LB Code and the Story of O

  • 18 367
  • 114
Lähteminen ja tunteiden filosofia, ulottuvuuksien ääripäät ja sisäinen monologi.

Liekit, porautuminen ja suoraan vuodatukseen nojaavat syöksyt, kipristelyt sekä kananlihat.

Sinkoilevat onnenkipinät, hurmioitunut tuleminen ja kaikki nivoutuu yhteen, syvä ilmiöoppiminen.

Ne eivät enää huuda kuohittaessa, eivät enää edes huuda ja meitäkin jo inhottaa.
 
Intensiteetti, ote, ilotulitus ja heittäytyminen.

Tulee sisältä ja on rikos kahlita tai vangita.

Kultaa, jalokiviä ja kuolaa, joku vuotaa.

Tunteet pintaan, kiihko, kiihkeys ja polttaa.

Nuo merkit, kannamme niitä ja olemme näkymätön.

Seikkailun kourissa, kylvemme ja piehtaroimme sekä hekumoimme.

Pelkkää ulvotaa, kokemusmaailmaa sekä tulkinnanyrityksiä.

Käsittämättämiin ulottuvuksiin, vailla logiikkaa ja leikkasimme juuri itseltämme sormen.

Onko Laskeutumispaikkaa?

Huuruja, kukuntaa sekä vipinää, kiehuu ja tulvii lauteille.

Vedetään se tilttiin, aivan tappiin ja poistutaan tuuletellen.

Antakaa lekaa, pyydämme vasaraa ja rukoilemme poraa.

Melkoiset kyydit, aivan nupullaan ja puhkeaa kukkaan.

Linnunpöntöt, aukot niin ahtaita ja olemme koditon.
 
Luin Joycen Odysseusta ja olemme kokeneet kristallinkirkkautta.

Elementit poistuvat ja karsea murros, kammottavuuden tasot väreilevät.

Rumuuden orja, harmauden vanki ja kaikilla jofat visiirillä, alimman kastin ilveilyä.
 
Olemme kokeneet myös kaipuuta, tuskaa, kipua sekä hiljaisuutta.

Se raastaa ja kukaan ei lähde, tule tai sekoa.

Vierähtää kyynel, nostalgia karkaa ja on vain raikkautta, vitun wunderbaumit.

Se haastaa, lähtee terävästi ja pelkkää säkkiä sekä vatsaa.

On kuolaa, himoa sekä halua, poltaa, väreilee sekä kipinöi.

Hetket, silmiin katsomisen ja kosketus, avain läheisyyteen.

Sykkii, Tuut Tuut ja juna tulee tunnelista.

Pornoa ja väkivaltaa, karvatonta ja veristä.

Kohtauksia sekä oireyhtymiä, sähistään ja kynsitään.

Raivolla ja otamme vastaan signaalit ja muokkaamme niistä symbolit.

Pamppua, kairaa ja takomista, olemme lähtöseppä ja ylhäisistä ylin.

HCH, ne saapuvat väreinä, tuoksuina sekä muotoina.

Tuhisemme, puhisemme ja kaksi sekä yksi, vasen alas ja oikea leukaan.

Teosten taso huimasi, hahmot halusivat viihdyttää ja me nauttia.

Hyppäsimme tänään lentokoneesta ja nenä ei murtunut, ei edes mustaa silmäkulmaa.

Meillä on suussa koko rivistöt, osa niistä feikkejä ja luonnollisuuus on keskikaistaa.

Olisi aika, levittää harsot ja meiltä on viety aseet sekä ideat.

Biitti valuu taas poskille, otamme menneisyyden painit ja kaikki tämä unissa, kiemurrellen.

Antakaa taikasauvaa, lyökää näyttämölle sekä valokeilaan, varastastamme sen.
 
Viimeksi muokattu:
Tuntemuksia, harhakuvia, välähdyksen omaisesti ja pimeydestä ilmestyen.

Hahmot, lähtevät, tykittävät hamaan kuolemaan ja ottavat vastaan banaanit.

Juhlallinen sirkus, roiskahtaa ja siellä läträtään, pidä kädestä kiinni.
 
Lähtölaaksossa, tuoksut, värien loisto ja leikittely.

Mustat silmäkulmat, vinot nenät ja arpia esitellen, muistelupiirien taika.

Humaltuminen, seikkailu ja johtavat purot, kuolavanat.

Fanatismi kukkii, tappiin sekä päätyyn, avautuvaa läsnäoloa.

Villit sessiot, orgiat sekä bakkanaalit, lähtöjumalien kutsut.

Tärinät, polttee sekä vapinat, olkoon se taottu historiaan.

Ringit hulluuden ja kehäraiskaukset, taideteoksista pyhimmät.

Ne nousevat patsaina, me kumarramme ja on arvoja, aina sydämellä.

Hahmot keskeiset, pääosissa, valokeiloissa sekä otsikoissa, splatter ja bukkake.

Tuotettiin sisältöä, viihdevaihteella ja raivolla, tyylikkyydestä ei tingitty.

Hihat, kypärät sekä poseeraukset ja anteeksi, meiltä vähän tuli.
 
Rummuttaa rummuttaa, antaa sen leijailla ja hetken kutitella.

Heijastuksia kyydeistä, kehä laajenee ja kajahtaa tykit, suoritamme tarkkasilmäisiä analyysejä.

Valuu korvista ja suin päin, hulluudesta kiiluen ja syvästi ulvoen.

Yksi vilkaisu kalenteriin, puskee vaahtoa ja napsahtaa, kaikki katoaa.

Värit, muodot, tuoksut sekä sanat, vireystilaa sekä tajunnanvirtaa.

Meillä on lähtölupa, oireilemme luovasti ja haiskahtaa seikkailulta.

Höyryä, höyryä ja usvan seasta, ratsastaa kilipää.

Murhaa!

Hekumoimme lainella, kauhugalleria hahmot vilahtelevat ja möngerrämme sankaritekoja.

Osaamme kaiken ulkoa, elämme sitä ja olemme se, HCH.

Kuoro laulaa, se vaatiii ja manaa, heilauttakaa piiskaa.

Isot tanssiaiset, uhrialttari ja temppeli hulluuden, joku liukuu...Haa, syöksyisku.

Kupolia taotaan jäähän, laskemme rytmiä ja viimeiset korahdukset, kliimaksin huippu.

Velloo, sykkii ja aika on pysähtynyt, ikuiset 80-luvun bileet ja aidataan se, pistetään häkkiin.
 
Se ottaa kuristusotteen ja plums, nakkelemme kiviä ojaan.

Puen niille visiirit ja kutsun nimellä, se rauhoittaa.

Autio maisema ja veri ei pakkaudu, teen katoamisilmoituksen.

Plums, vajoamme ja painolastina kultaa, vieraslajina nostalgiaa.
 
Ne tulevat, puskee savua ja tulkitsemme maalauksia lähtöluolastossa.

Nykii, äänet kehoittavat ja me tuikkaamme tuleen.

Lähtee pölyt ja värisee, perkaamme ja koemme purkausia.

Huippaa sekä huimaa, olemme äärellä, läsnä ja ytimessä.

Arkiston aarteet ja sessioiden luonne, hyrrää ja vedämme tongeilla irti hampaan.

Juurineen ja havisee, kupolissa humisee ja tuoksuu vastaniitetyltä.

Mielikuvien väreily, hetkien lumovoima ja salamoi, läheisyyden kiehtovuus.

Sähköiskuja sekä hapuilua, sokkona ja naamioissa.

Veiksel-kaudella, se oli selviytymistä sekä palvontamenoja, jäällä.

Syljemme verta lavuaarin ja kolatkaa meidät, kelatkaa ja vetäkää yli.

Motherfucking Boulerice!

Aina varpaillaan ja yhtenä kananlihana, sähäkkänä ja vastaanottavaisena.

Pudotukset, syöksyt ja rituaalinomaisesti, saatanalliset menot.

Kiihtyy, kuohuu ja laukkaa vauhkona, vatkaa vaahtoa.

On irti, vyöryy, valloittaa ja liitoksissa rätisee.

Haaskalinnut sekä ruumispussit, lennämme johtoihin ja otamme kunnon niitit.

Tunnekartat sekä impulssit, ihmeet elämän ja olemassolon taika.

Reagoimme ja pidämme valoa lähtömajakassa, kaksi ylös ja yksi alas, kierreportaissa.

Siinä kalliolla ja meillä on kaikki, tyrskyt sekä etäisyys, tiedämme niiden tulemiset.
 
Oli vain
hetkien loisto
tähtien kimallus.

Sitten oksennus, hysteerinen purkaus, kaiken arvokkaan ylle.

Värikkyyden ajojahti, ylistyslaulut rumuudelle.

Lopulta, oksennusta kaikkialla ja kuulemme niiden nauravan, oksentamisen lomassa.
 
Sireenit, pillit sekä urut, yhtäaikaa ja yltiöpäisesti.

Polteet, kiehumispiste sekä arvaamattomuusmomentti.

Huulilla ja tunnemme sen sormenpäissä, hetken kiehnauksen.

Varteenotettava lupaus, silmästä silmään ja rivien välistä.

Sukellamme myllerrykseen, rimpuilemme ja olemme koukussa, heittäytymisvalmiudessa.

Lähtee terävästi, kouriintuntuvasti ja kääntyy sisäänpäin, äärilaidan antaumuksella.

Ryntäys kultakuumeeseen, liikumme liaanilla ja pyrimme välittömään yhteyteen.

Rähinäelementtejä sekä sarjatulta, on pakko ulvoa ja tuivertaa nurkissa.

Hourimme ja sielussa hohkaa, poksahtelee sekä napsuu, omaamme vastauksia.

Vaivaamme taikinaa, me vaivaamme ja työstämme, työstämme raivolla.

Väsäämme pulla-ukkeleita ja hahmot sekoilevat uunissa, yksi antaa poikittaista vimmalla.

Täyttymys ja käryää, näemme mustaa, ikimustaa ja menemme pesuvesien mukana.

Myyttinen polku, matka eeppinen ja kolisee hattuun, meillä on päällä Beaton-Flow.
 
Kävelee ohi murahtaen, pistää meitä ruotuun ja olemme linjassa.

Gorillapukuun pujahtaen, painotamme ydinkohtia ja operoimme iskuetäisyydellä.


Lähteminen, olosuhteiden suotuisuus ja hiottu tyylikkyys.

Ponnistuspohjaa meinneisyydestä, ilmiöt sekä hahmot.

Historialliseen perspektiiviin, kohtaamme näytteilleasettajat sekä sisällöntuottajat.

Esteettiseen tulkintaan ja pureututaan maisemakäsitykseen.

Avainkysymys kuuluu; myönnetäänkö meille jatkoaikaa ovistopparina.


Nakkasimme pullon kylkeen, kohotimme kätemme ja lauoimme haikua.

On myös profetoitu, sitruunamuffinssit sekä kultainen kärpäslätkä.
 
Kevät ja hyrrää, heräilee sekä versoo.

Houkuttelee bongailemaan, kiilumaan ja tanssahtelemme.

Halkoo ilmaa kevyesti ja sitten terävästi, tuhinan säestämänä.

Säteet sekä tuoksut, muutama kuperkeikka ja suonissa virtaa.

On poltteita ja näkymättömät keilapallot vierivät kadulla, HCH keilaa.

Juuri oikeat värit, meillä on banaanit ja joku keinuu tangolla.

Roskaa ja me vaadimme; Poler lauteille.

Poler, Poler, Poler!

Runttaamme vatsaa ja tinttaamme käsipainoilla, peilin edessä ja täydessä vireystilassa.
 
Ne ottivat kontaktin, kartan toisesta ääripäästä ja halusivat tasapainoittaa äärilaidat.

Ilmestyivät jofissaan, visiireillä ja kaulasuojat ylväinä, hyi saatana.

Emme neuvotelleet rauhanomaista, teemme elämässämme epäonnistumisesta taidetta.

Hei, näettekö kammottavuuksien tasot?

Sitten Ricky painaa penkille ja syvät halit, se hehkuu rakkautta.

Pee-Wee ja Ricky sekä Poler, siinä Toronton jengissä ja puhutteleeko se?

AAA ja Irwin sekä McPolin, putosimme siihen O:n kohtaamiseen.

Olimme polvillamme ja jumaloimme, irvistelimme.

Hetkemme tuotannon parissa ja oletteko kokeneet jotakin, avatkaa se meille.

Ulostuloja, heittäytymisiä ja vajoaisimmeko nyt apatiaan?

Ei, meillä on hetkiä ja sanoja, niistä tulee lauseita sekä lähtöunia.

Olitteko muuten asemalla?

Usvaista, kiirii sekä riipii ja luomme kevyesti nahkamme.

Soittakaa jotain, istahtaa viereen ja sitten mennään.

Oletteko kokeneet kirkkautta?

Myrskyää, teoksissa olisi sisältöä sekä sivuja, Proustia.

HCH kysyy ja vastaa, timanttisin osio ikinä.

Ne lähtivät ja jättivät meidät tänne, joten viheltelemme.

Tuuttaa ja vedimme tuossa vähän kuntopyörää, vähän...vähän, vähän.

Ja mitä oksilta, miten se valui ja kuka asensi herätyksen?

Biitit poskilla, sitten kirahvit sekä kengurut.

Olitteko löytöretkeilemässä, havaitsitteko havinaa tai nostalgian kultahippuja?

Pudotukset syvyyteen, rotkoihin sekä luoliin ja se maistuu, sitä lipoo.

Otamme ison kasan lanttulaatikkoa ja tussi raapii ranteisiin, Fuck Christmas.

Fear, oksettavaa keskikaistaa ja antakaa meille se kärpäsen raato, se kuivattunut käppyrä.

Ikkunan välistä ja suihkuaa, ne pommittavat ja olemme ruiskuttaneet sekä torjuneet.

Elvyimme tuossa emakon päällä ja röhkimme sovukkaasti yhdessä, entäs se TB:n Pee-Wee jengi ja sodittiiko siellä?

Ne ottivat yhteyden, hihat alhaalla ja rumina, olemme tyylikästä äärilaitaa ja mysteerinen kulttibrändi.
 
Viimeksi muokattu:
Kaivoimme tuossa kuoppaa, viimeistä leposijaa.

Lailla salaman, se iski mieleen; Here comes the cavalry.

Tulemisen hetket, se soi korvissa ja syvällä sisällämme, velloi.

Ilmaisu, joka antaa merkityksen ja tuo mielekkyyden, olla.
 
Tuntemuksien varassa, aistimme sekä koemme.

Harhailemme mielikuvien viidakossa ja yhdistelemme harhakuvia.

Punomme lähtöjuonia, leikimme hahmoilla ja käytämme rakennuspalikoina unia.

Taikamatolla sienimetsään ja vähän vaseliinia silmäkulmiin, gurut vastaan shamaanit.

Henkeäsalpaava ilotulitus, verinen kaste lehdillä ja jytinä taivaanrannassa.

Enteilee tulemista ja elämää lähtölaaksossa, sykkii ja kori on aina täynnä.

Edetään luovasti, vältetään kokkareita ja annetaan palaa.

Tupsahtaa pölyä, humallumme ja tekisi mieli tuulettaa.

Juuri se taianomainen hetki, tämä on juuri se ja Cairns painaa alkulämmössä yli pleksin katsomoon.

Se toteuttaa, se toteuttaa ja siemenestä versoo mielipuoliset sessiot.

Tuoksut sekä vivahteet, olemme kuvanneet ne teille ja olemme kuvanneet kaiken, lähes kaiken.
 
Lähtörikkauksien päivät, suunnataan aarteistoon ja hamutaan kultaa.

Kevyttä leijailua, huuruisia syöksyjä sekä utuista vapaapudostusta.

HCH, erikoisosaamisalue ja tyrskyt sekä myrskyt, äärilaidan vivahteikas tunnekartta.

Haloo, meillä on yhteys ja kuva särisee, se on nuhruinen...lähtökulttuurillisesti oikeaoppinen.

Kulttimörköjä vilahtelee, liukuhihnalta ja ne ovat kuitenkin ainutlaatuisia.

Välähdyksiä sekä räjähdyksiä, väriloisto täyttää näkökentan ja maailma on pesukone.

Se linkoaa meitä ja me linkoudumme, suusta pulppuaa vaahtoa ja möngerrystä.

Heittäydymme, olemme ehyt ja kokeilemme varpaankärjellä, pudottakaa se flyygeli niskaan.

Ydin, se syvin olemus, unet heittävät meidät keskelle ja katsahdamme laitoihin.

Sieltä lähtee, kuin tykin suusta ja valot ovat vihreällä, pamppua, nakutusta sekä naulaa.

Hetki makaa lähtövalmiudessa ja elämme mukana, hengitämme sisään ja katsokaa rystysiämme, mikä uskottavuustaso.
 
Ulvoo seassa sumun, äärilaidan myyttinen äänitorvi ja pelkkää lähtemistä sekä tulemista.

Ääni kiirii, kiiluu silmissä sekä valuu poskille, polku perimmäisten kysymysten äärelle.



Heristimme nyrkkiä, paasasimme antaumuksella ja operoimme korokkeella, lähtövähemmistön puolesta.

Aalto kiersi, ne muodostivat junan ja Toot Toot, me hyppäsimme letkaan.



Nyki sekä kouristeli ja kaipasimme jotain terapeuttista, joten kuvittelimme itsemme hernemadoksi.

Olimme välttäneet feromoniansat, selviytyneet ja ne avasivat palon, nakersimme siellä smokissa.
 
Kummittelee kupolissa, haamut haahuilevat ja on vain heijastuksia.

Katsokaa, piirtyy kuvajaisia ja ilmestyy kaksoisolentoja, jaamme kokemuksia.

Seilaamme tuntemuksien aallokoissa, muistikuvia ja muodostamme mielen näyttämöille kasoja.

Sisään pitää syöksyä tyylillä, peräänkuulutamme sinkoilua ja hurraamme kuorossa.
 
Ulostulot, ilmaisu sekä ilmenemismuodot, edistämiskeskus ja HCH.

Puhalsimme mittariin huikeat lähtöpitoisuudet, siiten kaulitsimme ja hetki vatkasi.

Piilomerkityksiä ja ne tulivat ryminällä sekä ryskyen.

Hengitys sisään, siemaisu ja kolina, olemme tavoitelleet lähtöunelmia.

Kohdanneet myös kammottavuutta, katsoneet sitä silmästä silmään ja ne olivat piilossa visiirin takana.

Elää lähdöille, olla lähtö ja tiivistyä hetkiin, kietoutua yksityiskohtiin.

Salatieteen portit, euforian huiput ja havahduimme toisesta ulottuvuudesta.

Sen täyttivät Harold Sneptst-kloonit, ne oli valmistettu kumista ja niillä oli tuuheat ruskeat hännät.

Painajaismaista kuvaelmaa ja ne eivät voi tahtoa meille pahaa, olemme aina puhuneet kypärättömyyden puolesta.

Virnuilevat kumiäijät johdattivat meidän baariin ja nostivat kultatuoliin, joku hampuusi nuokkui otsa tiskissä ja toinen esitteli rähinällä lasisilmäänsä.

Tunnistettavat hahmot ja tämähän on suoraan unista, puhutaan lähtökulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja onko lakana täynnä biittiläikkiä?
 
Hetkien elämyksellisyys, eeppiset pudotukset ja lähtömaniaan vajoaminen, pelkistetty kauneus.

Me havainnoimme ja teemme johtopäätöksiä, olemme johtopäätös ja suurista suurin jumalhahmo.

Tästä lähtien ilmaisemme itseämme tuhisemalla ja lähtee nenästä, sitten suusta ja taas nenästä.

Pukekaan sanoiksi, kuvailkaa se meille; tiimalasi valumassa tyhjiin ja pyykinpesu käynnistymässä.

Oi, se nousee ja rähinämomentti purkautuu kasvoille, se pyyhkii yli ja sähköiskuja satelee.

Me muistamme, muistamme kouriintuntuvasti ja ilmassa oli taikaa, näyttämöllä juuri oikeat hahmot.

Sen arvasi, ne kiehtovat juonikulut ja nyt hohhoijaa, kietokaa se tylsyys kaulasuojaan ja palvokaa.

Katsokaa ettei kypärä tipahda tai hihat ole tyylikkäästi ylhäällä, olkaa kaikki yhdessä rumia ja antakaa meidän väsätä cocktail-tikkuja äärilaidalla.
 
Sietämätön tyhjyys ja hellittämätön kumina, kahleet, suitset sekä kuolaimet.

Inhoamme sitä, inhoamme tätä, me inhoamme kaikea.

Mielemme täynnä myrkkyä, niin näköalatonta ja tuulen vireetkin kuiskivat kaiken tarpeettomuutta.

Olemme estynyt sekä poissa ja lainalaisuudet, oppi heittäytymisestä.

Annat sydämesi, saat kultaa ja lopulta olet vain maan multaa.
 
Voimauttavat valokuvat ja Sonmor paareilla, Bru punaviivalla, Sconan varjonyrkkeilemässä pleksiä vasten.

Niitä tulee tulvien, välähdyksenomaisesti ja otamme vastaan vuolaasti, tarinat menneisyyden.

Nielkää meidät ja haluamme tuntea jokaisella hengenvedolla, aistia sen jokaisessa hermopäätteessä.

Haluaisimme ryömiä ja sinkoutua toisesta päästä ulos kuin ohjus, tikaten, nakuttaen sekä kolaten.

Keinuu sekä nykii, päivän anti ja kuinka monta kylkiluuta olette onnistuneet murtamaan itseltänne tänään?

Kelmua, kelmua ja kuntopyörää saunassa, olemme tietoinen muovivuorista ja kaikesta siitä saastasta, kyllä.
 
Oletteko navigoineet vanhojen karttojen mukaan ja löytäneet tienne lähtökeitaille, kokeneet nostalgian todentuntuisena kuin viimeisen aamunkoiton?

Sitten hiljaisuus ja lähtee kolmannella;1,2,3...ulvontaa, olkaa hyvät.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös