13)
SPORT +2 (12 – 10)
KOOKOO -2 (14 – 16)
SAIPA -2 (18 – 20)
LUKKO -3 (19 – 22)
JYP -4 (14 – 18)
ILVES -6 (16 – 22)
KALPA -7 (9 – 16)
HIFK -8 (14 – 22)
TAPPARA -8 (11 – 19)
Tämä taulukkohan tietysti muuttuu, jos jatketaan otteluiden läpikäyntiä vielä kauemmaksi menneisyyteen. Mutta mihin suuntaan se muuttuu? Se selviää sitten, kun jaksan jatkaa tätä amatööritutkimustani…
Lähdinpä tässä tutkimaan, kuinka iso merkitys sillä lopulta on, että joukkueet pelaavat aina välillä peräkkäisinä päivinä ilman lepoaikaa sellaista vastustajaa vastaan, joka on edellisen päivän huilannut. Kävin läpi viimeisen kolmen kauden runkosarjaottelut, joiden perusteella saadaan vähän pidemmältä aikaväliltä lukuja. Alla olevat laskelmat vaikuttaisivat siltä, että levolla on kyllä oikeasti selvä merkitys ja toisekseen myös sen, että ei nämä pitkässä juoksussa ihan tasan mene. Ainakaan nyt kolmen vuoden otoksella.
On varmaan mielenkiintoista spekuloida, että kuinkahan paljon joukkueet sitten itse jopa pyrkivät ”taktikoimaan” otteluohjelmaa itselleen suotuisammaksi, koska joukkueethan niitä muutoksia näihin pelipäiviin keskenään sopivat. Oman joukkueeni valmentaja Antti Pennanenkin usein puhuu pienistä ja ilmaisista asioista, mitkä pienemmällä budjetilla toimivan täytyy tehdä paremmin, jotta saa kilpailuetua hankittua vastustajiin. Lieneekö tämä sitten yksi niistä? Hyötysuhteen ykköspaikalta sattuu nimittäin löytymään liigan pienimmällä budjetilla operoiva Mikkelin Jukurit, mutta toisaalta kakkosena löytyy suurseura Kärpät. Enkä yritä tässä nyt mitään vastakkainasetteluja kiihdyttää, mutta jos nyt vaikka vertaa viime vuosien kahden suuren (Tappara ja Kärpät) sijoittumista tässä laskelmassa, niin ero näiden kahden välillä on aika iso. Jokainen joukkuehan toki hyväksyy itse tuon otteluohjelman, eli ei tässä sen puoleen kenelläkään mitään valittamista. Mielenkiintoista statistiikkaa vaan selailtavaksi.
Mennään siis asiaan. Liigassa on pelattu 1350 runkosarjan ottelua vuosina 2016-2019 ja näiden otteluiden joukossa on ollut:
- 187 ottelua, jossa kotijoukkue pelaa levänneenä väsynyttä vastaan
- 64 ottelua, jossa kotijoukkue pelaa väsyneenä levännyttä vastaan
Katsotaan ensin vertailuluvuiksi koti ja vierasvoittojen jakaantuminen ihan kaikissa otteluissa 2016-2019
- kotijoukkueen voittoon varsinaisella peliajalla näistä on päättynyt 594 (44,00%)
- kotijoukkueen voittoon jatkoajat huomioiden on päättynyt 752 (55,70%)
- vierasjoukkueen voittoon jatkoajat huomioiden on päättynyt 598 (44,30%)
- vierasjoukkueen voittoon varsinaisella peliajalla näistä on päättynyt 426 (31,56%)
Sitten katsotaan koti ja vierasvoittojen jakaantuminen 2016-2019 niissä otteluissa, missä toisella on ollut lepoetu
TAPAUS 1: Kotijoukkue levänneenä väsynyttä vastaan:
- kotivoitto varsinaisella peliajalla 55,08%
- kotivoitto jatkoajat mukaan lukien 64,70%
- vierasvoitto jatkoajat mukaan lukien 35,30%
- vierasvoitto varsinaisella peliajalla 25,67%
- kotivoitto varsinaisella peliajalla 34,38%
- kotivoitto jatkoajat mukaan lukien 53,13%
- vierasvoitto jatkoajat mukaan lukien 46,87%
- vierasvoitto varsinaisella peliajalla 39,06%
Entä meneekö nämä sitten pitkässä juoksussa tasan, eli kuinka monta kertaa eri joukkueet ovat pelanneet 2016-2019
- levänneenä väsynyttä vastustajaa vastaan
- väsyneenä levännyttä vastustajaa vastaan
HYÖTYSUHDE
JUKURIT +10 (23 – 13)
KÄRPÄT +9 (24 – 15)
ÄSSÄT +7 (19 – 12)
PELICANS +6 (23 – 17)
TPS +3 (19 – 16)
HPK +3 (16 – 13)
SPORT +2 (12 – 10)
KOOKOO -2 (14 – 16)
SAIPA -2 (18 – 20)
LUKKO -3 (19 – 22)
JYP -4 (14 – 18)
ILVES -6 (16 – 22)
KALPA -7 (9 – 16)
HIFK -8 (14 – 22)
TAPPARA -8 (11 – 19)
Tämä taulukkohan tietysti muuttuu, jos jatketaan otteluiden läpikäyntiä vielä kauemmaksi menneisyyteen. Mutta mihin suuntaan se muuttuu? Se selviää sitten, kun jaksan jatkaa tätä amatööritutkimustani…
Viimeksi muokattu: